Lotasta sanottua
Category Archives: suru
Anna tulla 2023
Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa taakse, pohtia mitä oppeja päättynyt vuosi toi mukanaan.
Vuosi 2022 oli poliittisesti aktiivinen ja todella kiireinen. Minut valittiin kunnallisjärjestön johtoon ja olin kiitollinen luottamuksesta. Tiesin, että helppoa ei tule olemaan, mutta uskoin yhteiseen tekemiseen.
https://lottapaakkunainen.com/2022/01/04/vauhtivuoden-alku/
Merkittävä aloite
Tein elokuussa 2021 valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Tammikuun 2022 valtuustokokouksessa se saatettiin loppuun merkittävillä toimenpiteillä. Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
https://lottapaakkunainen.com/2022/01/20/aloite-kasitelty-loppuun-merkittavilla-vaikutuksilla/
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
Vajaaravitsemusaloitteeni on vienyt minut myös puhumaan kansallisessa tilaisuudessa. Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä. https://lottapaakkunainen.com/2022/12/10/lohjan-ikaantyneiden-vajaaravitsemusaloite-esilla-kansallisesti/
Aluevaalit
Vuoden alussa käytiin historialliset aluevaalit ja äänimääräni riitti ensimmäiselle varavaltuutetun sijalle. Paikkaneuvotteluissa keskusta sai kaksi lautakuntapaikkaa, toinen tarkastuslautakuntaan ja toinen tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaan, johon minä sain luottamuspaikan. Aluevaltuustoryhmässämme toimin sihteerinä ja varavaltuutettuna olen aluevaltuustokokouksissa ollut todella monessa mukana varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä.
https://lottapaakkunainen.com/2022/01/24/kiitos/
Olen ottanut vuoden aikana kantaa moneen asiaan, kuten kiusaamiseen ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaan. Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa.
Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut suuresti meihin kaikkiin. Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja kuinka puhua sotatilanteesta lasten kanssa.
https://lottapaakkunainen.com/2022/03/04/auta-lasta-kotona-ja-ukrainassa/
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja vuoden aikana käydyissä kokouksissa oli hyvin mielenkiintoisia asioita ja keskustelu on yleensä kovin vilkasta.
https://lottapaakkunainen.com/2022/03/07/vanhusneuvostossa-2-3-2022/
Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!
Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.
Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan. Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.
https://lottapaakkunainen.com/2022/03/14/ilmastowebinaari-lohjalaisille-lapsille-ja-nuorille/
Valittiinpa Lohjalla uusi kaupunginjohtajakin, kahteen otteeseen.
https://lottapaakkunainen.com/2022/04/21/uusi-kaupunginjohtaja-valittu/
Olin ehdolla puoluevaltuustoon https://lottapaakkunainen.com/2022/04/22/ehdolla-puoluevaltuustoon/ ja puoluekokouksessa kesäkuussa puoluevaltuusto vahvistettiin ja minut valittiin sinne. https://lottapaakkunainen.com/2022/06/11/keskustan-puoluekokouksessa-ei-yllatyksia-vai-oliko/ myös aloitteeni vajaaravitsemuksen seulonnan ottamisesta osaksi hoitopolkua hyväksyttiin keskustan aloitteena.
Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös. Kuulun puoluevaltuuston yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja valiokunnassa käsittelimme keskustan sosiaali ja terveyslinjausta siihen valitun työryhmän työn perusteella. Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa.
Lohjalla on vuoden aikana puhuttu paljon kiusaamisesta, mutta ratkaisuja siihen ei ole ollut ja osa tilanteista on lakaistu maton alle. Olen ottanut tähänkin kantaa. https://lottapaakkunainen.com/2022/04/25/kaukana-hiekkalaatikosta-ja-turvallisesta-hyvaksyvasta-ymparistosta/
Otin kantaa myös translain uudistukseen, moneen otteeseen. https://lottapaakkunainen.com/2022/10/24/translaissa-on-kyse-ihmisoikeuksista-ei-ideologiasta/
Olen tehnyt vuoden aikana myös keskusteluja ja hyvin vahvoja tunteita herättäneen kunnallisvalituksen Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta. https://lottapaakkunainen.com/2022/10/17/kunnallisvalitus-lehmijarvi-pulli-maaseutualueiden-osayleiskaavasta/
Tämän vuoden aikana tein kaksi valtuustoaloitetta
Maaliskuussa keskustelimme valtuutettukolleega Satu Nybäckin (sd.) kanssa ajankohtaisesta tilanteesta perheneuvolassa ja jaoimme huolen perheneuvolan tilanteesta. Puhuimme aloitteen tekemisestä ja koska aloite on kiireellinen, päätimme, että olosuhteiden vuoksi minä esitän sen. https://lottapaakkunainen.com/2022/03/25/valtuustoaloite-perheneuvolan-palveluiden-riittavyyden-kartoittamisesta-23-3-2022/
Tein myös valtuustoaloitteen kasvatus- ja opetuslautakunnan Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Toki vuosi kaiken politiikan keskellä on ollut myös teinien ja lasten kasvukipuja, irtautumisia, erittäin voimakkaitakin irtautumisia, joissa oma vanhemmuus on ollut puntarissa ja koetuksella kovastikin. Välillä tuntuu, että kukaan ei kuule, mistään ei saa tukea, kukaan ei ymmärrä, mitä tukea tarvitaan ja lähetteet hylätään näkemättä lasta, lausuen aivan käsittämättömiä korulauseita, joilla piilotetaan se, että resurssit eivät riitä auttamaan kaikkia, että ennaltaehkäisyyn ei pystytä panostamaan. Oma venyminen on tuolloin kovimmillaan ja itsekin erityistarpeisena on toisinaan hankalaa ymmärtää ja toimia sen mukaan.
Vuoden aikana tapahtuneista muutoksista, luottamustehtävien määrästä ja siitä syystä, että halusin perheellenkin jäävän aikaa, päätin luopua kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Kun vastaanotan tehtävän, haluan tehdä sen kunnolla ja syventyä. Koin, että kunnallisjärjestö ansaitsee puheenjohtajan, joka pystyy keskittymään tehtävään kunnolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Ferin. Uskon hänen ottavan tehtävän haltuun ja tuovan uutta virtaa kunnallisjärjestöön.
Syksyn kova vauhti toi joulun ja vuodenvaihteen nopeasti eteen, ihan huomaamatta jälleen. Joulu oli rauhaisa, ihanan lämminhenkinen ja ilon täyteinen. Toki yksi lapsista oli hyvin tunteellinen lahjojen avaamisen jälkeen, ei pettymyksestä, vaan siksi, että joutuu odottamaan taas vuoden jännitystä, pakettien avaamista ja joulukuusen koristelua.
Vuodenvaihde tuo minulla myös surun pintaan, sillä esikoiseni menehtyi 1.1.2001. Siitä siis on jo aikaa, mutta suru ei väisty. Se muuttuu, mutta ei poistu.
Pyry syntyi 20.11.2000 ja muutti elämäni täysin. https://lottapaakkunainen.com/2019/11/19/ala-huoli-aiti-kylla-sa-muistat-surra-2/
Pyryn menehdyttyä suru oli fyysistä kipua ja sanonta tyhjästä sylistä oli todellinen. Tyhjä syli ei ole vain sanonta, vaan sekin tuntuu fyysisenä kipuna ja sylissä olevan vauvan painon puutteena. Sen tosissaan tuntee. Ja se murskaa alleen.
Vuodenvaihde tuo nykyään myös tyhjyyttä, sillä vuodenvaihtuessa soitin aina isälleni ensimmäisenä uuden vuoden toivotukset, nyt oli kuudes vuodenvaihde, kun sitä en voinut tehdä.
Vaikka vuodenvaihde nostaa aina hieman surumielisyyttä omassa sydämessäni, pitää kuitenkin ilo, rakkaus ja myönteisyys pintansa ja nousee päällimmäiseksi. Minulla on neljä upeaa, eläväistä sähikäistä ihmistainta, joiden puolesta teen kaikkeni.
Joten vuosi 2023, anna tulla vaan! Olen suhteellisen valmis.
Toivon jokaiselle hyvää uutta vuotta
Äiti, älä huoli. Kyllä sä muistat surra
Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.
Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla. Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.
Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta. Marraskuun loppupuolella minut aina valtaa pieni paino, suru tulee sisään. Se vaan tulee aina pyytämättä, muistamatta. Tämä on joka vuotinen tunne. Pyry on ajatuksissa joka päivä, tämä murskaava tunne valtaa pahiten aina näihin aikoihin ja vuodenvaihteessa, Pyryn kuolinpäivänä.
Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen lähes viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni näihin aikoihin ihan hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra. Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Itkeminen alkoi jo aiemmin ja tänäänkin sitä on riittänyt.
Tänään olisi Pyryn syntymäpäivä. Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan. Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista. Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien. Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta. Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin. Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen. Kotiin veimme lääkärin mukaan ”täydellisen terveen pojan”. Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. ”ihan normaalia” totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)
Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin ”täydellisen terveen tytön”, kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan ”guru” totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Totesin lisäksi, että kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini.
Tälle lapselleni sain seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi, toisin kuin Pyryn sydänvika, joka löydettiin vasta ruumiinavauksessa. Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä. Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.
Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Muistan erään lääkärin todenneen minulle kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että ”voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen” ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että ” hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa”.
Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään. Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat. Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla.
Jokainen päivä.
Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.
Onnea, iloa ja valoa
On minullakin oikeus kokea onnea, iloa ja valoa. Totesi pääministeri tiedotustilaisuudessa Lahdessa.
Kyllä, meillä kaikilla on oikeus kokea onnea, iloa ja valoa yhteiskunnallisesta asemastamme, ammatistamme, siviilisäädystä tai muusta asemastamme huolimatta. Surullista ja huolestuttavaa on, jos sitä kutsuu onneksi, iloksi ja valoksi, mitä alkoholin avulla löytää. Raskaat vastuut kuulemma vaatii raskaat huvit. Raskas huvi vaan ei rentouta, eikä varsinkaan palauta. Kivaa se varmasti on, mutta rentouttavaa, palauttavaa tai onnea?
Olin jotenkin hämmentynyt pääministerin sanoista. Itse löydän onnea, valoa ja iloa perheeni, lasteni kanssa lomailusta, vapaa-ajan vietosta ja pienistä hetkistä heidän kanssaan. Toki jokainen meistä kaipaa toisinaan sitä omaa aikaa, mutta pääsääntöisesti se ilo, valo ja onni tulee lasten kanssa vietetyssä ajassa.
Pääministerimme vakuuttelut siitä, että hän on aina hoitanut työnsä, eikä ole ollut päivääkään poissa, tai että juo vain mietoja alkoholijuomia kuulostavat huolestuttavasti riippuvaisen puheilta. Nämä puheet ovat vanhoja, meille suomalaisille hyvin tuttuja puolustuspuheita, jotka me haluamme uskoa ja joita me itsekin toistamme, puolustaaksemme alkoholin käyttöä. Emme näe alkoholin juonnissa vikaa, emme näe riippuvuutta sairautena, emme halua nähdä kasvavaa riippuvuutta. Haluamme puolustaa alkoholin juontia. Olemmehan tottuneet siihen osana kulttuuriamme, myös ongelmien kieltäminen on hyvin syvällä kulttuurissamme.
Alkoholismia on monenlaista, riippuvuutta on monenlaista. Alkoholismi on myös periytyvää. Alkoholi on edelleen tabu.
Varsinkin, jos juojana on nuori, äiti, menestyvä ja pidetty nainen.
Työnantajalla on velvollisuus ohjata hoitoon. Onko Valtioneuvostolla ohjeistusta, jos olisi kyseessä riippuvuus?
Translain uudistus ja mitä siitä (ainakin) puuttuu
Nykyinen translaki loukkaa sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Translain uudistuksen on arvioitu esiteltävän viikolla 34 (22.8. alkava viikko). Uudistusta valmisteltaessa Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti raportissaan (31.1.2020) vaihtoehtoja translakiuudistuksen toteuttamiseksi. Raportin mukaan nykyinen oikeustila altistaa transsukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt syrjinnälle ja muille oikeudenloukkauksille, erityisesti yksityisyyden loukkauksille. Lisäksi työryhmä arvioi raportissaan alaikäisten transihmisten tilannetta. Työryhmä huomautti, ettei nykyinen hallitusohjelmakirjaus tunnista työryhmän havaitsemia haasteita alaikäisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Työryhmä esitti vaihtoehtona, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille.
Kansallinen lapsistrategia toteutti lapsille ja nuorille kyselyn yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Translasten ja -nuorten perheet ry:n kanssa. Kyselyä on valmisteltiin yhdessä Seta ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n, Trans ry:n ja Trasek ry:n kanssa. Kysely suunnattiin erityisesti 13-18 -vuotiaille nuorille, jotka ovat sukupuoliltaan moninaisia.
Uudistuksessa on tarkoitus säätää kokonaan uusi laki sukupuolen vahvistamisesta. Laissa säädettäisiin siitä, miten väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolensa voi muuttaa vastaamaan sukupuoli-identiteettiään eli omaa kokemusta sukupuolestaan. Kuten nykyään, sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vain täysi-ikäisille.
Vaikka nuoria on ns. kuultu, silti valmistellussa laissa edelleen esitetään, että sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vain täysi-ikäisille. Hallituksen tulisikin arvioida uudelleen alaikäisten asema lakiuudistuksessa. Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Mahdollisuus saada oikean sukupuolen mukaiset henkilöpaperit viivytyksettä helpottaisi lukuisten transnuorten elämää, vähentäisi syrjintää ja parantaisi nuorten hyvinvointia. Sukupuolen vahvistaminen alaikäisenä on mahdollista muun muassa Norjassa, Irlannissa ja Maltalla. Uusi nimilaki on jo vahvistanut alaikäisten oikeuksia, sillä 15-vuotiaasta alkaen etunimen voi muuttaa toisen sukupuolen mukaiseksi. Sukupuolen vahvistamista koskevan lain olisi luontevaa olla linjassa tämän kanssa.
Transnuori joutuu käymään suhteellisen perusteellisen tutkimuksen ennen varsinaisiin tutkimuksiin pääsyä. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla käydään läpi nuoren mielialaa, keskustellaan ja arvioidaan, määrätään lääkitystä mielialaan ja esitetään terapiassa käymistä. Tämä kaikki sukupuolipoliklinikan vaatimuksesta. Nuorisopoliklinikalla voidaan kirjoittaa näiden jälkeen lähete tutkimuksiin. Lähetettä ei tietenkään ole pakko hyväksyä transpolilla.
Nuori on jo käynyt kovan kamppailun itsensä kanssa, potee huonommuutta, mieliala on usein huonompi kuin ikätovereillaan ja läheisille kertominen on vakava kriisin ja kasvamisen paikka, kaikille osapuolille.
Nuori kokee myös muita vahvoja tunteita, kuten esimerkiksi pettymyksen tunteet nuorisopoliklinikalla, kun on käynyt vaaditulla hoito- ja arviointijaksolla saadakseen lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle, odottamista, itsensä selittämistä uudestaan ja uudestaan. Pelkoa hylkäämisestä. Pelkoa lähetteen hylkäämisestä, pelkoa siitä, että häntä ei hyväksytä, hänen itsensä vuoksi.
Itsensä hyväksymisessä on mennyt kauan, ja kun on sinut itsensä kanssa, kamppailua siitä, että hänet hyväksytään.
Yhteiskunta ja kouluelämä on hyvin sukupuolittunutta, esimerkiksi vielä tänä päivänä joissain kouluissa jopa bussijonot on määritelty tyttö-poikajaoitteluilla (ihan oikeasti).
Henkilöllisyystodistukset, asuntohakemukset, tukihakemukset, kaikki kyselyt, lomakkeet, you name it, kaikissa kysytään sukupuolta.
Miksi sukupuolen ilmoittaminen on niin vakavaa toisille? Nyt tarkoitan nimenomaan cis-enemmistöä. Miksi se heille on tärkeää, miten joku toinen ilmoittaa oman sukupuolensa? Miksi vastustaa sitä, että toinen saa ilmoittaa sukupuolensa? Miksi se, että jollekin on tärkeää kertoa olevansa mies/nainen, kun vihdoin on sinut itsensä kanssa, on uhka heille, joille sukupuoli on aina ollut. Miksi on tärkeää vastustaa vapautta ja oikeutta olla itsensä ja kertoa se? Miksi on tärkeää vastustaa ihmisen minuutta ja hyvinvoinnin parantamista?
Miksi on tärkeää, että translain uudistus etenee ja että siinä oikeasti otetaan alaikäiset huomioon:
Etuja, joita sukupuolen juridisesta korjaamisesta on sitä tarvitseville alaikäisille:
- lasten oikeudet toteutuvat suositusten mukaisesti
- lapsi saa sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit ja tulee kohdatuksi sukupuolensa mukaisesti
- lapsen itsemääräämisoikeus vahvistuu häntä itseään koskevissa asioissa
- lapseen kohdistuva väärinsukupuolittaminen ja syrjintä väheneevät ja hyvinvointi lisääntyy.
Sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa on alaikäisten kohdalla kyse ihmisoikeuksista. YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta tulkitaan siten, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on myös oikeus saada oma oikeudellinen sukupuolensa vahvistettua.
Nyt on myös tärkeää huomioida, että Translain kokonaisuudistus ei tarkoita sukupuolen korjaamiseen liittyvän kirurgian vaatimista alaikäisille.
Tärkeä huomio myös on, että vaikka puhumme kauniisti väestöpohjaisesta rintasyöpäseulonnasta, on trans- ja muunsukupuolisten henkilöiden osallistuminen jäänyt paitsioon. Meneillään oleva translain uudistaminen on erinomainen paikka edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Kansainvälisen arvion mukaan trans- ja muunsukupuoliseksi identifioituvien osuus maailman väestöstä on 0,1–2 prosentin välillä (Goodman ym. 2019). Suomessa lähetteiden määrä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin on 15 vuodessa lähes 20-kertaistunut. Eli asia koskee yhä kasvavaa osuutta väestöstä. Nykyinen käytäntö jättää siis transmiehet, eli sukupuoltaan mieheksi korjanneet, ilman tärkeää seulontaa, vaikka he yhä voivat sairastua kohdunkaula- tai rintasyöpään. Seulontaa tulisi tarjota ihmisten elinten ja niihin liittyvän syöpäriskin eikä juridisen sukupuolen perusteella (Sterling 2020).
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/translain-uudistamisessa-kuullaan-lasten-ja-nuorten-nakemyksia
Alaikäisten tutkimukset ja hoito
Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023
Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.
Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.
Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito, sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.
Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.
Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.
Lotta Paakkunainen 