Vierailevana bloggarina Hiiden omaishoitajat ry:n blogissa lasten oikeuksien päivänä 20.11.2021

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2021 kirjoitin Hiiden omaishoitajat ry:n vierailevana bloggaajana.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Päivää on vietetty aina eri teemalla ja tänä vuonna teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Ja se mikä on lapsen oikeus, on aikuisen velvollisuus.

Meillä on velvollisuus taata lapsen oikeus hyvään kohteluun, tasa-arvoon, ymmärtämykseen ja hellyyteen. Meillä on myös vastuu kuulla lapsia ja nuoria.

Käsittelimme viime viikolla Lohjan kaupunginvaltuustossa hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia vuodelta 2020 ja se kertoo karua lukemaa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne.

Juuri tällä viikolla julkaistun kouluterveyskyselyn 2021 tulosten mukaan Lohjalla mielialaan liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet kaikissa vastaajaryhmissä, suurin nousu oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan lapsilla. Vastaajaryhmät ovat 4.-5. luokkalaiset, 8. luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat. Peruskoulun 4. ja 5. -luokkalaisista lapsista 9,4% oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana.

Vuonna 2017 vastaava luku oli 5%.

Päihteiden käyttö lisääntynyt, rikosten määrä kasvanut ja nuorista 26,1%- 34,6% oli kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana.

On sydäntäsärkevää lukea ja nähdä näitä tilastoja sekä syitä siinä takana. Ne eivät kuitenkaan ole pelkkiä tilastoja. Ne ovat lapsia, nuoria, meidän vastuullamme olevia ihmisentaimia.

Totesin valtuustokokouksessa tuohtuneena jo vuosia vatvottuun tilanteeseen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta, että meidän sietäisi hävetä. Ei tämäkään kasvu ole yhtäkkiä tullut.

Hyvinvointikertomus ja sen vuosittainen raportti on kaupungin päätöksenteon kannalta talousarvion, strategian ja hallintosäännön ohella tärkein asiakirja, johon päätösten pitäisi perustua.

Päätöksillämme on väliä, meillä on vastuu.

20.11 on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä päivä. Esikoiseni syntyi tuona päivänä, jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Päivän lähestyessä huomaan aina kerääväni itselleni liikaa töitä ja tekemistä, jotta en muistaisi päivää. Ja joka vuosi huomaan, että älä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Poikani eli vain kuusi viikkoa. Pojallani, Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS, sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Lapsen oikeuksien päivä on omasta kokemuksestani johtuen mielestäni oikealla paikalla. Mikä olisikaan paras hetki vuodessa keskittyä kunnolla lasten oikeuksien juhlistamiseen ja kehittämiseen kuin keskellä synkintä syksyä. Juhlitaan lasta ja lasten oikeuksia!

Hyvinvoiva omaishoitaja on jokaisen lapsen perusoikeus.

Lasten oikeuksien päivää meille kaikille!

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupungin kaupunginvaltuutettu,

Kaupunginhallituksen varajäsen

Alueiden johtokunnan jäsen

Lohjan omaishoidon neuvottelukunnan jäsen

Keskustan valtuustoryhmä

Lohjan kouluverkkopäätöksiä vuodesta toiseen – mitä sitten tapahtui

Voit myös kuulla tekstini podcastissani

Sain kiinnostavan pyynnön kirjoittaa jatko-osan tälle kirjoitukselleni:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?

Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.

Vuosi 2015:

Tekninen johtaja herää sisäilmaongelmiin, mutta kukaan muu kaupungilla ei: https://nummentie.blogspot.com/2015/12/tekninen-yllatys-lohjan.html

Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.

Kerroin aluefoorumissa Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan 

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 
2) koulun läheistä sijaintia, 
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

https://nummentie.blogspot.com/2015/09/kannattaako-kuntalaista-kuunnella-vol-2.html

Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on  toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html

Entä Anttila?

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/anttilaan-suunnitellaan-niin-kiireella.html

Asemanpellon koulun puolesta kerättiin adressiin nimiä (sähköiseen yli 800 allekirjoitusta) https://www.adressit.com/asemanpellon_koulun_puolesta

Äänin 6-7 Lohjan kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle 28.10.2015 vielä lisää lakkautuksia.

  • Pulli 1.8.2016 (tuolloin ei lakkautettu)
  • Karstu 1.8.2017 (tuolloin ei lakkautettu)
  • Lehmijärven koulu asteittain 2019-2025 (ei ko päätöstä)
  • Virkbyn TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)
  • Rauhalan koulun 5-6 lk:t siirretään Järnefeltin yläkouluun 1.8.2018 alkaen (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
  • Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun 1.8.2018 (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
  • Nummenkylän koulu vuosina 2019-2025 (tuolloin ei lakkautettu)

Toivottavasti nämä lapset antavat meille anteeksi.

Käänteitä on ollut, tai voiko niitä käänteiksi sanoa, jos todetaan, että lakkautuspäätöksiä on tuotu uudestaan ja uudestaan.

https://nummentie.blogspot.com/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

Lohjan kiinteistöt ovat olleet surullisessa kunnossa. Otetaan esimerkiksi Lohjan koulut. Katsotaanpa tulevia niinsanottuja pommeja:

yläkoulut:

  • Harju  (rv 1956) 46% (koulu lakkautettu hallinnollisesti keväällä 2021, oppilaat siirtyivät Laurentiuskouluun/Ojamoharjulle)
  • Järnefelt  (rv 1968) 83% (peruskorjaus ja uudisrakentaminen meneillään 2021)
  • Nummi-Pusula (rv??) 67% (peruskorjattu 7 milj.€ 2018)

Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)

Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.

28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan  hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.

Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.

2016:

Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/koululaisten-koulumatka.html

Jalavan koulun sisäilmainfo

Ojaniitun koulu valmistuu

Ojamon sisäilmaongelmiin aletaan herätä:

Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015.  En ole saanut raporttia,  enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty.  Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.

Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. 

https://nummentie.blogspot.com/2016/04/ojamon-kouluko-seuraava-yllattava.html

Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:

Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):

  • Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
  • Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
  • Perttilä rv 1992 62%
  • LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava ”yllätys” varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset). https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Nummi-Pusulan lukio lakkautetaan. Ponsi toisen asteen opiskelijoiden studiosta hyväksytään, mutta mitään sille ei ole tehty.

2017:

Pienkoulujen lakkautuksia käsitellään jälleen. Sisäilmaongelmia ”tupsahtelee”

Routionmäen uusi koulu valmistuu (Roution alakoulu, Jalavan koulu)

2018:

Karstun koulu lakkautetaan, Maksjoen koulusta jälleen lakkautuspäätös,

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi (siitä huolimatta alueen pikkukoulut jatkuvassa uhassa):

Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys

Järnefeltin sisäilmaongelmiin herätään: https://lottapaakkunainen.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

2019:

Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.

Asemanpellon alueen asukaskyselyn tiivistelmä
Vetoomus ja faktoja Asemanpellon koulun puolesta

Valtuusto päätti Järnefeltin koulun uudisrakentamisesta

Valtuusto hyväksyi Mäntynummen yhtenäiskoulun tarvesuunnitelman: https://lottapaakkunainen.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

Asemanpellon koulun puolesta adressiin on kerätty jo 1805 allekirjoitusta

2020:

Talouden tasapainottamislistalla jälleen monta koulua.

  • Ikkala lakkautuspäätös, lakkaa 2023
  • Lehmijärvi listalla, hallitus poisti
  • Maksjoki lakkautuspäätös (jälleen)
  • Rauhala lakkautuspäätös
  • Laurentius-koulu valmistui
  • Pulli lakkautuspäätös

Järnefeltin lapset eivät vieläkään väistössä: https://lottapaakkunainen.com/2020/10/26/jarnefeltin-koulun-lapset-ovatko-toimet-olleet-riittavia/

Tiivistetty yhteenveto:

Lakkautusuhat/-päätökset

  • Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
  • Harju (2021)
  • Hiiden koulu (2014)
  • Hyrsylä (2015)
  • Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
  • Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
  • Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
  • Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
  • Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
  • Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
  • Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
  • Neitsytlinna (2015)
  • Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
  • Nummi-Pusulan lukio (2016)
  • Nummentausta (2015)
  • Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
  • ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
  • Solbrinken (2015, ei toteutunut)
  • Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)

Remontoidut / uudet koulut

  • Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
  • Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
  • Mäntynummen yhtenäiskoulu (2018 verkkoselvitys, 2019 tarveselvitys, peruskorjauksen viivästyminen, koska Lyseo viivästyy)
  • Nummen yhtenäiskoulu 2018 (peruskorjaus)
  • Ojaniitun koulu 2016
  • Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
  • Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
  • Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä

Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)

Kehotin luottamushenkilöitä häpeämään

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2021 emme korottaneet veroprosenttia, muutimme talousarviota 2021, myönsimme kaupunginjohtajalle eron, päätimme sijaisjärjestelyistä sekä puimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia.

Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia käsitellessämme ryhmästämme erinomaisen ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö. Kuunnellessani muiden ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja tuntui raskaalta. Hyvin raskaalta. Kuuntelin kuinka kiinnitettiin raportin rakenteeseen huomiota ja siihen, kuinka huonosti meillä menee, toisaalta myös sitä, miten hyvin menee, sillä niin pienellä osalla kuntalaisista menee huonosti. Tämä siis siitä huolimatta, että kaikista on huolehdittava ja huonovointisten määrä kasvaa. Peräänkuulutettiin resursseja lastensuojeluun ja lapsiperheille suunnattuun ennaltaehkäisevään työhön. Siis samaa, mitä on kuultu ja mistä olen puhunut jo vuosi toisensa jälkeen.

Kävin pitämässä lyhyen puheenvuoron aiheesta, halusin muistuttaa valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä siitä, että päätöksemme ovat yksi syy lisääntyvään pahoinvointiin Lohjalla. Alleviivaan vielä: lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi on yksi seuraus päätöksistämme. Eikä se ihan heti tunnu olevan lopussa.

Puheenvuoroni:

Puheenjohtaja, valtuutetut ja arvoisat viranhaltijat sekä kuulijat 

Hyvinvointikertomuksen raportista keskustellessa tulee muistaa myös mistä on kyse. Kuten edellä ryhmäpuheenvuoroissa on käynyt ilmi, on hyvinvointikertomus hälyttävää luettavaa. Puheenvuoroista voisi luulla, että olemme huolissamme. Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne ja somealustoilla kuntalaiset kovaan ääneen toistavat samaa.  

Sydämessäni toivon ja näen, että kovaäänisimmät ovat pienin ryhmä, mutta kovaäänisimmät näköjään saavat enemmän kuin muut. Hädänalaisia ei haluta nähdä, eikä kuulla. Ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. 

Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin. 

Joka syksy on valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. 

Viranomaisilla on velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Tätä viranhaltijat Lohjalla pyrkivät tekemään. Mitä me teemme luottamushenkilöinä? Lakkautamme virkoja, joilla tehtiin erinomaista ehkäisevää väkivaltatyötä, hylkäämme asumisyksikköjä, puhumme ja esitämme lisäresursseja sekä kauhistelemme tilanteita. Lupaamme ja olemme lukevinamme raportteja. Sen jälkeen menemme kotiin ja suljemme verhot.  

Olisin toivonut, että hyvinvointiraportti otetaan oikeasti tosissaan ja edes luetaan kaikissa käsittelevissä toimielimissä, koska tämähän on käynyt toimielimissä ennen valtuuston käsittelyä. kunnan lainvelvoittama tehtävä on tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen. Tämän raportin perusteella saisimme hävetä.

Me pystymme kyllä parempaan. Päätöksillämme ON väliä. Meillä on vastuu

Lapsiystävällinen Lohja-ilta

Sain viime viikolla kunnian olla Lapsiystävällinen Lohja-illan paneelin vetäjänä. Paneelissa oli keskustelemassa kaupungin asiantuntijoita ja nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Joel Kronqvist. Paneeliin tekemäni kysymykset perustuivat Lohjan ideaseinään, johon kuntalaiset olivat saaneet jättää ideoita ja ajatuksia siitä, miten Lohjasta tulisi vielä lapsiystävällisempi. Nostimme Maaritin kanssa viisi teemaa, jotka selkeästi nousivat esiin ideoissa.

Ideaseinä on auki vielä marraskuun puoleenväliin, voit jättää ideasi tänne: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/lapsiystavallinen-kunta-2/ideaseina/

Voit katsoa paneelin tallenteen täältä:

Jos sä käytät somessa tai tässä päivässäsi reilun minuutin videon katsomiseen, käytä se tähän, aikasi ei mene hukkaan. Nuorisovaltuuston Joel piti tärkeimmän puheenvuoron, joka sinun kannattaa kuulla.

Joel muistuttaa nuorten mielenterveyden tilanteesta

Koko tilaisuuden näet Lohjan kaupungin YouTube-kanavalta. Tilaisuudessa esiteltiin monia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille suunnattu kouluPT-hanke. Upeita tuloksia siitä!

Näin Länsi-Uusimaa kirjoitti illasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4347595

Luottamushenkilön syysloman viettoa

Olen syyslomaviikon käyttänyt lukien ja nuorimman kanssa leikkien. Viime viikolla ollaan oltu kovassa flunssassa ja siksi missään ei oikein ole käyty, mutta mummilla tullaan vielä käymään, koska olemme kaikki jo parantuneet ja lapset kovasti odottavat, että pääsevät näkemään mummia.

Olen tällä viikolla lukemisen ja leikkimisen lisäksi tutustunut luottamushenkilönä ja kaupunginvaltuutettuna kaupungin eri toimijoihin, sillä mielestäni on tärkeää tuntea vähän edes kenttää ja tietää asioista, joista on päättämässä. Olen siis tällä viikolla käynyt valuutettukollega Hilkka Hyrkön kanssa tutustumassa pääluottamusmiehen työhön ja velvollisuuksiin, saimme myös hyvän katsauksen henkilöstön kuulumisiin.

Lohjan imagoa työnantajana on kehitettävä ja nostettava, se tosin ei pelkillä puheilla parane. Henkilöstön hyvinvointia tulee kehittää ja parantaa ja tärkeimpinä nostoina oli

  • työhyvinvointi
  • tasapuolinen kohtelu
  • palkka

Seuraavana päivänä kävimme tutustumassa Ojamon perhetukikeskukseen, valtuustoryhmää edustamassa kanssani Hilkan lisäksi oli Päivi Alanne ja Reeta Kinnunen.

Ojamon perhetukikeskus on 7+7 paikkainen lasten ja nuorten vastaanottokoti. Osastojen henkilöstön lisäksi henkilöstöön kuuluu tukihenkilöitä, tukiperhetyön koordinaattori, perheterapeutteja sekä psykiatrian sairaanhoitaja.

Talossa toimii myös lastenvalvonnan tuetut ja valvotut perhetapaamiset.

Ojamon perhetukikeskus tekee työtä perheiden kanssa ja he kokevat, että pitäisi enemmän pystyä tekemään nimenomaan sitä perhetyötä, mutta lastensuojelun kokonaistilanne heijastuu myös heihin ja kaikkea ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Meidän luottamushenkilöiden tulee pystyä tukemaan ja auttamaan heitä.

Taidetta perhetukikeskuksessa
Piirroskuvia lyhytelokuvasta Kohti rantaa

Muutama vuosi sitten talo sai hankerahaa lasten taidetyöskentelyyn ja talo onkin nyt täynnä upeaa taidetta ja tekivät he upean taiteen moniottelijan, Pekka Kainulaisen kanssa upean lyhytelokuvankin, jonka suosittelen katsomaan.

Moni on muuten sanonut, että ei ole ollut lainkaan tietoinen, että tällainen vastaanottokoti sijaitsee tässä kohtaa, vaikka asuu alueella tai on ajanut usein ohi.

Kuvassa ylhäältä vasemmalta Hilkka Hyrkkö, Reeta Kinnunen ja alhaalla vasemmalta Lotta Paakkunainen ja Päivi Alanne

Kävin myös palaveeraamassa ensi viikon Lapsiystävällisen Lohjan iltatapahtuman tiimoilta, sillä sain kunnian tulla pyydetyksi paneelikeskustelun vetäjäksi. Paneelikeskustelu pohjautuu kuntalaisten ideaseinän ideoihin ja viesteihin.

Ryhmäpuheenvuoro Tennarin hankesuunnitelmasta valtuustokokouksessa 13.10.2021

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron sporttikeskus Tennarin hankesuunnitelmasta. Suunnitelmasta on lausuttu, se on käynyt lukuisasti eri toimielimissä ja nyt vihdoin päätöksessä. Päätöksessä on monta valuvikaa, enkä pidä siitä, että liikunnanopettajien ja Laurentius-koulun kannanotto on sivuutettu.

Pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat sekä ruudun takana seuraajat.

Tennarin vuonna 2017 tehdyssä alkuperäisessä hankesuunnitelmasta ollaan vähentämässä monitoimisalin kokoa 250 m2:llä, onneksi toimistotiloja tuleekin sen edestä, 220 m2 nykyistä enemmän.

Laurentius-koulun henkilöstö on huolissaan tästä suunnitelmista ja on tuonut sen myös tietoomme aiemmin. Laurentius-koulun tilojen tarve Tennarin suhteen kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. Koulussa opiskelee lukuvuonna 2021-2022 lähes 900 oppilasta. Koulun vuosiluokat 5-9 käyttävät Tennarin liikuntatiloja 115 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 50 (tässä on mukana myös Solbrinkenin ryhmät). Uusi Laurentius-koulun liikuntasali on käytössä vuosiluokille 1-4 (sekä Laurentius-koulun että Solbrinkenin ryhmille) ja kaupungin yhteisille luokille. Myös Laurentius-päiväkoti ja Solbrinkenin päiväkoti käyttävät liikuntasalia, jotta toiminta on monipuolista ja varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu. Uuden liikuntasalin käyttö on 30 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 14. Uuden koulun liikuntasalin välineistö on selkeästi suunnattu pienten lasten liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäinen hankesuunnitelma olisi kattanut koulun tilatarpeet liikunnan opetuksen järjestämiseksi. Liikuntatilat vastasivat opetussuunnitelman edellyttämiä tiloja, joissa voidaan tarjota monipuolista liikunnanopetusta. Esim. telinesali tarjoaa uuden ulottuvuuden koko kaupunkia ajatellen. Telinesalia voisi käyttää kaikki edellä mainitut Laurentius-talon toimijaryhmät (tuolloin pyörittäisivät tennarin ja Laurentius-koulun liikuntasalia yhteisesti). Lohjan kaupungin koulut ovat mukana Liikkuva koulu –hankkeessa. Hanke korostaa liikunnan sisällyttämistä muihinkin oppiaineisiin kuin liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäisen suunnitelman tarjoamat tilat olisivat mahdollistaneet myös projektimaisen opetuksen, jossa yhdistetään eri oppiaineiden oppisisältöjä liikunnan keinoin. Olisi ollut toivottavaa, että koulun tilatarpeet olisi huomioitu Tennarin tulevia tiloja suunniteltaessa.

Keskusteluissa on puhuttu paljon esimerkiksi ulkojäiden hyödyntämisestä ja jos talvet olisivatkin samanlaisia kuin viime talvi oli, se olisikin ihanteellista. Tämän päivän ilmastonmuutosennusteiden mukaan se taitaa kuitenkin jäädä ihan haaveeksi. Ilmaston lämpenemisestä johtuen luonnonjäiden käyttöaika lyhenee jatkuvasti leutojen talvien myötä. Puhe siirtyy tekojääratoihin. Tekojäiden mitoituksessa on aikaisemmin käytetty kokemusperäisiä arvoja, minkä vuoksi kenttien jäähdytystehoa on ylimitoitettu. Tälläkin hetkellä tekojäitä suunnittelevia ja rakentavia tahoja on Suomessa vain kourallinen, mikä nostaa kustannuksia. Monien liikuntapaikkojen ylläpito kuluttaa runsaasti paitsi energiaa myös muita resursseja, kuten rahaa ja hyödykkeitä. Esimerkiksi jäähallien, ulkotekojääkenttien, lämmitettävien tekonurmikenttien ja uimahallien ylläpito on hyvin kallista. Kriittiseen tarkasteluun tulisi ohjata myös ympäristökriittinen näkökulma ja joidenkin liikuntapaikkojen ylläpitoaikaa muissa kunnissa on lyhennetty edellä mainituista syistä. Esimerkiksi ulkotekojääkenttien jäädytyskautta on lyhennetty leutoina talvina ja vastaavasti lämmitettävien tekonurmikenttien lämmityskautta on lyhennetty kylminä ja lumisina talvina. Mikä Lohjalle olisi se ratkaisu? Tehdäänkö tässä monitoimisalin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa  pienentämisessä sama virhe, mikä tehtiin Nummen koulun liikuntasalin kohdalla? Liian pieneksi käyttöön nähden? Entä monitoimisalin yhteyteen suunniteltu parvi. Jätetään se optioksi? Pienennetään jälleen mahdollisuuksia?

Viime viikonlopun seminaarin yhtenä antina oli se, että Lohjalla muuttoliike on positiivinen ja lasten määrässä se näkyy.

Meidän tulee olla mahdollistajia ja liikuttajia.

Keskustan ryhmä kannattaa pohjaesitystä, mutta vain siksi, että saamme asian vihdoin eteenpäin.

Kiitos.