Mielipide useassa julkaisussa: Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Kirjoitin kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta.

Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Tuoreen, yli 16 000 tervettä yli 70-vuotiasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan painonlasku on ikäihmisillä, erityisesti miehillä, itsenäinen kuolleisuutta lisäävä tekijä.

Painonlaskua tulisi seurata ja siihen puuttua nykyistä herkemmin.

Säännölliset ikäihmisten terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta voidaan havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa sekä punnita ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi.

Terveystarkastukset mahdollistavat myös jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Esimerkiksi etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, tai tyypin 2 diabetes on tarkastusten kautta mahdollista havaita varhemmin, jolloin sairauden etenemiseen voidaan puuttua tehokkaammin.

Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen on tärkeää, sillä vajaaravitsemus altistaa infektioille, haurastumiselle, kaatumisille, luunmurtumiselle, hitaammalle toipumiselle sekä kuolemalle.

Näin se heikentää ikäihmisen elämänlaatua ja kuormittaa terveydenhuoltoa sairaalahoitopäivien ja lääkärikäyntien sekä lääkitysten kasvavan tarpeen myötä.

Vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa aktiivisesti hyvinvointialueilla käyttöön ikäluokkatarkistuksissa.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnitetään huomiota.

Ruokavaliota voidaan täydentää myös energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka yhdessä säännöllisen lihaskuntoharjoittelun kanssa tukevat toimintakyvyn säilymistä sekä itsenäistä elämää ja laajempaa elinpiiriä.

Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus
ikääntyessä.

Suomalaisen katsauksen mukaan kliinisten täydennysravintovalmisteiden käytöllä voitaisiin aikaansaada jopa 600 miljoonan euron vuosittainen säästö terveydenhuollon kustannuksiin. Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Puheiden aika on ohi – nyt on aika toimia tilanteen muuttamiseksi.

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen
varavaltuutettu (keskusta)

Hanna-Leena Mattila

kansanedustaja (keskusta)

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kokoomus)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5976130

https://www.kaleva.fi/riittava-ravinnon-maara-tukee-ikaihmisten-terveytt/5504114?fbclid=IwAR0HQdQ7BwVSwf15YIyM0KTQuDXBxvCKsj_hl_cHWDvmWtj_vPBI7WIPhCk

Kirjoittajavieras Länsi-Uusimaa 27.4.2023: Tapa se! Moni on törmännyt vastaaviin huutoihin lasten peleissä

Kirjoitin ja kiitin mm. amerikkalaisen jalkapallon junioritoimintaa Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani.

Tapa se! Moni on törmännyt vastaaviin huutoihin lasten peleissä

Vuosia sitten eräässä televisiomainoksessa äiti istui vesisateessa lapsensa jalkapallopelin ajan katsomossa. Kannustushuuto ”hyvä, tapa se!” hiljensi muun katsomon. Tuolloin se nauratti television katsojaa.

Moni on törmännyt vastaaviin huutoihin lasten peleissä. Vanhempien kannustus voi joskus olla kovaa ja ehkä vääränlaista. Haukutaan ja huudetaan törkeitä lastensa vastustajajoukkueelle eli lapsille. Toisinaan välillä se omienkin tsemppaaminen on vaikeaa, huudetaan ”yritä nyt edes”.

Lohjalla on lukuisa määrä junioritoimijoita erittäin monessa lajissa, kuten jalkapallossa, yleisurheilussa, telinevoimistelussa, jääkiekossa, taitoluistelussa, uinnissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Näiden lisäksi Lohjalla voi harrastaa paljon, paljon muutakin, sillä Lohjalla on useita upeita vaihtoehtoja, vaikkapa kasvavalle lapselle ja nuorelle tärkeitä itsensä kehittymisen elämyksiä tuovaa teatteria. Neljää lasta kuljettaessa pääsee tutustumaan moneen harrastukseen, kokemaan monenlaisia ja näkemään eri tapoja toimia. Enkä voi kuin ihailla järjestöjen tekemistä, organisaatioita, kouluttautumisia, ammattitaitoa ja ennen kaikkea lasten kohtaamista. Tämä kaikki yleensä täysin vapaaehtoisten turvin.

Eräs unohtumattomin kokemukseni uuden oppimisesta junioritoiminnasta olen saanut amerikkalaisen jalkapallon parista, jota lapseni halusi palavasti kokeilla. Treeneihin lähdettiin ja vastaanotto oli häkellyttävä, pienin osallistuja otettiin avosylin vastaan. Jokainen osallistuja otetaan yksilönä, kuitenkin osana joukkuetta. Joukkue oli täynnä eri-ikäisiä, erilaisia pelaajia ja se tekeekin joukkueesta täydellisen. Treenissä raikuu nauru, jokaista tsempataan ja jokaisen onnistumista hurrataan. Jokaiselle ollaan ystävällisiä, jokainen on mahtunut mukaan ja jokainen huomioidaan.

Treeneissä on näkynyt lajin arvot esimerkkinä toisten kunnioittamisesta, kun isommat pelaajat tsemppaavat pienempiään ja kohdellaan pelikaverina. Suurella sydämellä toimivat niin nuoremmat kuin vanhemmatkin toimijat.

Ihanaa naurua, toisten tsemppaamista ja hyväntuulista, kovaa treeniä. Harrastamisen tulee olla opettavaa, samalla kivaa ja hauskaa.

Kirjoittaja on lohjalainen äiti ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Valtuustokokouksessa 19.4 ei kehitetty joukkoliikennettä ja lakkautettiin Ikkalan koulu

Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.

Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä.
Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä.
Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa.
Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.

Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä!
On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?

Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.

Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty.
Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.


Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.

Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.

Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.

Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat  

Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.  Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.

Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin. 

Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen. 

Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.

Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.

Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia. 

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.  

Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut. 

Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.  

Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.  

Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu. 

Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa. 

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä. 

Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.

Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.

In memoriam Inkeri Kangas

Kirjoitimme Inkerin läheisten pyynnöstä Inkerin ystävien kanssa yhdessä muistokirjoituksen. Muistokirjoitu on julkaistu Länsi-Uusimaassa ja Helsingin Sanomissa.

In memoriam Inkeri Kangas

Inkeri Kangas syntyi 1942 Hankasalmella maalaistalon kuusilapsisen perheen vanhimmaksi lapseksi. Hänen äitinsä oli sairaanhoitaja ja maatalon emäntä. Vanhimpana lapsena Inkeri oppi jo pienestä pitäen kotonaan vastuunkannon ja työnteon arvon ja tarpeen. Toisista välittäminen ja huolehtiminen loi pohjan hänen työuralleen.

Inkeri kävi keskikoulun ja emäntäkoulun, jonka jälkeen sairaanhoitajaopinnot ja erikoistumisen sisätauti-kirurgiaan, Inkeri toimi Laakson sairaalassa sairaanhoitajan ja osastonhoitajana. Tämän jälkeen hän opiskeli hallinnon tutkinnon lisäksi sairaanhoidon opettajaksi ja jatkoi siitä yliopistoon ja valmistui Tampereen yliopistosta terveydenhuollon maisteriksi.

Inkeri teki työuransa sairaalajohdon kouluttajana ja terveydenhuollon hallinnon kehittäjänä Sairaalaliitossa ensin koulutussuunnittelijana ja sitten koulutuspäällikkönä.

Tämä vaativa työ vei Inkeriä koulutusmatkoille viikoiksi. Matkapäiviä ja -kilometrejä kertyi Lappia myöten. Siitä huolimatta Inkeri Kangas suoritti työn ohessa vielä alansa yliopistotäydennystä. Hän jäi yksityisyrittäjäksi kunnes viimeiset työvuotensa toimi sotainvalidien veljesliitossa valtakunnallisen projektin projektipäällikkönä.

Tämän lisäksi Inkeri oli kunnallispolitiikassa kunnanvaltuutettuna ja luottamushenkilönä perusturva- ja sotelautakunnassa useita kausia sekä seurakunnassa kirkkovaltuustossa. Vapaaehtoinen järjestötyö oli hänelle tärkeä tapa toimia.

Inkeri oli kantavia voimia, kun vanhusneuvostojen edeltäjä Lohjalla käynnistettiin.

Sattumalla oli suuri osa, kun Inkeri ja Viljo löysivät toisensa. Heistä tuli tanssia rakastava pari, jolle klassinen musiikki oli tärkeää. Moni lohjalainen muistaa Inkeri paitsi politiikasta myös orkesterin ystävänä ja uskollisena konserteissa kävijänä.

Viljon sairastuttua Inkeri kamppaili kuin naarasleijona saadakseen puolisonsa kotiin hoidettavaksi. Hän tiesi, että ammatillisella osaamisellaan ja rakkaudellaan hän saisi Viljon pysymään paremmassa kunnossa. Viljon kanssa he kävivät yhdessä konserteissa ja Inkeri kertoi, että kotiin tullessa Viljo ensimmäisenä kysyi, koska on seuraava.

Inkeri oli kantavia voimia, kun vanhusneuvostojen edeltäjä Lohjalla käynnistettiin. Hänellä oli hyvät verkostot, joiden avulla toiminnasta tuli kattavaa. Käynnistettiin vanhustenviikon juhlat, joiden järjestäminen on jatkunut neuvostojen lakisääteistyttyä.

Inkerin mukaan tulevina vuosina ikäihmisiä on Suomessa entistä enemmän ja päätöksenteossa tulee ottaa huomioon ihmisten sekä pidempi elinikä kuin myös pidempi työikä. Inkeri oli luottamustehtävissään vahva ammattitaidossaan ja asiantuntemuksessaan.

Hänellä oli vahva käsitys siitä, mihin suuntaan perusterveydenhuoltoa pitää kehittää. Hänen mielestään Lohjaa tulee kehittää asukkaiden tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon taloudelliset, ympäristölliset ja kulttuurilliset vaikutukset. Inkeri sanoi aina, että ikääntyneet ovat tulevaisuuden voimavara. Heidän elämänkokemuksensa ja tietotaitonsa tulee hyödyntää kehitettäessä Lohjaa tulevaisuuden tarpeisiin.

Inkeri sanoi jo tuolloin, että omaishoidon sijaishoitopaikkoja tulee olla riittävästi. Niissä tulee olla toimintakykyä ja kuntoutumista tukeva hoito, jotta omaishoitajat voivat pitää lakisääteiset vapaansa.

Kun Inkeriltä kysyi, miten hän jaksaa kaikkea, oli vastaus, että järjestötyö auttaa jaksamaan omaishoitajana. Ja omaishoitajuus antaa arjen kokemusta. Tietää paremmin, missä on korjausta vaativia asioita.

Viljon menehdyttyä Inkeri laittoi talon myyntiin ja muutti Helsinkiin lähelle tyttären perhettä. Soile ja hänen poikansa olivat Inkerille todella rakkaat ja tärkeät ja tarjosivat onnea elämän viimeisinä vuosina.

Inkeri oli valtavan aikaansaapa ja auttavainen. Lapsenlapset olivat hänelle kaikki kaikessa ja hän nautti myös kukkien ja huonekasvien kasvattamisesta, puutarhanhoidosta, klassisista konserteista sekä lukemisesta. Perheensä kanssa Inkeri vietti aikaa saaristossa sekä Lapissa.

Inkeri menehtyi rauhallisesti kotonaan Helsingissä, sanomalehden ääressä lukien päivän poliittisia uutisia.

Inkeriä jäävät kaipaamaan tytär perheineen.

Lotta Paakkunainen

Pirjo-Leena Forsström

Mirja Janérus

Kirjoittajat ovat Inkerin ystäviä

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5870459

https://www.hs.fi/muistot/art-2000009523927.html

Mitäs miljoonista – se on suhteellista

Kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsiteltiin mm. niinkutsuttua kaivurikauppaa, joukkoliikennesuunnitelmaa sekä maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimuksia.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 17.3.23 antanut päätöksen Lohjan kaupungin kaivurikuormaajan hankintaa koskevassa asiassa. Johtopäätöksenään päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että  Lohjan kaupunki on kyseisen kaivurikuormaajan (Lännen 8600K) hankintaa tehdessään laiminlyönyt hankintalain 1 §:n mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa hankinta mainitun lain mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätösesitys oli, että

Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Meidän Lohjan Jan Tallqvist teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys: 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; 2. velvoittaa viranhaltijaorganisaatiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen että jatkossa organisaatiossa osataan kilpailuttaa hankinnat lain mukaisesti; sekä 3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tästä tuli keskustelun jälkeen hallituksen yksimielinen päätös. Tässä pykälässä olivat läsnä hallituksen varajäsenet ja yksi varsinainen jäsen.

Lohjan joukkoliikennettä on käsitelty lukuisia kertoja. Hallituksen asettama joukkoliikennetyöryhmä on tehnyt laajan ja kattavan selvitystyön, jonka perusteella kaupunginjohtajan päätösesitys, jota kannatin, oli:

Kaupunginhallitus päättää 1. lakkauttaa joukkoliikennetyöryhmän; sekä 2. edellyttää, että kaupunginhallitusta informoidaan riittävän usein valmistelun etenemisestä; sekä 3. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää, että joukkoliikennettä kehitetään Lohjalla vaihtoehdon kolme pohjalta niin, että liikenteen suunnittelu ja valmistelut aloitetaan Lohjalla jo vuoden 2023 aikana, jotta liikenne voidaan kilpailuttaa hyvissä ajoin ennen sen aloittamista syksyllä 2024.

Tarkoittaen sitä, että joukkoliikennettä kehitettäisi koko Lohjan tarpeisiin.

Enemmistö hallituksesta oli eri mieltä. Enemmistön mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa ei olla varmoja, onko joukkoliikenne vetovoimatekijä tai onko se edes pitovoimatekijä, vaikka siis kuntalaisia ja eri yrityksiä on kuultu jo vuosia ja selkeä vastaus on ollut joka kyselyssä, että tarvitsemme toimivan joukkoliikenteen. Ehkä hallituksen autoilevat jäsenet tietävät kuitenkin paremmin kuin muut.

Omissa puheenvuoroissani totesin, että kuntalaisia ja yrityksiä on kuultu useissa eri tilaisuuksissa. Näitä kuulemisia on tehty sekä kaupungin toimesta että kyläsuunnitelmissa, aluetoimikunnissa vuosien varrella ja nyt tämän selvityksen aikana.

Totesin vielä, että keskustelu on ollut varsin mielenkiintoista, että täällä mennään, kuten itsekin menin, omilla kokemuksilla, ei luoteta valmisteluun. Mitä ihmettä hallitus?

Tämä on ikävää kuntien väliselle yhteistyölle ja surullista alueelliselle tasa-arvolle. Tuo päätös on aivan sama tilanne kuin on nyt. Tuo ei ole kehittämistä yhtään. Koko työryhmätyö ja konsultoinnit on ollut nyt hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa. Palveluliikenne oli huomioitu työryhmän esityksessä, sillä busseja ei suinkaan ollut tulossa kattamaan koko kaupunkia.

Sdp, kok, vas sekä ps kannattivat sdp:n vastaesitystä, jossa ei kehitetä mitään. Meidän Lohja, Vihreät ja Keskusta toivoi joukkoliikenteen kehittämistä kaupunginjohtajan ja joukkoliikennetyöryhmän esityksen mukaan. Äänestyksessä äänet jakautuivat 8-4-1.

Maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimusten käsittely oli varsin hiljaista. Hallituksessa puheenvuoroja ei juuri käytetty, lukuunottamatta Meidän Lohjan Hannele Maittilaa ja minua.

Samat jäsenet, jotka joukkoliikennepäätöksessä puhuivat talouden madonluvuista ja tämän taloustilanteen vakavuudesta ovat kuitenkin valmiita maksamaan hyvityksiä yksittäiselle yritykselle miljoonan. No, lähes miljoonan siitä, että yritys puhdistaa pilaantuneen maansa. Tässä jälleen tehdään sama, mitä eräässä tonttikaupassa. Nimittäin vältetään valtuustokäsittely sillä, että summa on reippaasti alle miljoonan. Tällä kertaa hyvityssumma on 996 000 euroa. Kaupunki hyötyy siitä neljän vuoden aikana (rumpujen pärinää) 23 ooo euroa.

Pilaantuneisuusselvitys on tehty vuonna 2005, purkukustannusten kustannusarvion tehneen yrityksen mukaan pilaantuneisuusselvitys tulisi tehdä uudelleen, onhan se jo 18 vuotta vanha. Uusi selvitys voisi muuttaa kustannuksia huomattavasti.

Tein vastaesityksen:

Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimukset niissä esitetyin perustein.

Meidän Lohjan Hannele Maittila kannatti. Jäimme kahden. Jätin eriävän mielipiteen:

Oikaisuvaatimukset olisi pitänyt hyväksyä niissä ilmenevin perustein. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi lähes miljoonan hyvitys yksittäiselle yritykselle on kohtuuton. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin tulee tarkastella kaikkia hankkeita ja hyvityksiä sekä muita kustannuksia.

Kiitos kampanjassa mukanaelämisestä

Lämmin kiitos mukanani olemisesta ja luottamuksesta kaikille minuun luottaneille. Ensikertalaiselna äänimäärää en osannut ajatella etukäteen ja tästä alkaakin oma analysointini omaa kehitystäni varten. Toivon puolueeni käyvän oikeasti oikeaa, rakentavaa ja kehittävää keskustelua aiheesta, eikä hautaavan epämiellyttävää analyysiä, kuten on ollut tapana.

Kampanjan aikana tapasin suuren määrän ihmisiä, vastailin sähköpostitiedusteluihin arvoistani, puhuin puhelimessa.

Viikonloppuna olin Lohjan vaalitorilla ja oli mieltä lämmittävää keskustella ihmisten kanssa ja saada myönteistä palautetta.

Vaalitulosiltana olin lapseni kanssa sairaalassa, eikä silloin vaalitulosten seuraaminen, tai edes tulos ollut päällimäisenä mielessä. Tuolloin jälleen asioiden tärkeysjärjestys meni pohdintaan.

Samalla mietin, että ei ole aivan sama, miten vaaleissa käy, ei vain oman nuoreni, vaan myös muiden nuorten vuoksi.
Nuorten palvelut on saatava toimimaan. Nuoret tarvitsevat NYT sitä apua. Kauniisti on sanottu tosiasia, että tulevaisuus on heidän, mutta he ovat myös NYT

Työni jatkuu kaupunginvaltuustossa, hyvinvointialueen tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa ja aluevaltuuston varavaltuutettuna. Työni lasten, nuorten ja perheiden hyväksi jatkuu siviilityössäni, yksi perhe, yksi lapsi, yksi nuori kerrallaan.


Lämmin kiitos sinulle vielä

Lotta