koulu – Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 kävin puhumassa paaaaljon

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 käsiteltiin mm. Vuoden 2023 tilinpäätös/Ylitys- ja alitusoikeudet, Lohjan Yhteislyseon Lukion lisämääräraha vuodelle 2024, Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma sekä muutamia aloitteita.

Kävin pitämässä puheenvuorot Lyseopäätöksestä, Mäntynummen päätöksestä sekä tekemäni Valtuustoaloite teatteritaiteen perusopetuksen ja harrasteteatterien tilasta Luksialta vapautuvaan Nummentie 6 kiinteistöön päätöksestä.

Puheenvuoroni:

Lyseon päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Olin kiittämässä pajuojan puheenvuoroa ennen hänen harkitsematonta sammakkoaan. (Puheenvuorossaan heitti taas kepun iltalypsystä erikoisesti)

Haluan aloittaa kiinnittämällä huomiota lukuun 36 miljoonaa. Vertailun vuoksi muistutan meitä valmistelussa vuonna 2015 tehdystä arviosta, joka oli vain murto-osa tästä summasta. Tämä arvio oli siis sisäilmakorjauksiin esitetyt 160 000 euroa.

Vuoden 2021 tarjottu vajaan 13 miljoonaa on muuttunut reiluksi 36 miljoonaksi. Joka muuten tässä kokouksessa korjataan siihen 36 miljoonaan, sillä huomattu hallituksen kokouksen jälkeen virhe.

Mietin, että paljonko olisi maksanut, jos olisi tehty silloin, kun olisi pitänyt, silloin kun se olisi ollut ennaltaehkäisyä. Kysyn, kuinka paljon olisi säästetty, jos olisimme toimineet ennaltaehkäisevästi ja ryhtyneet toimiin jo silloin, kun ensimmäiset ongelmat alkoivat näkyä. Tämä kustannusten kasvu on usein seurausta siitä, että säästämme vääristä asioista. Lyseo on surullinen esimerkki tästä tosiasiasta.

On tärkeää huomata, että vaikka maailmantilanteen aiheuttama kustannusten nousu voi olla yksi tekijä, se ei yksin selitä tällaisten remonttien massiivisia hintoja. On myös syytä muistaa, että remonttien yhteydessä ilmenee aina odottamattomia kuluja. Tämä on tiedossa ollut asia, ja siitä on puhuttu tässä salissa useaan otteeseen, erityisesti keskustan ryhmän taholta.

Lohjalla meillä on edelleen taipumus tehdä virheellisiä arvioita ja laskelmia, jotka johtavat budjettien ylityksiin ja päätöksentekovaiheessa pakottavat meidät tekemään lisämäärärahapäätöksiä. Tällä kertaa olemme jälleen tilanteessa, jossa pakko on tehdä näitä päätöksiä, jotta pääsemme eteenpäin.

Haluan myös korostaa tarvetta oppia menneisyydestä. Olisiko mahdollista, että tämä kokemus auttaisi meitä välttämään samat virheet tulevaisuudessa? Olisi äärimmäisen tärkeää, että korjausten valmistumisen jälkeen tiloja tuuletettaisiin riittävästi, jotta voimme varmistaa, etteivät samat ongelmat toistu. Tämä on opittava läksy, jota emme saa unohtaa.

Luen teille otteen vuosi sitten pitämästäni puheenvuorosta, joka on edelleen relevantti.

Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.

Kiitän valmistelijoita, mutta erityisesti kiitän nuoria kärsivällisyydestä ja toivon intoa opiskella ja kirjoituksiin onnea.

Kiitos

Puheenvuoroni Mäntynummen päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki läsnäolijat,

Mäntynummen alueen lapset ovat kärsineet liian pitkään päätöksenteon viivästymisestä. Tämän asian siirtely on kestänyt liian kauan. Haluan kuitenkin välttää toistamasta jo aiemmin mainittuja näkökohtia, tai aiemmin itse nostamiani kuten oikea-aikaisen toiminnan tärkeyttä, toisaalta kuitenkin korostaa aiempaa puheenvuoroani lyseon päätöksessä juuri oikea-aikaisuudesta. Pätee erittäin hyvin tässäkin.

Keskityn nyt lyhyeen ja tiiviiseen puheenvuoroon, jossa haluan nostaa esiin lähiluonnon merkityksen. Lähiluonto tarjoaa arvokkaita oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Erityisesti haluan tuoda esiin muutama vuosi sitten käydessäni tutustumassa kouluun, sain kuulla henkilökunnan toiveen lisätä metsikköä välituntipihaan. Tämä on helppo toteuttaa ja parantaisi merkittävästi oppilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Tulevaa valmistelua varten ehdotan, että otamme huomioon kaikki tärkeät näkökulmat: oppilaiden terveyden, henkilökunnan hyvinvoinnin, turvalliset liikennejärjestelyt ja lähiluonnon säilyttämisen.

Lopuksi haluan esittää kaikille valmistelijoille huomautuksen liitteiden selkeydestä ja päiväyksistä, jotta niiden luettavuus olisi parempaa.

Tekisin vastaesityksen, joka ei viivästytä päätöksentekoa eikä toteutusta.

Vastaesitykseni kuuluu seuraavasti, tässä siis lisäys kohtaan neljä (on portaalissa luettavissa):

hyväksyä liitteenä oleva tilaohjelman,

että lukion käytöstä poistuvat tilaelementit hyödynnetään kokonaisuudessaan kaupungin keskustan alueen tilatarpeisiin nykyisellä sijainnillaan,

että väistöjen teknisestä toteuttamisesta päätetään erillisen suunnitelman mukaisesti,

että tekninen lautakunta valmistelee monitoimijatalon rakennusteknisen toteuttamissuunnitelman uudisrakennuksena ja/tai peruskorjaushankkeena, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon, huomioiden lähiluonnon säilymisen sekä toimivat liikennejärjestelyt.

hyväksyä liitteenä olevan hankesuunnitelman, päivätty 9.2.2024 (päivitetty Tekn. ltk 15.2.2024 § 38)

Portaalissa olen erehdyksessä numeroinut kaksi kohtaa kohdaksi viisi, sen voinee teknisenä korjauksena korjata?

Kiitos.

Äänestystulos: 22-29 (esitykseni hävisi)

Puheenvuoroni Nummentien kiinteistön valtuustoaloitteesta:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki tätä kokousta seuraavat,

Jälleen kerran käsittelemme aloitetta, jonka käsittelyaika on venynyt niin pitkäksi, että sen toteuttaminen taloudellisesti ja järkevästi sekä tarpeisiin nähden toimivasti vaikuttaa haastavalta. Huomautus siitä, että ”Laurentiustalon toteutuksen yhteydessä on huomioitu myös teatteritaiteen opetus”, herättää ainakin omassa mielessäni kysymyksiä.

Vaikka tämä aloite ei ole toteuttamiskelpoinen Nummentie 6 kiinteistön osalta, haluan silti painottaa teatteritaiteen merkitystä ja tarvetta sopiville tiloille kaupungissamme. On keskeistä, että kaupunki jatkaa aktiivista työtä kulttuuritarjonnan monipuolistamiseksi ja lasten sekä nuorten taiteellisen ilmaisun tukemiseksi. On ilahduttavaa, että tutkimme edelleen mahdollisuuksia löytää tiloja koulujen piiristä.

Lohjalla tarjotaan laadukasta teatteritaiteen perusopetusta, jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua teatteritaiteen laadukkaaseen opetukseen ja harrastamiseen. Tällaiset tilat eivät ainoastaan tarjoa paikkoja esityksille, vaan ne toimivat myös tärkeinä oppimisympäristöinä ja paikkoina, joissa rakennetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan elinvoimaista kulttuurielämää.

Kiitos.

Saako lapsi tukea – paperilla saa, käytännössä ei

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini neurovähemmistölasten ja -perheiden avunsaannin kokemuksista.

Saako lapsi tukea – periaatteessa saa, käytännössä ei

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselystä perusopetuksessa olevien vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten huoltajille vuodenvaihteessa 2020–2021 käy ilmi, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tarpeiden mukaiset mukautukset toteutuivat kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla. Kyselyssä käy ilmi lukuisia ongelmia ja viiveitä, joita lasten tarvitsemien tukitoimien, yksilöllisten järjestelyjen ja kouluympäristön mukautusten saamisessa oli ollut.

Osa kyselyyn vastanneista perheistä oli joutunut käymään vuosikausia kestäneitä taisteluita tukitoimien saamiseksi, jolloin lapsen tai nuoren hyvinvointi oli ehtinyt heikentyä monin tavoin. Ongelmien kärjistyessä saattoi syntyä kouluakäymättömyyttä, jota koulu yritti ratkoa mm. lastensuojeluilmoituksilla. Vastanneista 52 % neurokirjon lasten vanhemmista oli sitä mieltä, ettei lapsi saanut tarvitsemaansa tukea kaverisuhteissa koulussa.

Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy.

Moni neuronkirjon nuori kokee olevansa väärinymmärretty, ei ole tunnistettu neuronkirjoa ja diagonosoidaan liian myöhään, jotta olisi saanut apua ajoissa. Kiusataan, syrjitään, jätetään ulkopuolelle. Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy, monesta eri syystä. Moni tippuu yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle. Koulupudokkuus, koulustakieltäytyminen, päihdeongelmat ja kodittomuus ovat esimerkikkejä haasteista, joita esim. adhd-piirteinen kohtaa elämässään muita todennäköisemmin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1,2 miljoonaa euroa. Meno syntyy erilaisista palvelukustannuksista, tuista ja saamatta jääneistä verotuloista. Suomessa on arviolta n. 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Kuinka moni heistä olisi ollut tavoitettavissa varhaisella tuella? Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla?

Maanantaina 30.10. klo 18 keskustelemme Hiiden Omaishoitajien luona Mäntynummen yhtenäiskoulun rehtorin ja Muijalan koulun vs. rehtorin kanssa mikä on koulun rooli ja vastuu ja mikä on vanhempien rooli ja vastuu. Mitä me voimme huoltajina tehdä, kuinka tehdä yhdessä lasten eteen töitä?

Kirjoittaja on lohjalainen neurovähemmistöäiti, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kesk.).

Tilaisuus muuten striimataan ja paikallekin voi tulla!

Ryhmäpuheenvuoro 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahoista

Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin yhtenäiskoulun liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahapäätöspykälässä. Olin yllättynyt, ettei isommilla ryhmillä ollut sanottavaa, heillä on aina jotain sanottavaa. Olin puheenvuoron valmistelussa valmistautunut siihen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien kokojärjestyksessä ja keskustan ollessa pieni ryhmä, yleensä puheenvuoromme ovat viimeisten joukossa. Tällä kertaa olin ensimmäisenä. Voit lukea ryhmäpuheenvuoron alta, tai katsoa videolta lopusta.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat

Tässä on jo käytetty tuohtuneita puheenvuoroja kustannuksista ja niiden karkaamisesta.

Saimme valtuustoinfossa hyvää, avartavaa ja hämmentävääkin kuvaa nykytilanteesta. Yhtenä syynä kustannusten karkaamisesta on esitetty sitä, että IV-laitteiston ikää ei oltu huomioitu, toisena sitä, että ei oltu tehty saneerausosan korjaussuunnitelmia, joka siis kuuluu tällaisiin hankkeisiin. Lohjalla on ihan historiaa hankkeiden kustannuksista ja niiden karkaamisista sekä monenlaisista muista hankkeita haastavista käänteistä. Tämän vuoksi Keskustan valtuustoryhmän puolesta totean, en haluaisi, siitä harvemmin on hyötyä, mutta totean kuitenkin, mitä me sanoimme. Toistamme samoja asioita, vaikka emme aina haluaisi. Silti toistamme, jos kertaus vaikka olisikin opintojen äiti. Olemme muistuttaneet ja tuoneet esiin useammin kuin kerran varoituksen ja epäilyksen sanoja kustannuksista sekä arviointien osumisista. Aina ei raaka-aineiden ja materiaalien hintojen korotukset ole olleet ilmiselviä syitä kustannusten karkaamisissa, kuten nyt on.

Lohjallahan ollaan johdonmukaisia myös muutenkin. Esimerkiksi siinä, että Järnefeltin liikuntasalia on odotettu. On odotettu aivan liian kauan. Aivan kuten Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalia aikanaan. Nummen yhtenäiskoulun peruskorjauksen yhteydessä liikuntasalia saatiin odottaa vuosia. Liikuntatunnit oppilaat kävelivät. Toki luovat liikunnanopettajat keksivät uusia keinoja liikuttaa, mutta rajoitteista se oli. Kuten nyt Järnefeltin osalta. Onneksi tällä kertaa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tuntuu kiinnostavan lasten liikuttaminen enemmän kuin silloin.

Entä Tennari?

Miltä näyttää Mäntynummen liikuntasali? Pysyykö Lohjan johdonmukaisuus? Me keskustan valtuustoryhmässä tässä kohtaa toivomme, ettei.

Keskustan valtuustoryhmä ei kuitenkaan halua pureutua tähän enempää, siitä on jo puhuttu ja toivottavasti vihdoin myös opittu ja muistetaan tulevissa hankkeissa.

julkisten tilojen rakentaminen on kaiken aikaa ja kaikkialla samankaltaisessa tilanteessa kuin Lohjan liikuntahallit.
Suomessa käytännössä miltei kaikki vastaavat hankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että rakentajat käyttävät tätä röyhkeästi hyväkseen. Siksi rakennuttajan, tässä tapauksessa Lohjan kaupungin, pitäisi olla entistä tarkemmin määritellessään rakentamisen ja korjausrakentamisen tarpeita.

Haluamme kiittää teknistä johtajaa ajantasaisista katsauksista ja näiden kiitosten myötä Keskustan valtuustoryhmä haluaa luottaa siihen, että paremmat ajat, suunnitelmat ja hankkeet sekä toteutukset ovat edessä.

Keskustan valtuustoryhmä on pykälien 7 ja 8 päätösesitysten takana, mutta vain siksi, että nämä on saatava valmiiksi. Ja tämänkin sanomme aivan liian usein.

Kirjoittajavieras Länsi-Uusimaa 24.8.2023: Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini toisen asteen kouluun kulkemisesta ja sen haasteista täällä pääkaupunkiseudun kupeessa.

Pidennetty oppivelvollisuus ei tuonut helpotusta kulkemiseen, saattaapi olla, että toisilla siitä tulee lisästressiä, toki vain hetkeksi. Asumme alueella, jossa joukkoliikenne on heikohkoa ja koulujen loma-aikoina on erittäin hankalaa kulkea mihinkään. Toisin sanoen ei välttämättä pääse ilman autoa mihinkään lähipalvelua lukuunottamatta (meillä ne lähipalvelut on neuvola, jota emme enää tarvitse, palvelukoti, jota emme vielä tarvitse sekä hautausmaa, noh), lähin kauppa on noin 6 kilometrin päässä. Oli miten oli. Kaksi nuortani on lukiossa toisella paikkakunnalla, yksi on aloittanut ammattikoulun ja yksi on vielä peruskoulussa.

Meillä on jo vuosia ollut haasteena, ettei ammattikoululaiset pääse ensimmäisenä oppiviikkonaan kouluun joukkoliikenteen avuin, vaan se apu eli kulku kouluun pitää itse keksiä. Tästä onkin nuoret itse keskustelleet, että heidän arvostuksensa tuntuu vähäiseltä. Miksi heidän kulkuaan ei tarvitse tukea ensimmäisellä viikolla?

Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

oisen asteen koulutuksista ammattiopistot aloittivat paikkakunnasta riippuen jo 2.–3.8. ja lukio aloitti peruskoulujen kanssa samaan aikaan, 10.8.

Tässä ei muuten mitään erikoista olisi eikä eriarvoistavaakaan, paitsi että esimerkiksi Lohjalla tämä tuo eriarvoisuutta ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Lohjalla joukkoliikenne maaseutu- ja taajama-alueilta keskustaan, jossa ammattikoulu ja lukio sijaitsevat, toteutuu vasta lukioiden ja peruskoulujen aloittaessa, eli viikon verran ammattikoululaiset saavat järjestää itse kyytinsä kouluun. Toisten vanhemmat pystyvät järjestämään työ- tai loma-aikojansa niin, että voivat kuljettaa opiskelijoitaan kouluun, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni toisen asteen opiskelija hakeutuu kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja yksi syy tähän on joukkoliikenne. Helsinkiin pääsee helpommin kuin oman kotikaupungin asiointikeskustaan.

Tämä viikon ero joukkoliikenteessä on ollut jo vuosia ongelmana, eikä pidennetty oppivelvollisuus tuonut muutosta asiaan. Erään ammattikoululaisen sanoin: eikö meillä ole mitään väliä?

Koulumatkakustannukset tulee hakea Kelalta. Kela korvaa matkat joko itsejärjestetystä (auto/mopo/tms.), joukkoliikenteestä ja niiden yhdistelmästä, mutta korvaukset itsejärjestetystä kyydistä ei korvaa tämän päivän kuluja. Pohdin myös kuntien vastuuta kyydeistä. Pidennetty oppivelvollisuus on kuntien vastuulla, mutta se, miten oman kunnan alueen toisen asteen kouluun pääsee, ei ole? Kokonaisuus ei siis tässäkään ole hallussa eikä pidennetty oppivelvollisuus järjestelmänä todellakaan valmis.

Usein kuulen myös sanottavan, että voihan se nuori muuttaa lähemmäksi koulua. On suhteellisen kohtuutonta myös ajatella muuttoa pois kotoa 15–16-vuotiaana, alaikäisenä ensimmäisenä vaihtoehtona joukkoliikenteen puutteellisuuden vuoksi toisen asteen opintojen alkaessa. Kyllä, toiset ovat kykeneväisiä siihen, mutta ei läheskään kaikki. Ja miksi lapselta pitäisi sellaista edes odottaa?

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja toisen asteen opiskelijoiden äiti.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6160839

Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.6.2023 Mäntynummen yhtenäiskoulun hankesuunnitelma

Jatkokausi kaupunginhallituksen varajäsenenä alkoi kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja nyt alkoi tämän kauden toinen puolikas.

Kokous oli mielenkiintoinen. Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa elinvoimajohtaja kävi antamassa elinvoiman ajankohtaiskatsauksen ja talousjohtaja kävi vastaamassa kysymykseen Lohjan ensimmäisestä osallistuvasta budjetoinnista.

Eri ehdotuksia tuli 223 ja eniten ääniä sai iltatorien kehittäminen. Upeaa on, että esimerkiksi liikuntaan ja järviin liittyvät ehdotukset on laitettu eteenpäin liikuntakeskukselle ja järvityöryhmälle, jotta niitä voisi mahdollisesti alkaa työstämään.

Käsittelimme myös Mäntynummen yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa.

opetus on vuodesta 2015 ollut osittain väistötiloissa
Tilojen ylläpito opetuskäytössä vuosi vuodelta haastavampaa
Lasten määrän muutosten ennustaminen mänttärin alueella on haastavaa. Alueella tällä hetkellä 1500 lasta palvelujen piirissä. On teetetty uusi väestösuunnitelma eri skenaarioilla ja edelliseen järjestelmään verrattuna ne ovat sivistysjohtajan mukaan yltiöpositiivisia. Tunnin juna-vaihtoehdossa paras ennuste lapsimäärän kasvussa, eli 100 lasta/vuosi. Ennustettavuus kuitenkin haastavaa

Lukion uudet tilat valmistumassa 2024
Koko kaupunkia koskeva palveluverkkoselvitys tarpeellinen toteuttaa vuoden 23 aikana
Alueella päiväkoteja 4 kpl
kouluja 6 kpl

Tein vastaesityksen, jossa esitettiin liikuntatilojen tilanteen selvittämistä. ”Lupaavasti” alkoi kaupungin tärkeä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä hytetyö ja jatkuu sama liian pienten liikuntatilojen rakentaminen, kuten jo vuosia on ollut.

Hävisin esitykseni 8-4-1

Esitys:

Muutettu päätösesitys tai vastaesitys:

1. Mäntynummen yhtenäiskoulun ja Mäntynummen päiväkodin nykyiset tilat korvataan hankesuunnitelman mukaisesti uusilla tiloilla, jotka koostuvat pääosin lukion käytöstä poistuvista tilaelementeistä. Alueelle rakennetaan nykyisen yhtenäiskoulun tilalle 586 paikkainen perusopetuksen yhtenäiskoulu ja 105 paikkainen päiväkoti ja 42 paikkaiset esiopetuksen tilat.

2. Mäntynummen päiväkodin uusilla tiloilla korvataan Oravaisten päiväkodin nykyiset tilat. Oravaisten päiväkodin toiminta päättyy, kun Mäntynummen päiväkodin uudet tilat valmistuvat.

3. Kirjaston tilat sovitetaan tarkoituksen mukaisesti olemassa olevan laajuisina uuteen monitomijataloon.

4. Alueelle rakennetaan nuorisotyön käyttöön toimivat tilat monitoimijatalon yhteyteen.

5. Hankkeen jatkosuunnittelussa selvitetään liikuntatilojen riittävyys ja saavutettavuus. Selvityksen perusteella rakennetaan monitoimijataloon koulun ja alueen tarpeita vastaavat liikuntatilat.

Perustelut: alueella on vahva tarve sille, että monitoimijatalon sisällä olisi koko aluetta palveleva kuntosali. Nyt nuoriso ja alueen asukkaat käyvät Perttilän erittäin ahtaalla salilla.

Esitin kokouksessa kysymyksiä myös Lohjan erityisopettajien rekrytilanteista ja ovatko yhteisten luokkien valmiudet aloittaa elokuussa varmat. Esitin erikseen myös kysymykset Järnefeltin yhtenäiskoulun erityisopettaja- ja oporekryistä. Ei huojentavaa vastausta. Tilanne ei ole hyvä.

Kysyin kokouksen päätyttyä myös Lohja 700 juhlavuoden kalasuklaasta. Miksi ihmeessä kuoresuklaa? Onko kyseessä lohjalainen keksintö? Onko kyseessä Lohjanjärven tai jonkun lohjalaisen järven kala? Mistä on suklaa kotoisin? Lohjalla valmistettu?

Kokous oli vähintäänkin mielenkiintoinen.

Viimeisiä päiviä kampanjoinnissa – vauhti tuntuu jo jaloissa

Presidentti Niinistö sanoi puheessaan eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta. Haluan lisätä tähän, että kukaan ei pärjää yksin, tai tee menestystään yksin.

Kampanjointi on hektistä, välillä raskasta, toisinaan yksinäistä, toisinaan yhdessä porukalla iloista tekemistä. Kampanjointi on myös taloudellisesti vaativaa. Pelkkä ehdokasmaksu voi olla hyvinkin korkea. Olen nyt tilanteessa, joka on minulle vaikea ja vieras. Olen siinä mielessä kai aivan tyypillinen suomalainen, että teen yksin, pärjään yksin, enkä pyydä apua. En. Kuulostaako tutulta?

Pystyisitkö sinä tukemaan pyrkiessäni meille töihin Eduskuntaan?

Kampanjaa voi tukea taloudellisesti:

Lotta Paakkunaisen vaalitili

FI90 5780 3820 2024 70

Ehdokkailla on hyvin erilaiset lähtökohdat kampanjan käymiseen ja tekemiseen. Toiset ovat lomalla työstään, toisilla on hurjia summia takanaan ja toisilla nimeä entuudestaan.

Itse en pysty ottamaan lomaa, jotta täysipäiväisesti voisi kampanjoida, vaan lyhyillä yöunilla mennään. Toisaalta se on hyvää treeniä eduskuntatyötä varten, jospa sinne asti pääsisi.

Kampanjoidessani joka tasolla olen täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolella, silti olen oppinut hyvin paljon niin itsestäni kuin

Olen oppinut paljon kanssaehdokkailta, ihaillen kampanjointitaitoja, asiaosaamista ja jaksamista. Olen oppinut hyvin paljon myös toreilla ja tapahtumissa tapaamiltani ihmisiltä. Jokaisesta opista olen kiitollinen.

Olen kiitollinen kaikista viesteistä, kannustavista puheluista ja keskusteluista joita olen saanut nyt kampanjoinnin aikana.

Ehdin vielä kiertämäänkin, tule mukaan!