Aloite käsitelty loppuun merkittävillä vaikutuksilla

Käsittelimme valtuustokokouksessa aloitteeni ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua loppuunkäsitellyksi. Olimme ryhmässä sopineet, että pidän aiheesta ryhmäpuheenvuoron, mutta valtuuston puheenjohtaja ilmoitti, että ei hyväksy aloitteissa pidettäväksi ryhmäpuheenvuoroa. (? en ymmärtänyt miksi, mutta tiivistin puheeni lyhyemmäksi)

Puheenvuoro ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut seuraajat. Voin tyytyväisenä todeta ryhmämme puolesta, että tämä aloitteemme on edennyt ilahduttavan nopeasti.  

Kuten aloitteessa todetaan, on iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.   

Ravitsemuksella on suuri merkitys esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hidastamisessa. 

Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen. 

Sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja. 

On hienoa, miten Lohjalla viranhaltijat tarttuivat mahdollisuuteen, jonka  aloitteemme ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusi hanke tarjosivat. Tästä erityinen kiitos ylihoitaja Hannele Patjakselle ja hyvinvointijohtaja Tuula Suomiselle. 

Aloitteemme merkitys on suurempi mitä voisi ajatella, sillä on tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia. 

Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin. 

Kiitos 

Voit lukea aloitteeni täältä:

https://lottapaakkunainen.com/2021/08/26/valtuustoaloite-25-8-2021-vajaaravitsemuksen-seulonnasta-ja-ravitsemushoidon-sisallyttamisesta-ikaantyneiden-terveydenhuollon-hoitopolkuun/

Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoitus 18.1.2022: Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoituksen valtuustoaloitteestani iäkkäiden vajaaravitsemuksen seurannasta, sillä olin saanut tiedusteluja sen käsittelystä valtuustossa. Aloitteeni on käsittelyssä valtuustossa 19.1 ja päätöehdotustekstinä on: Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi. Ja sehän ei oikeastaan kerro mitään. Toki esittelytekstissä on myös pidempi seloste, jossa kerrotaan aloitteen tuomista toimenpiteistä.

Tämä aloite on edennyt ilahduttavan nopeasti. Varmasti osaltaan vaikutusta oli sillä, mitä itse tein aloitteen lisäksi.

Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä.

Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen.

Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä.

Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.

Lotta Paakkunainen, aluevaaliehdokas (kesk.)

Ei enää lyhytvalinnaisia Lohjan 8.-luokkalaisille: Tuntijakomuutos vähentää valinnaistuntien määrän kuudesta neljään.

Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti hyvän jutun Lohjan lyhytvalinnaisten tuntivähennyksestä.

Haastattelussa puhuin paljon, mutta toimittaja taisi kuitenkin osata napata sen oleellisen tekstiin.

Arvostelin toimittajalle sitä, että vaikka päättäjille on todettu, että säästö liittyy valtakunnalliseen ops-muutokseen ja toiset päättäjät sitä korostavatkin, niin näinhän se ei ole. Kyseessä on lohjalainen kaava, eli peitellään paikallista leikkausta vedoten johonkin asiaan, mitä ei välttämättä osata ajatella.

Ihan hyvä varmaan, että se puuttui lehtijutusta, se kuitenkaan ei liity lehdessä esiin nostettuun asiaan.

Totesin myös sen, että lohjalaiset oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin esimerkiksi lähikuntiin, sillä meillä mennään lain vaatimassa minimissä, vaikka voisimme paikallisesti päättää muuta.

Monessa muussa kaupungissa ja kunnassa oppilailla on kaksi viikkotuntia enemmän kuin Lohjalla ja vaikka tuntimäärä tuntuu pieneltä, se näkyy oppimistuloksissa ja eroissa esimerkiksi toisen asteen opiskeluissa. Lohjalaisilla nuorilla on kiinnikurottavaa.

Mutta onneksi saadaan säästettyä 70 000 ensi vuonna! (huomaa sarkasmi)

Vihreiden Laura Skaffari teki valtuustokokouksessa kannattamanani esityksen, että talousarvioon lisätään kohtaan 4.4.1 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaisiin määrärahoihin tarvittava määräraha (vuodelle 2022 n. 70 000 euroa), jotta 8.-luokkalaisille voidaan tarjota jatkossakin valinnaisaineita nykyinen määrä, eli 6h/vko.

Lienee turhaa todeta, että tässä kovan politiikan, lapsiystävällisessä kaupungissa esitys hävisi.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4410376

#TaloudenTasapainottaminen

#HuonoPäätös

#LohjanValtuusto

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2024

Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talousarviosta vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2024. On suhteellisen haastavaa pohtia ryhmäpuheenvuoroa ryhmämme puheenvuoron ollessa viimeisten joukossa, sillä mielestäni on turhaa käyttää puheenvuoroa toistaakseen jo sanottuja asioita.

Alla ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäläsnäolijat 

Edellisten puheenvuorojen jälkeen tuntuu, että kaikki mahdollinen on jo sanottu. Toisinaan se, mitä ei ole sanottu, voi olla merkityksellistä. Kuten työskentelytavat. Talousarvion aiemmissa käsittelyissä ja keskusteluissa tuntui toisinaan, että sisältöä tärkeämpää oli sen pituus. Tekstin määrää tärkeämpää on sen sisältö ja laatu sekä se, että teksti myös kuvaa kuntalaisille tärkeitä painopisteitä. Meidän tulee muistaa, että viranhaltijat ja me luottamushenkilöt emme ole ainoita, jotka talousarvion lukee. Tämä on tarkoitettu myös muille kuntalaisille luettavaksi.  

Päättäessämme talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tulee meidän muistaa, että hädänalaiset tulee hoitaa myös ensi vuonna. Me emme voi pysäyttää hankkeita ja hyviä  etenemisiä tekosyihin ja “mutta kun sote tulee” lauseisiin. Uudistus ei muuta ihmisten hätää mihinkään, eikä poista ongelmia välittömästi.  

Onkin hienoa, että henkilöstömuutoksissa on esitetty lisäystä lastensuojeluun, toki pakon edessä, mutta toivomme, että pian ennaltaehkäisy on se suunta, mihin sanojen lisäksi olemme oikeasti teoissa menossa. Sehän meidän tehtävämme olisi ollut ja tulee olemaan. 

Talousarviossa on kuvattuna väestönkehitys ja meille kerrotaan, että alle kouluikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan edelleen, mutta aiempaa maltillisemmin, Pohjois-Lohjan väestörakenne on lohjalaisittain edelleen ”nuorinta”, sillä 0–14-vuotiaiden osuus 18,9 % on suurin ja tämä meidän tulee huomioida tulevaisuuden hankkeissa, varsinkin Mäntynummen kohdalla. 

Sote-muutoksen ja hyvinvointialueiden tulo tuo todella suuren muutoksen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuten moni edellä on jo todennut, emmekä kaikkea todellakaan tiedä. Mutta se ei saa olla jarru kehitykselle, eikä toiminnalle. Se, että epävarmuutta on, on tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja uskallettava elää. Meillä on haastavat ja vaikeat ajat edessä, mutta missä vaiheessa meillä ei olisi ollut?  

Me keskustan valtuustoryhmässä haluamme muistuttaa, että tulevassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että: 

– lainanlyhentämisen suunnitelma puuttuu. Emme voi vaan siirtää taakkaa tuleville sukupolville. 

– olisi hyvä, että investointien kokonaisarvo ja etenemän prosenttiarvo näkyisi jokaisen ison investointihankkeen kohdalla.  

– Investointien näkymä eteenpäin voisi olla esitettynä paremmin. Kaksi vuotta tähän on turhan lyhyt aika.   

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää osallisia ja hyväksyy talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 muutamilla muutoksilla, jotka tulemme esittämään eri puheenvuoroissa. 

Esitin uudessa puheenvuorossani vastaesitykset (hävisivät valtuuston äänestyksissä):

Vastaesityspuheenvuoro talousarviopykälään: 

Lisäysesitys: kohtaan 3.8.3 

Sivulle 37  

Asukkaiden Lohja-taulukkoon ensimmäiseksi 

Toimiala : Konsernipalvelut  Tavoite: Vireä aluetoiminta  Mittari: osallistuva budjetointi otettu koekäyttöön ennalta määritellyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi Määrärahat: talousarvion sisältä 

Perustelut: 

Lohjalla on vuodesta 2013 ollut lähidemokratiatoimintaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja vahvistaa asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista sekä vahvistaa kylä-/asuinalue- kaupunki-identiteettiä. Osallistuva budjetointi on tätä päivää ja se kohtelee kaikkia asukkaita tasa-arvoisesti. Osallistuvan budjetoinnin toimintamallit olette saaneet kaikki “Lähidemokratia ja vaikuttamisen keinoja paikallisesti Lohjalla”-julkaisusta. Osallistuva budjetointi vastaa parhaiten kuntalain pykälän 22 henkeä mahdollistaen kaikkien asukkaiden osallistumisen. Lohja onkin ainoa kaupunki, jossa toiminnassa on pienhankeinvestointimalli. Tässä on se haaste, että Lohja kuuluu Ykkösakselin leader-toimintaan, jossa suurin osa rahoituksesta tulee EU:lta ja valtiolta ja vain 20% kaupungilta, kun taas Lohjan pieninvestointimallin kaikki rahoitus tulee kaupungilta. Selkeästi valtakunnallisesti ollaan menossa osallistuvaan budjetointiin ja Lohjan tulee olla siinä kehityksessä mukana. 

Lisäysesitys sivulle 71 kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen (tämä lause oli viime talousarviossa mun tekemän muutoksen kanssa ja mielestäni tätä tulee edelleen pitää esillä): 

Tulosalueen strategisten painopisteiden tukemiseksi vahvistetaan perhetyön ja neuropsykiatrista osaamista kaikissa palveluissa.  

Lasten varhainen tukeminen ja neuropsykiatristen haasteiden varhainen tunnistaminen vaatii kouluttautumista ja koulutuksen säännöllistä päivittämistä.   Tämä teksti oli myös viime vuonna lisättynä talousarvioon. Tällekin vuodelle lisäys on tarpeellinen, sillä kouluttautumiset ovat kesken, Lohjan yksi tavoitteista on painottaa ennaltaehkäisyä ja varhainen tunnistaminen säästää kustannuksia loppupäästä, esimerkiksi lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi olemme jälleen saaneet Lapsiystävällinen kunta-maininnan. Neuropsykiatristen lasten ja perheiden tukeminen on juuri tätä ydintoimintaa.  Tätä lisäystä  vastustaessa on sanottu, että on koulutus on kallis. Kallis on se koulutus, mitä ei käytetä ja mitä ei päivitetä. Näkisin kalliimpana syrjäytyneet perheet, lastensuojelun,  erikoissairaanhoidon ja mikä tärkeintä, inhimillisen kuormituksen kevenemisen merkitys on huomattava. 

 Lisäysesitys sivulle 78 (ikääntyneiden tulosalue)(kahden viimeisen kappaleen väliin): 

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen, mahdollisimman pitkään kotona asumiseen sekä pitkäaikaishoidossa elämänlaadun tukemisen osana  vahvistetaan vajaaravitsemuksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyn osaamista kaikissa ikääntyneiden palveluissa. 

Tämä on tarpeellinen lisäys ja hyvin vähän talousarviovaikutteinen, sillä kaupungilla jo työstetään asiaa liittyen soteuudistukseen. Miksi emme tukisi sitä edes kolmella rivillä talousarvioesitystä.  

Lohjan kouluverkkopäätöksiä vuodesta toiseen – mitä sitten tapahtui

Voit myös kuulla tekstini podcastissani

Sain kiinnostavan pyynnön kirjoittaa jatko-osan tälle kirjoitukselleni:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?

Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.

Vuosi 2015:

Tekninen johtaja herää sisäilmaongelmiin, mutta kukaan muu kaupungilla ei: https://nummentie.blogspot.com/2015/12/tekninen-yllatys-lohjan.html

Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.

Kerroin aluefoorumissa Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan 

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 
2) koulun läheistä sijaintia, 
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

https://nummentie.blogspot.com/2015/09/kannattaako-kuntalaista-kuunnella-vol-2.html

Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on  toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html

Entä Anttila?

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/anttilaan-suunnitellaan-niin-kiireella.html

Asemanpellon koulun puolesta kerättiin adressiin nimiä (sähköiseen yli 800 allekirjoitusta) https://www.adressit.com/asemanpellon_koulun_puolesta

Äänin 6-7 Lohjan kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle 28.10.2015 vielä lisää lakkautuksia.

  • Pulli 1.8.2016 (tuolloin ei lakkautettu)
  • Karstu 1.8.2017 (tuolloin ei lakkautettu)
  • Lehmijärven koulu asteittain 2019-2025 (ei ko päätöstä)
  • Virkbyn TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)
  • Rauhalan koulun 5-6 lk:t siirretään Järnefeltin yläkouluun 1.8.2018 alkaen (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
  • Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun 1.8.2018 (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
  • Nummenkylän koulu vuosina 2019-2025 (tuolloin ei lakkautettu)

Toivottavasti nämä lapset antavat meille anteeksi.

Käänteitä on ollut, tai voiko niitä käänteiksi sanoa, jos todetaan, että lakkautuspäätöksiä on tuotu uudestaan ja uudestaan.

https://nummentie.blogspot.com/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

Lohjan kiinteistöt ovat olleet surullisessa kunnossa. Otetaan esimerkiksi Lohjan koulut. Katsotaanpa tulevia niinsanottuja pommeja:

yläkoulut:

  • Harju  (rv 1956) 46% (koulu lakkautettu hallinnollisesti keväällä 2021, oppilaat siirtyivät Laurentiuskouluun/Ojamoharjulle)
  • Järnefelt  (rv 1968) 83% (peruskorjaus ja uudisrakentaminen meneillään 2021)
  • Nummi-Pusula (rv??) 67% (peruskorjattu 7 milj.€ 2018)

Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)

Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.

28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan  hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.

Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.

2016:

Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/koululaisten-koulumatka.html

Jalavan koulun sisäilmainfo

Ojaniitun koulu valmistuu

Ojamon sisäilmaongelmiin aletaan herätä:

Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015.  En ole saanut raporttia,  enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty.  Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.

Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. 

https://nummentie.blogspot.com/2016/04/ojamon-kouluko-seuraava-yllattava.html

Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:

Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):

  • Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
  • Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
  • Perttilä rv 1992 62%
  • LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava ”yllätys” varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset). https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Nummi-Pusulan lukio lakkautetaan. Ponsi toisen asteen opiskelijoiden studiosta hyväksytään, mutta mitään sille ei ole tehty.

2017:

Pienkoulujen lakkautuksia käsitellään jälleen. Sisäilmaongelmia ”tupsahtelee”

Routionmäen uusi koulu valmistuu (Roution alakoulu, Jalavan koulu)

2018:

Karstun koulu lakkautetaan, Maksjoen koulusta jälleen lakkautuspäätös,

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi (siitä huolimatta alueen pikkukoulut jatkuvassa uhassa):

Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys

Järnefeltin sisäilmaongelmiin herätään: https://lottapaakkunainen.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

2019:

Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.

Asemanpellon alueen asukaskyselyn tiivistelmä
Vetoomus ja faktoja Asemanpellon koulun puolesta

Valtuusto päätti Järnefeltin koulun uudisrakentamisesta

Valtuusto hyväksyi Mäntynummen yhtenäiskoulun tarvesuunnitelman: https://lottapaakkunainen.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

Asemanpellon koulun puolesta adressiin on kerätty jo 1805 allekirjoitusta

2020:

Talouden tasapainottamislistalla jälleen monta koulua.

  • Ikkala lakkautuspäätös, lakkaa 2023
  • Lehmijärvi listalla, hallitus poisti
  • Maksjoki lakkautuspäätös (jälleen)
  • Rauhala lakkautuspäätös
  • Laurentius-koulu valmistui
  • Pulli lakkautuspäätös

Järnefeltin lapset eivät vieläkään väistössä: https://lottapaakkunainen.com/2020/10/26/jarnefeltin-koulun-lapset-ovatko-toimet-olleet-riittavia/

Tiivistetty yhteenveto:

Lakkautusuhat/-päätökset

  • Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
  • Harju (2021)
  • Hiiden koulu (2014)
  • Hyrsylä (2015)
  • Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
  • Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
  • Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
  • Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
  • Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
  • Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
  • Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
  • Neitsytlinna (2015)
  • Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
  • Nummi-Pusulan lukio (2016)
  • Nummentausta (2015)
  • Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
  • ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
  • Solbrinken (2015, ei toteutunut)
  • Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)

Remontoidut / uudet koulut

  • Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
  • Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
  • Mäntynummen yhtenäiskoulu (2018 verkkoselvitys, 2019 tarveselvitys, peruskorjauksen viivästyminen, koska Lyseo viivästyy)
  • Nummen yhtenäiskoulu 2018 (peruskorjaus)
  • Ojaniitun koulu 2016
  • Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
  • Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
  • Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä

Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)

Kehotin luottamushenkilöitä häpeämään

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2021 emme korottaneet veroprosenttia, muutimme talousarviota 2021, myönsimme kaupunginjohtajalle eron, päätimme sijaisjärjestelyistä sekä puimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia.

Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia käsitellessämme ryhmästämme erinomaisen ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö. Kuunnellessani muiden ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja tuntui raskaalta. Hyvin raskaalta. Kuuntelin kuinka kiinnitettiin raportin rakenteeseen huomiota ja siihen, kuinka huonosti meillä menee, toisaalta myös sitä, miten hyvin menee, sillä niin pienellä osalla kuntalaisista menee huonosti. Tämä siis siitä huolimatta, että kaikista on huolehdittava ja huonovointisten määrä kasvaa. Peräänkuulutettiin resursseja lastensuojeluun ja lapsiperheille suunnattuun ennaltaehkäisevään työhön. Siis samaa, mitä on kuultu ja mistä olen puhunut jo vuosi toisensa jälkeen.

Kävin pitämässä lyhyen puheenvuoron aiheesta, halusin muistuttaa valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä siitä, että päätöksemme ovat yksi syy lisääntyvään pahoinvointiin Lohjalla. Alleviivaan vielä: lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi on yksi seuraus päätöksistämme. Eikä se ihan heti tunnu olevan lopussa.

Puheenvuoroni:

Puheenjohtaja, valtuutetut ja arvoisat viranhaltijat sekä kuulijat 

Hyvinvointikertomuksen raportista keskustellessa tulee muistaa myös mistä on kyse. Kuten edellä ryhmäpuheenvuoroissa on käynyt ilmi, on hyvinvointikertomus hälyttävää luettavaa. Puheenvuoroista voisi luulla, että olemme huolissamme. Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne ja somealustoilla kuntalaiset kovaan ääneen toistavat samaa.  

Sydämessäni toivon ja näen, että kovaäänisimmät ovat pienin ryhmä, mutta kovaäänisimmät näköjään saavat enemmän kuin muut. Hädänalaisia ei haluta nähdä, eikä kuulla. Ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. 

Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin. 

Joka syksy on valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. 

Viranomaisilla on velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Tätä viranhaltijat Lohjalla pyrkivät tekemään. Mitä me teemme luottamushenkilöinä? Lakkautamme virkoja, joilla tehtiin erinomaista ehkäisevää väkivaltatyötä, hylkäämme asumisyksikköjä, puhumme ja esitämme lisäresursseja sekä kauhistelemme tilanteita. Lupaamme ja olemme lukevinamme raportteja. Sen jälkeen menemme kotiin ja suljemme verhot.  

Olisin toivonut, että hyvinvointiraportti otetaan oikeasti tosissaan ja edes luetaan kaikissa käsittelevissä toimielimissä, koska tämähän on käynyt toimielimissä ennen valtuuston käsittelyä. kunnan lainvelvoittama tehtävä on tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen. Tämän raportin perusteella saisimme hävetä.

Me pystymme kyllä parempaan. Päätöksillämme ON väliä. Meillä on vastuu