Category Archives: Kolumni

Olisko pitänyt olla asiallisempi?

Kirjoitin kolumnivuorollani kirjoituksen, jota ei ole julkaistu. Maaliskuun ajan on eduskuntavaaliehdokkailla karanteeni kirjoituksissa, joten oletan, että kirjoitustani ei julkaista ollenkaan.

Ehkä olin liian jyrkkä? Mitä mieltä sinä olet? Olinko asiaton? Menikö minulla liian ihon alle? Olisiko pitänyt jättää jotain sanomatta, tai sanoa hienotunteisemmin?

Lue alta julkaisematon tekstini:

Presidentti ei toimi näin

Vladimir Putin piti tiistaina kansakunnan tilaa käsittelevän puheensa maan parlamentin molemmille kamareille ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Putin syytti useaan otteeseen länsimaita sodasta sekä kansainvälisten suhteiden tuhoamisesta. Yleisöksi kutsutut nousivat seisomaan Putinin ilmoittaessa, että keskeyttää ydinaseriisuntaan tähtäävän START-sopimukseen osallistumisen.

Valheita valheiden perään, ”Länsi aloitti sodan Ukrainassa”, ”Venäjä on vain pyrkinyt takaamaan turvallisuuden” ”hallinto ei palvele kansan vaan vieraiden voimien etuja”. Mikään hänen valheistaan ei yllätä meitä Suomessa. Toki Putin sanoi puheessaan, että ”totuus on Venäjän puolella”. Putinin mukaan Venäjä käy puolustussotaa.

Puheessaan Putin myös ilmoitti, että kaikki vaalit tullaan käymään noudattaen lakeja, myös siis 2024 presidentinvaalit. Tuskin mitenkään merkittävää, sillä perustuslakiuudistuksessa pari vuotta sitten nollattiin Putinin presidenttikaudet. Nykysensuurilla, valvonnalla ja pelolla varmistetaan, ettei kukaan pääse pitkään aikaan eroon Putinista.

Sotarikoksia tehtaillaan todistettavasti, silmiemme alla.

Venäjän sotilaat kaappaavat lapsia lastenkodeista ja suoraan vanhempien käsistä. Arviolta useita tuhansia ukrainalaislapsia Venäjä on kaapannut valtaamiltaan alueilta ja antanut lapsia venäläisille perheille. Pakkosiirrot miehitysalueilta ovat sotarikoksia ja rikkovat räikeästi lasten oikeuksia.

Lapsia on viety ns. ”lomaleireille”, joista yksi on Suomen lähellä Terijoella. Venäjän mukaan leirille vietiin kesän aikana 1600 ukrainalaislasta Mariupolista, leirejä on pidetty myös syksyllä ja talvella. Mistään ei käy ilmi, minne koululaiset palaavat leireiltä.

Venäjä siirtää miehitysalueilta myös kokonaisia perheitä. Venäjä on kertonut ”evakuoineensa” 3,5 miljoonaa ihmistä, joiden joukossa on yli 550 000 lasta. Pakkosiirrot miehitetyiltä alueilta ovat aina sotarikoksia kansainvälisen lain mukaan. Jos lasten pakkosiirtojen tarkoituksena on tuhota jokin ihmisryhmä, kyse on kansanmurhasta.

Venäjällä ei ole aikomustakaan lopettaa sotaa. Se ei aio luopua valtaamistaan alueista.

Meidän tulee kiristää toimiamme, Lännen tulee tukea Ukrainaa voimakkaammin.

Ihan alkuun näin pienenä asiana voisimme lopettaa ihan julkisesti Putinin kutsumisen presidentiksi. Voin aloittaa. Diktaattori, teurastaja, sotarikollinen Putin.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, sotalapsen lapsi, Viipurista evakkoon lähteneiden lapsenlapsi.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 22.12.2022: Turvaton joulu

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin joulun odotuksesta ja siitä, miten kaikki eivät sitä odota.

Kirjoittajavieras: Turvaton joulu

Oman perheeni joulua valmistellessa minua ilahduttaa suunnattomasti tieto siitä, että kaikki, jo kotoa poismuuttaneetkin lapset puolisoineen ovat tulossa. Samalla omaa perhejouluani valmistellessa ajatukseni karkaavat heidän luokseen, joilla ei ehkä ole samankaltaista mitä odottaa. Joulu on lastenjuhla, mutta kaikkialla, kaikille se ei tunnu siltä.

Lastensuojelun keskusliitto kysyi tämän vuoden joulukalenteriaan varten lasten joulutoiveita aikuisille. Lasten toiveet saattavat joillekin olla yllättäviä. Toiveet olivat useimmiten jotain yhdessä tekemistä perheen kesken, hyvää ruokaa ja rauhallista tunnelmaa. Moni odotti myös joulun jännitystä ja kuusen koristelua. Useimmille lapsille joulu on vuoden kohokohta, paras päivä heti oman syntymäpäivän jälkeen.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan odota joulua innolla. Osa lapsista kokee jouluna entistä kovempaa hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Joskus aikuisen huoli ja ahdistus kasvavat niin isoiksi, ettei lapselle jää tilaa. Toisissa perheissä joululahjoihin tai -herkkuihin ei jää rahaa. Osattomuuden tunne voi kasvaa suureksi pienen kantaa ja aikuistuvilla nuorilla lähestyvä joulunajan yksinäisyys tai irrallisuuden tunne voi ahdistaa.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan tänäkin jouluna yli 150 ihmistä Suomessa viettää joulunsa turvakodissa. Heistä noin puolet on lapsia. Perheväkivallasta kärsii joka viides lapsi Suomessa. Loma-ajat voivat olla väkivaltaisessa perheessä arkeakin rajumpaa aikaa, kun alkoholia kulutetaan. Vanhempien päihdeongelmasta Suomessa kärsii arviolta 70 000 lasta.

Tilanteet voivat kärjistyä väkivallaksi tai sen uhaksi.

Jokainen ansaitsee viettää joulun turvassa. Apua on joulunakin tarjolla. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Apua on viisasta ja rohkeaa hakea. Jos alkaa pelottaa, jo silloin kannattaa hakea apua, eikä odottaa tilanteen kärjistymistä. Tietoa turvakodeista ja muista avun lähteistä löytyy Nettiturvakoti.fi.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 23.8.2022: Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani maksuttomasta toisesta asteesta. Mitä se tarkoittaa ja onko maksuttomuus sama kuin saavutettavuus?

Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.  

Mitä sitten maksuton toinen aste tarkoittaa? 

Kelan koulumatkatuki korvaa osan toisen asteen opiskelijan koulumatkojen kustannuksista silloin, kun matkojen vähimmäiskilometrimäärä (7km) täyttyy. Koulumatkatukea voi hakea opiskelun alkaessa ja siinä on kuukauden takautuva hakuaika. 

Oppimateriaalit saadaan koulusta ja muuta opintotukea maksuttomaan toiseen asteeseen oikeutetut opiskelijat saavat edelleen kuten muutkin opiskelijat. Kun nuori täyttää 17 vuotta ja lapsilisän saaminen loppuu, opintotukea voi hakea Kelasta, eli 16 vuotias opiskelija ei saa opintotukea. 

Mitä maksuton toinen aste tarkoittaa, jos asut hieman syrjemmässä, vähän pidemmällä julkisesta liikenteestä ja käyt toista astetta toisella paikkakunnalla? Se tarkoittaa sitä, että koulumatkaan saattaa kulua lähes neljä tuntia yhteensä. Toki kulut korvataan, mutta matka-aika on kuormittava ja kohtuuton. Jos alaikäisenä opiskelijana etsit asuntoa toiselta paikkakunnalta, ainoa, joka alaikäiselle asunnon myöntää on Hoas, jolla ei muuten ole vapaita asuntoja. Haet yksityiseltä, vuokra on korkea, mutta siihen et saa asumistukea, etkä muuten saa opintotukeakaan, koska vanhempien tulot vaikuttavat, kun niitä on vuosituloina yli 41 100. Tukia myönnettäessä huomioidaan vanhempien tulot, mutta ei muita sisaruksia eikä vanhempien muita kuluja. 

Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki. Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. Opintotukea 16 vuotias voi hakea ja hän saattaa sitä saada, jos hänen lapsilisänsä on lopetettu. Paitsi että huoltajien tulot vaikuttavat tukeen. Opintolainatakaustakin voit hakea. 

Maksuton toinen aste siis ei tarkoita kaikille samaa, eikä se tarkoita kaikille saavutettavaa toista astetta. 

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.)  

Voit lukea kolumnin myös 23.8.2022 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa 2.7.2022: Emme saa turtua

Kirjoitin Länsi-Uusimaan kolumnin siitä ettemme saisi unohtaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan emmekä varsinkaan uhreja. On tärkeää pysyä ajantasalla, emme voi unohtaa, emmekä turtua. Sota ei katoa mihinkään, emmekä me sitä saa unohtaa. Ukraina tarvitsee meitä, meidän huomiotamme ja me tarvitsemme Ukrainaa.

Kolumnini:

Emme saa turtua

Maailma on täynnä pahuutta. Euroopassa on edelleen käynnissä Venäjän aloittama silmittömän julma hyökkäyssota ja asiantuntijoiden pahimpien arvioiden mukaan sota voi kestää vielä vuosia.

Seuraan twitterissä Auschwitz Memorial -tiliä, joka muistuttaa joka päivä Auschwitzin keskitysleirin julmuuksista, murhatuista taaperoista, lapsista, nuorista, kaikenikäisistä.

Varsinkin tänä päivänä on tärkeää muistaa. Varsinkin nyt, kun julmuus on silmitöntä ja aivan meidän silmiemme alla. Emme saa turtua, emme unohtaa, emmekä varsinkaan väsyä uutisiin, avuntarvitsijoihin, emmekä julmaa sotaa pakoon lähteviin ihmisiin. Meidän tulee auttaa ja osoittaa tukeamme.

Olen Viipurista evakkoon lähteneiden lapsenlapsi, Ruotsiin lähetetyn sotalapsen lapsi. Omat isovanhempani eivät juuri sodasta puhuneet, äiti on kertonut paljon sotalapsiajastaan ja kotiinpaluusta, joka ei tuntunut kotiinpaluulta.

Isäni näki vielä aikuisena painajaisia Helsingin pommituksista ja muistan lapsena toisinaan heränneeni hänen huutoonsa. Minun sukupolveni kantaa näitä muistoja ja taakkaa, emmekä olisi halunneet, että meidän lapsemme enää olisi sodan lähellä. Sitä toivoi, että tämä sukupolvi olisi turvassa.

Juttelin tässä eräänä päivänä ystäväni lapsen, jo täysi-ikäisen nuoren miehen kanssa ja hän kertoi työhaastattelusta, jossa oli juuri käynyt. Hän kertoi, että häneltä oli kysytty, ”missä näet itsesi viiden vuoden päässä”.

Vastaus, jonka hän antoi, järkytti minua. ”Sodassa tai töissä”.

Ei meidän nuortemme pitäisi joutua vastaamaan tällä tavalla. Ei meidän nuortemme pitäisi miettiä tätä. Ukrainan nuorten ei pitäisi kokea sitä, mitä joutuvat nyt kokemaan. Heidän ei pitäisi nähdä asioita, joita näkevät. Heidän pitäisi saada olla turvassa.

Vaikka aloitin sanoilla ”maailma on täynnä pahuutta”, osoitetaan me, että se ei ole täysin totta. Osoittakaamme, että maailmassa on paljon enemmän hyvää, osoitetaan, että osaamme olla hyviä toisillemme, olla tukena avuntarvitsijoille. Pienikin teko on tärkeä. Ei unohdeta.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk), sotalapsen lapsi

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4704508

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.4.2022: Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Lohjan kaupunginvaltuusto valitsi uudeksi kaupunginjohtajaksi Jarkko Härmälän. Päätin käyttää Kirjoittajavieras-vuoroni tervetuliassanoille:

Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Valitsimme sinut juuri valtuustokokouksessa uudeksi kaupunginjohtajaksi. Päätös on merkittävä, sillä vastuu on suuri. Kaupunginjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa ja hän vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin operatiivisesta johtamisesta, työn organisoinnista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupunginjohtaja johtaa asioiden valmistelua sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa.

Kaupunginjohtajan tehtävä ei siis ole vain huolehtia kaupungin taloudesta, sitä varten on talousjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävä ei ole pelkästään myöskään työntekijöiden hyvinvointi, sitä vasten meillä on henkilöstöjohtaja. Kaupunginjohtaja kuitenkin on vastuussa yli 2 000 työntekijän ja 46 000 asukkaan kaupungista ja sen hyvinvoinnista. Hänen tulee siis voida luottaa alaisiinsa, mahdollistaa koko henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi, nähdä ja hallita kokonaisuus.

Kaupungissa päätöksenteko on hitaanlaista ja toisinaan turhauttavaa. Keskusteluja käydään, päätöksiä lähetetään takaisin, tehdään vastaesityksiä, tai hyväksytään sellaisinaankin, mutta moninaista päätöksenteko joka tapauksessa on ja esitykset käyvät monessa toimielimessä ennen päätöstä ja sen toimeenpanemista. Toivon nopeassa liike-elämässä urasi tehneelle kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta.

Kaupunginjohtaja on kaupungin kasvot ulospäin ja kaupunki usein näyttää johtajaltaan. Toivon sinulle uusi kaupunginjohtajamme viisautta, rauhallisuutta, valmentavaa työotetta, asioihin puuttumista ja kokonaisuuden näkemistä sekä hiukkasen optimistista otetta tulevaisuuteen, toki realiteetit mielessä.

Vielä yksi toive: toivon, että kaupunginjohtajanamme osoittaudut erinomaiseksi tiiminjohtajaksi, joka kannustaa, ohjaa, ei lakaise maton alle ikäviä asioita (kuten esim. kiusaamiskohua) ja joka ennen kaikkea tuot turvallisuuden tunnetta, luottamusta ja yhteishenkeä, ja joka mahdollistat koko laajassa maaseutukaupungissa Lohjalla oman huomiosanasi: #HyvääElämääLohjalla

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu,

kirkonkylällä asuva suuruusperheen äiti

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.2.2022: Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani psykiatrisesta hoidosta ja hoitotakuusta.

Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa. Osa suurista sairaanhoitopiireistä sanoo koronapandemian lisänneen nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilua entisestään. (yle: https://yle.fi/uutiset/3-11899434)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja tällä hetkellä noin joka kymmenes uusimaalainen nuori on nuorisopsykiatrian potilaana.

Olen tehnyt valtuustoaloitteet erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021) https://lottapaakkunainen.com/2021/05/20/valtuustoaloite-erityislasten-palvelujen-parantamiseksi-19-5-2021/ sekä jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa (11.12.2019) https://lottapaakkunainen.com/2019/12/11/valtuustoaloite-jokaiselle-lohjan-koulualueelle-palkataan-psykiatrian-sairaanhoitaja-osaksi-kouluterveydenhuoltoa/ mm. yllämainituista syistä. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea ja oireiden tunnistamista.

Kirjoittajavieras-kolumnini:

Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa 

Hoitotakuu tarkoittaa, että potilaalle on taattu oikeus päästä kiireettömään hoitoon laissa annetun määräajan kuluessa. Psykiatrinen hoito kuuluu hoitotakuun piirin. Hoitotakuu ei koske potilaan akuuttia vaivaa, sillä kiireellistä hoitoa tulee saada välittömästi. Psykiatrisessa hoidossa potilas saa kiireellistä hoitoa käytännössä vain psykoosin ja itsemurhavaaran perusteella.   

Hoitotakuun mukaan lähetteestä kolmessa viikossa tulisi saada aika erikoissairaanhoitoon. Psykiatrisen hoidon tapauksessa tämä voi kestää aikuisilla vuoden ja jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioita tai tutkimuksia, on ne lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Erikoissairaanhoito tulee aloittaa kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Psykiatrista hoitoa kaipaavan on siis yleensä odotettava kuukausia ennen varsinaisen hoidon aloittamista. 

Nuorten psykiatrinen hoito on pahoin ruuhkautunut, hoitoon tai tutkimuksiin pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Yhdeksi keinoksi nuorten kasvavaan mielenterveyshätään on pohdittu lyhytterapiaa. Koulujen opiskeluhuollon antama lyhytterapia voi lievittää nuorten masennusta. Tämä ilmeni HUS:n, Espoon kaupungin ja THL:n yhteisessä tutkimuksessa (2015). Kokeilu tuotti hyviä tuloksia lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Tutkimuksesta on jo tovi ja asia on edelleen puhumisen tasolla.  

Johtopäätökseni tänään on, että maailma on tehty terveille ja vahvoille, kriisittömille ja ikuisesti eläville. Lapsi/nuori: Älä siis traumaudu esim. koulukiusaamisesta, älä sairastu psyykkisesti ja herranen aika, jos sattuu olemaan perintötekijät sillä tavalla vinossa, että oireilusi johtuukin neuropsykiatrisesta haasteesta, niin älä. Voi olla onnesta kiinni, tunnistetaanko neuropsykiatrinen oireilusi ajoissa saadaksesi diagnoosia ja oikea-aikaista apua ja kuntoutusta, joka auttaisi sinua ja läheisiäsi ymmärtämään. Lastensuojelusta voit saada apua, joka sekään ei ole oikea taho, sillä heilläkään ei ole keinoja auttaa, paitsi sijoittamalla lapsi/nuori laitokseen. 

Maaliskuussa on ensimmäiset aluevaltuustojen kokoukset.  Saatetaan psykiatrinen hoito Suomessa edes lain vaatimalle minimitasolle. Nähdään lapset ja nuoret. Nähdään hätä! Nähdään mielenterveys- ja päihdesairaat sairaina, jotka tarvitsevat apua, mieluiten nopeasti. Nähdään kokonaisuus. Ei tehdä heillä politiikkaa, varsinkaan talouspolitiikkaa. 

Kirjoittaja on äiti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu