Uudenmaan piiri esittää puoluevaltuuston jäseniä

Keskustan Uudenmaan piirin vuosikokous teki esitykset puoluevaltuuston jäseniksi kaudelle 2022-2024. Piirin esityksessä haluttiin huomioida koko Uudenmaan edustavuus. Puoluevaltuustoon esitetään kahta jäsentä Itä-Uudeltamaalta, kahta Keski-Uudeltamaalta, kahta Länsi-Uudeltamaalta, kahta pääkaupunkiseudulta sekä yhtä Uudenmaan Keskustanuorten esittämää henkilöä.

Puoluevaltuutetut eivät toimi yksinään, vaan edustavat Uudenmaan, toivottavasti mahdollisimman yhtenäistä, ääntä puolueen ylimmässä päättävässä elimessä. Vaikka maakuntamme on väkimäärältään suurin, olemme meidän puoluekoneistossamme varsin pieni tekijä ja vain yhtenäisenä joukkueena voimme vaikuttaa puolueen linjaan.

Länsi-Uudeltamaalta esitetään minua puoluevaltuuston jäseneksi. Kiitän lämpimästi luottamuksesta.


Puolevaltuuston jäseniksi 2022-2024 esitetään:
•Sinikka Ekonen, Mäntsälä
•Juuso Jaakola-Siimes, Nurmijärvi
•Inna Kallioinen, Kerava/nuoret
•Outi Lankia, Porvoo
•Mikko Lasanen, Vihti
•Hannu Maliniemi, Sipoo
•Lotta Paakkunainen, Lohja
•Terhi Sundström, Espoo
•Jussi Vähäkangas, Vantaa

ja varajäseniksi 2022-2024 (sisääntulojärjestyksessä)
1. Tea Nieminen, Pornainen
2. Tommi Virtanen, Espoo
3. Kirsi Ferin, Lohja
4. Sonja Kouvo, Vantaa
5. Jukka Penttilä, Loviisa
6. Taina Ketvel, Tuusula
7. Sirkku Uljas, Myrskylä
8. Eerikki Viljanen, Vihti
9. Jouko Jokinen, Hyvinkää

Puoluekokousedustajien valinnat vahvistetaan Keskustan puoluekokouksessa Lappeerannassa 10.-12.6.2022.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.4.2022: Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Lohjan kaupunginvaltuusto valitsi uudeksi kaupunginjohtajaksi Jarkko Härmälän. Päätin käyttää Kirjoittajavieras-vuoroni tervetuliassanoille:

Tervetuloa Lohjalle Jarkko Härmälä

Valitsimme sinut juuri valtuustokokouksessa uudeksi kaupunginjohtajaksi. Päätös on merkittävä, sillä vastuu on suuri. Kaupunginjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa ja hän vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin operatiivisesta johtamisesta, työn organisoinnista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupunginjohtaja johtaa asioiden valmistelua sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa.

Kaupunginjohtajan tehtävä ei siis ole vain huolehtia kaupungin taloudesta, sitä varten on talousjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävä ei ole pelkästään myöskään työntekijöiden hyvinvointi, sitä vasten meillä on henkilöstöjohtaja. Kaupunginjohtaja kuitenkin on vastuussa yli 2 000 työntekijän ja 46 000 asukkaan kaupungista ja sen hyvinvoinnista. Hänen tulee siis voida luottaa alaisiinsa, mahdollistaa koko henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi, nähdä ja hallita kokonaisuus.

Kaupungissa päätöksenteko on hitaanlaista ja toisinaan turhauttavaa. Keskusteluja käydään, päätöksiä lähetetään takaisin, tehdään vastaesityksiä, tai hyväksytään sellaisinaankin, mutta moninaista päätöksenteko joka tapauksessa on ja esitykset käyvät monessa toimielimessä ennen päätöstä ja sen toimeenpanemista. Toivon nopeassa liike-elämässä urasi tehneelle kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta.

Kaupunginjohtaja on kaupungin kasvot ulospäin ja kaupunki usein näyttää johtajaltaan. Toivon sinulle uusi kaupunginjohtajamme viisautta, rauhallisuutta, valmentavaa työotetta, asioihin puuttumista ja kokonaisuuden näkemistä sekä hiukkasen optimistista otetta tulevaisuuteen, toki realiteetit mielessä.

Vielä yksi toive: toivon, että kaupunginjohtajanamme osoittaudut erinomaiseksi tiiminjohtajaksi, joka kannustaa, ohjaa, ei lakaise maton alle ikäviä asioita (kuten esim. kiusaamiskohua) ja joka ennen kaikkea tuot turvallisuuden tunnetta, luottamusta ja yhteishenkeä, ja joka mahdollistat koko laajassa maaseutukaupungissa Lohjalla oman huomiosanasi: #HyvääElämääLohjalla

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu,

kirkonkylällä asuva suuruusperheen äiti

Kaukana hiekkalaatikosta ja turvallisesta, hyväksyvästä ympäristöstä

Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.

Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)

Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.

Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.

Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.


Riitely:
– Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta
– Osa normaalia kanssakäymistä
– Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista
Huono käytös:
– Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit
Kiusaaminen:
– Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa
asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla

Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?

  • Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
  • vertaissuhteiden tuki,
  • hyväksytyksi tuleminen,
  • yhteisöön kuuluminen,
  • oppilaiden osallisuus,
  • huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen
    luomiseen osallistuminen
  • Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit
    ja haittapuolet)
  • Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen
    suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja
    puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)

Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.

Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?

Häirintähuoneentaulu

Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.

  • Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
  • Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
  • Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
  • Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.

Ehdolla puoluevaltuustoon

Miksi minusta puoluevaltuuston jäsen? 

Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välillä ja tuo kentän ääntä päättäjien korviin. Se kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Uudeltamaalta valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä puoluevaltuustoon.  

Keskustan puoluekokouksessa asetetaan uusi puoluevaltuusto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. 

Uudeltamaalta valitaan puoluevaltuustoon yhdeksän puoluevaltuutetun ja yhdeksän varavaltuutetun ryhmä. Itse olen ehdolla tähän ryhmään.

Ehdolla olevan on kirjoitettava lyhyt esittely itsestä ja alla minun ”Miksi Lotta puoluevaltuustoon”-esittelyni:

Puoluevaltuuston jäsenehdokkaan henkilöesittely 

Kuka olen 

  • Olen 48-vuotias, viiden äiti, kolmen bonusäiti, yrittäjän puoliso, yhdistys- ja järjestötoimija sekä yhteisöpedagogian opiskelija. Taitava verkostoituja, toimissani arvostettu yhteistyökumppani ja mielipidevaikuttaja, joka haluaa katsoa eteenpäin, aina pyrkien yhteistyöhön. Avarakatseisuuteeni on vaikuttanut monella paikkakunnalla asuminen. Etsin poliittista kotiani hetken ja löysin sen keskustasta, mutta minulla on myös vankka näkemys, kuinka toimitaan muilla kentillä. 

Mihin uskon 

  • Uskon sinnikkyyteen ja siihen, että jokainen on yhtä arvokas ja kaikkia tulee kuulla. Tärkeää minulle on toimia asiat edellä, yhteistyössä ja toisia kunnioittaen. Uskon laajaan kansalaisvaikuttamistyöhön ja kannustamiseen.  

Miten olen vaikuttanut ja vaikutan nyt 

  • Otan aktiivisesti kantaa ja uskallan tuoda erilaisia näkökohtia ja muutostarpeita esille.  
  • Olen toista kautta kaupunginvaltuutettuna ja tänä aikana tehnyt 11 valtuustoaloitetta, joista viimeisimmät ovat:   
  • Perheneuvolan palveluiden riittävyyden kartoittamisesta (yhdessä sd:n valtuutetun kanssa),  
  • Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (tästä myös puoluekokousaloite) sekä  
  • vammaisvaikutusten arvioinnista.  
  • Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 ja sinä aikana luottamus minuun yli puoluerajojen tekemäni työn ja yhteistyön ansiosta on kasvanut. 
  • Tällä hetkellä olen Lohjan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehityslautakunnan jäsen. Toimin myös Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä Lokova ry:ssä (Lohjan koulujen vanhemmat) toimin viime kauden aktiivisena kouluväkivallan ja –kiusaamisen vastustajana sekä lähikoulujen ja lastensuojelun palvelujen puolestapuhujana. Nostin kaupungissani esiin lastensuojelun ongelmat, vaikka tuota asiaa ei tuolloin haluttu kuulla sekä olen nostanut neurovähemmistöperheiden haasteita systemaattisesti esille. 
  • Olen säännönmukaisesti tukenut kuntalaisten aktivoitumista, nostanut osallistamisen tärkeyttä esiin, järjestänyt tapahtumia ja paneelikeskusteluja (puhujina mm. Hilkka Kemppi, Markus Lohi, Anu Vehviläinen, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Kurikka (Kuntaliitto)). 
  • Olen tehnyt kaksi kansalaisaloitetta, joilla on tuhansia kannattaja-allekirjoituksia: toisen (kyläkoulut säilytettävä osana yhdenvertaista perusopetusta) aloitteen tein yhdessä sitoutumattoman kyläaktiivin kanssa ja toisen (takuueläkkeen parantamiseksi) aktiivisen kuntalaisen kanssa.  
  • Olen kyläasiamiehenä ja vapaaehtoistoimissani ollut vuosikymmenen ajan lähidemokratian ja osallisuuden kehittäjä, olen myös laatinut julkaisun lähidemokratiasta ja kuntalaisvaikuttamisesta. Olen aktiivinen alueen kehittäjä, yhtenäisyyden esiin nostaja, moninaisen asumisen puolestapuhuja ja pidän jatkuvasti yllä keskustelua lähipalveluiden kehittämisestä. Omalla asuinalueellani olen nostanut koululaisten turvallisuutta esiin ja tein sinnikkäästi töitä saadaksemme turvallisen koulutien. 
  • Kunnallisjärjestössä toimin myös viestintävastaavana ja vaalien aikana tuin ja koulutin jokaista ehdokastamme some-viestintäkampanjoissa. Ehdokkaiden välisen yhteistyön tukeminen ja yhteispelin tärkeys olivat keskeisiä teemojani. 

Mikä saa minut toimimaan  

Minut pitää toiminnassa vastuu. Vastuu lapsille, vastuu ikääntyneille ja heikommille. Koen kehittämisen tärkeänä ja olevani tärkeä osa kehitystä ja eteenpäin katsovaa vaikuttajaelintä. 

Koskettavin saavutukseni  

Olen vastaanottanut vuonna 2016 Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein ansiokkaasta kasvatustyöstäni ja sitä minulle esittivät yhteistyökumppanini, kuntalaiset ja kouluverkon vaikuttajaraadin jäsenet sinnikkäästä työstäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. 

Lisää liitteenä olevassa ansioluettelossa. 

Vaikutetaan tulevaisuuteemme – yhdessä! 

Lotta Paakkunainen 

Tw:@lottapaakku 

Kaupunginjohtajaa valitsemassa

Lohjalla valitaan uutta kaupunginjohtajaa. Valtuusto äänestää keskiviikkona, 20.4.2022.

Kuvassa ehdokkaat Jarkko Härmälä, Inka Tikkanen ja Antti Rinne (kuva Sari Lamminaho/Länsi-Uusimaa)

Kaupunginjohtajahakua varten kaupunki käytti rekrytointiyritystä apuna, jotta saisimme parhaat mahdolliset ehdokkaat. Yritykseksi valittiin yritys, jolla ei ole kuntarekrystä kokemusta, eikä hakijoita testaavalla psykologilla ollut myöskään kokemusta kuntarekrystä. Kaupunginhallitus valitsi työryhmän, joka haastatteli rekryfirman esittämät ehdokkaat. Työryhmä valitsi hakijoista kolme, jotka nyt ovat ehdolla Lohjalle kaupunginjohtajaksi.

Eilinen valtuustoinfo käytettiin eilen kokonaan kolmen ehdokkaan haastatteluihin. Aluksi ehdokkaat esittäytyivät koko valtuustolle vuorollaan ja sen jälkeen jakauduimme ryhmiin, jotta jokainen ehdokas kävi vuorollaan ryhmien haastateltavana. Pidin hieman hämmentävänä jakoa ja olinkin pyytänyt, voisiko olla mahdollista, että haastattelut olisivat valtuustosalissa, jotta jokainen kuulisi kaikkien ryhmien kysymykset ja hakijoiden vastaukset. Nythän me emme saaneet kokonaiskuvaa, sillä ryhmät todennäköisesti kysyvät eri kysymyksiä, emmekä me kaikki kuule kaikkia vastauksia. Pyyntööni sain vastaukseksi vain epämääräisiä ”olemme työryhmässä päättäneet näin, koska…”, lisäksi huomautettiin, että ryhmien tulee käydä ryhmien välisiä keskusteluja, eikä tästä haluttu keskustella enää sen enempää.

Oli miten oli, tällä tavalla nyt mentiin ja haastattelimme ehdokkaat. Ryhmäämme kuului oman ryhmäni lisäksi perussuomalaiset ja vihreät. Etukäteen oli sovittu, että ryhmät kysyvät 2-3 kysymystä ja jos jää aikaa (20 min/haastattelu), voi kysyä lisäkysymyksiä.

Ryhmässämme oli mielestäni hyvin mietittyjä kysymyksiä ja haastateltavat vastasivat kuten parhaiten kykenivät.

Olimme saaneet haastateltavien suosituskirjeet, ansioluettelot ja motivaatiokirjeet sekä vielä esittäytymiset infossa ja haastattelut ryhmissä. Materiaalia siis oli tutustuttavaksi. Haastattelut toivat lisää pohdittavaa ja syvensi käsitystä hakijoista.

Aion äänestää siltä pohjalta, mitä ajattelen Lohjan tarvitsevan. Tarvitsemmeko me

  • hyvinvoivaa henkilöstöä
  • asioista puhumista/tilanteiden selvittämistä
  • ennaltaehkäisyä
  • palveluja
  • valmistelua ja toimeenpanoa
  • kokonaiskuvaa

Se on varmaa, että avointa keskustelua tarvitaan.

Kaupunginjohtajan ei tule osata ja tietää kaikesta kaikkea, sitä varten on erikoisalojen osaajia, joihin johtajan tulee voida luottaa. Kaupunginjohtajalla tulee olla rohkeutta katsoa uusia kulmia, rohkeutta sanoa, ettei tiedä kaikkea. Kaupunginjohtajan on oltava kokonaiskuvan osaaja, osallistava esimies, diplomaatti, strategian toteuttaja ja sopivalla annoksella visionääri. Hänellä tulee olla muutaman vuoden näkökulma siitä, mihin ollaan menossa.

Esitin ryhmässä haastateltaville kysymyksen, jossa toin esille sen, että Lohjalla kuntaliitokset ovat olleet jo vuonna 2013, mutta edelleen se muistetaan kuin eilisen. Kuinka hän kaupunginjohtajana edistäisi yhtenäisyyttä ja Lohja-identiteetin syntyä? Kyläidentiteetti ja kaupunginosaidentiteetti on tärkeä, mutta tärkeää olisi myös se, että tunnemme ylpeyttä omasta kotikaupungista ja tuntisimme olevamme erityisesti lohjalaisia.

Kaksi vastasi hienosti, oli jo alustava ratkaisuehdotus ja molemmilla se oli suhteellisen sama: viestintä.

Kolmas totesi, että

  • identiteetti ei ole yksiselitteinen, ei ole itsetarkoitus
  • tärkeämpää on, mitä kunnalle kuuluu, että saa nauttia kotikaupungin monipuolisuudesta
  • viestintä on tärkeää

Vastaus ei ollut se, mitä odotin, mutta vastaus oli erinomainen mielestäni. Tätä minä haluan minun kaupunkini johtajalta. Kokonaiskuvan näkemistä, erinomaista johtamista (suositukset olivat todella hyvät) ja suunnitelmaa, mitä tehdä (oli jo valmistautunut, mitä tekisi, jos valittaisi ja mikä olisi suunta) sekä toteuttamista.

Jäimme muuten vielä haastattelujen jälkeen koko haastatteluryhmä tekemään yhteenvetoa ja jakamaan huomioitamme ja se keskustelu oli tosi hyvää. Oli todella hyvä kuulla muiden tekemiä havaintoja, sai vähän eri näkökulmia omiin havaintoihin. Lähtiessämme huoneesta oli yksi valtuustoryhmä tulossa omaan valtuustoryhmäkokoukseen ja huomauttivat meille pitkittyneestä istunnostamme, totesin, että kävimme näitä ryhmien välisiä keskusteluja, joita kehotettiin käymään. Näitä pitäisi olla enemmän.

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.  

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito,  sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.  

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.  

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.