Ojamolla pidettiin huolta lauantaina

Kävimme lauantaina lasteni kanssa Ojamolla PidäHuolta Avustukset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Tapahtumassa oli kirppis, islanninhevosia ja 100 litraa makkarakeittoa. Saapuessamme keitto oli jo loppu, mutta ihanaa kakkua oli vielä. Keitto ja kakku olivat yhdistyksen perustajan, Laila Janhusen tekemiä.

PidäHuolta Avustukset ry on lohjalainen, sitoutumaton yhdistys, joka auttaa vähävaraisia. Yksi sen tärkeimmistä toimintamuodoista on ruokajakelu yhdistyksen toimitiloissa neljä kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 11–15. Yhdistys jakaa hävikkiruokaa, jota haetaan arkipäivisin Klaukkalan Citymarketista, viikonloppuisin Lohjan Citymarketista. Jakopäivinä ruokakassin hakee 50–140 eri ikäistä ihmistä. Viikonloppuisin hakijoita voi olla 180.

Yhdistys on perustettu maaliskuussa 2020. Yhdistyksen toimintaa pyörittää muutaman vapaaehtoisen tiimi. Lisäksi yhdistyksellä on kaksi työkokeilussa olevaa työllistettyä. Oman toimitilan yhdistys sai Ojamon liikekeskuksesta vappuna 2020. Siellä on kirpputori, josta voi ostaa esimerkiksi pestyjä ja puhtaita vaatteita, kenkiä ja kodin tavaraa. Kirpputorin tuotto ohjataan yhdistyksen toimintaan.

Jouluna yhdistys pääsee järjestämään jouluruokailun kaupungin tarjoamissa tiloissa. Siitä varmasti lisää tietoa lähempänä, esimerkiksi yhdistyksen fb-sivulla: https://www.facebook.com/pidahuoltaavustukset/

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5357180

Uraanikaivosvaraus Lohjalla

Kirjoitin mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaahan Nummelle jälleen haetusta uraanikaivosvarauksesta. Aika ajoin tämä esiintymä herättää toimijoissa kiinnostusta. Mielipidekirjoitukseni julkaistiin 6.9.2022 Länsi-Uusimaassa (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4990169).

Uraanikaivosvaraus Lohjalla

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksynyt alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edustaa tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania.

Aika ajoin nousee kiinnostus Nummen esiintymään, 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, se hylättiin vuonna 2007.

Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos jotakin sattuu ja saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, Lohjan Nummelta on Karjaanjoen myötä yhteys Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kautta Itämerelle asti. Mahdollisen kaivoksen välittömään vaikutuspiiriin joutuvat luonnollisesti asukkaat, maanviljelijät ja mökkiläiset. Länsi-Uudellamaalla se voi pahimmillaan vaikuttaa ainakin sadantuhannen ihmisen elämään.

Arvioimani lukumäärä perustuu alueiden asukasmäärään, joita alueella on noin 75 000. Kaikki aiemmin mainitsemani alueet ovat myös mökkipaikkakuntia, Tilastokeskuksen mukaan mökkivaltaisempien kuntien top10:ssä. Eli mökkiläisiä yhteensä mahdollisesti on noin 22 000. Toki jos lasketaan vaikutusalueeksi vesien liikkuminen ja kuljettaminen, voi määrä kasvaa suuremmaksikin.

Työllisyyshyötyjä kaivoksen toiminnalla on, jos kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaarahan oli huomattava työllistäjä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei ole tarpeeksi suuria esiintymiä, jotta niitä kannattaisi louhia.

Tulee pohtia myös alueiden asukkaita. Pitkään alueella asuneet, elinkeinonsa maasta saavat ja heidän lapsensa. Miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan? Alueen asukkaat, ne jotka elinkeinonsa siitä saavat, tai asuntovelalliset eivät voi muuttaa pois, mutta heidän lapsensa muuttavat ja todennäköisyys, että palaavat kaivoksen naapuriin, on häviävän pieni. Alueet autoituvat.

Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön. Ympäristön vaikutusarvioinneissa huomioidaan uraanin ja sen hajoamistuotteiden keskeiset tavat levitä ympäristöön puhdistettujen prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta vesistöön sekä ilman kautta joko kaasumaisena radonina tai pölyn mukana. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi päätyä niille altistuneiden kasvien ja eläinten kautta ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.

Kuinka arvotamme hyödyt ja haitat on tietenkin jokaisen meidän omassa arvomaailmassamme ja painotamme niissä usein eri asioita. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja puhtaan ruuan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan olevan vielä lapsillemme ja heidän lapsilleen.

Varaus ja kaivoksen mahdollisuus eivät ole imagovaltti paikkakunnalle ja sen olemassa oleville yritystoiminnoille.

Lotta Paakkunainen

Lohja

Valitusaikaa asiaan on 30.9 ja valittaminen maksaa 270 euroa. Valittaminen on jokaisen oikeus, mutta hinnoittelulla siitä tehdään harvemman oikeus.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 23.8.2022: Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani maksuttomasta toisesta asteesta. Mitä se tarkoittaa ja onko maksuttomuus sama kuin saavutettavuus?

Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.  

Mitä sitten maksuton toinen aste tarkoittaa? 

Kelan koulumatkatuki korvaa osan toisen asteen opiskelijan koulumatkojen kustannuksista silloin, kun matkojen vähimmäiskilometrimäärä (7km) täyttyy. Koulumatkatukea voi hakea opiskelun alkaessa ja siinä on kuukauden takautuva hakuaika. 

Oppimateriaalit saadaan koulusta ja muuta opintotukea maksuttomaan toiseen asteeseen oikeutetut opiskelijat saavat edelleen kuten muutkin opiskelijat. Kun nuori täyttää 17 vuotta ja lapsilisän saaminen loppuu, opintotukea voi hakea Kelasta, eli 16 vuotias opiskelija ei saa opintotukea. 

Mitä maksuton toinen aste tarkoittaa, jos asut hieman syrjemmässä, vähän pidemmällä julkisesta liikenteestä ja käyt toista astetta toisella paikkakunnalla? Se tarkoittaa sitä, että koulumatkaan saattaa kulua lähes neljä tuntia yhteensä. Toki kulut korvataan, mutta matka-aika on kuormittava ja kohtuuton. Jos alaikäisenä opiskelijana etsit asuntoa toiselta paikkakunnalta, ainoa, joka alaikäiselle asunnon myöntää on Hoas, jolla ei muuten ole vapaita asuntoja. Haet yksityiseltä, vuokra on korkea, mutta siihen et saa asumistukea, etkä muuten saa opintotukeakaan, koska vanhempien tulot vaikuttavat, kun niitä on vuosituloina yli 41 100. Tukia myönnettäessä huomioidaan vanhempien tulot, mutta ei muita sisaruksia eikä vanhempien muita kuluja. 

Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki. Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. Opintotukea 16 vuotias voi hakea ja hän saattaa sitä saada, jos hänen lapsilisänsä on lopetettu. Paitsi että huoltajien tulot vaikuttavat tukeen. Opintolainatakaustakin voit hakea. 

Maksuton toinen aste siis ei tarkoita kaikille samaa, eikä se tarkoita kaikille saavutettavaa toista astetta. 

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.)  

Voit lukea kolumnin myös 23.8.2022 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.

Virkkalan alueen päiväkotihanke valtuustossa 17.8.2022

Kävin pitämässä kaupunginvaltuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoron Virkkalan päiväkotihankkeesta.

Olen edelleen sitä mieltä, että Rauhalan koulu ei ole paras ratkaisu päiväkodille, mutta asiaa on käsitelty jo kauan ja joka kerta hävisin, kun lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa olin tehnyt vastaesityksiä sijainnista. Selvää on, että Rauhalan koulua pidetään muiden luottamushenkilöiden kesken parhaana ratkaisuna.

Toivottavasti liikennejärjestelyt paranevat alueella.

Puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät viranhaltijat, valtuutetut sekä hyvät kuulijat siellä etäyhteyden päässä ja täällä salissa 

Lohjalla on tapana tehdä joitakin asioita harkiten ja ajan kanssa. Näin on myös Virkkalan päiväkodin hankesuunnitelman kanssa, hartaasti on tehty. Olen aiemmissakin rakennushankkeissa todennut, että hyvin harkittu on puoliksi tehty. Toivottavasti se pitää tämän hankkeen kohdalla paikkansa. Hankeselvitys on hyväksytty valtuustossa tammikuussa 2020 ja marraskuussa 2020 kaupunginhallituksessa päätettiin, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan siten, että päiväkoti sijoitetaan taloudellisimman ja toiminnallisimman vaihtoehdon mukaisesti joko Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin tai Järnefeltin alueelle sijoitettaviin tilaelementteihin. 

Asia on jätetty lukuisia kertoja pöydälle eri toimielimissä, on tehty vastaesityksiä, päätetty eri sijainneista, mm Källhagenin viereen Lukkarinkujalle, ja niin edelleen. Kuten aiemmassa puheenvuorossa on mainittu, paikaksi on vakiintunut Rauhalan koulu. 
Esityslistan asiakirjoissa ei ole kaupunginhallituksen marraskuun päätöksen edellyttämää vertailua kustannustehokkaimmasta vaihtoehdosta, ainoastaan kustannuslaskelma siitä, mitä Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi. Kaupunginhallituksessa toki on saatu vastuullisen viranhaltijan kattava esitys  valmistelusta ja riskiarvioinneista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Ja haluankin tässä yhteydessä muistuttaa kustannusten noususta, jälleen. Alkuperäisen kustannusarvion 2,42 miljoonasta on noustu tällä hetkellä 2,76 miljoonaan. Nousu tuskin jää tähän, tässä maailmantilanteessa. 

Toisaalta on hyvä, että käytämme olemassa olevaa kiinteistöpohjaa, aina ei tarvitse purkaa ja tehdä uutta. Toisaalta taas hyvin usein korjattu maksaa enemmän kuin uusi. Nyt tehtävä ratkaisu on niin pysyvä kuin rakennustavan laatu sen takaa. Tämäkään ei siis ole ikuinen, mutta toivottavasti mahdollisimman pitkäaikainen ja terveenä pysyvä rakennus. 

Viranhaltijoilla on toisinaan käytössään oma luovuus toteuttaessaan valtuuston päätöksiä, nyt toivomme sitä päiväkodin toteuttamisessa ja vastuullinen viranhaltija on lupautunut. 

Ryhmässä pohdimme myös sitä, miksi hankkeita käsitellään eri tavalla riippuen sen sijainnista. Meidän tulisi käsitellä samaa koskevia asioita samalla tavalla. Meidän tulee päätöksillämme vahvistaa kuntalaisten samanarvoisuutta ja vähentää eriarvoistamista. 

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen. 

Aiemmin Rauhalasta ja Virkkalan päiväkodista kirjoittamaani:

Hoitoalan kriisiin on ratkaisuja

Sosiaali- ja terveysala on kriisissä ja kriisi vain syvenee. Ongelmaa on niin lastensuojelussa, vanhustenhuollossa kuin terveydenhuollossakin. Ruuhkia syntyy palveluissa, palvelutarpeiden arvioinneissa, hoitoon pääsemisessä on kohtuutonta jonoutumista, ei saada hoitoa ja hoitajat uupuvat. Tänä päivänä saamme jatkuvaa tietoa kriisistä uutisista ja lehdistöltä.

Uutissuomalaisen artikkeli kertoo kuinka ”Useat vanhukset joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan, sanoo Hyvinvointiala HALI ry. Lain mukaan tehostetun palvelusasumisen paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Järjestön selvityksen mukaan hieman yli puolet tarkastelluista kunnista tai kuntayhtymistä aloittaa odotusajan laskennan vasta myönteisestä palvelupäätöksestä, kun se pitäisi aloittaa hakemuksen jättämisestä.

– Kunnat aloittavat jonotusajan laskemisen väärästä ajankohdasta, jotta pystyvät näyttämään, että tehostetun palveluasumisen paikka järjestyy kolmen kuukauden sisällä. Odotusaikaan ei kuitenkaan lasketa mukaan sitä aikaa, joka kestää prosessin aloittamisessa tai palvelutarpeen arvioinnissa, sanoo HALI:n johtaja Arja Laitinen järjestön tiedotteessa.”

Länsi-Uusimaassa kerrotaan kuinka Lohjalla yhteispäivystys on ruuhkautunut. Tilanteesta ollaan huolissaan, huolehditaan potilasturvallisuudesta ja he seuraavat jatkuvasti mahdollisia haittatapahtumia.

mm. Helsingin Sanomissa Husin toimialajohtaja lausuu yhdeksi syyksi kesän resurssionglelmiin, että ”Opiskelijoiden asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Nykyään pitkälle koulutetut opiskelijat tahtovat pitää myös lomaa, eivätkä he enää halua tehdä kesäisin yhtä paljon töitä. ” Itse pitäisin tärkeänä juuri levon arvosamista. Tämän päivän opiskelijat, tulevat hoitoalan ammattilaiset pitävät tärkeänä omaa jaksamistaan ja lepoa. Se on hyvin tärkeää, jotta pystyy tekemään töitä, pitää työtään mielekkäänä ja se kaikki näkyy potilas- ja asiakastyössä. Lausuja ei kuitenkaan näe palkkakartellia osana ongelmaa. Lausuja toteaa myös, että ”Esillä olleiden ongelmien vuoksi hoitoala ei ole kovin muodissa tällä hetkellä, mutta tosiasia on, että ihmisiä hoitamaan tarvitaan ihmisiä, ja heitä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.”

Palkka on yksi tärkeä motivaattori, me kaikki teemme töitä siksi, että saamme siitä korvauksen, jolla maksaa asumiskulut, ruoka ja niin edelleen. Työolosuhteet ja työympäristö on tärkeää olla kunnossa. Upeaa olisi, jos jokainen meistä voisi työllistyä unelma-ammattiinsa, jonka palkkaus riittäisi jokapäiväisen elämän ylläpitoon. Unelma-ammattiin ei jokainen pääse, mutta työelämän pitäisi mahdollistaa tasa-arvon, jokapäiväisen syömisen, asumiskustannusten maksun sekä lasten harrastamisen. Nythän niin ei ole. Palkkauksessa on muutakin ongelmaa kuin sen koko. Työnantajalla on vaikeuksia suorittaa niitä maksuja, eikä kukaan ota siitäkään vastuuta. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on vakavia ongelmia palkanmaksussa ja huolta herättää, että moni hyvinvointialue on ottanut palkanmaksujärjestelmäkseen saman ongelmaisen Sarastian, jonka palkkanauhaa lukiessa ei voi varmasti tietää, onko palkka maksettu oikein.

Tekniikka tulee olla hallussa, hankinnoissa tulee olla asiantuntijat päättämässä valinnoista, järjestelmien pitäisi olla kunnossa ennen käyttöönottoa ja vastuulliset heti tiedossa. Tekniikan ja järjestelmien perusidea on helpottaa työtä ja tuoda lisäarvoa.

Hoitoalan työvoimapulasta on puhuttu jo kauan ja ratkaisuja on pyritty löytämään. Hyvinvointitoimiala HALI on listannut keinoja työvoimapulan ratkaisuksi:

1. Oikeat ihmiset oikeissa töissä − eroon ylisääntelystä

Pätevyysvaatimusten pitää olla suhteessa työn vaativuuteen. Hoivassa usein tärkeintä on taito ja halu kohdata ihminen​. Tämä ei vaadi monen vuoden koulutusta vaan oikean ihmisen.

Yhden lukuvuoden kestävä hoiva-avustajakoulutus on nopea väylä työelämään hoivassa, mutta myös vammaispalveluissa. Hallituksen on lisättävä hoiva-avustajien koulutusmääriä ja käynnistettävä ohjelma, jossa järkeistetään henkilöstön käyttöä läpi sote-palvelujen. Asumispalveluissa tarvitaan korkeammin koulutettua sote-henkilöstöä, mutta oikeassa suhteessa työtehtävien vaatimuksiin nähden.

Pätevyysvaatimusten järkeistäminen vapauttaisi koulutettuja hoitajia perus- ja erikoissairaanhoidon tehtäviin.

2. Digitalisaatiota hyödyntämällä lisää aikaa kohtaamiseen

Kaikkialla maailmassa palvelualat automatisoituvat ja digitalisaatiota hyödynnetään ihmisten auttamiseksi. Hoito- ja hoivatyössä tarvitaan aina kohtaamista ja läsnäoloa, mutta esimerkiksi digitalisaation täysmääräinen hyödyntäminen esimiestyössä vapauttaa sairaanhoitajia tekemään sitä työtä, jota varten he alalle hakeutuivat.

Hoitajapulaa voitaisiin helpottaa heti, jos hoivakodeissa voitaisiin hyödyntää teknologiaa, esimerkiksi oppivaa tekoälyä. Ongelma on, että hoivatoimijoilla ei ole nyt kannustimia investoida digitalisaatioon, koska sen avulla saatavaa työpanosta ei saa laskea mukaan mitoituksiin. Tilanne pitäisi korjata.

3. Sujuvalla tutkintojen tunnustamisella nopeammin työelämään

Sote-alalle kaivataan lisäksi työperäistä maahanmuuttoa. EU:n ulkopuolelta hankittu sote-koulutus on tunnustettava tehokkaammin. EU- ja ETA-maissa hyväksytään aiemmin suoritettu sairaanhoitajatutkinto, mutta muualta tulevien tutkintojen hyväksyntä on nykyisin hidas prosessi, jota on sujuvoitettava.

Sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitää järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina tai koulutuksensa mukaisesti sairaanhoitajina.

HALI on lähettänyt ministeriöille vetoomuksen siitä, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten sairaanhoitajien tutkinto pitää rinnastaa suomalaisiin tutkintoihin nykyistä sujuvammin ja nopeammin.

Maahanmuuttajien kielikoulutus on vakinaistettava valtion rahoituksella. Kielen opiskelu on mahdollistettava nykyistä paremmin työn ohessa. Lisäksi kielitaidon näyttökokeita on järjestettävä nykyistä useammin ja joustavammin.

Työvoimapoliittisesta saatavuusharkinnasta on luovuttava koko maassa. Sairaanhoitajille, jotka ovat päättäneet muuttaa Suomeen töihin, pitää olla suomalaiseen ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta tarjolla jo lähtömaassa. Myös perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan.

4. Lisätään koulutuspaikkoja ja panostetaan alan vetovoimaan

Erityisesti lähihoitajia ja sosionomeja tarvitaan lisää. Koulutuspaikkojen lisäys ei kuitenkaan hyödytä, jos hakijoiden määrä ei kasva. Ala on mainettaan parempi ja vetovoiman lisäämiseksi tulee tehdä työtä.

Esimerkiksi osatyökykyiset ja jo maassa olevat maahanmuuttajat pitäisi nähdä nykyistä joustavammin mahdollisina alalle työllistyvinä ja kannustaa heitä sote-opintoihin.

Oppisopimuskoulutuksen tulee olla houkuttelevampi vaihtoehto. Nykyinen malli ei toimi ja koulutusmäärät ovat liian pieniä. Sääntelyä on purettava, jotta se ei ole hallinnollisesti liian raskas tai kallis.

Oppisopimuskoulutettavat pitäisi vanhuspalvelun yksiköissä laskea mukaan henkilöstömitoitukseen nykyistä aikaisemmassa koulutusvaiheessa. Lisäksi työnantajalle pitää taata riittävä oppisopimustuki. (lähde: hyvinvointiala.fi)

HALIn keinot vaikuttavat järkeviltä ja kannatettavilta. Keskustelin erään ammattikoulun opettajan kanssa viime keväänä/alkukesästä ja hän toi esiin huolensa siitä, että lähihoitajaopiskelupaikkoja oli enemmän kuin hakijoita.

Ongelmia meillä siis on, mutta meillä on myös ratkaisuja.

Koulut alkavat! Ajetaan ihmisiksi

Koulut alkavat tällä viikolla. Muistattehan olla liikenteessä tarkkoina, moni lapsi kulkee ensimmäisiä kertoja kouluun. On meidän aikuisten vastuulla, että se matka on turvallinen.

Koulumatka Lohjalla 9.8.2018

Päivien lyhentyessä näkyvyyskin alkaa pian olla huono varsinkin aamuisin.

Turvataan lastemme koulumatka ja ajetaan ihmisiksi.

Aiemmin koulumatkoista kirjoittamaani mm.: