Lotasta sanottua
Category Archives: Toinen aste
Kouluahdistus on todellista, johon on ratkaisuja
Yle uutisoi 27.2.2023, että Työelämästä kadonneita yli 140 000 https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-140223
Joukossa on syrjään jääneitä nuoria. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä.
Meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka kieltäytyvät koulusta eri syistä. On koulukiusaamista, on vakavaa kouluahdistusta eri syistä, on neuropsykiatrisia haasteita, on tunnistamattomia neuropsykiatrisia haasteita.
Etäkoulu on mahdollista, jos sinulla on rahaa. Esimerkiksi erinomainen etäkoulu Laavulearning: https://www.laavulearning.com/?gclid=CjwKCAiAxvGfBhB-EiwAMPakqr_3F05yNGx5OGpZFuvcTMR2RIbuDQVx-dFx23x20ZyRg0pbN9hUuRoCcBsQAvD_BwE
Laavu Koulu tarjoaa huoltajalle ratkaisuja lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Oletpa sitten ulkomailla asuva tai Suomessa oleva kotioppija, löytyy Laavusta ratkaisu opintojen etenemiseen.
Ilmoittautumiseen tarvitsee ”vain” vajaa 2000 euroa.
Opetushallitus ja perusopetuslaki lähtevät koulun näkökulmasta, ei lapsen: Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa
Perusopetuslaissa 18 §:ssä Erityiset opetusjärjestelyt sanotaan: ”Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: …. 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä”
Toisissa kouluissa mahdollistetaan esimerkiksi vakavaa kouluahdistusta kärsivän, erilaisista neuropsykiatrisia haasteita omaavan oppilaan koulunkäynnin etänä ja erityisin järjestelyin, mutta se ei ole itsestään selvänä käytäntönä ja toiset huoltajat joutuvat taistelemaan saadakseen lapselle etäkoulua tai erityisiä järjestelyjä. Toiset lapset otetaan huostaan, vaikka perheen arkea ja erityisesti lasta helpottaisi etäkoulu ja joustava opetus.
Koululaitoksemme nykymuodossaan ei tue kaikkia oppijoita.
Koulupudokkuus, koulukieltäytyminen ja kouluahdistus on todellisuutta, johon meidän tulee herätä, johon meidän tulee löytää työvälineitä ja helpottaa perheiden ja lasten arkea. Vain sillä tavalla meidän yhteiskuntamme tulee kestämään ja vain sillä tavalla perheet, lapset ja nuoret pysyvät toimivina yhteisömme ja yhteiskunnan jäseninä.
Länsi-Uusimaa julkaisi mielipidekirjoitukseni aiheesta 3.3.2023:
Anna tulla 2023
Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa taakse, pohtia mitä oppeja päättynyt vuosi toi mukanaan.
Vuosi 2022 oli poliittisesti aktiivinen ja todella kiireinen. Minut valittiin kunnallisjärjestön johtoon ja olin kiitollinen luottamuksesta. Tiesin, että helppoa ei tule olemaan, mutta uskoin yhteiseen tekemiseen.
https://lottapaakkunainen.com/2022/01/04/vauhtivuoden-alku/
Merkittävä aloite
Tein elokuussa 2021 valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Tammikuun 2022 valtuustokokouksessa se saatettiin loppuun merkittävillä toimenpiteillä. Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
https://lottapaakkunainen.com/2022/01/20/aloite-kasitelty-loppuun-merkittavilla-vaikutuksilla/
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
Vajaaravitsemusaloitteeni on vienyt minut myös puhumaan kansallisessa tilaisuudessa. Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä. https://lottapaakkunainen.com/2022/12/10/lohjan-ikaantyneiden-vajaaravitsemusaloite-esilla-kansallisesti/
Aluevaalit
Vuoden alussa käytiin historialliset aluevaalit ja äänimääräni riitti ensimmäiselle varavaltuutetun sijalle. Paikkaneuvotteluissa keskusta sai kaksi lautakuntapaikkaa, toinen tarkastuslautakuntaan ja toinen tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaan, johon minä sain luottamuspaikan. Aluevaltuustoryhmässämme toimin sihteerinä ja varavaltuutettuna olen aluevaltuustokokouksissa ollut todella monessa mukana varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä.
https://lottapaakkunainen.com/2022/01/24/kiitos/
Olen ottanut vuoden aikana kantaa moneen asiaan, kuten kiusaamiseen ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaan. Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa.
Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut suuresti meihin kaikkiin. Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja kuinka puhua sotatilanteesta lasten kanssa.
https://lottapaakkunainen.com/2022/03/04/auta-lasta-kotona-ja-ukrainassa/
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja vuoden aikana käydyissä kokouksissa oli hyvin mielenkiintoisia asioita ja keskustelu on yleensä kovin vilkasta.
https://lottapaakkunainen.com/2022/03/07/vanhusneuvostossa-2-3-2022/
Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!
Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.
Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan. Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.
https://lottapaakkunainen.com/2022/03/14/ilmastowebinaari-lohjalaisille-lapsille-ja-nuorille/
Valittiinpa Lohjalla uusi kaupunginjohtajakin, kahteen otteeseen.
https://lottapaakkunainen.com/2022/04/21/uusi-kaupunginjohtaja-valittu/
Olin ehdolla puoluevaltuustoon https://lottapaakkunainen.com/2022/04/22/ehdolla-puoluevaltuustoon/ ja puoluekokouksessa kesäkuussa puoluevaltuusto vahvistettiin ja minut valittiin sinne. https://lottapaakkunainen.com/2022/06/11/keskustan-puoluekokouksessa-ei-yllatyksia-vai-oliko/ myös aloitteeni vajaaravitsemuksen seulonnan ottamisesta osaksi hoitopolkua hyväksyttiin keskustan aloitteena.
Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös. Kuulun puoluevaltuuston yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja valiokunnassa käsittelimme keskustan sosiaali ja terveyslinjausta siihen valitun työryhmän työn perusteella. Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa.
Lohjalla on vuoden aikana puhuttu paljon kiusaamisesta, mutta ratkaisuja siihen ei ole ollut ja osa tilanteista on lakaistu maton alle. Olen ottanut tähänkin kantaa. https://lottapaakkunainen.com/2022/04/25/kaukana-hiekkalaatikosta-ja-turvallisesta-hyvaksyvasta-ymparistosta/
Otin kantaa myös translain uudistukseen, moneen otteeseen. https://lottapaakkunainen.com/2022/10/24/translaissa-on-kyse-ihmisoikeuksista-ei-ideologiasta/
Olen tehnyt vuoden aikana myös keskusteluja ja hyvin vahvoja tunteita herättäneen kunnallisvalituksen Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta. https://lottapaakkunainen.com/2022/10/17/kunnallisvalitus-lehmijarvi-pulli-maaseutualueiden-osayleiskaavasta/
Tämän vuoden aikana tein kaksi valtuustoaloitetta
Maaliskuussa keskustelimme valtuutettukolleega Satu Nybäckin (sd.) kanssa ajankohtaisesta tilanteesta perheneuvolassa ja jaoimme huolen perheneuvolan tilanteesta. Puhuimme aloitteen tekemisestä ja koska aloite on kiireellinen, päätimme, että olosuhteiden vuoksi minä esitän sen. https://lottapaakkunainen.com/2022/03/25/valtuustoaloite-perheneuvolan-palveluiden-riittavyyden-kartoittamisesta-23-3-2022/
Tein myös valtuustoaloitteen kasvatus- ja opetuslautakunnan Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Toki vuosi kaiken politiikan keskellä on ollut myös teinien ja lasten kasvukipuja, irtautumisia, erittäin voimakkaitakin irtautumisia, joissa oma vanhemmuus on ollut puntarissa ja koetuksella kovastikin. Välillä tuntuu, että kukaan ei kuule, mistään ei saa tukea, kukaan ei ymmärrä, mitä tukea tarvitaan ja lähetteet hylätään näkemättä lasta, lausuen aivan käsittämättömiä korulauseita, joilla piilotetaan se, että resurssit eivät riitä auttamaan kaikkia, että ennaltaehkäisyyn ei pystytä panostamaan. Oma venyminen on tuolloin kovimmillaan ja itsekin erityistarpeisena on toisinaan hankalaa ymmärtää ja toimia sen mukaan.
Vuoden aikana tapahtuneista muutoksista, luottamustehtävien määrästä ja siitä syystä, että halusin perheellenkin jäävän aikaa, päätin luopua kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Kun vastaanotan tehtävän, haluan tehdä sen kunnolla ja syventyä. Koin, että kunnallisjärjestö ansaitsee puheenjohtajan, joka pystyy keskittymään tehtävään kunnolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Ferin. Uskon hänen ottavan tehtävän haltuun ja tuovan uutta virtaa kunnallisjärjestöön.
Syksyn kova vauhti toi joulun ja vuodenvaihteen nopeasti eteen, ihan huomaamatta jälleen. Joulu oli rauhaisa, ihanan lämminhenkinen ja ilon täyteinen. Toki yksi lapsista oli hyvin tunteellinen lahjojen avaamisen jälkeen, ei pettymyksestä, vaan siksi, että joutuu odottamaan taas vuoden jännitystä, pakettien avaamista ja joulukuusen koristelua.
Vuodenvaihde tuo minulla myös surun pintaan, sillä esikoiseni menehtyi 1.1.2001. Siitä siis on jo aikaa, mutta suru ei väisty. Se muuttuu, mutta ei poistu.
Pyry syntyi 20.11.2000 ja muutti elämäni täysin. https://lottapaakkunainen.com/2019/11/19/ala-huoli-aiti-kylla-sa-muistat-surra-2/
Pyryn menehdyttyä suru oli fyysistä kipua ja sanonta tyhjästä sylistä oli todellinen. Tyhjä syli ei ole vain sanonta, vaan sekin tuntuu fyysisenä kipuna ja sylissä olevan vauvan painon puutteena. Sen tosissaan tuntee. Ja se murskaa alleen.
Vuodenvaihde tuo nykyään myös tyhjyyttä, sillä vuodenvaihtuessa soitin aina isälleni ensimmäisenä uuden vuoden toivotukset, nyt oli kuudes vuodenvaihde, kun sitä en voinut tehdä.
Vaikka vuodenvaihde nostaa aina hieman surumielisyyttä omassa sydämessäni, pitää kuitenkin ilo, rakkaus ja myönteisyys pintansa ja nousee päällimmäiseksi. Minulla on neljä upeaa, eläväistä sähikäistä ihmistainta, joiden puolesta teen kaikkeni.
Joten vuosi 2023, anna tulla vaan! Olen suhteellisen valmis.
Toivon jokaiselle hyvää uutta vuotta
Valtuustoaloite: kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön (16.11.2022)
Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön
Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.
Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.
Lohjalla 16.11.2022
Keskustan valtuustoryhmän puolesta
Lotta Paakkunainen
Valtuustossa talousarvio ja tein aloitteen Nummi-Pusulan lukion ponnen käyttöönotosta
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.
Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.
Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.
Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu-
ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto.
Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei.
Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.
Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.
(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.)
Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.
Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia.
Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.
Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.
Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä.
Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.
Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.
Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa.
Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella.
Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.
Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 23.8.2022: Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani maksuttomasta toisesta asteesta. Mitä se tarkoittaa ja onko maksuttomuus sama kuin saavutettavuus?
Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.
Mitä sitten maksuton toinen aste tarkoittaa?
Kelan koulumatkatuki korvaa osan toisen asteen opiskelijan koulumatkojen kustannuksista silloin, kun matkojen vähimmäiskilometrimäärä (7km) täyttyy. Koulumatkatukea voi hakea opiskelun alkaessa ja siinä on kuukauden takautuva hakuaika.
Oppimateriaalit saadaan koulusta ja muuta opintotukea maksuttomaan toiseen asteeseen oikeutetut opiskelijat saavat edelleen kuten muutkin opiskelijat. Kun nuori täyttää 17 vuotta ja lapsilisän saaminen loppuu, opintotukea voi hakea Kelasta, eli 16 vuotias opiskelija ei saa opintotukea.
Mitä maksuton toinen aste tarkoittaa, jos asut hieman syrjemmässä, vähän pidemmällä julkisesta liikenteestä ja käyt toista astetta toisella paikkakunnalla? Se tarkoittaa sitä, että koulumatkaan saattaa kulua lähes neljä tuntia yhteensä. Toki kulut korvataan, mutta matka-aika on kuormittava ja kohtuuton. Jos alaikäisenä opiskelijana etsit asuntoa toiselta paikkakunnalta, ainoa, joka alaikäiselle asunnon myöntää on Hoas, jolla ei muuten ole vapaita asuntoja. Haet yksityiseltä, vuokra on korkea, mutta siihen et saa asumistukea, etkä muuten saa opintotukeakaan, koska vanhempien tulot vaikuttavat, kun niitä on vuosituloina yli 41 100. Tukia myönnettäessä huomioidaan vanhempien tulot, mutta ei muita sisaruksia eikä vanhempien muita kuluja.
Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki. Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. Opintotukea 16 vuotias voi hakea ja hän saattaa sitä saada, jos hänen lapsilisänsä on lopetettu. Paitsi että huoltajien tulot vaikuttavat tukeen. Opintolainatakaustakin voit hakea.
Maksuton toinen aste siis ei tarkoita kaikille samaa, eikä se tarkoita kaikille saavutettavaa toista astetta.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Voit lukea kolumnin myös 23.8.2022 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.
Lotta Paakkunainen 