Ojamolla pidettiin huolta lauantaina

Kävimme lauantaina lasteni kanssa Ojamolla PidäHuolta Avustukset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Tapahtumassa oli kirppis, islanninhevosia ja 100 litraa makkarakeittoa. Saapuessamme keitto oli jo loppu, mutta ihanaa kakkua oli vielä. Keitto ja kakku olivat yhdistyksen perustajan, Laila Janhusen tekemiä.

PidäHuolta Avustukset ry on lohjalainen, sitoutumaton yhdistys, joka auttaa vähävaraisia. Yksi sen tärkeimmistä toimintamuodoista on ruokajakelu yhdistyksen toimitiloissa neljä kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 11–15. Yhdistys jakaa hävikkiruokaa, jota haetaan arkipäivisin Klaukkalan Citymarketista, viikonloppuisin Lohjan Citymarketista. Jakopäivinä ruokakassin hakee 50–140 eri ikäistä ihmistä. Viikonloppuisin hakijoita voi olla 180.

Yhdistys on perustettu maaliskuussa 2020. Yhdistyksen toimintaa pyörittää muutaman vapaaehtoisen tiimi. Lisäksi yhdistyksellä on kaksi työkokeilussa olevaa työllistettyä. Oman toimitilan yhdistys sai Ojamon liikekeskuksesta vappuna 2020. Siellä on kirpputori, josta voi ostaa esimerkiksi pestyjä ja puhtaita vaatteita, kenkiä ja kodin tavaraa. Kirpputorin tuotto ohjataan yhdistyksen toimintaan.

Jouluna yhdistys pääsee järjestämään jouluruokailun kaupungin tarjoamissa tiloissa. Siitä varmasti lisää tietoa lähempänä, esimerkiksi yhdistyksen fb-sivulla: https://www.facebook.com/pidahuoltaavustukset/

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5357180

Hoitoalan kriisiin on ratkaisuja

Sosiaali- ja terveysala on kriisissä ja kriisi vain syvenee. Ongelmaa on niin lastensuojelussa, vanhustenhuollossa kuin terveydenhuollossakin. Ruuhkia syntyy palveluissa, palvelutarpeiden arvioinneissa, hoitoon pääsemisessä on kohtuutonta jonoutumista, ei saada hoitoa ja hoitajat uupuvat. Tänä päivänä saamme jatkuvaa tietoa kriisistä uutisista ja lehdistöltä.

Uutissuomalaisen artikkeli kertoo kuinka ”Useat vanhukset joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan, sanoo Hyvinvointiala HALI ry. Lain mukaan tehostetun palvelusasumisen paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Järjestön selvityksen mukaan hieman yli puolet tarkastelluista kunnista tai kuntayhtymistä aloittaa odotusajan laskennan vasta myönteisestä palvelupäätöksestä, kun se pitäisi aloittaa hakemuksen jättämisestä.

– Kunnat aloittavat jonotusajan laskemisen väärästä ajankohdasta, jotta pystyvät näyttämään, että tehostetun palveluasumisen paikka järjestyy kolmen kuukauden sisällä. Odotusaikaan ei kuitenkaan lasketa mukaan sitä aikaa, joka kestää prosessin aloittamisessa tai palvelutarpeen arvioinnissa, sanoo HALI:n johtaja Arja Laitinen järjestön tiedotteessa.”

Länsi-Uusimaassa kerrotaan kuinka Lohjalla yhteispäivystys on ruuhkautunut. Tilanteesta ollaan huolissaan, huolehditaan potilasturvallisuudesta ja he seuraavat jatkuvasti mahdollisia haittatapahtumia.

mm. Helsingin Sanomissa Husin toimialajohtaja lausuu yhdeksi syyksi kesän resurssionglelmiin, että ”Opiskelijoiden asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Nykyään pitkälle koulutetut opiskelijat tahtovat pitää myös lomaa, eivätkä he enää halua tehdä kesäisin yhtä paljon töitä. ” Itse pitäisin tärkeänä juuri levon arvosamista. Tämän päivän opiskelijat, tulevat hoitoalan ammattilaiset pitävät tärkeänä omaa jaksamistaan ja lepoa. Se on hyvin tärkeää, jotta pystyy tekemään töitä, pitää työtään mielekkäänä ja se kaikki näkyy potilas- ja asiakastyössä. Lausuja ei kuitenkaan näe palkkakartellia osana ongelmaa. Lausuja toteaa myös, että ”Esillä olleiden ongelmien vuoksi hoitoala ei ole kovin muodissa tällä hetkellä, mutta tosiasia on, että ihmisiä hoitamaan tarvitaan ihmisiä, ja heitä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.”

Palkka on yksi tärkeä motivaattori, me kaikki teemme töitä siksi, että saamme siitä korvauksen, jolla maksaa asumiskulut, ruoka ja niin edelleen. Työolosuhteet ja työympäristö on tärkeää olla kunnossa. Upeaa olisi, jos jokainen meistä voisi työllistyä unelma-ammattiinsa, jonka palkkaus riittäisi jokapäiväisen elämän ylläpitoon. Unelma-ammattiin ei jokainen pääse, mutta työelämän pitäisi mahdollistaa tasa-arvon, jokapäiväisen syömisen, asumiskustannusten maksun sekä lasten harrastamisen. Nythän niin ei ole. Palkkauksessa on muutakin ongelmaa kuin sen koko. Työnantajalla on vaikeuksia suorittaa niitä maksuja, eikä kukaan ota siitäkään vastuuta. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on vakavia ongelmia palkanmaksussa ja huolta herättää, että moni hyvinvointialue on ottanut palkanmaksujärjestelmäkseen saman ongelmaisen Sarastian, jonka palkkanauhaa lukiessa ei voi varmasti tietää, onko palkka maksettu oikein.

Tekniikka tulee olla hallussa, hankinnoissa tulee olla asiantuntijat päättämässä valinnoista, järjestelmien pitäisi olla kunnossa ennen käyttöönottoa ja vastuulliset heti tiedossa. Tekniikan ja järjestelmien perusidea on helpottaa työtä ja tuoda lisäarvoa.

Hoitoalan työvoimapulasta on puhuttu jo kauan ja ratkaisuja on pyritty löytämään. Hyvinvointitoimiala HALI on listannut keinoja työvoimapulan ratkaisuksi:

1. Oikeat ihmiset oikeissa töissä − eroon ylisääntelystä

Pätevyysvaatimusten pitää olla suhteessa työn vaativuuteen. Hoivassa usein tärkeintä on taito ja halu kohdata ihminen​. Tämä ei vaadi monen vuoden koulutusta vaan oikean ihmisen.

Yhden lukuvuoden kestävä hoiva-avustajakoulutus on nopea väylä työelämään hoivassa, mutta myös vammaispalveluissa. Hallituksen on lisättävä hoiva-avustajien koulutusmääriä ja käynnistettävä ohjelma, jossa järkeistetään henkilöstön käyttöä läpi sote-palvelujen. Asumispalveluissa tarvitaan korkeammin koulutettua sote-henkilöstöä, mutta oikeassa suhteessa työtehtävien vaatimuksiin nähden.

Pätevyysvaatimusten järkeistäminen vapauttaisi koulutettuja hoitajia perus- ja erikoissairaanhoidon tehtäviin.

2. Digitalisaatiota hyödyntämällä lisää aikaa kohtaamiseen

Kaikkialla maailmassa palvelualat automatisoituvat ja digitalisaatiota hyödynnetään ihmisten auttamiseksi. Hoito- ja hoivatyössä tarvitaan aina kohtaamista ja läsnäoloa, mutta esimerkiksi digitalisaation täysmääräinen hyödyntäminen esimiestyössä vapauttaa sairaanhoitajia tekemään sitä työtä, jota varten he alalle hakeutuivat.

Hoitajapulaa voitaisiin helpottaa heti, jos hoivakodeissa voitaisiin hyödyntää teknologiaa, esimerkiksi oppivaa tekoälyä. Ongelma on, että hoivatoimijoilla ei ole nyt kannustimia investoida digitalisaatioon, koska sen avulla saatavaa työpanosta ei saa laskea mukaan mitoituksiin. Tilanne pitäisi korjata.

3. Sujuvalla tutkintojen tunnustamisella nopeammin työelämään

Sote-alalle kaivataan lisäksi työperäistä maahanmuuttoa. EU:n ulkopuolelta hankittu sote-koulutus on tunnustettava tehokkaammin. EU- ja ETA-maissa hyväksytään aiemmin suoritettu sairaanhoitajatutkinto, mutta muualta tulevien tutkintojen hyväksyntä on nykyisin hidas prosessi, jota on sujuvoitettava.

Sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitää järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina tai koulutuksensa mukaisesti sairaanhoitajina.

HALI on lähettänyt ministeriöille vetoomuksen siitä, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten sairaanhoitajien tutkinto pitää rinnastaa suomalaisiin tutkintoihin nykyistä sujuvammin ja nopeammin.

Maahanmuuttajien kielikoulutus on vakinaistettava valtion rahoituksella. Kielen opiskelu on mahdollistettava nykyistä paremmin työn ohessa. Lisäksi kielitaidon näyttökokeita on järjestettävä nykyistä useammin ja joustavammin.

Työvoimapoliittisesta saatavuusharkinnasta on luovuttava koko maassa. Sairaanhoitajille, jotka ovat päättäneet muuttaa Suomeen töihin, pitää olla suomalaiseen ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta tarjolla jo lähtömaassa. Myös perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan.

4. Lisätään koulutuspaikkoja ja panostetaan alan vetovoimaan

Erityisesti lähihoitajia ja sosionomeja tarvitaan lisää. Koulutuspaikkojen lisäys ei kuitenkaan hyödytä, jos hakijoiden määrä ei kasva. Ala on mainettaan parempi ja vetovoiman lisäämiseksi tulee tehdä työtä.

Esimerkiksi osatyökykyiset ja jo maassa olevat maahanmuuttajat pitäisi nähdä nykyistä joustavammin mahdollisina alalle työllistyvinä ja kannustaa heitä sote-opintoihin.

Oppisopimuskoulutuksen tulee olla houkuttelevampi vaihtoehto. Nykyinen malli ei toimi ja koulutusmäärät ovat liian pieniä. Sääntelyä on purettava, jotta se ei ole hallinnollisesti liian raskas tai kallis.

Oppisopimuskoulutettavat pitäisi vanhuspalvelun yksiköissä laskea mukaan henkilöstömitoitukseen nykyistä aikaisemmassa koulutusvaiheessa. Lisäksi työnantajalle pitää taata riittävä oppisopimustuki. (lähde: hyvinvointiala.fi)

HALIn keinot vaikuttavat järkeviltä ja kannatettavilta. Keskustelin erään ammattikoulun opettajan kanssa viime keväänä/alkukesästä ja hän toi esiin huolensa siitä, että lähihoitajaopiskelupaikkoja oli enemmän kuin hakijoita.

Ongelmia meillä siis on, mutta meillä on myös ratkaisuja.

Kaukana hiekkalaatikosta ja turvallisesta, hyväksyvästä ympäristöstä

Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.

Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)

Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.

Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.

Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.


Riitely:
– Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta
– Osa normaalia kanssakäymistä
– Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista
Huono käytös:
– Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit
Kiusaaminen:
– Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa
asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla

Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?

  • Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
  • vertaissuhteiden tuki,
  • hyväksytyksi tuleminen,
  • yhteisöön kuuluminen,
  • oppilaiden osallisuus,
  • huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen
    luomiseen osallistuminen
  • Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit
    ja haittapuolet)
  • Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen
    suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja
    puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)

Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.

Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?

Häirintähuoneentaulu

Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.

  • Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
  • Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
  • Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
  • Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.

Ehdolla puoluevaltuustoon

Miksi minusta puoluevaltuuston jäsen? 

Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välillä ja tuo kentän ääntä päättäjien korviin. Se kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Uudeltamaalta valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä puoluevaltuustoon.  

Keskustan puoluekokouksessa asetetaan uusi puoluevaltuusto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. 

Uudeltamaalta valitaan puoluevaltuustoon yhdeksän puoluevaltuutetun ja yhdeksän varavaltuutetun ryhmä. Itse olen ehdolla tähän ryhmään.

Ehdolla olevan on kirjoitettava lyhyt esittely itsestä ja alla minun ”Miksi Lotta puoluevaltuustoon”-esittelyni:

Puoluevaltuuston jäsenehdokkaan henkilöesittely 

Kuka olen 

  • Olen 48-vuotias, viiden äiti, kolmen bonusäiti, yrittäjän puoliso, yhdistys- ja järjestötoimija sekä yhteisöpedagogian opiskelija. Taitava verkostoituja, toimissani arvostettu yhteistyökumppani ja mielipidevaikuttaja, joka haluaa katsoa eteenpäin, aina pyrkien yhteistyöhön. Avarakatseisuuteeni on vaikuttanut monella paikkakunnalla asuminen. Etsin poliittista kotiani hetken ja löysin sen keskustasta, mutta minulla on myös vankka näkemys, kuinka toimitaan muilla kentillä. 

Mihin uskon 

  • Uskon sinnikkyyteen ja siihen, että jokainen on yhtä arvokas ja kaikkia tulee kuulla. Tärkeää minulle on toimia asiat edellä, yhteistyössä ja toisia kunnioittaen. Uskon laajaan kansalaisvaikuttamistyöhön ja kannustamiseen.  

Miten olen vaikuttanut ja vaikutan nyt 

  • Otan aktiivisesti kantaa ja uskallan tuoda erilaisia näkökohtia ja muutostarpeita esille.  
  • Olen toista kautta kaupunginvaltuutettuna ja tänä aikana tehnyt 11 valtuustoaloitetta, joista viimeisimmät ovat:   
  • Perheneuvolan palveluiden riittävyyden kartoittamisesta (yhdessä sd:n valtuutetun kanssa),  
  • Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (tästä myös puoluekokousaloite) sekä  
  • vammaisvaikutusten arvioinnista.  
  • Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 ja sinä aikana luottamus minuun yli puoluerajojen tekemäni työn ja yhteistyön ansiosta on kasvanut. 
  • Tällä hetkellä olen Lohjan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehityslautakunnan jäsen. Toimin myös Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä Lokova ry:ssä (Lohjan koulujen vanhemmat) toimin viime kauden aktiivisena kouluväkivallan ja –kiusaamisen vastustajana sekä lähikoulujen ja lastensuojelun palvelujen puolestapuhujana. Nostin kaupungissani esiin lastensuojelun ongelmat, vaikka tuota asiaa ei tuolloin haluttu kuulla sekä olen nostanut neurovähemmistöperheiden haasteita systemaattisesti esille. 
  • Olen säännönmukaisesti tukenut kuntalaisten aktivoitumista, nostanut osallistamisen tärkeyttä esiin, järjestänyt tapahtumia ja paneelikeskusteluja (puhujina mm. Hilkka Kemppi, Markus Lohi, Anu Vehviläinen, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Kurikka (Kuntaliitto)). 
  • Olen tehnyt kaksi kansalaisaloitetta, joilla on tuhansia kannattaja-allekirjoituksia: toisen (kyläkoulut säilytettävä osana yhdenvertaista perusopetusta) aloitteen tein yhdessä sitoutumattoman kyläaktiivin kanssa ja toisen (takuueläkkeen parantamiseksi) aktiivisen kuntalaisen kanssa.  
  • Olen kyläasiamiehenä ja vapaaehtoistoimissani ollut vuosikymmenen ajan lähidemokratian ja osallisuuden kehittäjä, olen myös laatinut julkaisun lähidemokratiasta ja kuntalaisvaikuttamisesta. Olen aktiivinen alueen kehittäjä, yhtenäisyyden esiin nostaja, moninaisen asumisen puolestapuhuja ja pidän jatkuvasti yllä keskustelua lähipalveluiden kehittämisestä. Omalla asuinalueellani olen nostanut koululaisten turvallisuutta esiin ja tein sinnikkäästi töitä saadaksemme turvallisen koulutien. 
  • Kunnallisjärjestössä toimin myös viestintävastaavana ja vaalien aikana tuin ja koulutin jokaista ehdokastamme some-viestintäkampanjoissa. Ehdokkaiden välisen yhteistyön tukeminen ja yhteispelin tärkeys olivat keskeisiä teemojani. 

Mikä saa minut toimimaan  

Minut pitää toiminnassa vastuu. Vastuu lapsille, vastuu ikääntyneille ja heikommille. Koen kehittämisen tärkeänä ja olevani tärkeä osa kehitystä ja eteenpäin katsovaa vaikuttajaelintä. 

Koskettavin saavutukseni  

Olen vastaanottanut vuonna 2016 Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein ansiokkaasta kasvatustyöstäni ja sitä minulle esittivät yhteistyökumppanini, kuntalaiset ja kouluverkon vaikuttajaraadin jäsenet sinnikkäästä työstäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. 

Lisää liitteenä olevassa ansioluettelossa. 

Vaikutetaan tulevaisuuteemme – yhdessä! 

Lotta Paakkunainen 

Tw:@lottapaakku 

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.  

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito,  sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.  

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.  

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Vanhusneuvostossa 2.3.2022

Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja viime viikon kokouksessa oli hyvin mielenkiintoisia asioita jälleen ja keskustelu oli vilkasta.

Ylihoitaja Hannele Patjas kertoi Lohjan kaupungin ikääntyneiden sosiaalipalvelujen valvonnan toteutumisesta vuonna 2021. Kokouksessa käsiteltiin kaupungin omien ikääntyneiden asumispalveluyksiköiden, ”nk. oman tuotannon” laajuutta ja yksikköjen sijoittumisia Lohjan alueella sekä henkilöstömitoituksia vuosina 2020-2023.

Kuntoutuksen ja hoivan kehittämiskohteiksi Lohjalla vuodelle 2022 on määritelty:
1.Uuden asukkaan elämänkaarilomakkeen käyttöönotto
2.Vastuuhoitajan tehtävät ovat kirjattuna
3.Asukkaiden arjen aktivoinnin/kuntouttavan hoitotyön kehittäminen
4.Huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden kulutuksen yhdenmukainen seuranta
5.Yhteisöllinen/autonominen työvuorosuunnittelun kehittäminen

Muistutuksia ja kanteluita Lohjan yksiköistä t v.2021  3 kpl. Asiakastyytyväisyyspisteet yksiköiden palvelun kokonaisuudesta on 8,6/ (verrokki 10).

Vanhusneuvostolle esiteltiin myös Lisää liikettä Lohjalla –hanke v. 2020-2022

Hankkeen aikana toteutetaan

  • Ulkoiluystävä-toiminta järjestää koulutukset vapaaehtoisille ikääntyneiden liikuttajille. Toimintaa ovat suunnittelemassa Lohjan seurakunta, Hiiden Omaishoitajat, Laurentius Lähimmäispalvelu ja Lohjan kaupunki.
  • Ikäinstituutin organisoima toimintaa tarjoaa ”Talo/KyläTsemppari
  • Lisää liikettä -hanketta on esitelty v.2021 tapahtumissa ja tilaisuuksissa Hankkeella on tavoitettu yli 3500 kotitaloutta.
  • Vuodelle 2022 suunnitelmissa mm. digiloikka, aloitettujen toimintojen jalkauttaminen ja ylläpitäminen, ravitsemusasioiden lisääminen liikuntahankkeeseen,
  • Liikuntaraati suunnitteilla keväälle (Ikäinsitituutti mukana)

Kokouksessa keskustelutti myös ajankohtaiset huolet Apuomenasta, Laurentius-lähimmäispalvelun ja Olka:n toimintojen jatkuminen sekä väestönsuojatilanne Lohjalla.

Väestönsuojia Lohjalla on yli 300 kappaletta, joista 48 kpl on Lohjan kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Kaikki väestönsuojat sijaitsevat kiinteistöjen yhteydessä. Suojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai
rakennusryhmää varten rakennuksessa pysyvästi asuville ja työskenteleville henkilöille. Yleisiä väestönsuojia ei ole Lohjalla. Pientalojen osalta suojautumiskeinoina ovat sisälle suojautuminen ja tilapäissuojan rakentaminen esimerkiksi kellaritiloihin. Vaaran uhatessa viranomaiset varoittavat väestöä ja kehottavat tilanteen vaatiessa siirtymään suojatilaan. Sisäasiainministeriö huolehtii siirtymisen yleisjohdosta.
Lisätietoja: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/turvallisuus/