Kansalaisaloite TAKUUELÄKKEEN PARANTAMISEKSI

Voit käydä kannattamassa aloitetta (mahdollista tehdä kannatusilmoitus myös paperisena): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378

Tulostettavan kannatusilmoituksen löydät täältä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/kannatusilmoituslomake/Kansalaisaloite-8378-kannatusilmoitus.pdf (lähetysohjeet lopussa)

Maaliskuun lopussa eräänä päivänä puhelin soi koko päivän, osa puheluista johtui edellisen päivän valtuustokokouksessa pitämästäni puheesta, osa työjuttuja. Sykähdyttävin oli puhelu, jonka aikana kävimme pohdintaa eläkkeensaajien tilasta. Henkilö oli kuulemma parin vuoden ajan miettinyt ottavansa yhteyttä minuun, koska ”sinä sen tahtos saat läpi ja teet kovasti töitä sen eteen, sen tienkin sait aikaiseksi ja puhut niin kauniisti isovanhemmistas ja minun sukupolvestani.” Selvä. Kiitin luottamuksesta ja aloitin aloitteen tekemisen. Mitä muuta sitä voi tehdä tuollaisen puhelun jälkeen?

Olen käynyt keskusteluja muutamien eläkkeensaajien kanssa ja moni on nostanut esiin sen, kuinka loppukuusta joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa.

Ylen artikkelissa Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen kertoo, että ”Eläkeläisillä menee paremmin kuin palkansaajilla. Alle 75-vuotiaat eläkeikäiset ovat muuta väestöä harvemmin pienituloisia. Eläkeläisköyhyys on myös vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä.

https://yle.fi/uutiset/3-11817006

Vanhemmassa Ylen artikkelissa kerrotaan, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tulosten mukaan maaseudun eläkeläisillä on kaupunkilaisia enemmän vaikeuksia toimeentulonsa kanssa. Joka kolmannen maaseudun eläkeläisen mukaan hänellä on vaikeuksia lääke- ja asumismenojen kattamisessa. Kaupungeissa samoja vaikeuksia on joka neljännellä.

https://yle.fi/uutiset/3-10924924

Suomen eläkepolitiikalle on asetettu kaksi keskeistä sosiaalista tavoitetta. Ensinnäkin, toimeentulon tason tulee säilyä eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena. Toiseksi, eläkeläisten köyhyyttä tulee torjua.

Yleisintä pienituloisuus on iäkkäiden yksin asuvien eläkeläisnaisten joukossa. (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/elakelaisten-toimeentulo-sailyy-elakeaikana-kohtuullisena-vaitos-ktl-juha)

Tätä aloitetta tehtäessä ei ole mietitty ainoastaan tätä hetkeä ja tämän hetken eläkeläisiä, vaan on myös katsottu tulevaan. Talouselämän artikkelin mukaan Suomessa on nyt (2.3.2021) 93 000 pitkäaikaistyötöntä, määrä kasvoi vuodessa lähes 50 prosenttia – Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kolmanneksen. Findikaattorin mukaan helmikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi myös odotettava eläke pienenee.

Aloitteessa olen käyttänyt hyödykseni vuonna 2018 tehtyä aloitetta, josta olen myös keskustellut aloitteen vastuuhenkilön, Arja Alhon kanssa.

Olen ollut yhteydessä valtakunnallisiin eläkejärjestöihin, jotta he levittäisivät tietoa, tukisivat ja auttaisivat heitä, jotka aloitetta haluavat kannattaa, mutta tarvitsevat siinä opastusta.

Alla aloite kokonaan, voit allekirjoittaa sen tästä linkistä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378

kannatusilmoituksia voi myös allekirjoittaa paperilla, vinkkaathan hänelle, joka tekee sen mielummin paperille.

Aloite pähkinänkuoressa: Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.

Aloite kokonaan alla:

Kansalaisaloite TAKUUELÄKKEEN PARANTAMISEKSI

Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi takuueläkkeestä annettua lakia.

Aloite:
– Parantaisi mahdollisuutta suoriutua välttämättömistä menoista sekä mahdollistaisi kohtuullisen kulutukseen
– Vähentäisi pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta
– Vähentäisi tarvetta miettiä ostaako lääkkeitä vai ruokaa
– Vähentäisi köyhyyttä ja eriarvoisuutta

Aloite parantaisi pieneläkettä saavien perusturvaa korottamalla takuueläkettä.
– Takuueläke nousisi noin tuhanteen euroon ja siitä jäisi 2–3 % veron jälkeen käteen lähes sama summa kuukaudessa.


Aloite auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä asettaman tavoitteen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä sekä YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan sisältyvän tavoitteen puolittaa köyhyys vuoteen 2030 mennessä.

LAKIESITYS

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti takuueläkkeestä (703/2010) annetun lain 8 § 1 momentti muutetaan seuraavaan muotoon:

8 § Täysimääräinen takuueläke on 987,50 euroa kuukaudessa.

Tämä laki tulee voimaan     päivänä     kuuta 2022

Perustelut

Takuueläkkeen korottaminen olisivat toteuttamiskelpoinen tapa parantaa suomalaista perusturvaa. Perusturvaa on parannettava, jotta köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen saataisiin pysäytettyä, perusoikeudet toteutuisivat paremmin, toimeentulotuen käyttö palautuisi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti paikkaamaan tilapäisiä toimeentulo-ongelmia ja Suomi noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeus- ja poliittisia sitoumuksiaan.


Takuueläkkeeksi esitetään 987,50 euroa kuukaudessa, jolloin siitä jäisi käteen verojen jälkeen vähintään 40 prosenttia mediaanitulosta, eli noin 790 euroa kuukaudessa yhden hengen kotitaloudessa.


KÖYHYYDEN JA ERIARVOISUUDEN LISÄÄNTYMINEN ON PYSÄYTETTÄVÄ PERUSELÄKETTÄ PARANTAMALLA

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Suomalainen köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun suuren laman aikana ja sitä seuranneena nousukautena, jääden sen jälkeen uudelle korkealle tasolle.

EU:n määritelmän mukaan henkilön katsotaan elävän köyhyysriskissä, jos hänellä on käytettävissään alle 60 prosenttia väestön keskitulosta. Köyhyysriskissä eläviä kansalaisia on Suomessa 2000-luvulla ollut 600 000 – 700 000. On useita viitteitä siitä, että köyhyys on kääntynyt jälleen nousuun. Suomalainen köyhyys näkyy mm. leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Keskeisiä syitä tähän ovat pitkäaikaistyöttömyys, asumiskulujen ja erityisesti vuokrien nousu, ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden, kuten sähkön siirtohintojen nousu, asiakasmaksujen nousu sekä pienet eläkkeet.

Takuueläkettä saavat (joukossa mm. työkyvyttömyyseläkettä saavia vammaisia) ovat eläkeläisistä huonoimmassa asemassa, eikä takuueläke riitä kattamaan minimibudjetin mukaista kulutusta.

Ruoka-apuun turvautuu vuosittain arviolta 100 000 ihmistä. Leipäjonoissa käy eniten pitkäaikaistyöttömiä miehiä ja pientä eläkettä saavia naisia. Työmarkkinatuki ja eläke eivät riitä heillä elämän perustarpeiden tyydyttämiseen. Maria Ohisalon väitöskirjaansa ”Murusia hyvinvointivaltion pohjalta: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus” (2017) tekemät haastattelut osoittavat, että suurin osa ruoka-apua hakevista oli saanut sosiaaliturvaetuuksia. Silti heidän rahansa eivät olleet riittäneet kuin enintään korkeiden asumiskulujen kattamiseen. Joka neljännelle jäi kuukaudessa korkeintaan 100 euroa käyttöön pakollisten menojen jälkeen, joka viidennelle ei sitäkään.


SUOMEN KANSAINVÄLISET SITOUMUKSET EDELLYTTÄVÄT PAREMPAA TAKUUELÄKETTÄ


Suomi on ratifioinut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 6/1976). TSS-sopimuksen mukaan jokaisella on oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon. Sopimus edellyttää kohtuullisen toimeentulon takaamista kaikille kansalaisille. Tämä tulee saavuttaa viime kädessä sosiaaliturva- ja sosiaaliavustusetuuksilla. Nämä perustarpeet eivät toteudu Suomessa kaikkien pienituloisten kohdalla.

Suomen perustuslain 19 § 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain 19 §:n 2 momentti edellyttää lailla taattavaksi jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Nämä perustuslain säännökset eivät toteudu, jos etuuksien taso ei ole riittävä.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen perusturvan, vähimmäistoimeentuloetuuksien ja eläkkeiden alhaiseen tasoon. Komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia kommentoidessaan Suomen sopimuksen noudattamisesta antamia raportteja ja päättäessään saamistaan järjestökanteluista.


Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. Valvonta perustuu jäsenmaiden määräajoin tekemiin raportteihin, joihin komitea ottaa kantaa ja tekee johtopäätöksiä sopimuksen noudattamisesta.


Komitean ensimmäinen langettava päätös Suomelle (Merits 88/2012) tuli julkiseksi 11.2.2015. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriö julkaisivat tuolloin lyhyen tiedotteen, jossa komitean johtopäätökset kiistettiin. Suomen perusturvan katsottiin olevan kunnossa eikä toimenpiteisiin perusturvan korottamiseksi nähty aihetta. Ministeriöiden mukaan erilaiset palvelut ovat niin kattavia, että ne korvaavat perusturvan alhaisuuden.

Vuonna 2017 hallituksen ns. indeksijäädytyslain (HE 123/2017) perusteluissa katsottiin, että Suomen taloudellinen tilanne antaa oikeuden jättää sosiaalisten oikeuksien komitean esittämät sosiaalietuuksien korotukset tekemättä. Perusteluissa vedottiin niin ikään ”pohjoismaiseen käsitykseen sosiaaliturvasta rahallisen tuen ja palvelujen yhdistelmänä” ja siihen että yksittäisen tuen taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle.

Hallituksen perusteluissa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös erilaisista palveluista on Suomessa leikattu ja niiden maksuja korotettu. Lisäksi 40 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta on ehdoton rahallinen alaraja, joka tulisi taata täydentävistä palveluista huolimatta.


Suomi on sitoutunut vuona 2015 YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda2030 -toimintaohjelmaan, jossa yhtenä tavoitteena on köyhyyden puolittaminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (2017) toteaa että ”Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä riittävän toimeentulon turvaaminen sekä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointi- ja työvoimapalvelut ovat tärkeitä.”

Riittävän toimeentulon turvaaminen takuueläkkeen korottamisen kautta vähentäisi köyhyyttä.



Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.


Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on sosiaalista peruskirjaa soveltaessaan todennut kantanaan, että peruskirja edellyttää etuuksien tason seuraavan hinta- ja kustannuskehitystä. Siksi ehdotamme, että korotettu takuueläke tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin kehityksen mukaisesti.

Uudistuksen käytännön toteuttamisesta vastaisi Kansaneläkelaitos (Kela), joka hallinnoi takuueläkettä.

Takuueläkkeen korottaminen merkitsee vain yhtä muutosta takuueläkelakiin.


Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan eduskunnan päättämänä aikana.


TAKUUELÄKKEEN KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA VAIKUTUKSET

Uudistus voitaisiin rahoittaa mm. korottamalla pääoma- ja palkkaverotusta, vähentämällä tarpeettomia yritystukia, valvomalla aiempaa tehokkaammin harmaata taloutta sekä puuttumalla veronkiertoon. On myös mahdollisuus korottaa sairausvakuutus- ja työttömyysturvamaksuja, joilla näitä etuuksia rahoitetaan.



65-vuotta täyttäneiden köyhyysaste alenisi 11,9:stä 10,3:een. 65-vuotta täyttäneiden köyhyysaste kertoo niiden 65-täyttäneiden osuuden, jotka elävät kotitalouksissa, joiden tulot ovat alle 60-prosenttia kotitalouksien mediaanituloista.

Takuueläke paranisi 120 000 takuueläkkeen saajalla ja uusia takuueläkkeen saajia olisi 165 000. Luvuissa ovat mukana vain välittömät edunsaajat.


Laskelman luvut on ymmärrettävä suuntaa antaviksi. Laskelmat ovat epätarkkoja ja köyhyysasteissa tärkeää on muutoksen kokoluokka, sillä simulointiaineiston köyhyysasteet vuonna 2015 poikkeavat hieman Tilastokeskuksen virallisista köyhyysasteista. Jos vertailu tehtäisiin suhteessa vuosien 2017 ja 2018 lainsäädäntöön, vertailu muuttuisi jonkin verran takuueläkkeen tasokorotusten (2016, 2018) ja verolainsäädännön muutosten vuoksi. Voidaan silti olettaa, että muutosten suuruusluokka ei kovin paljon muuttuisi.

Etuuksien muutokset takuueläkkeen muutoksen jälkeen



– Nykyinen tilanne: Takuueläke vuodesta 2019 on 663,37 €/kk yksin asuvalle (vuonna 2018 takuueläkkeen määrä oli 775,26 euroa/kk, mutta tämän jälkeen takuueläkkeen määrää leikattiin.
– Takuueläkkeen korottamisen jälkeen: takuueläke on 987,50 euroa/kk bruttona /kk. Tästä summasta eläkevähennyksen vaikutuksen vuoksi peritään veroa noin 2,5 prosenttia. Uusi takuueläke nettona olisi silloin noin 950 euroa/kk.

Aloitteen alullepanija

Mirja Kallio, Lohja

Lotta Paakkunainen, Lohja

Aloitteen vastuuhenkilöt:

Tytti Lepistö

Jyri Paakkunainen

Mervi Soramies

Raija Soramies

Voit käydä kannattamassa aloitetta (mahdollista tehdä kannatusilmoitus myös paperisena): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378

Tulostettavan kannatusilmoituksen löydät täältä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/kannatusilmoituslomake/Kansalaisaloite-8378-kannatusilmoitus.pdf 

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupungintalo Monkola

Karstuntie 4

08100 Lohja

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s