Kaupunginhallituksen 20.6 kokouksessa kiivastakin keskustelua

Hyvä hallinto edellyttää, että luottamushenkilöillä on riittävä aika tutustua toimielimen esityslistaan ja sen materiaaleihin. Hallintolain 6 luvun 31 § määrittää, että viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6. kokouksessa keskustan Kirsi Ferin teki vastaesityksen, että kokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti, koska sähköinen kokousmateriaali ei tullut riittävän ajoissa jäsenten saataville. Samanlainen perustelu koski myöhemmin asioiden käsittelyjärjestyspykälää.

Lautakunta oli äänestänyt kokouksessa jatkamisesta ja olivat äänestäneet 10-2 sen puolesta, että asiat otetaan käsiteltäviksi.

Kokouksen jälkeen Kaupunginjohtaja Jarkko Härmälä käytti hänelle kuuluvaa otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6 tekemiin päätöksiin. Härmälän tekemän viranhaltijapäätöksen mukaan asia tuli nyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginhallituksen kokouksessa hallitus päätti:

Kaupunginhallitus päättää 1. palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2022 kokouksen päätökset 80-91§ lautakuntaan uuteen käsittelyyn; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tein muutosesityksen:

Kaupunginhallitus päättää 1. palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2022 kokouksen päätökset 80-91§ lautakuntaan uuteen käsittelyyn;

2. esittää, että toimielinten kokouksissa esitellään alustavasti tulevia käsiteltäviä asioita sekä (lisäys)

3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Perustelut esitykselleni olivat se, että vaikka muutosesityksessä lisäämäni kohta 2. on hallintosääntö- ja lautakuntien oma asia, mutta koska lautakunnilla on omia käytäntöjä riippuen myös puheenjohtajista, olisi hyvä, että hallitukselta tulisi yhtenevä ohjeistus. Monella lautakunnallahan tällainen käytäntö jo on. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa otimme jo viime kaudella tämän käytännön ja se on ollut hyvä.

Olisi hyvä, että jokaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen lopussa olisi lyhyt katsaus seuraavan kokouksen alustavaan asialistaan. Lautakunnan asiat on toisinaan järkälemäisiä ja eri puolilla Lohjaa olevia asioita. Olisi hyvää palvelua antaa lautakunnan jäsenille hieman lisää aikaa tutustua jo olemassa olevan materiaalin pohjalta tulevan kokouksen aiheisiin ja käyttää aikaa tiedonhankintaan ko. alueen asukkailta.

Tämä myös tukisi päätöksentekoa ihan selkeyttämällä kokouksissa sitä, että mitkä kaavat on tulossa käsittelyyn seuraavaksi ja missä vaiheessa päätöksentekoa kaava on. Toisi selkeyttä ja ennakoitavuutta luottamushenkilöille.

Mutta kuten sanottua, esitykseni raukesi kannattamattomana.

Hallituksessa päätettiin myös monesta muusta asiasta, kuten Pride-liputuksesta ja hallitus päättikin äänin 8-5 järjestää liputuksen 11–17. heinäkuuta ja jatkossa Lohja Pride -tapahtuman yhteydessä.

Päätimme myös raakamaan ostamisesta Vaanila-Lempolan alueella. Meidän Lohjan Hannele Maittila teki hyvin valmistellun ja perusteellisen vastaesityksen, joka tiivistetysti on se, että ei osteta ja että valtuusto päättäisi näin merkittävästä ostosta (Maanomistajan tasapuolinen kohtelu on turvattava kaavassa.) Hinta oli 1209 euroa alle miljoonan, joten ei valtuuston käsittelyä.

Äänestys päättyi 11-2 pohjaesityksen mukaisesti (äänestin valtuustonkäsittelyn puolesta). Muuta hallitusta ei haittaa se, että hinnalla on keinotekoisesti kikkailtu, että valtuuston ei tarvitse päättää asiasta. Koska rahaa on, ostetaan! Valtaa ei haluta valtuustolle tässä asiassa.

Virkkalan alueen päivähoidon hankesuunnitelmasta keskusteltiin suhteellisen pitkään.

Hankeselvitys on hyväksytty valtuustossa 22.1.2020 ja 02.11.2020 § 308 Kaupunginhallituksessa päätettiin, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan siten, että päiväkoti sijoitetaan taloudellisimman ja toiminnallisimman vaihtoehdon mukaisesti joko Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin tai Järnefeltin alueelle sijoitettaviin tilaelementteihin.


Esitylistan esittelytekstin mukaan tämän jälkeen seuraava luottamushenkilökäsittely on ollut Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 19.05.2022 § 58., jossa todetaan, että hankesuunnittelussa taloudellisemmaksi ja toiminnallisemmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu päiväkodin sijoittaminen Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin.
Esityslistan asiakirjoissa ei ole vertailua kustannustehokkaimmasta vaihtoehdosta, ainoastaan kustannuslaskelma siitä, mitä maksaa Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi. Ja haluan tässä muistuttaa kustannusten noususta. Kysymykseni on siis se, että kuinka Rauhalan kouluun vaihtoehtona on päädytty? Toki ymmärrän esittelytekstistä lukemani, että Järnefeltillä ei ole tilaa, mutta tällä suunnitelmalla jatkossa on kaksi päiväkotia ihan vierekkäin. Miten tämä on huomioitu? Logistisesti ajatellen tämä päätös eriarvoistaa perheitä eri alueilla. Onko tässä oikeasti mietitty niin, että läheinen päiväkoti lakkautetaan? Onko toiselle puolen Virkkalaa suunnitteilla päiväkoti? Tiedän vastuullisen virkamiehen tekevän kattavaa työtä ja varmasti hän on nämäkin asiat huomioinut. Kuten olikin. Saimme kattavan esityksen valmistelusta ja riskiarvioinneista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Totesin vastuulliselle virkamiehelle, että toisaalta virkamiehet toisinaan käyttävät todella luovuuttaan ja pohtivat laatikon ulkopuolelta huolimatta hallituksen tai muun toimielimen päätöksistä ja kehotin käyttämään tätä luovuutta vielä.


Kävimme kiivasta keskustelua Villa Haikarin kilpailutuksen keskeyttämisestä.

Puheenvuorossani kysyin, mikä ero on Sammatin kievarilla, Villa Kokkokalliolla ja Villa Haikarilla? En oikein ymmärrä tätä yrittäjien eriarvoista ja tökeröä kohtelua. Enkä tätä, että toisinaan kaupunki voi omistaa kiinteistöjä ja joissain ei voi. Entä juuri tehty valtuustoaloite Villa Haikarin myynnistä? Miten se vaikuttaa tähän? Meidän tulisi ajatella kokonaisuuksia ja olla johdonmukaisia. Tämä kilpailutuksen keskeyttäminen maaliviivoilla ei ole ollut sitä. 

Eikä tämä  ainakaan paranna Lohja-kuvaa. Tai yrittäjäystävällistä Lohja-kuvaa.

Ryhmäpuheenvuoro 2021 henkilöstökertomuksesta

Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron vuoden 2021 henkilöstökertomuksesta.

Nostin puheessani sairaspoissaolot sekä vastuumme työn kuormittavuudesta.

Ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomus 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Henkilöstö on pienentynyt vuodesta 2016, ja kuitenkin sairaspoissaolot ovat lisääntyneet.  

Vuonna 2017 sairauspäiviä oli 15,47 päivää työntekijää kohti ja vuonna 2013, riippuen minkä vuoden henkilöstökertomusta lukee, oli joko 14,3 tai 15,2. 2014 ja 2019 sairaspoissaoloja oli 14,1.  

Vuonna 2021 sairaspoissaoloja oli 17,71 ja henkilötyövuotta kohden se tarkoittaa sitä, että sairauspoissaololuku oli 19,2 

Kuten valtuutettu Uhlgrenin puheenvuorossakin on jo todettukin, mielenterveyssyistä johtuvista syistä poissaolot ovat lisääntyneet. Olisi ensiarvoisen tärkeää tutkia, missä näiden poissaolojen juuret ovat.   

Työhyvinvointikyselyyn vastasi 3052 työntekijästä 1558 . Näiden vastausten perusteella voisi ajatella, että mielenterveydelliset syyt eivät johdu työhyvinvoinnin laiminlyönnistä, vastausten perusteella työn määrä ja kuormittavuus kuitenkin laski käyriä.  

80% henkilöstöstä ei ole ollut yhtään sairaspoissaololla, tarkoittaako se todella sitä, että ei ole ollut sairaana vai sitä, että ei ole ollut sairaslomalla. Suurin osa henkilöstöstä henkilöstökertomuksen mukaan voi hyvin. Meidän tuleekin kiinnittää huomio siihen viiteen prosenttiin ja niihin syihin, joka henkilöstökertomuksen mukaan ei voi hyvin. 

Lohjan kaupungin maksama keskipalkka on pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Palkkaus, vaikkakin usein sanotaan, ettei sen suuruus ole tärkein tai vaikuttavin asia, on se kuitenkin suurin syy sille, että työtä tehdään. Muutenhan henkilöstö olisi vapaaehtoistyössä tai luottamustehtävissä. Hyvällä mielellä ja arvoilla ei vuokria tai ruokaa makseta. Palkkauksen tulee olla oikeudenmukaista ja realistista, ennen kaikkea kilpailukykyistä. 

Lohjan kilpailukyvystä hyvä esimerkki on henkilöstökertomuksessa nostettu opinnonohjaajan rekryilmoitus, jota oli katsottu 137 kertaa, mutta hakijoita oli vain yksi. 

Henkilöstön vaihtuvuus on suhteellisen suurta, kuten tänä päivänä on. Tämän päivän työntekijät haluavat kehittyä ja kehittää ja ehkä se on hyvä suunta, että ei jäädä paikalleen. Tavoitteet saavutettua siirrytään uuteen haasteeseen, työnantajankin hyödyttyä kehittämisestä. Hyvin suoritettuna nämä ovat win-win tilanteita. 

Me keskustan valtuustoryhmässä ajattelemme, että näkyvän tavoitteemme tulisi olla vetovoimainen työnantaja, mutta myös pitovoimainen työnantaja. Näkyvän tavoitteemme työnantajana tulisi olla hyvinvoiva ja osaava henkilökunta riittävillä resursseilla.  Siihen päästään osallistamalla henkilöstöä päätöksenteossa, siihen päästään kilpailukykyisellä palkalla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Siihen päästään hyvällä esimiestyöllä ja työn organisoinnilla. 

Nämä viime vuodet ovat olleet pelkkää vyönkiristämistä, lakkauttamisia,  organisaatiomuutoksia ja pian tulee, kuten on useasti jo todettu, vielä yksi iso muutos. Meidän tulee huomioida entistä paremmin henkilöstön hyvinvointi ja työnedellytykset. Meidän tulee myös muistaa vastuumme vyönkiristämisistä.  

Vt. Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki huomauttaa henkilöstökertomuksen tervehdyksessään, että haasteelliset vuodet ovat selvästi kuormittaneet työyhteisöjä ja henkilöstöä. Varmasti niin, mutta myös ennen koronaa sairaspoissaolot olivat korkeat. Hän myös nosti puheessaan esiin viisaasti henkilöstön tärkeyden. Henkilöstö on se, joka kaupungin palvelut tuo kaupunkilaisille ja kaupungin tehtävä on tuottaa palveluja ja meidän luottamushenkilöinä on turvattava nämä.  

Turvataksemme kaupungintehtävät ja henkilöstön hyvinvoinnin on meidän nostettava ikäviäkin asioita esiin, meidän on kannustettava tutkimaan niitä, meidän on tuettava heikompia. Esimerkiksi kitkemällä kiusaaminen, loppuunpalamisen syyt, meidän on huolehdittava resursseista ja siitä, että organisaatiomuutoksessa tehtävät jakautuvat oikein ja työtaakka jokaisella on kohtuullinen. Tässä luonnollisesti on henkilöstöjohtaja avainasemassa, mutta meidän tulee tukea henkilöstöjohtoa. Haluammekin kiittää henkilöstöjohtaja Rautiaista hänen toimistaan henkilöstömme hyväksi. Meidän tulee myös muistaa, että ennen sotemuutoksen käynnistymistä meidän tulee huolehtia kaikista työntekijöistämme edelleen, kuten myös sen jälkeen. 

Siksi on tärkeää, että emme unohda rooliamme emmekä vastuutamme. Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen 

Vauhti- ja valtuustoviikko

Tällä viikolla on aktiivinen viikko: maanantaina valtuustoinfo, tiistaina hallinto- ja organisaatiotyöryhmän kokous sekä aluevaltuuston kokous, keskiviikkona kaupunginvaltuuston kokous. Torstaina tapaan ystäviä illallisella ja perjantaina teinin kanssa jääkiekko-otteluun seuraamaan teinin pikkuserkun otteita hyökkääjänä Saksan maajoukkueessa.

Maanantain valtuustoinfossa saamme katsauksen Maankäytön rakenteen ajan tilaan ja joukkoliikennetilanteeseen.

Tiistain Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston kokouksessa olemme päättämässä hallintosäännön tarkistamisesta sekä valitsemme hyvinvointialueellemme hyvinvointialuejohtajaa.

Hyvinvointialuejohtajaa valitessa aluehallituksen puheenjohtajisto on valinnut haastatteluun kolme hakijaa, joita haastattelivat HR-valmistelujohtaja ja Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö. Puheenjohtajisto on haastatellut, kuten myös valtuutetut (ei valtuustoryhmät eikä varavaltuutetut) nämä kolme hakijaa ja kutsuivat heidät henkilöarviointiin. Hallitus ei esitä paremmuusjärjestystä, vaan valtuusto äänestää omien näkemysten mukaan näiden kolmen kesken. Hakijoiden hakemusasiakirjat, henkilöarviot sekä hakijoiden ansiovertailu ovat valtuutettujen tutustuttavissa ennen kokousta ja kokouksen aikana aluevaltuuston sihteerillä. Näin varavaltuutettuna en ole päässyt haastatteluihin mukaan, enkä tutustumaan materiaaleihin etukäteen. Olen aika pitkälle sen varassa, mitä ryhmämme valtuutetut ovat kertoneet ja heidän arvioihinsa tulee luottamani. Toki voin käydä tutustumassa materiaaleihin ennen kokousta, mutta kuinka syvällisesti sen voin tehdä ennen kokousta?

Keskiviikon kaupunginvaltuuston kokouksessa käsittelemme ensimmäistä neljännesvuosikatsausta 2022, tulevia kokouspäiviä, muutamia aloitteita sekä muutamia eroja luottamustehtävistä.

Neljännesvuosikatsauksesta haluan nostaa esiin toimintakulut, joissa ostopalvelut ovat huomattavat, n. 53%. Tästä huomattava osa on lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ostopalvelut, joissa toimialalle budjetoiduista ostopalvelujen ostoista on käytetty tässä vaiheessa vuotta 41,3%, toki näissä ostoissa AINA loppuvuodesta ja seuraavan vuoden alussa realisoituu ostojen todellinen määrä.

Loppuviikosta odotankin rennompaa, ainakin iltamenojen suhteen, sillä torstaina tapaan ystäviä illallisen puitteissa ja perjantaina teinin kanssa onkin jääkiekkomatsi.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.4.2022: Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Lohjan kaupunginvaltuusto valitsi uudeksi kaupunginjohtajaksi Jarkko Härmälän. Päätin käyttää Kirjoittajavieras-vuoroni tervetuliassanoille:

Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Valitsimme sinut juuri valtuustokokouksessa uudeksi kaupunginjohtajaksi. Päätös on merkittävä, sillä vastuu on suuri. Kaupunginjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa ja hän vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin operatiivisesta johtamisesta, työn organisoinnista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupunginjohtaja johtaa asioiden valmistelua sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa.

Kaupunginjohtajan tehtävä ei siis ole vain huolehtia kaupungin taloudesta, sitä varten on talousjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävä ei ole pelkästään myöskään työntekijöiden hyvinvointi, sitä vasten meillä on henkilöstöjohtaja. Kaupunginjohtaja kuitenkin on vastuussa yli 2 000 työntekijän ja 46 000 asukkaan kaupungista ja sen hyvinvoinnista. Hänen tulee siis voida luottaa alaisiinsa, mahdollistaa koko henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi, nähdä ja hallita kokonaisuus.

Kaupungissa päätöksenteko on hitaanlaista ja toisinaan turhauttavaa. Keskusteluja käydään, päätöksiä lähetetään takaisin, tehdään vastaesityksiä, tai hyväksytään sellaisinaankin, mutta moninaista päätöksenteko joka tapauksessa on ja esitykset käyvät monessa toimielimessä ennen päätöstä ja sen toimeenpanemista. Toivon nopeassa liike-elämässä urasi tehneelle kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta.

Kaupunginjohtaja on kaupungin kasvot ulospäin ja kaupunki usein näyttää johtajaltaan. Toivon sinulle uusi kaupunginjohtajamme viisautta, rauhallisuutta, valmentavaa työotetta, asioihin puuttumista ja kokonaisuuden näkemistä sekä hiukkasen optimistista otetta tulevaisuuteen, toki realiteetit mielessä.

Vielä yksi toive: toivon, että kaupunginjohtajanamme osoittaudut erinomaiseksi tiiminjohtajaksi, joka kannustaa, ohjaa, ei lakaise maton alle ikäviä asioita (kuten esim. kiusaamiskohua) ja joka ennen kaikkea tuot turvallisuuden tunnetta, luottamusta ja yhteishenkeä, ja joka mahdollistat koko laajassa maaseutukaupungissa Lohjalla oman huomiosanasi: #HyvääElämääLohjalla

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu,

kirkonkylällä asuva suuruusperheen äiti

Kaukana hiekkalaatikosta ja turvallisesta, hyväksyvästä ympäristöstä

Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.

Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)

Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.

Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.

Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.


Riitely:
– Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta
– Osa normaalia kanssakäymistä
– Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista
Huono käytös:
– Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit
Kiusaaminen:
– Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa
asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla

Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?

  • Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
  • vertaissuhteiden tuki,
  • hyväksytyksi tuleminen,
  • yhteisöön kuuluminen,
  • oppilaiden osallisuus,
  • huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen
    luomiseen osallistuminen
  • Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit
    ja haittapuolet)
  • Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen
    suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja
    puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)

Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.

Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?

Häirintähuoneentaulu

Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.

  • Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
  • Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
  • Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
  • Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.

Uusi kaupunginjohtaja valittu

Eilen Lohjalla kaupunginvaltuuston kokouksessa valittiin uutta kaupunginjohtajaa. Äänestys meni kahteen kierrokseen ja ensimmäisellä kierroksella äänet menivät

Jarkko Härmälä 21

Inka Tikkanen 18 ja

Antti Rinne 12.

Toisella kierroksella tulos meni tiukille.

Äänet menivät tällä kierroksella

Jarkko Härmälä 26

Inka Tikkanen 24 ja saatiinpa yksi tyhjäkin ääni.

Itse olen pettynyt Inka Tikkasen jäämiseksi toiseksi, hän oli ehdokkaista selkeästi motivoitunein ja hakukriteereitä eniten vastaava.

Hämmästynyt olen aika monen äänestyskäyttäytymisestä, mutta tässäkin huomaa, kuinka toisille sanat ja teot ovat eri asioita (ja tokihan ne ovat). Ryhmäpäätöksiä omaa ajatusta vastaan on todella ikävä osa demokratiaa. Toisaalta, jos ei koe jotain asiaa niin tärkeäksi, ettei voisi äänestää oman mielen mukaan, niin se on jokaisen tehtävä se valinta. Kaupunginjohtajan valinta on minulle sen verran iso päätös ja tärkeä ajatellen henkilöstön kokoa ja hyvinvointia, palvelujen ja asioiden sujuvuutta, mutta hei, toisaalta, sehän on vain mun mielipide.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Muutaman kerran olen sanonut, että on asioita, joissa olisin mielelläni väärässä ja tämä on yksi niistä. Toivottavasti osoittautuu, että olen väärässä.

Eli uudelle kaupunginjohtajalle kuitenkin tervetulotoivotukset ja toivon, että saan yllättyä positiivisesti ja uusi kaupunginjohtajamme osoittautuukin erinomaiseksi tiiminjohtajaksi, joka kannustaa, ohjaa, ei lakaise maton alle ikäviä asioita (kuten esim. kiusaamiskohua) ja joka ennen kaikkea tuo luottamusta ja yhteishenkeä, eikä mahdollista reuna-alueiden ankeuttamista, vaan mahdollistaa oman huomiosanansa: #HyvääElämääLohjalla