päätöksenteko – Lotta Paakkunainen

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Väärien tietojen pohjalta päättäminen

Palvelutuotantolautakunnan kokouksessa listalla 13.12.2018 väitetään, että kaupunginhallitus olisi päättänyt 18.6 Saukkolan päiväkodista luovutaan. Tämän väitteen perusteella asian esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi

1) että Saukkolan käytöstä poistuvasta päiväkodista luovutaan kokonaan;

2) esittää kaupunkikehityksen tulosalueelle, että Saukkolan käytöstä poistuva päiväkoti YL-tontteineen myydään eniten tarjoavalle.

PERUSTELUT: Saukkolan päiväkoti sijaitsee hankalasti teollisuusrakennusten vieressä ja välissä. Uutta päiväkotia (tai muutakaan julkisen palvelun rakennusta) ei tulla tälle paikalle rakentamaan. Tontti ei ole suuri, eikä sillä ole kaupungin maapolitiikan kannalta erityisarvoa. Lähellä, paremmassa paikassa Heimolantiellä sijaitsee kaupungin omistama tyhjä Y-tontti. Itse rakennus vaatii sisäilmaongelmien vuoksi korjaustoimenpiteitä. Koko kohde voidaan myydä pois

Kaupunginhallitus tosiaan päätti, että Saukkolan päiväkodista luovutaan, mutta asiahan meni vielä kaupunginvaltuustoon, jossa valtuusto pisti asian uudelleenvalmisteluun. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kahdessa kokouksessaan ja mm viimeksi 5.11.2018. Tuolloin päättivät, että

1. merkitä tiedoksi Saukkolan päiväkodin tarveselvityksen lisätiedot;

2. että Saukkolan päiväkodin käytöstä luovutaan toistaiseksi;

3. todeta, että alueen päivähoitoratkaisut on järjestetty toistaiseksi vähintään vuoteen 2022 saakka;

4. Nummen alueen uuden päiväkodin suunnittelua jatketaan myöhemmin kaavoituksen valmistuttua. Tarveselvitys tuodaan valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta 2020.

Päätös hyväksyttiin.

Käsittääkseni päiväkodin käytöstä luopuminen toistaiseksi ei tarkoita, että lautakunta voisi päättää, että Saukkolan käytöstä poistuvasta päiväkodin kiinteistöstä luovutaan kokonaan. Ainakaan vielä. Asioista tulee päättää oikeassa järjestyksessä ja oikein.

Mitä ihmettä valmistelussa tapahtuu? On aika järkyttävää, ettei voi luottaa asioiden valmisteluun. Pyrkiikö viranhaltija tekemään luottamushenkilöiden töitä? Onko nyt vähän hutiloitu, vai pyritäänkö vähän oikaisemaan? Tekemään päätöksiä vilpillisesti, vai onko kyseessä puhtaasti vain erehdys?

Valtuustoaloite sisäilmaoireiden seurantajärjestelmästä terveydenhoitajien työkaluksi

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018 Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.

Karstun kyläkoulun tulevaisuus

Olin eilen Karstun koululla tilaisuudessa, jossa tiedotettiin ja keskusteltiin Karstun alueen opetuksen järjestämisestä tulevaisuudessa. Tilaisuudessa oli valtuutettuja todella monta, viranhaltijoista melkein ylimiehitys ja lautakunnankin jäseniä ihan huomattava määrä. Koskaan ei ole ollut näin monta valtuutettua paikalla vastaavassa tilanteessa, ei koskaan. Mikä tästä tekee erityisen? Onko tässä takana jotain muutakin?

Koulun vanhempainyhdistys on tehnyt kovasti töitä ja varsinkin yhdistyksen puheenjohtaja on lähestynyt ahkerasti lautakunnan jäseniä ja valtuutettuja, kutsunut tilaisuuksiin ja pitänyt asiaa esillä. He ovat tehneet todella hienoa työtä ja ovat aktiivisia. Karstun vanhemmista iso osa kuuluu vanhempainyhdistykseen ja suuri osa on aktiivisia. Jopa 35% koulun oppilaiden vanhemmista osallistuu vuosittain vanhempainyhdistyksen toimintaan. Tämä on huomattavasti suurempi määrä kuin monessa muussa lohjalaisessa koulussa. Voisiko tämä luottamushenkilöiden osallistumisinto on tulosta tuosta puheenjohtajan kovasta työstä? Vanhempainyhdistykseen ja kouluun pääsee tutustumaan tarkemmin osoitteessa karstunkoulu.fi.

Luonnollisesti kylän asukkaita ja huoltajia oli paljon läsnä. Koulun tulevaisuus huolestuttaa.

Huolia on monia, varsinkin koulumatkasta, sen turvallisuudesta ja kestosta.

Otetaanpa yksi esimerkki karstulaisen mahdollisesti tulevasta koulumatkasta Roution kouluun:

Jos Karstulta lähtee koululainen kahdeksaksi Routiolle (koulu alkaa 8.15) kouluun lähtee bussi noin klo 7.10. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa on lähdettävä kävelemään noin kilometrin matkaa viimeistään 6.50 koska pysäkillä on oltava hyvissä ajoin. Routiolla bussi on 7.30.

Lapsille jää 45 minuuttia aikaa ennenkuin koulu alkaa.

Koulu puolestaan päättyy Routiolla 13.15 tai tasan 14.00. Yhtä kehnosti vuoroja tulee kotiinpäin Karstulle. Jos pääset 13.15 lähtee bussi klo 14.05. Jos pääset kahdelta et ehdi 14.05 bussiin vaan odotat klo 15.15 bussia.

Oletetaan, että koulu alkaa klo 8.15 ja päättyy klo 13.15. Lapsi lähtee kotoa 6.45. Koulu alkaa 8.15. Aikaa odotuksineen menee 1,5 tuntia.

Kotiinpäin tullessa odotat bussia 50 minuuttia, matkustat 23 minuuttia (Karstulla klo 14.28) ja kävelet kotiin 12 minuuttia (ohjeessa oleva aika kilometrin matkalle 4-luokkalaiselle). Kotona noin 14.45. Kotimatkaan aikaa 1,5 tuntia.

Perusopetuslain mukaan (6 §): Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat – – mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.
32 §: Maksuton koulukuljetus, jos koulumatka > 5 km tai jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatka saa odotuksineen kestää enintään a) 2,5 h ja b) 3 h, jos oppilas 13-v. (ennen lukuvuoden alkua).
Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa, ei kunta ole velvollinen järjestämään kuljetusta.

Kari Lehtolan, Itä-Suomen AVIn opetustoimen ylitarkastajan mukaan on lainvastaista siirtyä suoraan 32§ ja jättää 6§ huomiotta.

Kunnat siis toimivat lainvastaisesti ottaessaan lähtökohdakseen sen, että koulumatka saa kestää sen 2,5 tuntia alle 13 vuotiaalla.

Toinen suuri huoli on siirtyminen pienestä koulusta isoon. Pelko ison koulun sopimattomuudesta aralle ja ujolle lapselle on monella vanhemmalla, jopa joillain lapsilla itsellään. Näin ollen koulukuljetusten ohella huolestuttaa se, että vanhemmilta viedään pois valinnan mahdollisuus siitä, minkälainen koulu on heidän mielestään heidän lapsilleen sopivin.

Tämä on yksi niistä syistä, miksi mielestäni oppilaaksiottoalueet olisi hyvä katsoa täysin uusiksi ja ottaa käyttöön Keravan malli. Toki Lohja on maantieteellisesti laajempi kuin Kerava, mutta silti se olisi hyvä ottaa tarkastelun pohjaksi. Keravalla oppilaaksiottoalue on koko kaupunki ja palvelupäällikkö osoittaa oppilaalle kouluksi yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Lähikoulu voisi olla jokin Lohjan kouluista, ei aina kaikkein lähin. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi.

Viranhaltijat myönsivät, että Karstun alueen opetuksen selvityksen aikataulu on kireä ja koulun tulevaisuuden selvityksen luonnos oli tosiaankin luonnos. Virheitä oli mm oppilasmäärissä, mutta niistä huomautettiin ja ne luvattiin korjata. Jännä juttu on se, että joidenkin koulujen kohdalla pitää tehdä kiireessä, kuten Karstu ja esimerkiksi aiemmin Hyrsylä ja Neitsytlinna, mutta joidenkin koulujen kohdallaan ei ole ollut kiire, kuten sisäilmaongelmaisessa Tytyrissä, jossa seurattiin tilannetta vuositolkulla.

Hyvin painava asia mun vaa’assa on se, että tätä asiaa varten ei ole ehditty tutkia asiasta tehtyjä tutkimuksia, eikä edellisten lakkautusten jälkeen ole tehty seurantaa siitä, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta siitäkin puuttuu seuranta. Selvitystä ei ole tehty myösään lakkautusten vaikutusta opetuksen laatuun eikä kaupungin väestökehitykseen.

Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

Yhtenä perusteluna koulun lakkautukselle on lasten määrän väheneminen ja tämän lukuvuoden oppilasmäärä.

Se ei ole mielestäni myöskään kestävä perustelu, sillä nyt, kun Lohja pyrkii parantamaan imagoaan ja asuntomessukaupunkina 2021, tulisi katsoa jo eteenpäin. Jos messut onnistuvat, kuten olemme saaneet kuulla edellisistä messuista, asukasluku nousee. Tämä tarkoittanee myös lapsiperheiden määrän kasvua. Kunhan annettaisi niitä rakennuslupia, joita on jo pyydetty.
meidän ei tule toteuttaa itse ennusteita (vähenevistä lapsimääristä) vaan meidän tulisi tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä sen eteen, että ennusteet eivät toteudu

Se, että lautakunta ei osoittanut rahaa talousarviota koskevassa kokouksessaan Karstun koulun toiminnalle ei ole perustelu sille, että koulu on pakko lakkauttaa.

Haja-asutusalueilla olevat koulut tarvitsevat koulurauhan, ei jatkuvaa pelkoa oman koulun kohtalosta, tämä vaikuttaa myös tontti- ja asuntokauppaan alueella
lakkautuksesta lasketut ”säästöt” ovat pienen pieni summa kokonaisuuteen nähden

Toki perusteena oli myös Karstun koulun korjausvelka. Olen aika skeptinen korjausvelasta puhuttaessa:

Korjausvelka

Rakennuskannassa ja infrassa on korjausvelkaa eli korjausvajetta erittäin paljon. Arvioidaan, että rakennusten korjausvelka on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Kunnossapito on siis vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka, rapistuminen, ilmenee mm. kehnona sisäilmana ja rikkoontuvina vesijohtoina.

RT:n kanta

Laadukas kiinteistönpito edellyttää panostuksia. Se kuitenkin kannattaa. Korjausvelan ehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Rapistuminen on valinta. Vastuu rakennuksen kunnosta on omistajilla. Korjausvelan hallintaan ja korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen esimerkkejä, taloudellisia kannustimia sekä informaatio- ja säädösohjausta.

(Lähde: Rakennusteollisuus.fi)

Usein, kun puhutaan laskelmista ja kuluista, mistä säästetään, puhutaan SISÄISESTÄ VUOKRASTA. Mitä se sitten on? Miten sisäinen vuokra toimii? Alla olevassa kuvassa on Kari Lehtola, opetuksen ylitarkastaja kertonut asian näpäkästi.

Koisjärven ja Hyrsylän koulujen lakkautuksen jälkeen Oinolan (nykyään Nummen yhtenäiskoulun) alakoulun oppilasmäärä on kasvanut 143:sta yli kahteensataan, on tehty muutoksia, että on kaikki luokat saatu mahtumaan. Esimerkiksi aineluokkia on muutettu kotiluokiksi, eikä kouluun mahdu enää yhtäkään luokkaa, jos tulisi tilanne, että pitäisi luokka jakaa. Tosin se tilanne on jo. Eräässä koulun luokassa on niin monta oppilasta, että se pitäisi jakaa kahtia, mutta koska fyysisiä tiloja ei ole, ei voida jakaa. Onneksi tämä ko luokka pystyy pitämään jakotunteja usein. Ensi syksynä koulusta on lähtenyt vain yksi kutosluokka, mutta tulee kaksi ykkösluokkaa. Siinä sitä on opetuksen järjestäjillä miettimistä. Toki luonnollisesti he selviytyvät siitä.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, minulle ja aluetoimikunnalle luvattiin, että Oinolan sisäilmaa seurataan säännöllisesti ja pidetään huolta siitä, että se pysyy hyvänä. Aluetoimikunta ei ole vieläkään saanut minkään näköistä tietoa siitä, että tämä olisi toteutunut.

Kun Koisjärven koulu lakkautettiin, luvattiin, että koulun pihassa ollutta lähiliikuntapaikkaa ylläpidetään, että sitä voi käyttää. Ei ylläpidetä.

Karstun opetuksen selvityksessä on sentään tällä kertaa tehty lapsivaikutusten arviointi.

Lasten kanssa oli keskusteltu kahden päivän ajan ja lapset miettivät koulun hyviä ja haastavia puolia.

Ote luonnoksesta:

Kaikki ryhmät toivat esiin Karstun vahvuutena sen, että kaikki tuntevat toisensa, kaikki otetaan mukaan ja että ketään ei kiusata. Näitä asioita pidettiin myös yleisesti asioina, joista hyvän koulun tunnistaa. Kävimme keskustelua kiusaamisesta; mitä se on, mistä sen tunnistaa. Hyvien asioiden listassa oli myös positiiviseksi tarkoitettu lause ”täällä voi jahdata tyttöjä”. Oppilaat pohtivat tulisiko tämä kuitenkin listata negatiiviseksi asiaksi, kun sen voi joku myös kokea ikävänä asiana. Oppilaat ymmärsivät että ulkopuolelle sulkeminenkin on helposti kiusaamista. Erimielisyydet oltiin kuitenkin valmiita selvittämään reilusti ja avoimesti. Myös aikuiset koettiin mukavina ja turvallisina. Sen lisäksi, että oppilaat on jaettu kahteen luokkakokonaisuuteen kahdelle opettajalle, oppilaita jakautuu säännöllisesti kielten tunneille. Keittiötyöntekijä kohtaa kaikki lapset päivittäin ja toimii myös oheiskasvattajana. Valvontaa ja ohjausta Karstulla on siis runsaasti.

Opetuksen mahdollinen loppuminen Karstun koululla nosti pintaa huolen koulukyydistä. Suurin murhe oppilaiden mukaan on koulupäivän piteneminen. Aamulla ei haluttaisi herätä yhtään aikaisemmin. Bussiin nouseminen tai siitä poistuminen ei juurikaan huolettanut. Muiden (lähinnä yläkoululaisten) mahdollinen huono käytös koettiin mahdollisena uhkana. Jollakin oli tosin tieto, ettei siellä mitään tapahdu, kaikki lukee kännykkää. Ainoa mahdollinen turvallisuusriski on oppilaiden mukaan se, jos joutuu seisomaan bussissa. Mahdollisista turvallisuusriskeistä keskusteltiinkin pitkään. Aikuiset halusivat tässä yhteydessä korostaa juuri bussipysäkillä odotteluun mahdollisesti liittyviä riskejä.

Yhteenvetokeskustelussa käytettiin aikaa myös pohdintaan mitä on olla ystävä ja kaveri. Onko se sama asia, jos toimintaympäristö vaihtuu? Pohdimme myös miten voisi ennakoida, ettei synny kiusaamista ja miten voi toimia, jos kiusaamista havaitsee.

Lasten kuuleminen on hyvä ja hieno asia ja kuulemisen tehnyt koki, että kaikki lapset tulivat kuulluksi. Toivottavasti tämän kuulemisen arviointi tulee päättäjille tiedoksi.

Itse näkisin mieluusti tilanteen, jossa Lohjan monitoimijataloajatus ja kehittäminen tuotaisi myös kyläkoulun. Koulu toimisi iltaisin esim opiston tiloina, yhdistysten kokouspaikkana, kyläläisten kohtaamispaikkana, liikuntapaikkana, senioreiden virkistäytymispaikkana, koulupäivien aikaan voisi ehkä kehittää kylämummo- ja -vaariajatusta, jolloin esim käsityötunneilla oltaisi apukäsinä tai lukutunnilla lukumummona. Kuten oli Hyrsylän koulussa. Alajärvellä Luoma-ahon kylässä on käynnistetty vastaavanlainen pilotti. Luoma-aholla ajatus toimii monipalvelukeskus-nimellä. Heidän nettisivujensa mukaan Luoma-aho on kehittyvä ja kasvava kylä. Luoma-ahon väestönkasvu on ollut viimeisen neljän vuoden aikana merkittävää. Kylälle on muuttanut uusia nuoria perheitä ja rakentaminen on vilkasta. (Luoma-aho.info)

Miksi se ei toimisi Lohjalla, pääkaupunkiseudun kupeessa?

Nykyään myös ollaan kokoajan huolissaan oppilasmäärän laskuista ja syntyvyyden vähenemisestä. Mä en ihmettele lainkaan. Omilla toimillamme, päätöksillä, jotka vähentävät lapsiperheiden palveluja, ei niitä lapsiperheitä houkutella paikkakunnalle, houkutellaan muuttamaan vaan muualle. Ei meidän olisi pakko toteuttaa ennusteita, meidän tulisi toimia proaktiivisesti. Tehdään kaupungistamme houkutteleva lapsiperheille. Alla on taulukko AVIn aluejaon mukaan maakunnittain 7-12 vuotiaista. Uusimaan kohta ei kyllä kauhean miinusmerkkiseltä näytä. Toki siinä on pääkaupunkiseutu vetäjänä. Mutta mikä estää meitä olemasta yksi vetäjistä?

Koska me haluamme säästää (lue: leikata/lakkauttaa).

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa (7.12.2017) päätettiin Karstun alueen opetuksen järjestämisestä. Kannatin vastaesitystä, jossa esitettiin, että koulun lakkauttamisesta tehdään selvitys vasta vuoden 2019 keväällä, mikäli oppilasmäärät ovat lähikouluperiaatteen mukaisesti alle 30:n myös vuonna 2019.

Lohjalla on ollut aiemmin käytössä periaate, että selvitystyö aloitetaan vasta, mikäli oppilasmäärä kahtena peräkkäisenä vuotena jää alle 30:n. Tämä oli kirjattuna Nummi-Pusulan ja Lohjan liittymissopimukseen.

Kaupungilta todetaan, että ko periaate ei ole enää voimassa, se päättyi vuoden 2015 lopussa. Itse en sitä löytänyt kirjallisena tuota, ellei viitata juuri liittymissopimuksiin, jotka päättyivät vuoteen 2015.

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua: Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut. Kulut perustopetuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. En siis usko yhtenä perusteena oleviin ”säästöihin”.

Vaikuttaako ylläoleviin lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Moni koulu kärsii sisäilmaongelmista, joka on yksi syy olla kotiopetuksessa. Mitkä ovat kustannukset sisäilmasairastumisista, niin sairastuneelle itselleen kuin yhteiskunnalle?

Lakkautusten jälkeen ei ole tehty seurantaa, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta työtä ei ole saatettu loppuun. Seuranta puuttuu. Selvitystä ei ole tehty myösään lakkautusten vaikutusta opetuksen laatuun eikä kaupungin väestökehitykseen.

Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

Yhtenä perusteluna koulun lakkautukselle on lasten määrän väheneminen ja tämän lukuvuoden oppilasmäärä.

Se ei ole mielestäni myöskään kestävä perustelu, sillä nyt, kun Lohja pyrkii parantamaan imagoaan ja asuntomessukaupunkina 2021, tulisi katsoa jo eteenpäin. Jos messut onnistuvat, kuten olemme saaneet kuulla edellisistä messuista, asukasluku nousee. Tämä tarkoittanee myös lapsiperheiden määrän kasvua. Kunhan annettaisi niitä rakennuslupia, joita on jo pyydetty.
meidän ei tule toteuttaa itse ennusteita (vähenevistä lapsimääristä) vaan meidän tulisi tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä sen eteen, että ennusteet eivät toteudu

Se, että lautakunta ei osoittanut rahaa talousarviota koskevassa kokouksessaan Karstun koulun toiminnalle ei ole perustelu sille, että koulu on pakko lakkauttaa.

Haja-asutusalueilla olevat koulut tarvitsevat koulurauhan, ei jatkuvaa pelkoa oman koulun kohtalosta, tämä vaikuttaa myös tontti- ja asuntokauppaan alueella
lakkautuksesta lasketut ”säästöt” ovat pienen pieni summa kokonaisuuteen nähden

Toki perusteena oli myös Karstun koulun korjausvelka. Olen aika skeptinen korjausvelasta puhuttaessa:

Korjausvelka

Rakennuskannassa ja infrassa on korjausvelkaa eli korjausvajetta erittäin paljon. Arvioidaan, että rakennusten korjausvelka on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Kunnossapito on siis vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka, rapistuminen, ilmenee mm. kehnona sisäilmana ja rikkoontuvina vesijohtoina.

RT:n kanta

Laadukas kiinteistönpito edellyttää panostuksia. Se kuitenkin kannattaa. Korjausvelan ehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Rapistuminen on valinta. Vastuu rakennuksen kunnosta on omistajilla. Korjausvelan hallintaan ja korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen esimerkkejä, taloudellisia kannustimia sekä informaatio- ja säädösohjausta.

(Lähde: Rakennusteollisuus.fi)