Kun asiantuntija puhuu, kuunteleeko kaikki?

Osallistuin hiljattain tilaisuuteen, jossa sain kuulla oman alansa asiantuntijoita. Ilta oli mielenkiintoinen ja kattava ja esitykset herättivät paljon ajatuksia. On aina antoisaa saada tietoa suoraan ihmisiltä, joilla on syvällinen ymmärrys käsiteltävästä aiheesta. Hyvä asiantuntija osaa paitsi jakaa tietoa, myös herättää keskustelua ja tarjota uusia näkökulmia.

Keskustelua kyllä riitti – ehkä välillä liikaakin, turhia välikommentteja, päälle puhumista. Jäin pohtimaan ilmiötä, joka toistuu monissa vastaavissa tilaisuuksissa: kuulijakunnassa on usein joku, joka haluaa olla äänessä. Hän ei välttämättä ole asiantuntija, mutta osallistuu keskusteluun tavalla, joka ei aina tuo lisäarvoa itse aiheeseen. Onko kyse halusta osoittaa myötätuntoa puhujalle? Vai halusta todistaa, että on kiinnostunut aiheesta? Vai sittenkin vain tarpeesta saada oma ääni kuuluviin?

Tietenkin vuorovaikutus on tärkeää ja usein juuri yleisön kysymykset ja kommentit rikastavat keskustelua. Silti joskus tuntuu, että asiantuntijan ääni peittyy tarpeettoman metelin alle. Itse nautin siitä, että saan keskittyä kuuntelemaan ja omaksumaan uutta tietoa. Jos jokin jää mietityttämään, kysyn vasta sitten, kun asiantuntija on saanut käydä ajatuksensa loppuun.

Ehkä tämä liittyy myös laajempaan tapaan osallistua keskusteluun. Olemmeko liian tottuneita siihen, että mielipiteen ilmaiseminen on itseisarvo? Voisiko joskus olla arvokkaampaa vain pysähtyä, kuunnella ja antaa asiantuntijan johdattaa meitä syvemmälle aiheeseen?

Miten sinä suhtaudut tällaisiin tilanteisiin? Pidätkö enemmän keskustelusta vai kuuntelun mahdollisuudesta?

Panostuksia Lohjan lasten ja nuorten hyvinvointiin – matka kohti parempaa koulutukea ja liikuntamahdollisuuksia

Kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa kävin pitämässä puheenvuoron talousarviopykälän aikana. Talousarvioon oli lisätty määräraha kolmen koulunuorisotyöntekijän vakinaistamiselle, mutta Pusulan jääkiekkokaukaloon ei määrärahaa löytynyt 24 ooo euron edestä. Siitä käytettiin eniten puheenvuoroja.

Olen iloinen siitä, että Lohjan kaupungin talousarvioon on varattu määräraha kolmen koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseksi. Tämä on tärkeä askel lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa sekä heidän näkyvyytensä lisäämisessä kouluympäristössä. Samalla meidän on kuitenkin huomioitava, että pelkästään kolmen työntekijän panos ei riitä kattamaan Lohjan kaikkia yläkouluja, saati mahdollistamaan ennaltaehkäisevää tukea myös alakouluissa.

Lohjan nuoret kohtaavat yhä moninaisempia haasteita, ja jokainen koulunuorisotyöntekijä joutuu jakamaan työpanoksensa usean koulun kesken. Tämä resurssipula vaikeuttaa aidosti tehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa ja rajaa mahdollisuuksia tarjota tukea ajoissa. Toivonkin, että jatkossa voimme laajentaa koulunuorisotyön resursseja niin, että jokaisella nuorella olisi parempi mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea.

Koulunuorisotyön rinnalla on myös tärkeää, että tarjolla on liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia. Tämän vuoksi kannatin valtuutettu Maittilan esitystä uuden kaukalon hankkimiseksi Pusulan jäälle. Vaikka kyse on verrattain pienestä investoinnista, sen merkitys alueen nuorille on suuri. Uusi kaukalo tarjoaa turvallisen ja inspiroivan ympäristön, joka rohkaisee lapsia ja nuoria liikkumaan ja viettämään aikaa yhdessä ulkona. Ikävä kyllä suurin osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että Pusulassa ei tarvita nuorille kaukaloa, tai helppoa keinoa poikien liikkua talvella. Erityisesti poikien liikkuminen ja luistelu alueella on vähentynyt kaukalon poistuttua.

Paikalliset liikuntamahdollisuudet eivät pelkästään tue fyysistä terveyttä, vaan niillä on myös myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Tällaiset investoinnit maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti edistämällä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Lohjan lasten ja nuorten tulevaisuuteen panostaminen on sijoitus, jonka tuotto näkyy parempana yhteisön hyvinvointina ja elinvoimaisuutena.

Presidentinvaalien toinen kierros 2024

Äänestin ensimmäisellä kierroksella Olli Rehniä. Arvostin vaaleissa ja edelleen arvostan hänessä mm. vakautta, kuuntelutaitoa, harkitsevuutta sekä ulkopoliittista osaamista. Olli on rauhanrakentajana arvostettu, taitava neuvottelija ja kriisien ratkoja. Inhimillinen ja ihmisoikeuksien vankka puolustaja. 

Näistä samoista syistä annan ääneni toisella kierroksella Pekka Haavistolle. 

Pekka itse sanoo: Presidentin tärkein tehtävä on varmistaa rauha ja Suomen turvallisuus. Presidentin vastuulla on myös se, että me suomalaiset voimme pitää päämme kylmänä ja sydämemme lämpimänä niin kotimaassa kuin maailmalla. 

#Haavisto2024 

Kesäpäivä Zoolandiassa

Lasten kesälomalla kävimme lasten kanssa tutuissa paikoissa. Paljon jäi näkemättä ja kokematta, mutta paljon koettiin yhdessä kivoja juttuja ja tärkeintä kuitenkin lomalla oli yhdessäolo.

Zoolandia on ollut muutamana vuotena meillä vakivierailupaikka. Mukavinta siellä on kiireettömyys ja monipuolisuus.

Miellyttäväksi vierailupaikaksi sen tekee myös tila. Vaikka parkkipaikka oli täynnä, tuntuu Zoolandiassa olevan aina tilaa ja vain harvaan laitteeseen joutuu jonottamaan kauan.

Vaihtovaatteet unohtuivat jälleen, mutta onneksi kesä kuivasi ennen kotiinpaluuta.

Emme ottaneet omia eväitä mukaan, Zoolandian lounas oli lapsille maittava, mutta kasvissyöjä tai vegaani ei oikein vatsaa täyteen saa.

Silti, kaiken kaikkiaan oikein mukava päivä.

Puheenvuoro 23.5.2023 valtuustokokouksessa aloitteiden käsittelystä

Kävin pitämässä valtuustokokouksessa puheenvuoron aloitteiden käsittelystä. Valtuuston puheenjohtajisto on sitä mieltä, että valtuustoaloitteita käsitellessä loppuun ei käytetä ryhmäpuheenvuoroja.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Kokouksessamme käsittelemme aloitteita ja puheenvuoroni koskeekin oikeastaan kaikkien käsittelyä.  

Haluan huomauttaa tässä vaiheessa, että jotkin aloitteet ovat vuodelta 2017. 

Tämä nyt käsiteltävä valtuustoaloite on joulukuulta 2019. Aloite, jonka tarkoituksena on ollut tukea oppilaiden hyvinvointia ja toimia yhtenä ennaltaehkäisevänä ja varhaisen puuttumisen matalan kynnyksen toimena. Pykälässä 17 käsitellään toukokuussa 2021 tehtyä aloitetta, jossa esitetään selvitystä nepsy-tukityömuodon ottamisesta osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi. 

Esityslistan esittelytekstin mukaan sitä käsiteltiin ensimmäisen kerran lautakunnassa lähes vuosi aloitteen esittämisen jälkeen. 

Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle. Toki ne olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua. Se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa. 

Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä? 

Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmän puheenjohtajien kautta. 

HUS-yhtymän säästöille löydyttävä vaihtoehtoja

HUS on nyt julkaissut esityksensä säästökohteista, joihin kuuluu mm. traumapäivystyksen sekä yhteispäivystyksen lopettaminen Lohjan ja Porvoon sairaaloissa. Näiden lisäksi HUS psykiatrian osastomuutokset Helsingissä (nuorisopsykiatrian tutkimusosaston lopettaminen ja kahden geropsykiatrisen osaston yhdistäminen). Listalla on tarkoitus säästää noin 90 miljoonaa euroa.

Jos nämä esitetyt säästöt toteutetaan, ne vaikuttaisivat hyvin paljon uusmaalaisten arkeen, jonoihin sekä potilasturvallisuuteen. Ajattelisin myös, että näiden toimipisteiden lakkauttamisen säästöt menisi käytännössä muutosinvestointeihin, jotka ovat välttämättömiä tehdä, niihin toimipisteisiin, jotka jäävät jäljelle. Puhumattakaan mitä tekee nuorisopsykiatrian tutkimusosaston lakkautus. Tällä esityksellä osoitetaan miten vähän ymmärretään nuorten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin päälle, miten vähän nähdään kokonaisuutta. Surullista ja lyhytnäköistä.

Lohjan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkautus vääjäämättä johtaisi myös synnytysosaston vaarantumiseen.

Tällöin yksikön lakkauttamisesta kaavaillut säästöt asettuvat hyvin kyseenalaiseen valoon siksikin, kuinka muiden synnytysyksiköiden voisivat hoitaa yli tuhatta nyt Lohjalla hoidettavaa synnytystä. Pahimmillaan lakkauttamisella vain kasvatetaan kustannuksia ja eriarvoistetaan Uudenmaan asukkaita.

Lohjalla turvaudutaan esimerkiksi keisarileikkauksiin sekä vastaavia riskejä ja kustannuksia lisääviin toimenpiteisiin muita HUSin sairaaloita vähemmän. Lääketieteen mittareilla Lohja synnytysosaston tulokset ovatkin olleet erinomaisia. Tilastojen mukaan matkasynnytysten määrä on Uudellamaalla kasvanut muuta Suomea nopeammin.

Minulla itselläni on kokemusta kuudesta synnytyksestä: olen itse synnyttänyt Hyvinkäällää kaksi kertaa, Naistenklinikalla kerran ja Lohjalla kahdesti. Doulana olin kerran Jorvissa. Kaikkein paras (jos synnytyksestä kokemuksena voi niin sanoa) synnytyskokemus on ilman muuta ollut Lohjalla. Sain yksilöllistä hoitoa, selkeitä ohjeita, empatiaa, erilaisia vaihtoehtoja synnyttää ja kätilö oli synnytyksessä mukana (tämä ei joka sairaalassa ole ollut itsestään selvää). Toivon, että mahdollisimman moni saisi vielä huomenna ja tulevaisuudessa kokea saman erinomaisen hoidon.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5373944