Valtuustossa talousarvio ja tein aloitteen Nummi-Pusulan lukion ponnen käyttöönotosta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.

Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.

Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. 

Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin. 

Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.  

Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- 
ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto. 

Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei. 

Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.  

Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.  

(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.) 

Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.  

Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa. 

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia. 

Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.

Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.

Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä. 

Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.

Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.  

Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa. 

Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana. 

Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella. 

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.

Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.

Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.

Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.

Kunnallisvalitus Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta

Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.

Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.

Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.

Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti kattavasti ja hyvin aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5416834#cxrecs_s

Voit lukea valitukseni kokonaan:

Helsingin hallinto-oikeus

Sörnäistenkatu 1,

00580 HELSINKI

Asia

Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava

Vaatimukset

Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.

Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.

Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.

Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.

Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.

Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.

Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.

Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

8.9.2022

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa puhetta ja porua

Kaupunginvaltuuston 14.9.2022 kokouksessa oli lyhyehkö esityslista. Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron osavuosikatsauksesta ja oman puheenvuoron aloitteeni perheneuvolan resurssien riittävyyden vastauksesta.

Tässä ryhmäpuheenvuoroni (voit myös katsoa sen videolta, kun skrollaat vähän alaspäin):

Ryhmäpuheenvuoro Talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen/Osavuosiraportti 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä kuulijat paikalla ja etänä. 

Joka vuosi sama virsi: Epävarmuustekijöinä lastensuojelun ostopalvelut. Ja joka vuosi loppuvuotta kohti kuullaan lause: asiakaspalvelujen ostot ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tänä vuonna olemme jo tässä vaiheessa vuotta siinä tilanteessa, että lastensuojelussa ylitystä on noin miljoona. Ja vaikka seuraava huomioni koskeekin seuraavaa kertaa, haluan silti tuoda tämän jo esiin. Seuraavaan käsittelyymme saamme lisätä tähän mukaan vielä 800 000 euron laskun. Tämä 800 000 euron lasku on siis Lohjalle tullut siitä syystä, että viranhaltija on päättänyt olla maksamatta lainmukaisia maksuja sijaishuollosta. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tullee seuraavassa kokouksessa päättämään lisämäärärahan tarpeesta tämän vuoksi. Viranhaltijan kokeilun. Miten meillä on johto voinut hyväksyä lainmukaisten maksujen maksamattajättämiskokeilun? Ja mennäänpä vielä oikeuteenkin asiasta? Valtuutettujen tietoon tämä pikkusumma tuodaan sivulauseessa valtuustoinfossa. Toki kaupunginhallitus, sotelautakunta sekä lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on ollut tiedotettuna asiasta. 

Taloutta on haastavaa seurata tai asetettuja raameja noudattaa, kun kaupungilla edelleen tehdään tällaisia aivan uskomattomia päätöksiä. Ja vaikka hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihteessa, jää tämä lasku lohjalaisille maksettavaksi.  

Olen muutama vuoden ajan tuonut tässä salissa esille lastensuojelun kriisin, se ei ole muuttunut. Eikä se helpota tällaisilla toimilla. Mikään kaupungilla ei helpotu tällaisilla toimilla.  

On myös erikoista mainita erikseen, että henkilöstökuluja nostaa kesäkuussa maksetut lomapalkat n. 4,6 milj. Euroa. Ei ne mitenkään yllätyksenä tule. Joka vuosi lomapalkat maksetaan. Ainakin pitäisi. 

Toistan viime syksynä talousarviosta päättäessämme sanomani: Sote-muutoksen ja hyvinvointialueiden tulo tuo todella suuren muutoksen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon,  emmekä kaikkea todellakaan tiedä. Mutta se ei saa olla jarru kehitykselle, eikä toiminnalle. Se, että epävarmuutta on, on tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja uskallettava elää. Meillä on haastavat ja vaikeat ajat edessä, mutta missä vaiheessa meillä ei olisi ollut? 

Kultareunustakin haluamme etsiä ja löydämmekin keskustan ryhmässä sen ainakin siitä, että verotulojen arvellaan nousevan 6,4 miljoonalla. Kaupungissamme on toki paljon muutakin hyvää. 

Keskustan valtuustoryhmä toteaa saaneensa osavuosikatsauksen tiedoksi ja edellyttääkin nyt kaupungin virkajohdolta toimia ja jämäkkyyttä, että vuoden päästä emme lue miltään toimialalta vastaavia epävarmuustekijöitä eikä kalliista luvattomista kokeiluista. 

Pidin puheenvuoron myös perheneuvolan palvelujen riittämisen selvittämisvaltuustoaloitteen vastauksesta (voit myös katsoa videon, kun skrollaat vähän alaspäin):

Puheenvuoro perheneuvola-aloitteesta 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä kuulijat etänä 

Kiitän viranhaltijoita aloitteen suhteellisen kattavasta ja realistisesta vastauksesta, jossa todetaan, että kasvatus- ja perheneuvonnassa palvelua ei kyetä kaikille tarjoamaan kolmen kuukauden sisällä. 0-6 vuotiaiden kohdalla odottaa 12 perhettä ja 7-12 vuotiaiden kohdalla 35 perhettä eivät ole saaneet palveluja. Nämä määrät vastaukseen ovat tosin toukokuulta, emme siis tiedä syksyn tilannetta, mutta oletan henkilökunnan resurssit tuntien sen olevan vielä pahempi. 

Nykyinen tilanne ei ole lapsiystävällisen kunnan arvoinen. 

Vastauksessa tuotiin myös esille, että perheneuvojan lisäresurssia lähdetään rekrytoimaan myös loppuvuodelle 2022. Perheneuvojan vakinaisella lisäresurssilla voitaisiin ehkäistä palvelujen ruuhkautumista. Milloin rekrytointi aloitetaan? Syyskuu on jo loppuvuosi. Ainakaan tänään ei ollut ilmoitusta avoimesta työpaikasta. 

Esitetyt toimet eivät ole riittäviä, mutta luonnollisesti hyvä alku. Kunhan vastauksessa ollut toimi toteutetaan. 

Vastauksessa käy ilmi myös se, että kahteen psykologin toimeen on haettu tekijöitä yhtäjaksoisena vuodesta 2021 alkaen. Toimia ei ole voitu täyttää. On voitu kuitenkin ostaa ostopalveluina psykologin palveluja 680e per päivä-hintaan. Tästähän voisi ajatella, että olisiko palkkauksella parantaa kaupungin houkuttelevuutta? Palvelua kyllä saa. 

Pitkään on valtakunnallisesti ollut rekrytointiongelmia ja meilläkin se näkyy. Hyvinvointialueiden aloittaessa vuodenvaihteessa ongelma tuskin heti häviää, mutta toivottavasti ratkaisuja löydetään ja lapset, nuoret ja perheet siitä hyötyvät. 

Kokouksessa myös kaupunginjohtaja käytti puheenvuoron, jossa piti erikoisen puheen.

Kaupunginjohtaja halusi muistuttaa luottamushenkilöitä siitä, kuka johtaa kaupunkia. Hän totesi, että viime aikoina lehtikirjoittelun vuoksi ilmitullut huono työilmpiiri tulee selvittää. Kaikki työntekijät ovat tässä syytöksessä tasa-arvoisia. Samalla hän syyttää henkilöjaostoa laittomasta kokouksesta. Laiton siksi, että siitä ei ole muistiota ja siksi, että työnantajan edustusta ei ollut paikalla (paitsi kaupunginhallituksen pari jäsentä). Sillä ei ole merkitystä, että ko kokous on hallintosäännön mukaan pidettävä säännöllisin väliajoin ja että muistiota ei pidetä asioiden luottamuksellisuuden vuoksi.

Kaupunginjohtaja sanoi puheessaan myös, että kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa käydyssä kokouksessa oli puheenjohtajisto esittänyt, että henkilöstön edustaja tekee selvityksen työhyvinvoinnista ja työilmapiiristä. Kaupunginjohtaja henkilöstön edustajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen päätti, että sitä ei tehdä, koska kaupungilla tehdään vuosittain työtyytyväisyyskysely. Eli jätetään kuitenkin selvittämättä kaikki henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät asiat tällä kertaa, hallintojohtajan kiusaamiskohusta alkaen. Lakaistaan maton alle. Tässä siis ei muutosta entiseen toimintaan.

Kaupunginjohtaja lopetti puheensa sanoihin, että valtuustoryhmillä on suuri vastuu siinä, että luottamustehtäviin asetetaan henkilöitä, joilla on parasta kokemusta ja osaamista aiheesta, ei vain teoria- ja tutkimustietoa.

Virkkalan alueen päiväkotihanke valtuustossa 17.8.2022

Kävin pitämässä kaupunginvaltuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoron Virkkalan päiväkotihankkeesta.

Olen edelleen sitä mieltä, että Rauhalan koulu ei ole paras ratkaisu päiväkodille, mutta asiaa on käsitelty jo kauan ja joka kerta hävisin, kun lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa olin tehnyt vastaesityksiä sijainnista. Selvää on, että Rauhalan koulua pidetään muiden luottamushenkilöiden kesken parhaana ratkaisuna.

Toivottavasti liikennejärjestelyt paranevat alueella.

Puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät viranhaltijat, valtuutetut sekä hyvät kuulijat siellä etäyhteyden päässä ja täällä salissa 

Lohjalla on tapana tehdä joitakin asioita harkiten ja ajan kanssa. Näin on myös Virkkalan päiväkodin hankesuunnitelman kanssa, hartaasti on tehty. Olen aiemmissakin rakennushankkeissa todennut, että hyvin harkittu on puoliksi tehty. Toivottavasti se pitää tämän hankkeen kohdalla paikkansa. Hankeselvitys on hyväksytty valtuustossa tammikuussa 2020 ja marraskuussa 2020 kaupunginhallituksessa päätettiin, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan siten, että päiväkoti sijoitetaan taloudellisimman ja toiminnallisimman vaihtoehdon mukaisesti joko Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin tai Järnefeltin alueelle sijoitettaviin tilaelementteihin. 

Asia on jätetty lukuisia kertoja pöydälle eri toimielimissä, on tehty vastaesityksiä, päätetty eri sijainneista, mm Källhagenin viereen Lukkarinkujalle, ja niin edelleen. Kuten aiemmassa puheenvuorossa on mainittu, paikaksi on vakiintunut Rauhalan koulu. 
Esityslistan asiakirjoissa ei ole kaupunginhallituksen marraskuun päätöksen edellyttämää vertailua kustannustehokkaimmasta vaihtoehdosta, ainoastaan kustannuslaskelma siitä, mitä Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi. Kaupunginhallituksessa toki on saatu vastuullisen viranhaltijan kattava esitys  valmistelusta ja riskiarvioinneista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Ja haluankin tässä yhteydessä muistuttaa kustannusten noususta, jälleen. Alkuperäisen kustannusarvion 2,42 miljoonasta on noustu tällä hetkellä 2,76 miljoonaan. Nousu tuskin jää tähän, tässä maailmantilanteessa. 

Toisaalta on hyvä, että käytämme olemassa olevaa kiinteistöpohjaa, aina ei tarvitse purkaa ja tehdä uutta. Toisaalta taas hyvin usein korjattu maksaa enemmän kuin uusi. Nyt tehtävä ratkaisu on niin pysyvä kuin rakennustavan laatu sen takaa. Tämäkään ei siis ole ikuinen, mutta toivottavasti mahdollisimman pitkäaikainen ja terveenä pysyvä rakennus. 

Viranhaltijoilla on toisinaan käytössään oma luovuus toteuttaessaan valtuuston päätöksiä, nyt toivomme sitä päiväkodin toteuttamisessa ja vastuullinen viranhaltija on lupautunut. 

Ryhmässä pohdimme myös sitä, miksi hankkeita käsitellään eri tavalla riippuen sen sijainnista. Meidän tulisi käsitellä samaa koskevia asioita samalla tavalla. Meidän tulee päätöksillämme vahvistaa kuntalaisten samanarvoisuutta ja vähentää eriarvoistamista. 

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen. 

Aiemmin Rauhalasta ja Virkkalan päiväkodista kirjoittamaani:

Kaupunginhallituksen 20.6 kokouksessa kiivastakin keskustelua

Hyvä hallinto edellyttää, että luottamushenkilöillä on riittävä aika tutustua toimielimen esityslistaan ja sen materiaaleihin. Hallintolain 6 luvun 31 § määrittää, että viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6. kokouksessa keskustan Kirsi Ferin teki vastaesityksen, että kokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti, koska sähköinen kokousmateriaali ei tullut riittävän ajoissa jäsenten saataville. Samanlainen perustelu koski myöhemmin asioiden käsittelyjärjestyspykälää.

Lautakunta oli äänestänyt kokouksessa jatkamisesta ja olivat äänestäneet 10-2 sen puolesta, että asiat otetaan käsiteltäviksi.

Kokouksen jälkeen Kaupunginjohtaja Jarkko Härmälä käytti hänelle kuuluvaa otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6 tekemiin päätöksiin. Härmälän tekemän viranhaltijapäätöksen mukaan asia tuli nyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginhallituksen kokouksessa hallitus päätti:

Kaupunginhallitus päättää 1. palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2022 kokouksen päätökset 80-91§ lautakuntaan uuteen käsittelyyn; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tein muutosesityksen:

Kaupunginhallitus päättää 1. palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2022 kokouksen päätökset 80-91§ lautakuntaan uuteen käsittelyyn;

2. esittää, että toimielinten kokouksissa esitellään alustavasti tulevia käsiteltäviä asioita sekä (lisäys)

3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Perustelut esitykselleni olivat se, että vaikka muutosesityksessä lisäämäni kohta 2. on hallintosääntö- ja lautakuntien oma asia, mutta koska lautakunnilla on omia käytäntöjä riippuen myös puheenjohtajista, olisi hyvä, että hallitukselta tulisi yhtenevä ohjeistus. Monella lautakunnallahan tällainen käytäntö jo on. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa otimme jo viime kaudella tämän käytännön ja se on ollut hyvä.

Olisi hyvä, että jokaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen lopussa olisi lyhyt katsaus seuraavan kokouksen alustavaan asialistaan. Lautakunnan asiat on toisinaan järkälemäisiä ja eri puolilla Lohjaa olevia asioita. Olisi hyvää palvelua antaa lautakunnan jäsenille hieman lisää aikaa tutustua jo olemassa olevan materiaalin pohjalta tulevan kokouksen aiheisiin ja käyttää aikaa tiedonhankintaan ko. alueen asukkailta.

Tämä myös tukisi päätöksentekoa ihan selkeyttämällä kokouksissa sitä, että mitkä kaavat on tulossa käsittelyyn seuraavaksi ja missä vaiheessa päätöksentekoa kaava on. Toisi selkeyttä ja ennakoitavuutta luottamushenkilöille.

Mutta kuten sanottua, esitykseni raukesi kannattamattomana.

Hallituksessa päätettiin myös monesta muusta asiasta, kuten Pride-liputuksesta ja hallitus päättikin äänin 8-5 järjestää liputuksen 11–17. heinäkuuta ja jatkossa Lohja Pride -tapahtuman yhteydessä.

Päätimme myös raakamaan ostamisesta Vaanila-Lempolan alueella. Meidän Lohjan Hannele Maittila teki hyvin valmistellun ja perusteellisen vastaesityksen, joka tiivistetysti on se, että ei osteta ja että valtuusto päättäisi näin merkittävästä ostosta (Maanomistajan tasapuolinen kohtelu on turvattava kaavassa.) Hinta oli 1209 euroa alle miljoonan, joten ei valtuuston käsittelyä.

Äänestys päättyi 11-2 pohjaesityksen mukaisesti (äänestin valtuustonkäsittelyn puolesta). Muuta hallitusta ei haittaa se, että hinnalla on keinotekoisesti kikkailtu, että valtuuston ei tarvitse päättää asiasta. Koska rahaa on, ostetaan! Valtaa ei haluta valtuustolle tässä asiassa.

Virkkalan alueen päivähoidon hankesuunnitelmasta keskusteltiin suhteellisen pitkään.

Hankeselvitys on hyväksytty valtuustossa 22.1.2020 ja 02.11.2020 § 308 Kaupunginhallituksessa päätettiin, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan siten, että päiväkoti sijoitetaan taloudellisimman ja toiminnallisimman vaihtoehdon mukaisesti joko Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin tai Järnefeltin alueelle sijoitettaviin tilaelementteihin.


Esitylistan esittelytekstin mukaan tämän jälkeen seuraava luottamushenkilökäsittely on ollut Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 19.05.2022 § 58., jossa todetaan, että hankesuunnittelussa taloudellisemmaksi ja toiminnallisemmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu päiväkodin sijoittaminen Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin.
Esityslistan asiakirjoissa ei ole vertailua kustannustehokkaimmasta vaihtoehdosta, ainoastaan kustannuslaskelma siitä, mitä maksaa Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi. Ja haluan tässä muistuttaa kustannusten noususta. Kysymykseni on siis se, että kuinka Rauhalan kouluun vaihtoehtona on päädytty? Toki ymmärrän esittelytekstistä lukemani, että Järnefeltillä ei ole tilaa, mutta tällä suunnitelmalla jatkossa on kaksi päiväkotia ihan vierekkäin. Miten tämä on huomioitu? Logistisesti ajatellen tämä päätös eriarvoistaa perheitä eri alueilla. Onko tässä oikeasti mietitty niin, että läheinen päiväkoti lakkautetaan? Onko toiselle puolen Virkkalaa suunnitteilla päiväkoti? Tiedän vastuullisen virkamiehen tekevän kattavaa työtä ja varmasti hän on nämäkin asiat huomioinut. Kuten olikin. Saimme kattavan esityksen valmistelusta ja riskiarvioinneista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Totesin vastuulliselle virkamiehelle, että toisaalta virkamiehet toisinaan käyttävät todella luovuuttaan ja pohtivat laatikon ulkopuolelta huolimatta hallituksen tai muun toimielimen päätöksistä ja kehotin käyttämään tätä luovuutta vielä.


Kävimme kiivasta keskustelua Villa Haikarin kilpailutuksen keskeyttämisestä.

Puheenvuorossani kysyin, mikä ero on Sammatin kievarilla, Villa Kokkokalliolla ja Villa Haikarilla? En oikein ymmärrä tätä yrittäjien eriarvoista ja tökeröä kohtelua. Enkä tätä, että toisinaan kaupunki voi omistaa kiinteistöjä ja joissain ei voi. Entä juuri tehty valtuustoaloite Villa Haikarin myynnistä? Miten se vaikuttaa tähän? Meidän tulisi ajatella kokonaisuuksia ja olla johdonmukaisia. Tämä kilpailutuksen keskeyttäminen maaliviivoilla ei ole ollut sitä. 

Eikä tämä  ainakaan paranna Lohja-kuvaa. Tai yrittäjäystävällistä Lohja-kuvaa.

Ryhmäpuheenvuoro 2021 henkilöstökertomuksesta

Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron vuoden 2021 henkilöstökertomuksesta.

Nostin puheessani sairaspoissaolot sekä vastuumme työn kuormittavuudesta.

Ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomus 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Henkilöstö on pienentynyt vuodesta 2016, ja kuitenkin sairaspoissaolot ovat lisääntyneet.  

Vuonna 2017 sairauspäiviä oli 15,47 päivää työntekijää kohti ja vuonna 2013, riippuen minkä vuoden henkilöstökertomusta lukee, oli joko 14,3 tai 15,2. 2014 ja 2019 sairaspoissaoloja oli 14,1.  

Vuonna 2021 sairaspoissaoloja oli 17,71 ja henkilötyövuotta kohden se tarkoittaa sitä, että sairauspoissaololuku oli 19,2 

Kuten valtuutettu Uhlgrenin puheenvuorossakin on jo todettukin, mielenterveyssyistä johtuvista syistä poissaolot ovat lisääntyneet. Olisi ensiarvoisen tärkeää tutkia, missä näiden poissaolojen juuret ovat.   

Työhyvinvointikyselyyn vastasi 3052 työntekijästä 1558 . Näiden vastausten perusteella voisi ajatella, että mielenterveydelliset syyt eivät johdu työhyvinvoinnin laiminlyönnistä, vastausten perusteella työn määrä ja kuormittavuus kuitenkin laski käyriä.  

80% henkilöstöstä ei ole ollut yhtään sairaspoissaololla, tarkoittaako se todella sitä, että ei ole ollut sairaana vai sitä, että ei ole ollut sairaslomalla. Suurin osa henkilöstöstä henkilöstökertomuksen mukaan voi hyvin. Meidän tuleekin kiinnittää huomio siihen viiteen prosenttiin ja niihin syihin, joka henkilöstökertomuksen mukaan ei voi hyvin. 

Lohjan kaupungin maksama keskipalkka on pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Palkkaus, vaikkakin usein sanotaan, ettei sen suuruus ole tärkein tai vaikuttavin asia, on se kuitenkin suurin syy sille, että työtä tehdään. Muutenhan henkilöstö olisi vapaaehtoistyössä tai luottamustehtävissä. Hyvällä mielellä ja arvoilla ei vuokria tai ruokaa makseta. Palkkauksen tulee olla oikeudenmukaista ja realistista, ennen kaikkea kilpailukykyistä. 

Lohjan kilpailukyvystä hyvä esimerkki on henkilöstökertomuksessa nostettu opinnonohjaajan rekryilmoitus, jota oli katsottu 137 kertaa, mutta hakijoita oli vain yksi. 

Henkilöstön vaihtuvuus on suhteellisen suurta, kuten tänä päivänä on. Tämän päivän työntekijät haluavat kehittyä ja kehittää ja ehkä se on hyvä suunta, että ei jäädä paikalleen. Tavoitteet saavutettua siirrytään uuteen haasteeseen, työnantajankin hyödyttyä kehittämisestä. Hyvin suoritettuna nämä ovat win-win tilanteita. 

Me keskustan valtuustoryhmässä ajattelemme, että näkyvän tavoitteemme tulisi olla vetovoimainen työnantaja, mutta myös pitovoimainen työnantaja. Näkyvän tavoitteemme työnantajana tulisi olla hyvinvoiva ja osaava henkilökunta riittävillä resursseilla.  Siihen päästään osallistamalla henkilöstöä päätöksenteossa, siihen päästään kilpailukykyisellä palkalla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Siihen päästään hyvällä esimiestyöllä ja työn organisoinnilla. 

Nämä viime vuodet ovat olleet pelkkää vyönkiristämistä, lakkauttamisia,  organisaatiomuutoksia ja pian tulee, kuten on useasti jo todettu, vielä yksi iso muutos. Meidän tulee huomioida entistä paremmin henkilöstön hyvinvointi ja työnedellytykset. Meidän tulee myös muistaa vastuumme vyönkiristämisistä.  

Vt. Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki huomauttaa henkilöstökertomuksen tervehdyksessään, että haasteelliset vuodet ovat selvästi kuormittaneet työyhteisöjä ja henkilöstöä. Varmasti niin, mutta myös ennen koronaa sairaspoissaolot olivat korkeat. Hän myös nosti puheessaan esiin viisaasti henkilöstön tärkeyden. Henkilöstö on se, joka kaupungin palvelut tuo kaupunkilaisille ja kaupungin tehtävä on tuottaa palveluja ja meidän luottamushenkilöinä on turvattava nämä.  

Turvataksemme kaupungintehtävät ja henkilöstön hyvinvoinnin on meidän nostettava ikäviäkin asioita esiin, meidän on kannustettava tutkimaan niitä, meidän on tuettava heikompia. Esimerkiksi kitkemällä kiusaaminen, loppuunpalamisen syyt, meidän on huolehdittava resursseista ja siitä, että organisaatiomuutoksessa tehtävät jakautuvat oikein ja työtaakka jokaisella on kohtuullinen. Tässä luonnollisesti on henkilöstöjohtaja avainasemassa, mutta meidän tulee tukea henkilöstöjohtoa. Haluammekin kiittää henkilöstöjohtaja Rautiaista hänen toimistaan henkilöstömme hyväksi. Meidän tulee myös muistaa, että ennen sotemuutoksen käynnistymistä meidän tulee huolehtia kaikista työntekijöistämme edelleen, kuten myös sen jälkeen. 

Siksi on tärkeää, että emme unohda rooliamme emmekä vastuutamme. Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen