Kaatuneiden muistopäivän kunniatehtävässä

Sain kunniatehtävän Kaatuneiden muistopäivänä. Pääsin laskemaan seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoksi sekä sankarihaudalla kunniakäynnillä seppeleenlaskussa myös mukana.

kuva: Terttu ja Seppo Ahola

Esitin ennen seppeleiden laskua toiveen, että saisin laskea seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi ja se sopi kaikille erinomaisesti. Olin erittäin iloinen, sillä karjalaiset juureni ovat minulle tärkeät ja halusin näin ensimmäisellä kerrallani nimenomaan sitä korostaa. Olin liikuttunut.

kuva: Terttu ja Seppo Ahola

Kansalaisaloite TAKUUELÄKKEEN PARANTAMISEKSI

Voit käydä kannattamassa aloitetta (mahdollista tehdä kannatusilmoitus myös paperisena): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378

Tulostettavan kannatusilmoituksen löydät täältä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/kannatusilmoituslomake/Kansalaisaloite-8378-kannatusilmoitus.pdf (lähetysohjeet lopussa)

Maaliskuun lopussa eräänä päivänä puhelin soi koko päivän, osa puheluista johtui edellisen päivän valtuustokokouksessa pitämästäni puheesta, osa työjuttuja. Sykähdyttävin oli puhelu, jonka aikana kävimme pohdintaa eläkkeensaajien tilasta. Henkilö oli kuulemma parin vuoden ajan miettinyt ottavansa yhteyttä minuun, koska ”sinä sen tahtos saat läpi ja teet kovasti töitä sen eteen, sen tienkin sait aikaiseksi ja puhut niin kauniisti isovanhemmistas ja minun sukupolvestani.” Selvä. Kiitin luottamuksesta ja aloitin aloitteen tekemisen. Mitä muuta sitä voi tehdä tuollaisen puhelun jälkeen?

Olen käynyt keskusteluja muutamien eläkkeensaajien kanssa ja moni on nostanut esiin sen, kuinka loppukuusta joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa.

Ylen artikkelissa Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen kertoo, että ”Eläkeläisillä menee paremmin kuin palkansaajilla. Alle 75-vuotiaat eläkeikäiset ovat muuta väestöä harvemmin pienituloisia. Eläkeläisköyhyys on myös vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä.

https://yle.fi/uutiset/3-11817006

Vanhemmassa Ylen artikkelissa kerrotaan, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tulosten mukaan maaseudun eläkeläisillä on kaupunkilaisia enemmän vaikeuksia toimeentulonsa kanssa. Joka kolmannen maaseudun eläkeläisen mukaan hänellä on vaikeuksia lääke- ja asumismenojen kattamisessa. Kaupungeissa samoja vaikeuksia on joka neljännellä.

https://yle.fi/uutiset/3-10924924

Suomen eläkepolitiikalle on asetettu kaksi keskeistä sosiaalista tavoitetta. Ensinnäkin, toimeentulon tason tulee säilyä eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena. Toiseksi, eläkeläisten köyhyyttä tulee torjua.

Yleisintä pienituloisuus on iäkkäiden yksin asuvien eläkeläisnaisten joukossa. (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/elakelaisten-toimeentulo-sailyy-elakeaikana-kohtuullisena-vaitos-ktl-juha)

Tätä aloitetta tehtäessä ei ole mietitty ainoastaan tätä hetkeä ja tämän hetken eläkeläisiä, vaan on myös katsottu tulevaan. Talouselämän artikkelin mukaan Suomessa on nyt (2.3.2021) 93 000 pitkäaikaistyötöntä, määrä kasvoi vuodessa lähes 50 prosenttia – Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kolmanneksen. Findikaattorin mukaan helmikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi myös odotettava eläke pienenee.

Aloitteessa olen käyttänyt hyödykseni vuonna 2018 tehtyä aloitetta, josta olen myös keskustellut aloitteen vastuuhenkilön, Arja Alhon kanssa.

Olen ollut yhteydessä valtakunnallisiin eläkejärjestöihin, jotta he levittäisivät tietoa, tukisivat ja auttaisivat heitä, jotka aloitetta haluavat kannattaa, mutta tarvitsevat siinä opastusta.

Alla aloite kokonaan, voit allekirjoittaa sen tästä linkistä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378

kannatusilmoituksia voi myös allekirjoittaa paperilla, vinkkaathan hänelle, joka tekee sen mielummin paperille.

Aloite pähkinänkuoressa: Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.

Aloite kokonaan alla:

Kansalaisaloite TAKUUELÄKKEEN PARANTAMISEKSI

Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi takuueläkkeestä annettua lakia.

Aloite:
– Parantaisi mahdollisuutta suoriutua välttämättömistä menoista sekä mahdollistaisi kohtuullisen kulutukseen
– Vähentäisi pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta
– Vähentäisi tarvetta miettiä ostaako lääkkeitä vai ruokaa
– Vähentäisi köyhyyttä ja eriarvoisuutta

Aloite parantaisi pieneläkettä saavien perusturvaa korottamalla takuueläkettä.
– Takuueläke nousisi noin tuhanteen euroon ja siitä jäisi 2–3 % veron jälkeen käteen lähes sama summa kuukaudessa.


Aloite auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä asettaman tavoitteen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä sekä YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan sisältyvän tavoitteen puolittaa köyhyys vuoteen 2030 mennessä.

LAKIESITYS

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti takuueläkkeestä (703/2010) annetun lain 8 § 1 momentti muutetaan seuraavaan muotoon:

8 § Täysimääräinen takuueläke on 987,50 euroa kuukaudessa.

Tämä laki tulee voimaan     päivänä     kuuta 2022

Perustelut

Takuueläkkeen korottaminen olisivat toteuttamiskelpoinen tapa parantaa suomalaista perusturvaa. Perusturvaa on parannettava, jotta köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen saataisiin pysäytettyä, perusoikeudet toteutuisivat paremmin, toimeentulotuen käyttö palautuisi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti paikkaamaan tilapäisiä toimeentulo-ongelmia ja Suomi noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeus- ja poliittisia sitoumuksiaan.


Takuueläkkeeksi esitetään 987,50 euroa kuukaudessa, jolloin siitä jäisi käteen verojen jälkeen vähintään 40 prosenttia mediaanitulosta, eli noin 790 euroa kuukaudessa yhden hengen kotitaloudessa.


KÖYHYYDEN JA ERIARVOISUUDEN LISÄÄNTYMINEN ON PYSÄYTETTÄVÄ PERUSELÄKETTÄ PARANTAMALLA

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Suomalainen köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun suuren laman aikana ja sitä seuranneena nousukautena, jääden sen jälkeen uudelle korkealle tasolle.

EU:n määritelmän mukaan henkilön katsotaan elävän köyhyysriskissä, jos hänellä on käytettävissään alle 60 prosenttia väestön keskitulosta. Köyhyysriskissä eläviä kansalaisia on Suomessa 2000-luvulla ollut 600 000 – 700 000. On useita viitteitä siitä, että köyhyys on kääntynyt jälleen nousuun. Suomalainen köyhyys näkyy mm. leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Keskeisiä syitä tähän ovat pitkäaikaistyöttömyys, asumiskulujen ja erityisesti vuokrien nousu, ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden, kuten sähkön siirtohintojen nousu, asiakasmaksujen nousu sekä pienet eläkkeet.

Takuueläkettä saavat (joukossa mm. työkyvyttömyyseläkettä saavia vammaisia) ovat eläkeläisistä huonoimmassa asemassa, eikä takuueläke riitä kattamaan minimibudjetin mukaista kulutusta.

Ruoka-apuun turvautuu vuosittain arviolta 100 000 ihmistä. Leipäjonoissa käy eniten pitkäaikaistyöttömiä miehiä ja pientä eläkettä saavia naisia. Työmarkkinatuki ja eläke eivät riitä heillä elämän perustarpeiden tyydyttämiseen. Maria Ohisalon väitöskirjaansa ”Murusia hyvinvointivaltion pohjalta: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus” (2017) tekemät haastattelut osoittavat, että suurin osa ruoka-apua hakevista oli saanut sosiaaliturvaetuuksia. Silti heidän rahansa eivät olleet riittäneet kuin enintään korkeiden asumiskulujen kattamiseen. Joka neljännelle jäi kuukaudessa korkeintaan 100 euroa käyttöön pakollisten menojen jälkeen, joka viidennelle ei sitäkään.


SUOMEN KANSAINVÄLISET SITOUMUKSET EDELLYTTÄVÄT PAREMPAA TAKUUELÄKETTÄ


Suomi on ratifioinut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 6/1976). TSS-sopimuksen mukaan jokaisella on oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon. Sopimus edellyttää kohtuullisen toimeentulon takaamista kaikille kansalaisille. Tämä tulee saavuttaa viime kädessä sosiaaliturva- ja sosiaaliavustusetuuksilla. Nämä perustarpeet eivät toteudu Suomessa kaikkien pienituloisten kohdalla.

Suomen perustuslain 19 § 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain 19 §:n 2 momentti edellyttää lailla taattavaksi jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Nämä perustuslain säännökset eivät toteudu, jos etuuksien taso ei ole riittävä.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen perusturvan, vähimmäistoimeentuloetuuksien ja eläkkeiden alhaiseen tasoon. Komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia kommentoidessaan Suomen sopimuksen noudattamisesta antamia raportteja ja päättäessään saamistaan järjestökanteluista.


Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. Valvonta perustuu jäsenmaiden määräajoin tekemiin raportteihin, joihin komitea ottaa kantaa ja tekee johtopäätöksiä sopimuksen noudattamisesta.


Komitean ensimmäinen langettava päätös Suomelle (Merits 88/2012) tuli julkiseksi 11.2.2015. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriö julkaisivat tuolloin lyhyen tiedotteen, jossa komitean johtopäätökset kiistettiin. Suomen perusturvan katsottiin olevan kunnossa eikä toimenpiteisiin perusturvan korottamiseksi nähty aihetta. Ministeriöiden mukaan erilaiset palvelut ovat niin kattavia, että ne korvaavat perusturvan alhaisuuden.

Vuonna 2017 hallituksen ns. indeksijäädytyslain (HE 123/2017) perusteluissa katsottiin, että Suomen taloudellinen tilanne antaa oikeuden jättää sosiaalisten oikeuksien komitean esittämät sosiaalietuuksien korotukset tekemättä. Perusteluissa vedottiin niin ikään ”pohjoismaiseen käsitykseen sosiaaliturvasta rahallisen tuen ja palvelujen yhdistelmänä” ja siihen että yksittäisen tuen taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle.

Hallituksen perusteluissa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös erilaisista palveluista on Suomessa leikattu ja niiden maksuja korotettu. Lisäksi 40 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta on ehdoton rahallinen alaraja, joka tulisi taata täydentävistä palveluista huolimatta.


Suomi on sitoutunut vuona 2015 YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda2030 -toimintaohjelmaan, jossa yhtenä tavoitteena on köyhyyden puolittaminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (2017) toteaa että ”Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä riittävän toimeentulon turvaaminen sekä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointi- ja työvoimapalvelut ovat tärkeitä.”

Riittävän toimeentulon turvaaminen takuueläkkeen korottamisen kautta vähentäisi köyhyyttä.



Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.


Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on sosiaalista peruskirjaa soveltaessaan todennut kantanaan, että peruskirja edellyttää etuuksien tason seuraavan hinta- ja kustannuskehitystä. Siksi ehdotamme, että korotettu takuueläke tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin kehityksen mukaisesti.

Uudistuksen käytännön toteuttamisesta vastaisi Kansaneläkelaitos (Kela), joka hallinnoi takuueläkettä.

Takuueläkkeen korottaminen merkitsee vain yhtä muutosta takuueläkelakiin.


Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan eduskunnan päättämänä aikana.


TAKUUELÄKKEEN KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA VAIKUTUKSET

Uudistus voitaisiin rahoittaa mm. korottamalla pääoma- ja palkkaverotusta, vähentämällä tarpeettomia yritystukia, valvomalla aiempaa tehokkaammin harmaata taloutta sekä puuttumalla veronkiertoon. On myös mahdollisuus korottaa sairausvakuutus- ja työttömyysturvamaksuja, joilla näitä etuuksia rahoitetaan.



65-vuotta täyttäneiden köyhyysaste alenisi 11,9:stä 10,3:een. 65-vuotta täyttäneiden köyhyysaste kertoo niiden 65-täyttäneiden osuuden, jotka elävät kotitalouksissa, joiden tulot ovat alle 60-prosenttia kotitalouksien mediaanituloista.

Takuueläke paranisi 120 000 takuueläkkeen saajalla ja uusia takuueläkkeen saajia olisi 165 000. Luvuissa ovat mukana vain välittömät edunsaajat.


Laskelman luvut on ymmärrettävä suuntaa antaviksi. Laskelmat ovat epätarkkoja ja köyhyysasteissa tärkeää on muutoksen kokoluokka, sillä simulointiaineiston köyhyysasteet vuonna 2015 poikkeavat hieman Tilastokeskuksen virallisista köyhyysasteista. Jos vertailu tehtäisiin suhteessa vuosien 2017 ja 2018 lainsäädäntöön, vertailu muuttuisi jonkin verran takuueläkkeen tasokorotusten (2016, 2018) ja verolainsäädännön muutosten vuoksi. Voidaan silti olettaa, että muutosten suuruusluokka ei kovin paljon muuttuisi.

Etuuksien muutokset takuueläkkeen muutoksen jälkeen



– Nykyinen tilanne: Takuueläke vuodesta 2019 on 663,37 €/kk yksin asuvalle (vuonna 2018 takuueläkkeen määrä oli 775,26 euroa/kk, mutta tämän jälkeen takuueläkkeen määrää leikattiin.
– Takuueläkkeen korottamisen jälkeen: takuueläke on 987,50 euroa/kk bruttona /kk. Tästä summasta eläkevähennyksen vaikutuksen vuoksi peritään veroa noin 2,5 prosenttia. Uusi takuueläke nettona olisi silloin noin 950 euroa/kk.

Aloitteen alullepanija

Mirja Kallio, Lohja

Lotta Paakkunainen, Lohja

Aloitteen vastuuhenkilöt:

Tytti Lepistö

Jyri Paakkunainen

Mervi Soramies

Raija Soramies

Voit käydä kannattamassa aloitetta (mahdollista tehdä kannatusilmoitus myös paperisena): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378

Tulostettavan kannatusilmoituksen löydät täältä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/kannatusilmoituslomake/Kansalaisaloite-8378-kannatusilmoitus.pdf 

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupungintalo Monkola

Karstuntie 4

08100 Lohja

Rasismin vastainen viikko

Voit myös kuunnella blogini allaolevasta linkistä:

https://anchor.fm/lotta-paakkunainen/embed/episodes/Rasismin-vastainen-viikko-et5sre

Tällä viikolla on alkanut kaksi tärkeää teemaviikkoa. Toinen on aivoviikko:

Viikon aikana Muistiliitto (https://www.facebook.com/muistiliitto)haastaa kaikki tekemään pieniä tekoja aivoterveytensä eteen. Haasteiden teemoina ovat mielen hyvinvointi, liikunta, uni, ravinto ja aivojen aktivointi. Näin etätyön aikana on muuten hyvä huomioida oma hyvinvointi. Työn tekeminen, paikka sekä työvälineet voivat poiketa totutusta. Pelisäännöistä sovitaan työnantajan kanssa, mutta voit vaikuttaa omaan jaksamiseesi kiinnittämällä huomiota työtapoihisi ja hyvinvointiisi. Muistathan jaksottaa työpäiväsi lounailla ja kahvitauoilla. Niin lisäät myös mielesi ja aivojesi hyvinvointia. Mikä on sun vinkki muistin treenaamiseen ja jaksaa etätyössä?

Ja toinen teemaviikko on rasismin vastainen viikko.

Ensi- ja turvakotien liitto sekä Pelastakaan Lapset ry haastoi tämän vuoden Rasisminvastaiseen viikkoon mukaan Meilahden yläasteen Helsingistä. Haaste otettiin ilolla vastaan ja mukaan lähti kolmen luokan oppilaat aktiivisten opettajiensa johdolla.

Oheisella oppilaiden tekemällä kyselyllä voit testata tiedätkö Rasisminvastaisesta viikosta ja tunnistatko rasismin. Kyselyn lopussa saat oikeat vastaukset: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfKnsokgvQEtjCtru6b8l_Uo1lieUCVfjx3HN3fBJgXmWGFxQ/viewform

Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään vuosittain maaliskuussa viikolla 12. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3. Päivä on jäänyt historiaan vuonna 1960, kun 69 rauhanomaista rotuerottelun vastaista mielenosoittajaa surmattiin viranomaisten toimesta Etelä-Afrikassa. Nykyään kyseisellä viikolla otetaan kantaa ympäri maailman yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta. (https://maailmankoulu.fi/rasisminvastainen-paiva/) Ko linkistä löytyy myös erityisen laaja ja monipuolinen video- ja musiikkilistan, josta löytyy ideoita rasismin- ja syrjinnänvastaisen viikon jokaiselle päivälle! Mukana myös vinkkejä videoiden käyttöön opetuksessa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan mukaan valtioiden tulee taata kaikki sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille ilman minkäänlaista erottelua liittyen lapsen tai hänen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan. On huomionarvoista, että lapsen syrjintä on kielletty paitsi hänen omien myös hänen huoltajansa ominaisuuksien perusteella. Artiklan toinen kohta korostaa vielä erikseen lapsen suojelua syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuisivat hänen huoltajiensa tai perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. (https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/sopimuksen-yleisperiaatteet/yhdenvertaisuus-ja-syrjinnan-kielto/?fbclid=IwAR3-BX7j3slpErpeyAcGnoMl_Uk7Dvaa3yLWxF9My7lauKuXnXkkb98vGiM)

Arvostetaan toisiamme, arvostetaan lapsiamme ja annetaan heille mahdollisuus ilman vihaa.

Pusulantien liikenneturvallisuuden parantaminen

Aloite ELYlle mennyt pari viikkoa sitten:

EHDOTUS – PUSULANTIEN (tienumero 127) LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI

Pusulantiellä, tienumero 127 on sattunut useita ”läheltä piti”-tilanteita, tien liikennöintimäärät ovat nousussa ja varsinkin talven jälkeen keväälla ja kesällä tie houkuttaa upeiden maisemiensa ja haasteellisuutensa vuoksi. Kesällä myös mökkiläisten saapuessa tie on ahkerammassa käytössä.

Tiellä 127 ei ole valaistusta, liikennerajoitukset ovat 50 km/h, 60 km/h sekä 80 km/h. Tie on asfaltoitu ja tien kunto paikoin kohtuullinen. Tienopeuksien alentamiseksi ja tätä kautta myös kevyenliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ei ole tehty turvallisuutta parantavia asioita, joita nyt toivoisinkin.

Pusulan keskustassa on alakoulu, jonne kävellään myös Pusulantietä, siltä osin, kun välimatkan on alle viisi kilmetriä. Tälle osuudelle esittäisin liikenneturvallisuuden parantamisen tarkastelua nopeusrajoituksia ja tienpientareen leveyttä tarkastelemalla ja tarvittaessa niiden muuttamisilla turvallisuutta parantaviksi.

Tie on kapea, mäkinen ja osittain välillä huono näkyvyys ja ylinopeuksia ajetaan erittäin usein.

Nopeusrajoituksia tulisi noudattaa, mutta Pusulantiellä, kohdassa, jossa on Koululiidun mukaan vaara alle kolmasluokkalaisille, on osittain 80 km/h nopeusrajoitus. Koulukyydin saavat esikoululaiset, ensi- ja tokaluokkalaiset, mutta isompien tulee kävellä. Lasten turvallisemman koulumatkan vuoksi pyytäisin tien nopeusrajoitusta alennettavan kauttaaltaan, ainakin kolmasluokkalaisille turvalliseksi mainitun osuuden 60 km tunnissa. Osuus on myös huonossa ajokunnossa.

Tieliikennelaitoksen tekemän selvityksen (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_201430_autojen_nopeudet_web.pdf)

mukaan moottoriajoneuvojen tieliikennenopeudet alemmilla tieverkoilla ylittävät sallitut nopeusrajoitukset toistuvasti sekä talvi- että kesäkaudella. Näin siis myös tiellä 127 Pusulantiellä, jossa ajetaan usein nopeusrajoituksista välittämättä.

Tiehallinnon tekemien selvitysten mukaan (http://alk.tiehallinto.fi/s12/htdocs/pages/tiennayttaja/kevyen_liikenteen_turvallisuus.htm) taajamien ulkopuoliset kevyen liikenteen onnettomuudet ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla pohjoismaissa.

Vaikka liikenneonnettomuuksien henkilövahingot ovat olleet laskusuunnassa on kevyen liikenteen henkilövahingot olleet nousussa jo muutaman vuoden ajan.

(Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieliikenneonnettomuustilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-758X. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.3.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ton/2013/ton_2013_2014-06-17_tie_001_fi.html

Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan henkilö- sekä tavaraliikenteen vuosikasvuarvio on vuoden 2012 tehdyn selvityksen mukaan 1,2 %. (ttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2014-13_valtakunnallinen_tieliikenne-ennuste_web.pdf).

EHDOTUS

Edellä olevat kuvat kertovat nykytilanteesta, jossa piennaraluetta ei tiellä ole, kuten ei myöskään valaistusta. Tien mutkaisuuden, pientareen kasvuston sekä rakennusten vuoksi näkyvyys on ajoittain erittäin heikko.

Pyydän selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumerolla 127 tieosuuden vaarallisuusluokituksen päivittämistä sekä nopeusrajoitusten alentamista 60 km/h edellä olevassa kuvassa ainakin nuolella osoitetussa osuudessa.

Yllä olevan kirjeen laitoin ELY-keskukseen aloitteena parantaa Pusulantien liikenneturvallisuutta.

Päätös Jalavan ja Roution koulujen johtamisjärjestelymuutoksesta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 3.4.2019 kokouksessaan Roution ja Jalavan koulujen yhdistämistä yhtenäiskouluksi ja johtamisjärjestelyjä perustetussa yhtenäiskoulussa.

Tilanteen tekee haastavaksi se, että Roution koulu on 1-6 luokkien perusopetusta antava koulu ja Jalavan koulu on 1-9 luokkien erityiskoulu. Uskon johtamisjärjestelyn olevan hyvä ja tulevan yhtenäiskoulun rehtorin olevan loistava, erittäin hyvä työssään. Mielestäni koulujen luonteen vuoksi lautakunnan on luottamushenkilöinä osoitettava hänelle erityistä tukea.

Vastaesityksessäni halusin siis korostaa koulun erityisyyttä. Toki esittelytekstissä on lähes sama asia, mutta olisin toivonut sen myös päätökseemme erityisen näkyväksi ja helposti löydettäväksi. Halusin varmistaa, että erityiskoulun tuomat haasteet varmasti huomioidaan perusopetuksen ja erityisopetuksen koulujen yhdistyessä.

Vastaesitykseni oli, että päätökseen lisättäisi yksi kohta:

Kohta 4.3 Routionmäen koulun (alakoulu ja erityiskoulu) erityispiirteet huomioon ottaen vararehtorille/vararehtoreille turvataan OVTESin mallin mukaisen, vähintään puolet opetusvelvollisuudesta johtamisresurssin lisäksi mahdollisuus 3 tuntia/vko lisää opetusvelvollisuuteen luettavaksi.

Tämä olisi vararehtorille/vararehtoreille tarkoittanut kolmea tuntia enemmän, mitä esittelytekstissä.

En saanut kannatusta.

Koska lautakunnan jäsenet ovat kaikki lukutaitoisia.

Ote asiakohdan esittelytekstistä:

Tehtäväjakoa rehtorin ja vararehtoreiden kesken on syytä suunnitella myös henkilöstöjohtamisen osalta. Koska yhtenäiskoulussa on yhteensä 62 työntekijää, ei yksi rehtori ehdi olemaan kaikkien lähiesimies arjen koulutyössä, vaan tätä työtä on syytä jakaa. OVTES:n mukaan vararehtoreille voidaan osoittaa opetusvelvollisuuteen luettavaksi hallinnollista työtä yhteensä 11h/vko. Tätä tuntimäärää voidaan jakaa useamman vararehtorin kesken. Tarvittaessa uuden yhtenäiskoulun ensimmäisiin vuosiin voisi olla hyvä myöntää lisäksi muuta harkinnanvaraista huojennusta hallinnon, toiminnan ja eri koulujen asiakirjojen yhdistämistyötä varten. Yhtenäiskoulun johtamisresurssin riittävyyttä on syytä seurata ensimmäisten toimintavuosien aikana. Oikein mitoitettu ja hyvä johtajuus ovat työyhteisöissä kuitenkin yksi merkittävimmistä työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekijöitä.

Teksti on hyvä, mutta olisin toivonut enemmän läpinäkyvyyttä ja sitä, että se näkyisi suoraan päätöksessämme ja esitin siis myös vararehtorille vähän enemmän kuin tekstissä.

Päätösesitys siis on:


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle että

1. valtuusto päättää perustaa Routionmäen yhtenäiskoulun 1.8.2019 alkaen;

2. lakkauttaa Roution koulun 1.8.2019 alkaen;

3. lakkauttaa Jalavan koulun 1.8.2019 alkaen.

4. esittää hallitukselle, että hallitus, edellyttäen, että valtuusto on tehnyt yllä olevat päätökset, päättää:

4,1, lakkauttaa Routio koulun rehtorin viran 1.8.2019 alkaen;

4.2. muuttaa Jalavan koulun rehtorin viran Routionmäen
koulun rehtorin viraksi 1.8.2019 alkaen.


Lohja on saanut yhdenvertaisuusvaltuutetulta kaksi

Lohja on saanut tietojeni mukaan kaksi huomautusta yhdenvertaisuusvaltuutetulta, toinen valitus on edennyt jo yhdenvertaisuuslautakuntaan. Oma valitukseni aiheesta sai juuri vastauksen.

Tein siis valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle, joka vastasi minulle näin:

Kyseinen vastaus viittaa edelliseen yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimitettuun kanteluun syrjinnästä ruokavalion perusteella.

Minä tein kantelun kouluruokailussa tapahtuvasta mahdollisesta syrjinnästä. Vegaanien ongelmana kouluruokailussa onkin usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta.

Lohjan kaupunki on saanut nyt tietääkseni siis jo toiseen kertaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ratkaisun, jossa se kieltää Lohjan kaupunkia syrjimästä siksi, että kaupunki ei tarjoa vegaaniruokaa tiettyä vakaumusta edustaville vaikka se tarjoaa vastaavasti muita erityisruokavalioita muiden vakaumusten edustajille.

Kaupunkia ei kiinnostanut edellinen ratkaisu ja huomautus. Aion tuoda kaupungin tietoon minun saamani vastauksen ja toivon, että siihen reagoidaan oikein.

Vegaanina oleminen on perusoikeus, joka sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan, jossa taataan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.

Toisaalta tässä kohtaa on hyvä pohtia myös sitä, onko ruokavalio minkä tahansa vakaumuksen vuoksi perusoikeus vai etuoikeus?

Yhdeksi näkökulmaksi ottaisin myös Lohjan lapsiystävällinen kunta statuksen. Nythän vegaaninuoret jättävät syömättä.

Millainen kunta on lapsiystävällinen?

Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan sitä, että lapsen oikeudet toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

  • Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
  • Lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
  • Sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä.

Lisätietoa lapsiystävällinen kunta tunnustuksesta: www.unicef.fi