Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.  

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito,  sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.  

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.  

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 14.3.2022

Kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin mm. kaksikielisyyden säilyttämistä Lohjan kaupungin toiminnassa, lahjoituksen tekemistä Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle, olympiavoittajan (Nelli Laitinen) palkitsemista ja Lohjan kaupungin osallistumista Ukrainan tukemiseen sekä valtuustoaloitetta erityislasten palveluiden parantamisesta.

Kaksikielisyyden säilyttämisestä saimme hyvän alustuksen ja lisää tietoa ja lisää tietoa tulemme saamaan vielä tulevassa valtuustoinfossa. Ennen kokousta oli pyydetty enemmän talouden lukuja, kustannuksia ja arvioita kokonaisvaikutuksista kaksi- tai yksikielisyydestä. Asiaa käsiteltiin siksi, että Lohja on vapaaehtoisesti kaksikielinen ja oikeusministeriö oli lähettänyt kirjeen, jonka mukaan vapaaehtoisesti kaksikielisen kunnan tulee tehdä valtuustoissaan päätös, mikäli mielivät olla jatkossakin kaksikielisiä kuntia. Asia tulee siis vielä valtuuston käsittelyyn.

Lahjoituksen tekemistä Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle käytiin vilkas keskustelu koulutusaloista, joita tuetaan, tai joille tehdään lahjoitus. Pohdintaa alojen tasa-arvosta, alojen arvostuksesta sekä tehtiin toive ohjeistuksen tekemisestä tulevaisuutta varten.

Olympiavoittajamme Nelli Laitinen palkitaan stipendillä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Olemme Nellistä varsin ylpeitä.

Lohjan kaupungin osallistumista Ukrainan tukemiseen päätimme lähes keskustelutta. Jokaiselle meistä oli täysin selvää, että haluamme tukea ukrainalaisia.

Valtuustoaloitetta erityislasten palveluiden parantamisesta käsitellessämme tein vastaesityksen, että aloite laitettaisi uudelleen valmisteluun. Olin tehnyt alunperin aloitteen toukokuussa 2021. Vastauksessa aloitteeseeni kerrotaan, että tutkimus- ja kuntoutusryhmässä työskentelee lastenneurologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti sekä perheneuvolan psykologi tai perheneuvoja. Lisäksi kerrotaan, että Lohjalla on aktiivisesti koulutettu Nepsy -valmentajia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kuntoutuksen tukemiseksi. Tällä hetkellä koulutettuja valmentajia on laajasti eri työyksiköissä 15 ja Tulevaisuuden Sote -keskus ja Koulu kunnossa -hankkeiden kautta valmentajia tullaan kouluttamaan lisää. Koko Länsi-Uudenmaan tulevalla hyvinvointialueella tulee työskentelemään 50 nepsy-valmentajaa. Lohjalla ehkäisevien palvelujen rinnalla on vuonna 2019 käynnistetty Lapset SIB -ohjelma (johon pitää hakeutua, mutta kaikki kohderyhmässä eivät saa tietoa aiheesta). Syksyllä Perhekeskus Purjeessa avattiin Nepsy -neuvontapuhelin alle 18 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä muille ammattilaisille. Puhelimessa päivystää kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisia oman työnsä ohessa.

Esityslistalla päätösesityksenä oli, että aloite olisi tällä käsitelty loppuun. Tein tähän vastaesityksen. Sillä nämä eivät riitä.

Vastaesitys aloitteen uudelleenvalmistelusta.

Perustelut: Kaupunki on tehnyt hyviä muutoksia ja parannuksia palveluihin, mutta ne ovat edelleen riittämättömiä. Erityisperheiden palveluohjaus on riittämätöntä, neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa on liian epätasalaatuista eri koulualueiden välillä. Kaikki perheet eivät ole tasa-arvoisia palvelujen saatavuudessa.

Lastensuojeluun ohjataan edelleen lapsia ja nuoria, joiden palvelutarve on neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa. Nuorisopsykiatrian (HUS) ja kaupungin neuropsykiatrin jonot ovat kestämättömät ja erityisperheet (neurovähemmistö) jäävät vielä liian moni ilman oikea-aikaista apua. Valmistelussa tulee huomioida: Käypä hoito -suositus, vahvempi panostus neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisen koulutukseen ja palvelunohjaukseen. Valmistelussa tulee myös huomioida kuinka neurovähemmistöperheet saavat tietoa palveluista ja palvelujen saavutettavuus.

Hallitus hyväksyi yksimielisesti esitykseni.

Auta lasta kotona ja Ukrainassa

Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja tähän sotatilanteeseen kuinka puhua asiasta.

Koulut ovat saaneet ohjeistusta ja tukea Unicefilta ja Opetushallitukselta ja osa kouluista onkin ollut jo koteihinkin yhteydessä. Omien lasteni koulu tulee myös pian olemaan.

Alla Unicefin viesti:

Materiaalia vanhemmille ja lapsille

Moni venäläis- ja ukrainalaistaustainen lapsi voi kantaa tällä hetkellä huolta ja pelkoa siitä, tuleeko syrjityksi koulussa tai kaveriporukassa. Kokosimme vanhemmille ja huoltajille neljä vinkkiä lasten välisen syrjinnän ehkäisemiseen. Katso vinkit Facebookissa
Katso vinkit InstagramissaKatso vinkit Twitterissä
Uutiset sekä esimerkiksi TikTok-palvelussa leviävät videot saattavat pelottaa lapsia. Myös koulu- tai päiväkotikavereilta saadut tiedot kriisistä voivat olla vääristyneitä. UNICEF kokosi vanhemmille ohjeita, joiden avulla he voivat käsitellä Ukrainan tilannetta lapsen kanssa.

Näin puhut pelottavista tapahtumista lasten kanssa -ohjeistus UNICEFin blogissa

UNICEFin asiantuntija Maija Puska kertoo Yle Mixin TikTokissa, mitä lapsi voi tehdä, jos Ukrainan tilanne ahdistaa tai jos törmää pelottaviin videoihin aiheesta.  

Katso video Yle Mixin TikTokissa
Muuta materiaalia
Teillä kaikilla varmasti on oppilas- ja opiskeluhuolto sekä kaikki muut lapsia ja nuoria työssään kohtaavat aikuiset vahvasti lasten ja nuorten tukena, mikäli Ukrainan kriisi herättää huolia. Tärkeää on, että varmistetaan tarvittava tuki myös haavoittuvassa asemassa oleville lapsille.   Olette varmasti jo hyödyntäneet myös Opetushallituksen ohjeistuksia sekä huomanneet, että Selkokeskus on tuottanut Ukrainan tilanteesta selkokielistä materiaalia.   Lapsille ja nuorille kannattaa mainostaa heille suunnattuja kanavia, joista saa tietoa Ukrainan tilanteesta. Näitä ovat esim. HS Lasten uutiset ja Yle Mix.

Perjantain 4.3. Lasten uutisiin on tulossa UNICEFin asiantuntijoiden haastattelu.   Lapsia ja nuoria netissä tukevia tahoja on listannut yhteen paikkaan mm. SOSTE. Näistä kannattaa myös viestiä!  

Lämmin kiitos lahjoituksista! Useat kunnat ovat jo lahjoittaneet kauttamme Ukrainan lasten auttamiseen. Lämmin kiitos siitä! Keräykseen voi osallistua edelleen. UNICEF tarvitsee lähes 350 miljoonaa dollaria lasten auttamiseen Ukrainassa ja lähialueilla.   Suomen UNICEFin hätäapukeräys Ukrainan lasten hyväksi

Paikan päällä lapsia auttaa myös vuodesta 1995 toiminut Lasten lähetystö, jonka toimintaan pystyn luottamaan, sillä oma tätini ja setäni ovat perustajajäseniä ja aktiivisesti mukana toiminnassa. Voit lukea heistä lisää: https://lastenlahetysto.org/meista/esittely/hannu-ja-oili-rasanen/

Lasten lähetystö ry:n tili:
FI97  3131 1001 4958 49

viitenumero 20116

Mobile pay: 60245

Rahankeräyslupa: RA/2020/1055 voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.2.2022: Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani psykiatrisesta hoidosta ja hoitotakuusta.

Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa. Osa suurista sairaanhoitopiireistä sanoo koronapandemian lisänneen nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilua entisestään. (yle: https://yle.fi/uutiset/3-11899434)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja tällä hetkellä noin joka kymmenes uusimaalainen nuori on nuorisopsykiatrian potilaana.

Olen tehnyt valtuustoaloitteet erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021) https://lottapaakkunainen.com/2021/05/20/valtuustoaloite-erityislasten-palvelujen-parantamiseksi-19-5-2021/ sekä jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa (11.12.2019) https://lottapaakkunainen.com/2019/12/11/valtuustoaloite-jokaiselle-lohjan-koulualueelle-palkataan-psykiatrian-sairaanhoitaja-osaksi-kouluterveydenhuoltoa/ mm. yllämainituista syistä. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea ja oireiden tunnistamista.

Kirjoittajavieras-kolumnini:

Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa 

Hoitotakuu tarkoittaa, että potilaalle on taattu oikeus päästä kiireettömään hoitoon laissa annetun määräajan kuluessa. Psykiatrinen hoito kuuluu hoitotakuun piirin. Hoitotakuu ei koske potilaan akuuttia vaivaa, sillä kiireellistä hoitoa tulee saada välittömästi. Psykiatrisessa hoidossa potilas saa kiireellistä hoitoa käytännössä vain psykoosin ja itsemurhavaaran perusteella.   

Hoitotakuun mukaan lähetteestä kolmessa viikossa tulisi saada aika erikoissairaanhoitoon. Psykiatrisen hoidon tapauksessa tämä voi kestää aikuisilla vuoden ja jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioita tai tutkimuksia, on ne lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Erikoissairaanhoito tulee aloittaa kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Psykiatrista hoitoa kaipaavan on siis yleensä odotettava kuukausia ennen varsinaisen hoidon aloittamista. 

Nuorten psykiatrinen hoito on pahoin ruuhkautunut, hoitoon tai tutkimuksiin pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Yhdeksi keinoksi nuorten kasvavaan mielenterveyshätään on pohdittu lyhytterapiaa. Koulujen opiskeluhuollon antama lyhytterapia voi lievittää nuorten masennusta. Tämä ilmeni HUS:n, Espoon kaupungin ja THL:n yhteisessä tutkimuksessa (2015). Kokeilu tuotti hyviä tuloksia lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Tutkimuksesta on jo tovi ja asia on edelleen puhumisen tasolla.  

Johtopäätökseni tänään on, että maailma on tehty terveille ja vahvoille, kriisittömille ja ikuisesti eläville. Lapsi/nuori: Älä siis traumaudu esim. koulukiusaamisesta, älä sairastu psyykkisesti ja herranen aika, jos sattuu olemaan perintötekijät sillä tavalla vinossa, että oireilusi johtuukin neuropsykiatrisesta haasteesta, niin älä. Voi olla onnesta kiinni, tunnistetaanko neuropsykiatrinen oireilusi ajoissa saadaksesi diagnoosia ja oikea-aikaista apua ja kuntoutusta, joka auttaisi sinua ja läheisiäsi ymmärtämään. Lastensuojelusta voit saada apua, joka sekään ei ole oikea taho, sillä heilläkään ei ole keinoja auttaa, paitsi sijoittamalla lapsi/nuori laitokseen. 

Maaliskuussa on ensimmäiset aluevaltuustojen kokoukset.  Saatetaan psykiatrinen hoito Suomessa edes lain vaatimalle minimitasolle. Nähdään lapset ja nuoret. Nähdään hätä! Nähdään mielenterveys- ja päihdesairaat sairaina, jotka tarvitsevat apua, mieluiten nopeasti. Nähdään kokonaisuus. Ei tehdä heillä politiikkaa, varsinkaan talouspolitiikkaa. 

Kirjoittaja on äiti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu 

Huutolaisten perintö

Huutolaisuus oli Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Lasten lisäksi saatettiin myydä myös vanhuksia, sairaita tai vammaisia.

Järjestelmä oli Suomessa yleinen varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina, kunnes se lopetettiin virallisesti vuonna 1923 voimaan tulleen köyhäinhoitolain myötä. Tästä huolimatta viranomaiset järjestivät huutokauppoja vielä 1930-luvulla, koska lain valvonta oli lähes olematonta. Viimeinen varmuudella pidetty huutokauppa järjestettiin Suomessa vuonna 1935. Varsinaisten huutokauppojen vähitellen loputtua, jatkettiin lasten sijoittamista perheisiin rahaa vastaan kuitenkin vielä 1940-luvullakin.

Pienen korvauksen ja puutteellisen valvonnan vuoksi huutolaisen ylläpito oli usein huonoa ja hänellä saatettiin teettää paljon töitä. Erityisesti maaseudulla he joutuivat raatamaan talon töissä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa ja usein huutolaislapsia myös kohdeltiin erittäin julmasti ja pahoinpideltiin. (lähde wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutolaisuus)

mm. Jouko Halmekoski on tutkinut huutolaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan. Hänen mukaansa huutolaisuus on painunut Suomessa unohduksiin, sillä useat sen kokeneet ovat hävenneet puhua huutolaisuudesta. (lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/11/muisti-huutolaiset)

Pienen huutolaislapsen elämään mahtui sekä iloa että surua. Ankara kohtelu, hellyyden puute ja häpeä oli usein huutolaislapsen osa. Oli paljon tuurista kiinni minkälaiseen kotiin lapsi ostettiin, toisinaan kävi onni ja ostettu lapsi sai töiden ohella käydä myös koulua.

Olen huutolaislasten lapsenlapsi ja koen, että huutolaisuuden varjo eli vahvana omassa lapsuudessani ja näkyy edelleen elämässäni. Huutolaisten tuntema häpeä, juurettomuus ja hellyyden puute siirtyy vaivihkaa arkeen ja vaikuttaa aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. Me huutolaisten perilliset kannamme edelleen huutolaisuudesta jälkeä, taakkaa tietämättämme perintönä.

Häpeä menneestä ja omasta itsestä on vaikuttanut siihen, että ei haluta puhua menneestä, padotaan sisään ja siitä on saattanut koitua mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja vaikeuksia sopeutua arkeen ja sen haasteisiin.

Hellyyden puute on vaikuttanut siihen, kuinka osoittaa hellyyttä omia lapsiaan kohtaan ja siirtää tätä perintöä eteenpäin. Hellyyden puute vaikuttaa myös vahvasti siihen, kuinka arvostaa itseään ja hyväksyy itsensä ja muut.

Juurettomuus vaikuttaa itsevarmuuteen, tunteeseen, ettei kuulu mihinkään

Omat vanhempani ovat varmasti tehneet parhaansa ja minä rakastan ja arvostan heitä. He ovat oman aikakautensa lapsia ja kasvattajia, kuten minunkin sukupolveni. Jokainen sukupolvi toivottavasti oppii edellisestä, kehittyy ja opettaa seuraavaa. Toivon, että osaan käyttää isovanhemmiltani, vanhemmiltani ja vanhemmistani oppimani omien lasteni hyväksi.

Me maksamme edelleen hintaa lähihistoriastamme, meillä on painava vastuu oppimastamme ja totisesti toivon, että olemme siitä oppineet. Lapsen oikeuksien kunnioittaminen on ihmisyyden tärkein perusta.

Suomi on pyytänyt anteeksi monia asioita monelta taholta (hienoa!) ja esitänkin hartaan toiveeni siitä, että Suomi vihdoin pyytäisi anteeksi myös huutolaisilta ja heidän jälkeläisiltään. Eikö olisi jo aika?

Toisaalta samalla mietin, onko vielä liian aikaista, ajatellen sitä, mitä tällä hetkellä lastensuojelusta uutisoidaan. Esimerkkinä Iltalehden artikkeli lastensuojelulaitosten pääomasijoittajien toiminnasta:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ea289fcd-0fba-4f08-ac31-96732e219245

Ajatellen toisaalta myös sitä, miten eri tavalla voidaan ajatella ratkaisuista: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9b5361d9-dfd3-4ca0-9af5-07499351a78a

Politiikan ja poliitikkojen arvot ovat aivan liian kaukana toisistaan, että löytäisimme ratkaisuja edes hyvinvointialueita kehittäessä. Lapset ja nuoret ovat kärsijoinä. Edelleen.

Aiemmin huutolaisuudesta kirjoittamaani:

Vaalikynä-kirjoitus Länsi-Uusimaassa 11.1.2022: Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää? 

Kirjoitin mielipidekirjoituksen aluevaalien alla, sillä moni on kysynyt miksi äänestää aluevaaleissa, koska ei kuitenkaan oman alueen edustajaa saada aluevaltuustoon.

Pitää muistaa myös, että valtuuston lisäksi on tulossa muita toimielimiä, joissa tehdään kehitystä ja päätöksiä. Luottamushenkilöiden tulee olla yhteistyökykyisiä, osata laittaa puolue toiseksi ja alueen asukkaiden paras ensimmäiseksi.

Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää? 

Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.  

Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon.  Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä. 

Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan… 

Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta. 

Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.  

Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot. 

Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston. 

Lotta Paakkunainen  

Aluevaaliehdokas (kesk.) 

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4434373