Aluevaltuuston kokouksessa 28.4. saimme hyvinvointialuejohtajalta katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Käsittelimme ainoastaan aluevaltuustoaloitteita sekä vastauksia aluevaltuustokysymyksiin. Se oli hyvä muistutus siitä, mikä aluevaltuusto muodollisesti on: hyvinvointialueen ylin päättävä elin.
Samalla kokous kuitenkin kirkasti ongelman, joka koskee koko hyvinvointialuejärjestelmää ja erityisesti hyvinvointialueemme hallintoa.
Tästä syystä jätin aluevaltuustoaloitteen hallintosäännön muuttamiseksi ja päätösvallan vahvistamiseksi aluevaltuustolle ja lautakunnille.
Ylin päättävä elin, mutta ei ylin päätösvalta
Hyvinvointialueiden hallintomallissa aluevaltuusto on ylimmäksi päättäväksi elimeksi määritelty toimielin. Se kantaa vastuun asukkaille, päättää strategioista, talousarviosta ja toiminnan suurista linjoista.
Käytännössä merkittävä päätösvalta on kuitenkin edelleen:
- aluehallituksella ja erityisesti
- hyvinvointialuejohtajalla sekä muulla viranhaltijajohdolla
Tämä on seurausta hallintosäännöstä, joka keskittää laajaa taloudellista, rakenteellista ja toiminnallista päätösvaltaa viranhaltijatasolle ja aluehallitukselle. Lautakuntien rooli jää suurelta osin seuraavaksi ja lausuvaksi.
Tästä syntyy ristiriita, jossa valtuusto vastaa, mutta ei päätä.
Tämä oli alussa perusteltua, mutta miksi ei enää
Hyvinvointialueita perustettaessa vahva viranhaltijajohtoinen malli oli monella tapaa ymmärrettävä ja perusteltu. Uudet organisaatiot aloittivat toimintansa keskellä historiallista uudistusta ja toiminnan jatkuvuus oli turvattava.
Mutta olemme nyt eri tilanteessa:
- hyvinvointialueet ovat toimineet useamman vuoden
- organisaatiot ovat vakiintuneet
- poliittinen päätöksenteko on kehittynyt
- valtuustot ja lautakunnat ovat rakentaneet osaamistaan
Se, mikä oli perusteltua perustamisvaiheessa, ei ole enää perusteltua pysyvänä hallintomallina.
Demokraattisen ohjauksen pitää vahvistua sitä mukaa, kun toiminta vakiintuu.
Miksi hallintosääntö on avainkysymys
Hallintosääntö ei ole tekninen yksityiskohta. Se on vallanjakosopimus:
- kuka valmistelee
- kuka päättää
- missä vaiheessa poliittinen vastuu realisoituu
Nykyinen hallintosääntö mahdollistaa, että:
- merkittäviä talous-, hankinta- ja omaisuuspäätöksiä tehdään ilman poliittista päätöstä
- palvelurakennetta ja organisaatiota koskevia ratkaisuja valmistellaan ja ratkaistaan hallinnollisesti
- lautakuntien vaikutus jää rajalliseksi, vaikka ne vastaavat omista vastuualueistaan
Tämä ei lisää tehokkuutta, vaan hämärtää vastuuta.
Aloitteen ydin on se, että valta ja vastuu samaan paikkaan
Jättämäni aloitteen tavoite on
- aluevaltuuston asemaa ylimpänä päättävänä elimenä on vahvistettava
- lautakunnille on annettava todellista päätösvaltaa omilla vastuualueillaan
- viranhaltijajohto toimii poliittisten linjausten valmistelijana ja toimeenpanijana, ei korvaajana
- merkittävät ja vaikutuksiltaan laajat päätökset tuodaan poliittiseen käsittelyyn
Kyse ei ole luottamuksesta viranhaltijoihin, vaan demokratiasta.
Kyse ei ole byrokratian lisäämisestä, vaan vastuun selkeyttämisestä.
Miksi tämä on ajankohtaista juuri nyt
Hyvinvointialue kohtaa tulevina vuosina vaikeita päätöksiä:
- talouden sopeuttamista
- palveluverkon muutoksia
- henkilöstöä koskevia ratkaisuja
Näissä tilanteissa ei riitä, että valtuusto saa tiedon päätöksistä jälkikäteen.
Valtuuston ja lautakuntien on oltava aidosti päätöksenteossa mukana.
Jos vastuu on poliittisilla päättäjillä, myös päätösvalta kuuluu heille.
Aluevaltuustokokous 28.4. muistutti siitä, että aluevaltuusto on olemassa juuri tätä varten: keskustelemaan vallasta, vastuusta ja suunnasta.
Hallintosäännön muuttaminen ei ole hallinnollinen yksityiskohta.
Se on kysymys siitä, millaisena pidämme alueellista demokratiaa ja olemmeko valmiita vahvistamaan sitä nyt, kun siihen on sekä tarve että edellytykset.
Aloite:
Aluevaltuustoaloite: Hallintosäännön muuttaminen päätösvallan vahvistamiseksi aluevaltuustolle ja lautakunnille
Esitämme, että Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosääntö avataan ja päivitetään siten, että päätösvaltaa siirretään aluehallitukselta ja viranhaltijajohdolta aluevaltuustolle sekä lautakunnille.
Nykyinen hallintosääntö keskittää merkittävää poliittista ja taloudellista päätösvaltaa aluehallitukselle (§ 42) sekä erityisesti hyvinvointialuejohtajalle (§ 91, § 152). Tämän seurauksena aluevaltuuston ja lautakuntien rooli jää monilta osin seuraavaksi ja lausuvaksi, mikä ei vastaa niiden demokraattista ohjaus‑ ja vastuuasemaa.
Hallintosäännön perusteella:
- hyvinvointialuejohtaja päättää laajoista talous‑, hankinta‑ ja omaisuuskysymyksistä
- aluehallitus päättää strategisesti merkittävistä palvelujen järjestämistä, organisaatiota ja henkilöstöä koskevista asioista
- lautakunnilla ei ole pääosin itsenäistä päätösvaltaa edes oman vastuualueensa asioissa
Tämä kaventaa aluevaltuuston ja lautakuntien tosiasiallista mahdollisuutta ohjata hyvinvointialueen toimintaa ja kantaa sille kuuluvaa poliittista vastuuta.
Esitämme, että hallintosääntöä muutetaan siten, että:
- aluevaltuuston päätösvaltaa laajennetaan strategisesti ja taloudellisesti merkittävissä asioissa
- aluevaltuusto päättää alueellisesti merkittävistä ja koko hyvinvointialueen kattavista palvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvistä asioista
- lautakunnille annetaan itsenäistä päätösvaltaa omien vastuualueidensa palveluja, taloutta ja henkilöstöä koskevissa asioissa
- osa hyvinvointialuejohtajan ja aluehallituksen nykyisestä suorasta päätösvallasta siirretään poliittiseen käsittelyyn
- viranhaltijapäätöksenteko rajataan aluevaltuuston ja lautakuntien tekemien linjausten valmisteluun ja täytäntöönpanoon
- poliittiseen päätöksentekoon tuodaan nykyistä laajemmin ne asiat, joilla on olennaisia vaikutuksia palveluverkkoon, henkilöstöön, talouteen tai alueelliseen yhdenvertaisuuteen
Aluevaltuuston asemaa ylimpänä päätöksentekijänä tulee vahvistaa siten, että strateginen vastuu ja todellinen päätösvalta kohtaavat.
Hallintosäännön muutoksessa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:
Aluevaltuusto
- päättää kaikista strategisesti, taloudellisesti tai alueellisesti merkittävistä asioista
- päättää merkittävistä palvelurakenteen, palveluverkon ja organisaation muutoksista
- päättää merkittävistä investoinneista, hankinnoista ja omaisuusjärjestelyistä
Lautakunnat
- saavat itsenäisen päätösvallan omien vastuualueidensa palveluja, taloutta ja henkilöstölinjauksia koskevissa asioissa
- eivät toimi pelkästään lausunnonantajina aluehallitukselle
- voivat tehdä päätöksiä, joita ei voida ohittaa viranhaltijapäätöksillä
Aluehallitus
- vastaa poliittisesta valmistelusta, kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja aluevaltuuston päätösten toimeenpanosta
- ei käytä aluevaltuuston ohi strategista tai rakenteellista päätösvaltaa
Hyvinvointialuejohtaja ja viranhaltijajohto
- toimivat poliittisten toimielinten linjausten valmistelijoina ja toimeenpanijoina
- eivät tee merkittäviä talous‑, henkilöstö‑ tai rakenteellisia päätöksiä ilman poliittista päätöstä
- viranhaltijoiden päätösvalta rajataan täytäntöönpanoon ja operatiivisiin asioihin
Viranhaltijaohjeet ja delegoinnit
- eivät voi kaventaa aluevaltuuston tai lautakuntien toimivaltaa
- hallintosäännön mukainen toimivaltajako on ensisijainen suhteessa toimintaohjeisiin ja delegointeihin
Edellytämme, että aluehallitus käynnistää viipymättä hallintosäännön uudistamisen ja tuo hallintosääntömuutoksen aluevaltuuston päätettäväksi.
Tavoite
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa alueellista demokratiaa, poliittista vastuunkantoa ja päätöksenteon avoimuutta sekä palauttaa päätösvalta sinne, missä myös vastuu on, eli aluevaltuustolle ja lautakunnille.
Perustelut
Nykyinen hallintosääntö mahdollistaa päätösvallan keskittymisen, vaikka aluevaltuusto on muodollisesti ylin toimielin. Tämä heikentää demokratian toteutumista, päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.
Hallintosäännön täsmentäminen ei lisää byrokratiaa, vaan selkeyttää vastuita, vahvistaa poliittista ohjausta ja parantaa päätöksenteon legitimiteettiä.
Espoossa, 28.4.2026
Lotta Paakkunainen
Discover more from Lotta Paakkunainen
Subscribe to get the latest posts sent to your email.