Valtuustossa talousarvio ja tein aloitteen Nummi-Pusulan lukion ponnen käyttöönotosta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.

Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.

Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. 

Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin. 

Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.  

Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- 
ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto. 

Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei. 

Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.  

Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.  

(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.) 

Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.  

Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa. 

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia. 

Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.

Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.

Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä. 

Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.

Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.  

Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa. 

Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana. 

Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella. 

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.

Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.

Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.

Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.

Kunnallisvalitus Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta

Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.

Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.

Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.

Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti kattavasti ja hyvin aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5416834#cxrecs_s

Voit lukea valitukseni kokonaan:

Helsingin hallinto-oikeus

Sörnäistenkatu 1,

00580 HELSINKI

Asia

Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava

Vaatimukset

Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.

Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.

Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.

Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.

Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.

Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.

Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.

Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

8.9.2022

Lotta Paakkunainen

Koulut alkavat! Ajetaan ihmisiksi

Koulut alkavat tällä viikolla. Muistattehan olla liikenteessä tarkkoina, moni lapsi kulkee ensimmäisiä kertoja kouluun. On meidän aikuisten vastuulla, että se matka on turvallinen.

Koulumatka Lohjalla 9.8.2018

Päivien lyhentyessä näkyvyyskin alkaa pian olla huono varsinkin aamuisin.

Turvataan lastemme koulumatka ja ajetaan ihmisiksi.

Aiemmin koulumatkoista kirjoittamaani mm.:

Ehdolla puoluevaltuustoon

Miksi minusta puoluevaltuuston jäsen? 

Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välillä ja tuo kentän ääntä päättäjien korviin. Se kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Uudeltamaalta valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä puoluevaltuustoon.  

Keskustan puoluekokouksessa asetetaan uusi puoluevaltuusto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. 

Uudeltamaalta valitaan puoluevaltuustoon yhdeksän puoluevaltuutetun ja yhdeksän varavaltuutetun ryhmä. Itse olen ehdolla tähän ryhmään.

Ehdolla olevan on kirjoitettava lyhyt esittely itsestä ja alla minun ”Miksi Lotta puoluevaltuustoon”-esittelyni:

Puoluevaltuuston jäsenehdokkaan henkilöesittely 

Kuka olen 

  • Olen 48-vuotias, viiden äiti, kolmen bonusäiti, yrittäjän puoliso, yhdistys- ja järjestötoimija sekä yhteisöpedagogian opiskelija. Taitava verkostoituja, toimissani arvostettu yhteistyökumppani ja mielipidevaikuttaja, joka haluaa katsoa eteenpäin, aina pyrkien yhteistyöhön. Avarakatseisuuteeni on vaikuttanut monella paikkakunnalla asuminen. Etsin poliittista kotiani hetken ja löysin sen keskustasta, mutta minulla on myös vankka näkemys, kuinka toimitaan muilla kentillä. 

Mihin uskon 

  • Uskon sinnikkyyteen ja siihen, että jokainen on yhtä arvokas ja kaikkia tulee kuulla. Tärkeää minulle on toimia asiat edellä, yhteistyössä ja toisia kunnioittaen. Uskon laajaan kansalaisvaikuttamistyöhön ja kannustamiseen.  

Miten olen vaikuttanut ja vaikutan nyt 

  • Otan aktiivisesti kantaa ja uskallan tuoda erilaisia näkökohtia ja muutostarpeita esille.  
  • Olen toista kautta kaupunginvaltuutettuna ja tänä aikana tehnyt 11 valtuustoaloitetta, joista viimeisimmät ovat:   
  • Perheneuvolan palveluiden riittävyyden kartoittamisesta (yhdessä sd:n valtuutetun kanssa),  
  • Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (tästä myös puoluekokousaloite) sekä  
  • vammaisvaikutusten arvioinnista.  
  • Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 ja sinä aikana luottamus minuun yli puoluerajojen tekemäni työn ja yhteistyön ansiosta on kasvanut. 
  • Tällä hetkellä olen Lohjan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehityslautakunnan jäsen. Toimin myös Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä Lokova ry:ssä (Lohjan koulujen vanhemmat) toimin viime kauden aktiivisena kouluväkivallan ja –kiusaamisen vastustajana sekä lähikoulujen ja lastensuojelun palvelujen puolestapuhujana. Nostin kaupungissani esiin lastensuojelun ongelmat, vaikka tuota asiaa ei tuolloin haluttu kuulla sekä olen nostanut neurovähemmistöperheiden haasteita systemaattisesti esille. 
  • Olen säännönmukaisesti tukenut kuntalaisten aktivoitumista, nostanut osallistamisen tärkeyttä esiin, järjestänyt tapahtumia ja paneelikeskusteluja (puhujina mm. Hilkka Kemppi, Markus Lohi, Anu Vehviläinen, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Kurikka (Kuntaliitto)). 
  • Olen tehnyt kaksi kansalaisaloitetta, joilla on tuhansia kannattaja-allekirjoituksia: toisen (kyläkoulut säilytettävä osana yhdenvertaista perusopetusta) aloitteen tein yhdessä sitoutumattoman kyläaktiivin kanssa ja toisen (takuueläkkeen parantamiseksi) aktiivisen kuntalaisen kanssa.  
  • Olen kyläasiamiehenä ja vapaaehtoistoimissani ollut vuosikymmenen ajan lähidemokratian ja osallisuuden kehittäjä, olen myös laatinut julkaisun lähidemokratiasta ja kuntalaisvaikuttamisesta. Olen aktiivinen alueen kehittäjä, yhtenäisyyden esiin nostaja, moninaisen asumisen puolestapuhuja ja pidän jatkuvasti yllä keskustelua lähipalveluiden kehittämisestä. Omalla asuinalueellani olen nostanut koululaisten turvallisuutta esiin ja tein sinnikkäästi töitä saadaksemme turvallisen koulutien. 
  • Kunnallisjärjestössä toimin myös viestintävastaavana ja vaalien aikana tuin ja koulutin jokaista ehdokastamme some-viestintäkampanjoissa. Ehdokkaiden välisen yhteistyön tukeminen ja yhteispelin tärkeys olivat keskeisiä teemojani. 

Mikä saa minut toimimaan  

Minut pitää toiminnassa vastuu. Vastuu lapsille, vastuu ikääntyneille ja heikommille. Koen kehittämisen tärkeänä ja olevani tärkeä osa kehitystä ja eteenpäin katsovaa vaikuttajaelintä. 

Koskettavin saavutukseni  

Olen vastaanottanut vuonna 2016 Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein ansiokkaasta kasvatustyöstäni ja sitä minulle esittivät yhteistyökumppanini, kuntalaiset ja kouluverkon vaikuttajaraadin jäsenet sinnikkäästä työstäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. 

Lisää liitteenä olevassa ansioluettelossa. 

Vaikutetaan tulevaisuuteemme – yhdessä! 

Lotta Paakkunainen 

Tw:@lottapaakku 

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.  

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito,  sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.  

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.  

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Lohjan kouluverkkopäätöksiä vuodesta toiseen – mitä sitten tapahtui

Voit myös kuulla tekstini podcastissani

Sain kiinnostavan pyynnön kirjoittaa jatko-osan tälle kirjoitukselleni:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?

Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.

Vuosi 2015:

Tekninen johtaja herää sisäilmaongelmiin, mutta kukaan muu kaupungilla ei: https://nummentie.blogspot.com/2015/12/tekninen-yllatys-lohjan.html

Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.

Kerroin aluefoorumissa Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan 

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 
2) koulun läheistä sijaintia, 
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

https://nummentie.blogspot.com/2015/09/kannattaako-kuntalaista-kuunnella-vol-2.html

Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on  toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html

Entä Anttila?

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/anttilaan-suunnitellaan-niin-kiireella.html

Asemanpellon koulun puolesta kerättiin adressiin nimiä (sähköiseen yli 800 allekirjoitusta) https://www.adressit.com/asemanpellon_koulun_puolesta

Äänin 6-7 Lohjan kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle 28.10.2015 vielä lisää lakkautuksia.

  • Pulli 1.8.2016 (tuolloin ei lakkautettu)
  • Karstu 1.8.2017 (tuolloin ei lakkautettu)
  • Lehmijärven koulu asteittain 2019-2025 (ei ko päätöstä)
  • Virkbyn TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)
  • Rauhalan koulun 5-6 lk:t siirretään Järnefeltin yläkouluun 1.8.2018 alkaen (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
  • Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun 1.8.2018 (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
  • Nummenkylän koulu vuosina 2019-2025 (tuolloin ei lakkautettu)

Toivottavasti nämä lapset antavat meille anteeksi.

Käänteitä on ollut, tai voiko niitä käänteiksi sanoa, jos todetaan, että lakkautuspäätöksiä on tuotu uudestaan ja uudestaan.

https://nummentie.blogspot.com/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

Lohjan kiinteistöt ovat olleet surullisessa kunnossa. Otetaan esimerkiksi Lohjan koulut. Katsotaanpa tulevia niinsanottuja pommeja:

yläkoulut:

  • Harju  (rv 1956) 46% (koulu lakkautettu hallinnollisesti keväällä 2021, oppilaat siirtyivät Laurentiuskouluun/Ojamoharjulle)
  • Järnefelt  (rv 1968) 83% (peruskorjaus ja uudisrakentaminen meneillään 2021)
  • Nummi-Pusula (rv??) 67% (peruskorjattu 7 milj.€ 2018)

Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)

Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.

28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan  hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.

Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.

2016:

Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/koululaisten-koulumatka.html

Jalavan koulun sisäilmainfo

Ojaniitun koulu valmistuu

Ojamon sisäilmaongelmiin aletaan herätä:

Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015.  En ole saanut raporttia,  enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty.  Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.

Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. 

https://nummentie.blogspot.com/2016/04/ojamon-kouluko-seuraava-yllattava.html

Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:

Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):

  • Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
  • Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
  • Perttilä rv 1992 62%
  • LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava ”yllätys” varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset). https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Nummi-Pusulan lukio lakkautetaan. Ponsi toisen asteen opiskelijoiden studiosta hyväksytään, mutta mitään sille ei ole tehty.

2017:

Pienkoulujen lakkautuksia käsitellään jälleen. Sisäilmaongelmia ”tupsahtelee”

Routionmäen uusi koulu valmistuu (Roution alakoulu, Jalavan koulu)

2018:

Karstun koulu lakkautetaan, Maksjoen koulusta jälleen lakkautuspäätös,

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi (siitä huolimatta alueen pikkukoulut jatkuvassa uhassa):

Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys

Järnefeltin sisäilmaongelmiin herätään: https://lottapaakkunainen.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

2019:

Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.

Asemanpellon alueen asukaskyselyn tiivistelmä
Vetoomus ja faktoja Asemanpellon koulun puolesta

Valtuusto päätti Järnefeltin koulun uudisrakentamisesta

Valtuusto hyväksyi Mäntynummen yhtenäiskoulun tarvesuunnitelman: https://lottapaakkunainen.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

Asemanpellon koulun puolesta adressiin on kerätty jo 1805 allekirjoitusta

2020:

Talouden tasapainottamislistalla jälleen monta koulua.

  • Ikkala lakkautuspäätös, lakkaa 2023
  • Lehmijärvi listalla, hallitus poisti
  • Maksjoki lakkautuspäätös (jälleen)
  • Rauhala lakkautuspäätös
  • Laurentius-koulu valmistui
  • Pulli lakkautuspäätös

Järnefeltin lapset eivät vieläkään väistössä: https://lottapaakkunainen.com/2020/10/26/jarnefeltin-koulun-lapset-ovatko-toimet-olleet-riittavia/

Tiivistetty yhteenveto:

Lakkautusuhat/-päätökset

  • Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
  • Harju (2021)
  • Hiiden koulu (2014)
  • Hyrsylä (2015)
  • Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
  • Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
  • Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
  • Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
  • Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
  • Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
  • Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
  • Neitsytlinna (2015)
  • Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
  • Nummi-Pusulan lukio (2016)
  • Nummentausta (2015)
  • Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
  • ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
  • Solbrinken (2015, ei toteutunut)
  • Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)

Remontoidut / uudet koulut

  • Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
  • Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
  • Mäntynummen yhtenäiskoulu (2018 verkkoselvitys, 2019 tarveselvitys, peruskorjauksen viivästyminen, koska Lyseo viivästyy)
  • Nummen yhtenäiskoulu 2018 (peruskorjaus)
  • Ojaniitun koulu 2016
  • Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
  • Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
  • Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä

Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)