Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 23.8.2022: Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani maksuttomasta toisesta asteesta. Mitä se tarkoittaa ja onko maksuttomuus sama kuin saavutettavuus?

Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.  

Mitä sitten maksuton toinen aste tarkoittaa? 

Kelan koulumatkatuki korvaa osan toisen asteen opiskelijan koulumatkojen kustannuksista silloin, kun matkojen vähimmäiskilometrimäärä (7km) täyttyy. Koulumatkatukea voi hakea opiskelun alkaessa ja siinä on kuukauden takautuva hakuaika. 

Oppimateriaalit saadaan koulusta ja muuta opintotukea maksuttomaan toiseen asteeseen oikeutetut opiskelijat saavat edelleen kuten muutkin opiskelijat. Kun nuori täyttää 17 vuotta ja lapsilisän saaminen loppuu, opintotukea voi hakea Kelasta, eli 16 vuotias opiskelija ei saa opintotukea. 

Mitä maksuton toinen aste tarkoittaa, jos asut hieman syrjemmässä, vähän pidemmällä julkisesta liikenteestä ja käyt toista astetta toisella paikkakunnalla? Se tarkoittaa sitä, että koulumatkaan saattaa kulua lähes neljä tuntia yhteensä. Toki kulut korvataan, mutta matka-aika on kuormittava ja kohtuuton. Jos alaikäisenä opiskelijana etsit asuntoa toiselta paikkakunnalta, ainoa, joka alaikäiselle asunnon myöntää on Hoas, jolla ei muuten ole vapaita asuntoja. Haet yksityiseltä, vuokra on korkea, mutta siihen et saa asumistukea, etkä muuten saa opintotukeakaan, koska vanhempien tulot vaikuttavat, kun niitä on vuosituloina yli 41 100. Tukia myönnettäessä huomioidaan vanhempien tulot, mutta ei muita sisaruksia eikä vanhempien muita kuluja. 

Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki. Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. Opintotukea 16 vuotias voi hakea ja hän saattaa sitä saada, jos hänen lapsilisänsä on lopetettu. Paitsi että huoltajien tulot vaikuttavat tukeen. Opintolainatakaustakin voit hakea. 

Maksuton toinen aste siis ei tarkoita kaikille samaa, eikä se tarkoita kaikille saavutettavaa toista astetta. 

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.)  

Voit lukea kolumnin myös 23.8.2022 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa 2.7.2022: Emme saa turtua

Kirjoitin Länsi-Uusimaan kolumnin siitä ettemme saisi unohtaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan emmekä varsinkaan uhreja. On tärkeää pysyä ajantasalla, emme voi unohtaa, emmekä turtua. Sota ei katoa mihinkään, emmekä me sitä saa unohtaa. Ukraina tarvitsee meitä, meidän huomiotamme ja me tarvitsemme Ukrainaa.

Kolumnini:

Emme saa turtua

Maailma on täynnä pahuutta. Euroopassa on edelleen käynnissä Venäjän aloittama silmittömän julma hyökkäyssota ja asiantuntijoiden pahimpien arvioiden mukaan sota voi kestää vielä vuosia.

Seuraan twitterissä Auschwitz Memorial -tiliä, joka muistuttaa joka päivä Auschwitzin keskitysleirin julmuuksista, murhatuista taaperoista, lapsista, nuorista, kaikenikäisistä.

Varsinkin tänä päivänä on tärkeää muistaa. Varsinkin nyt, kun julmuus on silmitöntä ja aivan meidän silmiemme alla. Emme saa turtua, emme unohtaa, emmekä varsinkaan väsyä uutisiin, avuntarvitsijoihin, emmekä julmaa sotaa pakoon lähteviin ihmisiin. Meidän tulee auttaa ja osoittaa tukeamme.

Olen Viipurista evakkoon lähteneiden lapsenlapsi, Ruotsiin lähetetyn sotalapsen lapsi. Omat isovanhempani eivät juuri sodasta puhuneet, äiti on kertonut paljon sotalapsiajastaan ja kotiinpaluusta, joka ei tuntunut kotiinpaluulta.

Isäni näki vielä aikuisena painajaisia Helsingin pommituksista ja muistan lapsena toisinaan heränneeni hänen huutoonsa. Minun sukupolveni kantaa näitä muistoja ja taakkaa, emmekä olisi halunneet, että meidän lapsemme enää olisi sodan lähellä. Sitä toivoi, että tämä sukupolvi olisi turvassa.

Juttelin tässä eräänä päivänä ystäväni lapsen, jo täysi-ikäisen nuoren miehen kanssa ja hän kertoi työhaastattelusta, jossa oli juuri käynyt. Hän kertoi, että häneltä oli kysytty, ”missä näet itsesi viiden vuoden päässä”.

Vastaus, jonka hän antoi, järkytti minua. ”Sodassa tai töissä”.

Ei meidän nuortemme pitäisi joutua vastaamaan tällä tavalla. Ei meidän nuortemme pitäisi miettiä tätä. Ukrainan nuorten ei pitäisi kokea sitä, mitä joutuvat nyt kokemaan. Heidän ei pitäisi nähdä asioita, joita näkevät. Heidän pitäisi saada olla turvassa.

Vaikka aloitin sanoilla ”maailma on täynnä pahuutta”, osoitetaan me, että se ei ole täysin totta. Osoittakaamme, että maailmassa on paljon enemmän hyvää, osoitetaan, että osaamme olla hyviä toisillemme, olla tukena avuntarvitsijoille. Pienikin teko on tärkeä. Ei unohdeta.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk), sotalapsen lapsi

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4704508

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.4.2022: Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Lohjan kaupunginvaltuusto valitsi uudeksi kaupunginjohtajaksi Jarkko Härmälän. Päätin käyttää Kirjoittajavieras-vuoroni tervetuliassanoille:

Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Valitsimme sinut juuri valtuustokokouksessa uudeksi kaupunginjohtajaksi. Päätös on merkittävä, sillä vastuu on suuri. Kaupunginjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa ja hän vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin operatiivisesta johtamisesta, työn organisoinnista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupunginjohtaja johtaa asioiden valmistelua sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa.

Kaupunginjohtajan tehtävä ei siis ole vain huolehtia kaupungin taloudesta, sitä varten on talousjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävä ei ole pelkästään myöskään työntekijöiden hyvinvointi, sitä vasten meillä on henkilöstöjohtaja. Kaupunginjohtaja kuitenkin on vastuussa yli 2 000 työntekijän ja 46 000 asukkaan kaupungista ja sen hyvinvoinnista. Hänen tulee siis voida luottaa alaisiinsa, mahdollistaa koko henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi, nähdä ja hallita kokonaisuus.

Kaupungissa päätöksenteko on hitaanlaista ja toisinaan turhauttavaa. Keskusteluja käydään, päätöksiä lähetetään takaisin, tehdään vastaesityksiä, tai hyväksytään sellaisinaankin, mutta moninaista päätöksenteko joka tapauksessa on ja esitykset käyvät monessa toimielimessä ennen päätöstä ja sen toimeenpanemista. Toivon nopeassa liike-elämässä urasi tehneelle kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta.

Kaupunginjohtaja on kaupungin kasvot ulospäin ja kaupunki usein näyttää johtajaltaan. Toivon sinulle uusi kaupunginjohtajamme viisautta, rauhallisuutta, valmentavaa työotetta, asioihin puuttumista ja kokonaisuuden näkemistä sekä hiukkasen optimistista otetta tulevaisuuteen, toki realiteetit mielessä.

Vielä yksi toive: toivon, että kaupunginjohtajanamme osoittaudut erinomaiseksi tiiminjohtajaksi, joka kannustaa, ohjaa, ei lakaise maton alle ikäviä asioita (kuten esim. kiusaamiskohua) ja joka ennen kaikkea tuot turvallisuuden tunnetta, luottamusta ja yhteishenkeä, ja joka mahdollistat koko laajassa maaseutukaupungissa Lohjalla oman huomiosanasi: #HyvääElämääLohjalla

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu,

kirkonkylällä asuva suuruusperheen äiti

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.2.2022: Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani psykiatrisesta hoidosta ja hoitotakuusta.

Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa. Osa suurista sairaanhoitopiireistä sanoo koronapandemian lisänneen nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilua entisestään. (yle: https://yle.fi/uutiset/3-11899434)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja tällä hetkellä noin joka kymmenes uusimaalainen nuori on nuorisopsykiatrian potilaana.

Olen tehnyt valtuustoaloitteet erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021) https://lottapaakkunainen.com/2021/05/20/valtuustoaloite-erityislasten-palvelujen-parantamiseksi-19-5-2021/ sekä jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa (11.12.2019) https://lottapaakkunainen.com/2019/12/11/valtuustoaloite-jokaiselle-lohjan-koulualueelle-palkataan-psykiatrian-sairaanhoitaja-osaksi-kouluterveydenhuoltoa/ mm. yllämainituista syistä. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea ja oireiden tunnistamista.

Kirjoittajavieras-kolumnini:

Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa 

Hoitotakuu tarkoittaa, että potilaalle on taattu oikeus päästä kiireettömään hoitoon laissa annetun määräajan kuluessa. Psykiatrinen hoito kuuluu hoitotakuun piirin. Hoitotakuu ei koske potilaan akuuttia vaivaa, sillä kiireellistä hoitoa tulee saada välittömästi. Psykiatrisessa hoidossa potilas saa kiireellistä hoitoa käytännössä vain psykoosin ja itsemurhavaaran perusteella.   

Hoitotakuun mukaan lähetteestä kolmessa viikossa tulisi saada aika erikoissairaanhoitoon. Psykiatrisen hoidon tapauksessa tämä voi kestää aikuisilla vuoden ja jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioita tai tutkimuksia, on ne lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Erikoissairaanhoito tulee aloittaa kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Psykiatrista hoitoa kaipaavan on siis yleensä odotettava kuukausia ennen varsinaisen hoidon aloittamista. 

Nuorten psykiatrinen hoito on pahoin ruuhkautunut, hoitoon tai tutkimuksiin pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Yhdeksi keinoksi nuorten kasvavaan mielenterveyshätään on pohdittu lyhytterapiaa. Koulujen opiskeluhuollon antama lyhytterapia voi lievittää nuorten masennusta. Tämä ilmeni HUS:n, Espoon kaupungin ja THL:n yhteisessä tutkimuksessa (2015). Kokeilu tuotti hyviä tuloksia lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Tutkimuksesta on jo tovi ja asia on edelleen puhumisen tasolla.  

Johtopäätökseni tänään on, että maailma on tehty terveille ja vahvoille, kriisittömille ja ikuisesti eläville. Lapsi/nuori: Älä siis traumaudu esim. koulukiusaamisesta, älä sairastu psyykkisesti ja herranen aika, jos sattuu olemaan perintötekijät sillä tavalla vinossa, että oireilusi johtuukin neuropsykiatrisesta haasteesta, niin älä. Voi olla onnesta kiinni, tunnistetaanko neuropsykiatrinen oireilusi ajoissa saadaksesi diagnoosia ja oikea-aikaista apua ja kuntoutusta, joka auttaisi sinua ja läheisiäsi ymmärtämään. Lastensuojelusta voit saada apua, joka sekään ei ole oikea taho, sillä heilläkään ei ole keinoja auttaa, paitsi sijoittamalla lapsi/nuori laitokseen. 

Maaliskuussa on ensimmäiset aluevaltuustojen kokoukset.  Saatetaan psykiatrinen hoito Suomessa edes lain vaatimalle minimitasolle. Nähdään lapset ja nuoret. Nähdään hätä! Nähdään mielenterveys- ja päihdesairaat sairaina, jotka tarvitsevat apua, mieluiten nopeasti. Nähdään kokonaisuus. Ei tehdä heillä politiikkaa, varsinkaan talouspolitiikkaa. 

Kirjoittaja on äiti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu 

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa 9.12.2021: On tämä kauheaa, mutta silti EI

Kirjoitin Kirjoittajavieraassa turhautuneena jälleen toimiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi. Niitä tehdään liian vähän, kaikessa halutaan ns. säästää, eikä osata/haluta/välitetä toimia raporttien tulosten perusteella.

On tämä kauheaa, mutta silti EI

Tehdäänkö hyvinvointisuunnitelmia, raportteja ja kyselyjä turhaan Lohjalla? Tätä olen miettinyt, sillä niiden pohjalta toimenpiteitä tuntuu syntyvän vain harvoin. Marraskuun valtuustokokouksessa käsittelimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia ja parisen viikkoa sitten saimme kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset. Nyt voisimme tehdä korjaavia päätöksiä, ennaltaehkäiseviä toimia sekä katsoa laatikon ulkopuolelle.

Esimerkkinä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa on tällä viikolla käsittelyssä valtuustoaloitteeni psykiatrian sairaanhoitajien palkkaamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa jokaiselle Lohjan koulualueelle ja päätösesityksenä on, ettei palkata. Ei, vaikka ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten parissa on kannattavaa, inhimillistä sekä Lohjan tavoitteena.

Lohjalla koulupsykologitilanne on kriittinen. Toisen ammattikunnan edustajan palkkaaminen koululle ei korjaa sitä ongelmaa, mutta se toisi kuitenkin tuen psykologille ja muulle oppilashuoltotiimille. Esimerkiksi Turussa lähetteet nuorisopsykiatrian polille ovat vähentyneet huomattavasti psykiatrian sairaanhoitajien tullessa kouluun oppilashuollon tueksi.

Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisten tulosten mukaan Lohjalla mielialaan liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet kaikissa vastaajaryhmissä, suurin nousu oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan lapsilla. Lapsista 9,4% oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Vuonna 2017 vastaava luku oli 5%.

Päihteiden käyttö lisääntynyt, rikosten määrä kasvanut ja nuorista lähes 30% oli kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana.

On sydäntäsärkevää lukea tilastoja sekä syitä siinä takana ja huomata kuinka sokeina kuljemme, näkemättä hätää ja kokonaisuutta. Kyseessä ovat lapsemme, nuoremme, meidän vastuullamme olevat ihmisentaimet.

On sydäntäsärkevää lukea tilastoja.

Luulisi, että esitystä valmistellessa olisi huomioitu kouluterveyskyselyn 2021 kuntakohtaisia tuloksia. Kyselyjen ja raporttien päätavoite pitäisi olla toimenpiteiden tekemien tulosten perusteella. Ei raportteja ja kyselyjä tule tehdä vain siksi, että niitä pitää tehdä.

Mutta ei. Ihmetellään lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä, mutta ei tehdä mitään, koska ongelma on valtakunnallinen. Lohjan ei tarvitse yrittää ratkaista niitä, edes omien lasten ja nuorten hyväksi.

Totesin valtuustokokouksessa tuohtuneena jo vuosia vatvottuun tilanteeseen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta, että meidän sietäisi hävetä. Ei tämäkään kasvu ole yhtäkkiä tullut. Olemme sen nähneet jo edellisissä raporteissa. Hyvinvointikertomus ja sen vuosittainen raportti on kaupungin päätöksenteon kannalta talousarvion, strategian ja hallintosäännön ohella tärkein asiakirja, johon päätösten pitäisi perustua.

Kirjoittaja on uusperheen äiti, lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Vierailevana bloggarina Hiiden omaishoitajat ry:n blogissa lasten oikeuksien päivänä 20.11.2021

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2021 kirjoitin Hiiden omaishoitajat ry:n vierailevana bloggaajana.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Päivää on vietetty aina eri teemalla ja tänä vuonna teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Ja se mikä on lapsen oikeus, on aikuisen velvollisuus.

Meillä on velvollisuus taata lapsen oikeus hyvään kohteluun, tasa-arvoon, ymmärtämykseen ja hellyyteen. Meillä on myös vastuu kuulla lapsia ja nuoria.

Käsittelimme viime viikolla Lohjan kaupunginvaltuustossa hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia vuodelta 2020 ja se kertoo karua lukemaa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne.

Juuri tällä viikolla julkaistun kouluterveyskyselyn 2021 tulosten mukaan Lohjalla mielialaan liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet kaikissa vastaajaryhmissä, suurin nousu oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan lapsilla. Vastaajaryhmät ovat 4.-5. luokkalaiset, 8. luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat. Peruskoulun 4. ja 5. -luokkalaisista lapsista 9,4% oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana.

Vuonna 2017 vastaava luku oli 5%.

Päihteiden käyttö lisääntynyt, rikosten määrä kasvanut ja nuorista 26,1%- 34,6% oli kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana.

On sydäntäsärkevää lukea ja nähdä näitä tilastoja sekä syitä siinä takana. Ne eivät kuitenkaan ole pelkkiä tilastoja. Ne ovat lapsia, nuoria, meidän vastuullamme olevia ihmisentaimia.

Totesin valtuustokokouksessa tuohtuneena jo vuosia vatvottuun tilanteeseen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta, että meidän sietäisi hävetä. Ei tämäkään kasvu ole yhtäkkiä tullut.

Hyvinvointikertomus ja sen vuosittainen raportti on kaupungin päätöksenteon kannalta talousarvion, strategian ja hallintosäännön ohella tärkein asiakirja, johon päätösten pitäisi perustua.

Päätöksillämme on väliä, meillä on vastuu.

20.11 on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä päivä. Esikoiseni syntyi tuona päivänä, jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Päivän lähestyessä huomaan aina kerääväni itselleni liikaa töitä ja tekemistä, jotta en muistaisi päivää. Ja joka vuosi huomaan, että älä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Poikani eli vain kuusi viikkoa. Pojallani, Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS, sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Lapsen oikeuksien päivä on omasta kokemuksestani johtuen mielestäni oikealla paikalla. Mikä olisikaan paras hetki vuodessa keskittyä kunnolla lasten oikeuksien juhlistamiseen ja kehittämiseen kuin keskellä synkintä syksyä. Juhlitaan lasta ja lasten oikeuksia!

Hyvinvoiva omaishoitaja on jokaisen lapsen perusoikeus.

Lasten oikeuksien päivää meille kaikille!

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupungin kaupunginvaltuutettu,

Kaupunginhallituksen varajäsen

Alueiden johtokunnan jäsen

Lohjan omaishoidon neuvottelukunnan jäsen

Keskustan valtuustoryhmä