Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu
Vielä hetken kuljetaan tiellä (toivottavasti) sulassa sovussa työmaakoneiden, ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen kesken. Työkoneiden ollessa työssä, lapset siirtyvät ajoradalle. Onneksi tie on hyvä ajaa suhteellisen hyvä näkyvyys, siis silloin kun työmaakoneet eivät ole ajoradalla.
Mutta hyvin tien valmistuminen etenee.
Hengitysliitosta listataan syitä sisäilmaongelmiin https://www.kauppalehti.fi/uutiset/syypaat-homekoulu-ongelmaan-kuntien-maaninen-sahkonsaasto-ja-liian-rajut-urakkakilpailut/5AWxq2NW?ref=facebook:2da4 tässä Kauppalehden jutussa. Monelle meistä ne ovat tuttuja juttuja: liiallinen säästäminen ja väärässä paikassa.
Monet kunnat säästävät sähköä sillä, että sammuttavat ilmanvaihdon illaksi ja viikonlopuiksi. Ilmanvaihto kuitenkin on suunniteltu niin, että luokkahuoneen ilmanvaihto pitäisi olla päällä kerran kahdessa tunnissa, mutta nyt ilmanvaihto käytetään päällä ruokatunneilla tai vain tunnin ajan koulupäivän jälkeen, Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala sanoo. ”Kaikki ihmisten tuoma kosteus jää luokkaan ja tiivistyy materiaaleihin. Mikrobit asettuvat sitten kosteisiin paikkoihin.”
Kujalan mukaan kunnat säästävät lapsilta ja vanhuksilta, koska nämä väestöryhmät eivät pane vastaan.
”Jokainen oireilija on turha. Ongelmat tulevat hirvittävän kalliiksi yhteiskunnalle. Yksi astmalapsi maksaa yhteiskunnalle saman verran kuin yhden koulun huoltokustannukset”, Kujala laskee.
”Tämän lisäksi sisäilmaongelmilla pilataan pienen ihmisen elämä ja tulevaisuus. Se ei ole edes rahalla mitattavissa”, hän sanoo. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lapsen-elaman-pilaaminen-homekoulussa-ei-ole-rahalla-mitattavissa/QWyQg6Zm
Uudet valtuustot ympäri maan ovat nyt tärkeässä paikassa. Heidän tulee nyt korjata edellisten valtuustojen aikana tehdyt virheet, jotka ovat olleet osasyynä tai jopa johtaneet sisäilmaongelmiin. Heidän tulee nyt tehdä päätöksiä, joilla ilmastoinnit pidetään päällä kokoajan, heidän tulee nyt tehdä päätöksiä, että huollossa ja ylläpidossa eikä siistimisissä säästetä ja että ne hoidetaan asianmukaisesti.
Odotan, että tulevat valtuustot ovat herkällä silmällä ja korvalla kiinteistöjen kunnon suhteen ja puuttuvat enemmän.
Väistyvästä valtuustosta on monesti todettu minulle esimerkiksi Tytyristä, että he eivät tienneet. Se on mielestäni käsittämätön väite, sillä minä olin kuullut epäilyistä jo ennen kuntaliitosta, ollessani nummi-pusulalainen. Mielestäni on käsittämätöntä, että Lohjalla ei tiedetä, mutta Nummi-Pusulassa tiedetään. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta uskomatonta ainakin.
Toivottavasti tämä valtuusto ei ikinä tule väittämään esimerkiksi Järnefeltin tai Ristin koulusta ja epäilyistä niiden sisäilman kunnosta, että eivät tienneet. Nämä on tuotu tietoon. Nämä on pyydetty selvittämään.
Hyrsylän koulun lakkautuksen yhteydessä on myös Nummen aluetoimikunnalle ja vanhempaintoimikunnalle luvattu, että Oinolan koulun sisäilmaa tullaan seuraamaan ja tekemään seurantoja. Ei ole tehty vielä tähän päivään mennessä. Toivottavasti tuleva valtuusto ei tule ikinä väittämään, että ei ole tiennyt.
Uuden valtuuston harteilla on paljon. Uudessa valtuustossa on 65% valtuutettuja vielä toimivasta valtuustosta. Tuleeko muutosta? Tuoko 35% uusia valtuutettuja tarpeeksi uutta virtaa ja näkökulmaa? Toivottavasti.
Tähän asti säästämisinnossa on keskitytty ainoastaan siihen, kuinka säästetään ilmastoinnin ja muun sähkönkulutuksen kuluissa. Mitä, jos keskityttäisi siihen, missä todella säästettäisi? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/homevauriot-aiheuttavat-liki-puolen-miljardin-terveysmenot/TUba4wYp?ref=facebook:6460 Kauppalehden artikkelissa kerrotaan, että koulujen, työpaikkojen, kotien ja muiden rakennusten kosteus- ja homevauriot aiheuttavat terveyshaittoja, joista aiheutuu vuosittain miljoonien eurojen kustannukset.
Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n arvion mukaan jopa 70 prosentissa kouluista kuitenkin saattaa olla kosteusvaurioita, mikä antaa osviittaa ongelman laajuudesta.
1,2-1,6 miljardin korjauskustannukset
Terveyskustannusten lisäksi home- ja kosteusvauriot aiheuttavat muita merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa arvioitujen noin 1,2–1,6 miljardin euron rakennusten korjauskustannusten lisäksi homeisissa tiloissa työskentely tai opiskelu voi esimerkiksi laskea työtehoa ja heikentää oppimistuloksia, mikä taas vaikuttaa Rämön mukaan ihmisen koko elinkaareen ja siten yhteiskuntaan. Kustannuksia syntyy esimerkiksi terveen kodin etsimisestä homeisen tilalle ja työpaikan tai jopa ammatin vaihtamisesta.
Terveys ja tulevaisuus on väärä paikka säästää.
Kaikkina näinä vuosina, kun ollut aktiivinen alueeni kehittämisessä, kun olen tehnyt vapaaehtoistöitä, olen saanut kivasti palautetta. Suurin osa on ollut kannustavaa ja myönteistä, tukea ja kauniita sanoja, joista olen syvästi kiitollinen.
Toisenlaisiakin on.
Kouluverkon vaikuttajaraadin vaikutustyön ollessa hektisimmillään, sain ensi kertaa viestin, joka pysäytti minut ja aloin oikeasti miettimään minkään tekemisen mielekkyyttä. En kuitenkaan halunnut ajatella sitä viestiä uhkaavana, halusin sulkea sen pois mielestäni ja jätin asian sikseen.
Tänä päivänä olemme joutuneet lukemaan paljon maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden ja poliitikkojen saamista herjaus- ja uhkausviesteistä. Olemme joutuneet todistamaan heitä puolustaviin kohdistuvia uhkailuja. Uhkailu ja vihapostit ovat arkipäiväistyneet. Toisaalta toisista ne saattavat tuntua kaukaisilta, suurin osa meistä tuomitsee nämä teot ja sanat. Valtakunnan korkean profiilin poliitikoille uhkailu ja käsittämättömät viestit on todennäköisesti arkipäivää, vaikka se ei saisi olla. Varmasti moni poliitikko saa vihapostia, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää, eikä se saisi tehdä siitä näkymättömämpää. Tuollaiset viestit ovat väärin, kohdistuivat ne kehen tahansa. Me emme saa turtua vihaan.
Mitä mä haluan kertoa tällä on se, etteivät he ole ainoita, jotka saavat uhkaavia ja herjaavia viestejä, tai vihapostia. Olen hämmentynyt siitä, että tällainen ihan tavallinen, keski-ikäinen perheenäiti saa uhkaavia, herjaavia viestejä ja vihapostia. Ihan tavallinen lohjalainen äiti, joka ei kolisuttele suuria tunteita herättäviä muureja, vaan aivan tavallinen äiti, joka yrittää tehdä ympäristöstään vähän paremman paikan olla. Jos jopa tällainen ihan tavallinen äiti, siis minä, joka en ole kukaan, nobody, saa vihapostia, mikä meidän tulevaisuutemme on?
Haluan tuoda esiin myös sen, että vaikka tässä en laita esille niitä viestejä, joita olen saanut, on minulla ne tallella ja tulen olemaan poliisiin yhteydessä, jos nämä viestit jatkuvat. En tuo niitä tähän julki, koska olen kuitenkin sitä mieltä, että me jokainen teemme virheitä ja meille kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Tiedän itse tehneeni virheitä, mutta toivoisin oppineeni niistä ja oppiminen varmasti vielä jatkuu.
Mä olen kauan miettinyt, mitä tehdä tälle asialle, näille viesteille. Voisin vain poistaa viestit ja kovettaa nahkani, mutta miksi? Siksikö, että vihapuhetta ja uhkailuja saa jatkaa, koska se on vain puhetta? Kuinka pitkä matka siitä on toimintaan? Kuinka kauan meidän pitää kestää vihaa? Ketään kohtaan?
Viha ei ole lääke. Uhkaus ei ole lääke.
Maaliskuun lopussa alkoi kuulumaan lasten koulukyydeistä, ainakin Nummella, hyviä uutisia. Kuskit tuovat oikealle pysäkille lapset.
Logistiikkakeskuksestakin kerrottiin heidän keskustelevan liikennöitsijän kanssa ajoista, jolloin lapsia pitää viedä poikkeaville pysäkeille. Hienoa, että logistiikassa oikeasti yritetään, vaikka aikaa siihen menee. Toivottavasti tämä työ kantaa jo ensi lukuvuodelle. Koska kohtahan ne koulut jo loppuukin.
Vaikka Nummella kyydit alkavat toimia pikkuhiljaa, Saukkolan Kauppakuja on edelleenkin viidakko, jossa lapsia välillä jätetään miten sattuu ja tällöin lapset poukkoilevat autojen seassa miten sattuu. Toivottavasti pian saadaan se Saukkolan Kauppakujan alue toimimaan niin, että se on lapsillekin turvallisempi.
Toivottavasti ei näin enää ikinä!
Yllä olevassa linkissä kerron mm Kirkniemessä sijaitsevasta Pikkukyläntiestä. Hyvä näkyvyys näyttäisi olevan, mutta alueella sijaitsevan Sappi Limited konsernin paperitehtaan vuoksi tien raskasliikenne on hyvin vilkasta. Tällä alueella kulkee myös juna, toki ilman turvapuomia. Silti tämä tie koetaan paperilla turvalliseksi.
Linja-autoilija jää iltapäivällä tässä kohtaa ilmeisesti tauolle paperitehtaalle, eikä aja takaisin, jotta voisi jättää lapsen turvallisemmalle pysäkille, joka tekisi lasten koulumatkasta turvallisen. Esimerkiksi torstaina, 11.8 klo 13.45-14 meni ko pysäkin ohi 8 rekkaa. Suojatie siinä on, perinnetiedon mukaan (on siinä liikennemerkkikin), mutta suojatien raidat ovat kuluneet. Jos tien turvallisuusluokistusta ei voida millään muuttaa, voisi linja-autolla turvallisesti kulkea, jos se vaan ajaisi takaisinkin. Kääntäisi ja jättäisi lapsen turvalliselle puolelle tietä.
Näissä tapauksissa missään ei ole kyse siitä, että vanhemmat peräisivät luksusta, tai kotiovelle ajamista, vaan ihan vain turvallista kyytiä, sujuvaa arkea, ilman huolta lapsen matkasta kouluun.
Ylläolevassa kerron, kuinka eräs isä oli saanut eilen viestin, ettei heidän koululaisensa enää perjantain jälkeen mahdu auton kyytiin.
Ekaluokkalainen, jonka koulu päättyy klo 11.30 tulee odottaa linja-autoa, joka lähtee klo 13. Hän on aamulla lähtenyt kotoaan ennen seitsemää.
Nämä esimerkit ovat ikävä kyllä totta, eivätkä ainoita. Logistiikkakeskuksesta vastataan näiden olevan yksittäistapauksia ja että koskee korkeintaan viittä lasta. Minä pystyn miettimättä nimeämään kymmenen lasta, joilla on vakava kuljetusongelma. Mietinnän jälkeen uskon lapsia olevan ainakin parikymmentä. Ja oikeastaan on ihan sama, onko niitä viisi vai 50. JOKAISELLE lapselle, joka tarvitsee kyytiä, tulee olla se kyyti.
Mä haluan luottaa siihen, että nämä kurjat vuodet ovat olleet vuosia, jolloin on tehty ne virheet, joista on opittu. Mä haluan uskoa, että ensi syksynä kuljetusongelmia EI OLE.
Kävin eilen Niilonpirtin siunaustilaisuudessa. Minut oli sinne kutsuttu aluetoimikunnan puheenjohtajana ja olin todella otettu kutsusta.
Niilonpirtillä on hieno 85 vuotinen historia Nummella ja se on aina ollut tärkeä alueemme ihmisille.
Tilaisuudesta teki vielä upeamman sen, että Lohjalla on parhaillaan piispan tarkistus menossa ja hän ulotti tarkastuksensa Niilonpirttiin. Mielestäni erittäin hienoa ja varmasti asukkaille merkitsi todella paljon.
Tilaisuudessa alueseurakunta toi oman tervehdyksensä, niin myös perusturvalautakunta ja eläkeläiset. Minun tervehdykseni oli hyvin lyhyt, jossa totesin aluetoimikunnan puolesta olevamme hyvin iloisia ja kiitollisia heidän kotiin tulostaan. En vienyt edes kukkia, sillä perjantaina vien terveiset kyläyhdistyksen puolesta samalla kun käyn koirani kanssa tervehtimässä heitä. Olemme pitkään puhuneet siitä osastonhoitajan kanssa, jo ennen Niilonpirtin väistöä Lohjalle, mutta nyt sattui aikataulullisesti tosi hyvin yhteen ja käymme Laku kanssa vierailulla. Laku tulee olemaan ikionnellinen ja toivottavasti tuomme iloa myös asukkaille.
Olemme Nummella olleet suurten myllerrysten keskellä, eikä aina olla muistettu, ettei ihan kaikki ole ollut huonoa, että alueemme on kehittynytkin samalla. Mutta Niilonpirtistä muistamme kyllä aina kiittää ja olla iloisia.
Nummen kirkonkylässä ei voi välttyä Nummenjoen sillan ylittämiseltä. Tämä silta on yksi niistä syistä, joiden vuoksi tie on luokiteltu vaaralliseksi. Pian se osuus tiestä on vähän vaarattomamapi. Ihanaa! Kyllä se kestikin kauan.
Ensimmäiset merkkikepit kevyenliikenteen väylän linjaukseen iskettiin tien varteen 1969.
Siitä on tehty monet valtuustoaloitteet kymmeniä vuosia sitten, siitä on tehty monta kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun minä tein aloitteen, teki neljä muutakin.
Marraskuussa 2010 keskustelin silloisen Nummi-Pusulan kunnanjohtajana kanssa, se oli hyvin pitkä ja valaiseva keskustelu. Kunta kuulemma ehdotti joka vuosi silloisen Nummentien, nykyisen Oilaantien, kevyenliikenteen väylää rakennettavaksi ja joka vuosi se hylätään. Siitä sisuuntuneena lähetin jokaiselle uusmaalaiselle kansanedustajalle (33), pääministerille ja liikenne-ja viestintäministerille sekä kunnan tekniselle johtajalle meilin ja kartan alueesta. Tien puolesta on ollut jos jonkun näköistä tapahtumaa, kävelyä, ymsyms. ja pian se on osittain valmis. Kaupungin osuutta joudummekin odottamaan. Todennäköisesti ennen vuotta 2018 ei tule kaupungin puolelta tapahtumaan. Toivottavasti sitä ei tarvitse odottaa 50 vuotta.
Osa nummilaisista on todella tyytyväisiä tien turvallisuuden paranemiseen, mutta osa ei. Kaikki eivät pidä tien maisemaan kajoamisesta. ”Se pilaa koko maiseman” on aika hyvä kiteytys. Mä uskon siihen, että maisemasta tulee aivan yhtä kaunis, ellei jopa kauniimpikin, mitä se on ollut. Ja siitä tulee hieno, liikkumaan ja kävelemään innostava kyläraitti. Puutarhurillamme on ihania suunnitelmia sen suhteen!
Lotta Paakkunainen