Kirjoitin tällä kertaa kolumnivuorollani kesäkissoista. Suomessa on kissakriisi, eikä kyseessä enää ole ”vain” kesäkissaongelma, vaan ympärivuotinen. Päätin kolumnissani kuitenkin lähestyä ongelmaa kesäkissojen kautta. Kolumnin voi lukea 25.6.2024 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.
Kissa on Suomen kaltoinkohdelluin lemmikkieläin, ja vuosittain hylätään yli 20 000 kissaa. Hylätyt kissat kuolevat usein nälkään tai kylmyyteen. Lähes 10 000 kissaa päätyy löytöeläintaloihin, mutta vain viidesosa niistä haetaan takaisin kotiinsa, ja osa joudutaan lopettamaan. Kissapopulaatiot elävät suurissa, hallitsemattomasti lisääntyvissä ryhmissä ilman kunnollista hoitoa, kärsien sairauksista, nälästä ja kylmyydestä.
Kissakriisi on ympärivuotinen ongelma, ei vain kesäkissailmiö. Kissojen heitteillejättötapaukset ja eläinsuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet, ja erityisesti luontoon syntyviä kissoja tulee yhä enemmän vapaaehtoisten hoitoon. Ongelmat johtuvat kissan heikosta arvostuksesta ja haitallisista myyteistä, kuten siitä, että kissan pitäisi saada pennut tai ulkoilla vapaana. (Lähde: SEY 2024)
SEYn kokemuksen mukaan varsinaisia kesäkissoja tässä merkityksessä ei enää ole. Kissoja hylätään Suomessa ympäri vuoden.
Kolumni: Kesäkissa
Kesä on monille odotettua aikaa, täynnä aurinkoisia päiviä, lomamatkoja ja rentoutumista. Monissa perheissä kesä tarkoittaa myös eläinystävän, usein kissan, ottamista osaksi kesän riemuja. Valitettavasti tämä ilmiö tuo mukanaan synkemmän puolen: kesäkissat, joita hylätään kesän loputtua.
Suomessa hylätään arviolta 20 000 kissaa vuosittain, mutta todellisuudessa määrä voi olla huomattavasti suurempi.
Kesäkissat on paitsi eläinsuojelullinen myös eettinen kysymys. Jokainen kissa ansaitsee rakastavan kodin, huolenpitoa ja asianmukaista ravintoa. Hylätty kissa joutuu usein kärsimään nälästä, sairauksista ja petojen hyökkäyksistä. Lisäksi hylätyt kissat voivat aiheuttaa haittaa luonnolle tappamalla lintuja ja muita pieniä eläimiä.
Miksi sitten niin moni kissa hylätään? Usein syynä voi olla tiedon puute tai välinpitämättömyys. Kissan ottaminen vaikuttaa helpolta ja houkuttelevalta ajatukselta kesän ajaksi, mutta monet eivät ota huomioon sen pitkäaikaista sitoutumista. Kissa voi elää jopa 15–20 vuotta ja sen hoitaminen vaatii aikaa, rahaa ja sitoutumista.
Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä valistusta että konkreettisia toimia. On tärkeää lisätä tietoisuutta kissojen hoidon vaatimuksista ja vastuullisesta lemmikinpidosta. Valmisteilla on kissojen rekisteri, joka voi olla yksi tärkeä askel oikeaan suuntaan, jotta hylkäämistä voidaan ennaltaehkäistä ja toisaalta, että hylätyt eläimet voitaisiin tunnistaa ja palauttaa omistajilleen.
Toki aina voi myös olosuhteet muuttua ja on eläimenkin edunmukaista luopua siitä. Eläinsuojelujärjestöt tekevät arvokasta työtä kissojen auttamiseksi, mutta ne tarvitsevat lisää tukea ja resursseja. Paikalliset löytöeläinkodit ovat usein täynnä ja vapaaehtoiset tekevät työtä sydämestään auttaakseen kodittomia eläimiä. Meidän jokaisen panos on tärkeä – lahjoitukset, vapaaehtoistyö ja kissojen adoptointi löytöeläinkodeista voivat pelastaa monen kissan hengen.
Kesäkissat eivät ole vain kausiluonteinen ongelma, vaan jatkuva haaste, joka vaatii yhteiskunnan huomiota ja toimia. Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että jokainen kissa saisi ansaitsemansa turvallisen ja rakastavan kodin – kesästä riippumatta.
Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Discover more from Lotta Paakkunainen
Subscribe to get the latest posts sent to your email.
Lotta Paakkunainen 