Äänestin ensimmäisellä kierroksella Olli Rehniä. Arvostin vaaleissa ja edelleen arvostan hänessä mm. vakautta, kuuntelutaitoa, harkitsevuutta sekä ulkopoliittista osaamista. Olli on rauhanrakentajana arvostettu, taitava neuvottelija ja kriisien ratkoja. Inhimillinen ja ihmisoikeuksien vankka puolustaja.
Näistä samoista syistä annan ääneni toisella kierroksella Pekka Haavistolle.
Pekka itse sanoo: Presidentin tärkein tehtävä on varmistaa rauha ja Suomen turvallisuus. Presidentin vastuulla on myös se, että me suomalaiset voimme pitää päämme kylmänä ja sydämemme lämpimänä niin kotimaassa kuin maailmalla.
Lasten kesälomalla kävimme lasten kanssa tutuissa paikoissa. Paljon jäi näkemättä ja kokematta, mutta paljon koettiin yhdessä kivoja juttuja ja tärkeintä kuitenkin lomalla oli yhdessäolo.
Zoolandia on ollut muutamana vuotena meillä vakivierailupaikka. Mukavinta siellä on kiireettömyys ja monipuolisuus.
Miellyttäväksi vierailupaikaksi sen tekee myös tila. Vaikka parkkipaikka oli täynnä, tuntuu Zoolandiassa olevan aina tilaa ja vain harvaan laitteeseen joutuu jonottamaan kauan.
Vaihtovaatteet unohtuivat jälleen, mutta onneksi kesä kuivasi ennen kotiinpaluuta.
Emme ottaneet omia eväitä mukaan, Zoolandian lounas oli lapsille maittava, mutta kasvissyöjä tai vegaani ei oikein vatsaa täyteen saa.
Kävin pitämässä valtuustokokouksessa puheenvuoron aloitteiden käsittelystä. Valtuuston puheenjohtajisto on sitä mieltä, että valtuustoaloitteita käsitellessä loppuun ei käytetä ryhmäpuheenvuoroja.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat
Kokouksessamme käsittelemme aloitteita ja puheenvuoroni koskeekin oikeastaan kaikkien käsittelyä.
Haluan huomauttaa tässä vaiheessa, että jotkin aloitteet ovat vuodelta 2017.
Tämä nyt käsiteltävä valtuustoaloite on joulukuulta 2019. Aloite, jonka tarkoituksena on ollut tukea oppilaiden hyvinvointia ja toimia yhtenä ennaltaehkäisevänä ja varhaisen puuttumisen matalan kynnyksen toimena. Pykälässä 17 käsitellään toukokuussa 2021 tehtyä aloitetta, jossa esitetään selvitystä nepsy-tukityömuodon ottamisesta osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi.
Esityslistan esittelytekstin mukaan sitä käsiteltiin ensimmäisen kerran lautakunnassa lähes vuosi aloitteen esittämisen jälkeen.
Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle. Toki ne olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua. Se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa.
Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä?
Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmän puheenjohtajien kautta.
HUS on nyt julkaissut esityksensä säästökohteista, joihin kuuluu mm. traumapäivystyksen sekä yhteispäivystyksen lopettaminen Lohjan ja Porvoon sairaaloissa. Näiden lisäksi HUS psykiatrian osastomuutokset Helsingissä (nuorisopsykiatrian tutkimusosaston lopettaminen ja kahden geropsykiatrisen osaston yhdistäminen). Listalla on tarkoitus säästää noin 90 miljoonaa euroa.
Jos nämä esitetyt säästöt toteutetaan, ne vaikuttaisivat hyvin paljon uusmaalaisten arkeen, jonoihin sekä potilasturvallisuuteen. Ajattelisin myös, että näiden toimipisteiden lakkauttamisen säästöt menisi käytännössä muutosinvestointeihin, jotka ovat välttämättömiä tehdä, niihin toimipisteisiin, jotka jäävät jäljelle. Puhumattakaan mitä tekee nuorisopsykiatrian tutkimusosaston lakkautus. Tällä esityksellä osoitetaan miten vähän ymmärretään nuorten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin päälle, miten vähän nähdään kokonaisuutta. Surullista ja lyhytnäköistä.
Lohjan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkautus vääjäämättä johtaisi myös synnytysosaston vaarantumiseen.
Tällöin yksikön lakkauttamisesta kaavaillut säästöt asettuvat hyvin kyseenalaiseen valoon siksikin, kuinka muiden synnytysyksiköiden voisivat hoitaa yli tuhatta nyt Lohjalla hoidettavaa synnytystä. Pahimmillaan lakkauttamisella vain kasvatetaan kustannuksia ja eriarvoistetaan Uudenmaan asukkaita.
Lohjalla turvaudutaan esimerkiksi keisarileikkauksiin sekä vastaavia riskejä ja kustannuksia lisääviin toimenpiteisiin muita HUSin sairaaloita vähemmän. Lääketieteen mittareilla Lohja synnytysosaston tulokset ovatkin olleet erinomaisia. Tilastojen mukaan matkasynnytysten määrä on Uudellamaalla kasvanut muuta Suomea nopeammin.
Minulla itselläni on kokemusta kuudesta synnytyksestä: olen itse synnyttänyt Hyvinkäällää kaksi kertaa, Naistenklinikalla kerran ja Lohjalla kahdesti. Doulana olin kerran Jorvissa. Kaikkein paras (jos synnytyksestä kokemuksena voi niin sanoa) synnytyskokemus on ilman muuta ollut Lohjalla. Sain yksilöllistä hoitoa, selkeitä ohjeita, empatiaa, erilaisia vaihtoehtoja synnyttää ja kätilö oli synnytyksessä mukana (tämä ei joka sairaalassa ole ollut itsestään selvää). Toivon, että mahdollisimman moni saisi vielä huomenna ja tulevaisuudessa kokea saman erinomaisen hoidon.
Sain kunniatehtävän Kaatuneiden muistopäivänä. Pääsin laskemaan seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoksi sekä sankarihaudalla kunniakäynnillä seppeleenlaskussa myös mukana.
kuva: Terttu ja Seppo Ahola
Esitin ennen seppeleiden laskua toiveen, että saisin laskea seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi ja se sopi kaikille erinomaisesti. Olin erittäin iloinen, sillä karjalaiset juureni ovat minulle tärkeät ja halusin näin ensimmäisellä kerrallani nimenomaan sitä korostaa. Olin liikuttunut.
Lotta Paakkunainen 