Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.
Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.
Järnefeltin koulu
Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.
Järnefeltin lähiliikuntapaikkaVirkby skolan
Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.
Källhagen
Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.
Urheilukentän viereinen tonttiUrheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.
Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.
Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.
Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata
Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.
Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.
Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.
Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.
Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:
käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.
Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:
– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon – pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista – puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät – kyseessä ei ole otsonointi – koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa). – puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.
Kaupunginhallituksen maanantain (3.12.2018) kokous näyttäisi olevan jälleen aika raskas.
Päätöksessä on pykälässä 8. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tulevaisuus, vaikka otsikointi onkin, että ”Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelun väliraportti”, niin kyllä siinä päätöksiäkin tehdään.
Ihmettelin itsekseni jo lautakuntakokouksen aikana päätöskohdan otsikointia. Se ei ihan vastaa päätettävää asiaa. Lisäksi hallituksella on aika monta asiaa tämän otsikon alla päätettäväksi: väistö, uuden koulun rakentaminen ja sijoittaminen, rahoitus, kaava… aika paljon yhden pykälän alle.
Väistö olisi se akuutein, eikä esittelytekstin mukaan sitä aiota toteuttaa. Pelkään myös että tällä väistön välttämisellä on samat seuraukset kuin Tytyrillä: pieleen menee. Pidempiaikaisesti lasten terveyden kanssa uhkapeli, pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa koko loppuiäksi peruuttamatonta haittaa. Esimerkiksi astmaa toki voi hoitaa lääkkeillä (kuten kaupunkimme silloinen vastuulääkäri totesi lyseon opiskelijoiden vanhemmille), mutta jos koko sairauden voi välttää, mielummin menisin siitä.
Me keskustelimme lanupessa paljon väistöstä ja
uudelleenrakentamisesta. Esitin muutamaa muutosta päätöstekstiin ja
lautakunta oli aika yksimielinen niistä:
lautakunta päätti kahdessa eri pykälässä Järnefeltin koulusta, väistöstä ja tulevaisuudesta. Hallituksen esityslistalla ne ovat yhdessä pykälässä, mikä voi vaikeuttaa päätöksentekoa. Lautakunta päätti ensin siis väistöstä:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. että mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä luokissa 1-5, 14, 8, 23, 24 luokkien 7, 19, 20, ja 22 lisäksi
2. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun akuuttia tilannetta ryhdytään ratkomaan ja mahdollisia väistötiloja kaupungin omista tiloista etsitään pikaisesti yhteistyössä opetustoimen kanssa
3. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun osalta varaudutaan mahdollisiin väistötilaratkaisuihin
4. ohjeistaa opetustoimea ja tilojen palveluja ryhtymään kaikkiin niihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla Järnefeltin sisäilma-tilannetta ja oireilijoiden oireita voitaisiin helpottaa.
Toisessa pykälässä lautakunta päätti
2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
3. esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.
päätösesityksen kohta:
2) Väistö:
2) Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on esittänyt, että Järnefeltinkoulussa 13 luokkatilaa on poistettava käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi.Lautakunnan päätös on oheismateriaalina. Kyse on laajasta ja kalliistaväistöstä. Tästä syystä on selvitettävä kaikki mahdollisuudet, millä keinoinJärnefeltin koulun sisäilma saataisiin puhdistettua siksi ajaksi, kunnes uusikoulu valmistuu. Kyse on tilapäisistä, ”tekohengitystoimista”, jotka eivätpoista sisäilmaongelmien varsinaisia syitä. Kaupunki on neuvotellut eritoimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi ratkaisu, jossakaupunki ”ostaa puhdasta ilmaa”, ja ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitäälaitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan.Laitteistojen toimivuutta ja vaikutusta henkilöstön ja oppilaiden oireiluunseurataan jatkuvasti. Tällainen ratkaisu maksaa, mutta kustannukset ovathuomattavan pienet verrattuna väistötilojen kustannuksiin. Jos tämäkään eiauta, on edessä kallis väistöratkaisu. On huomattava, että koulun laajaperuskorjaus edellyttäisi myös väistötiloja. Väliaikaiset, uudet sisäilmanpuhdistustoimet aloitetaan Järnefeltin koulussa jo joulukuussa 2018. Toimenpiteillä toivotaan saatavan Järnefeltin koululle lisäaikaa n. kolmevuotta ja ilman väistötiloja (lähde:http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820506-8.PDF)
Ymmärrän, että raha on tiukassa, mutta lasten terveydestä säästäminen tulisi olla viimeinen, mitä edes ajatellaan. Väistöä tarvitaan. Onko varmasti jokainen tila mietitty, kysytty, tutkittu? Minua huolestuttaa myös se, että teksti on aika ympäripyöreää toimepiteiden suhteen, esimerkiksi: ” ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitää laitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan. ” toivon, ettei tämä tarkoita sitä, että myös ionisaattorit otetaan käyttöön, kuten oli aiemmin lanupen listalla mainittuna. Vaadin tuolloin sen kohdan poistoa, sillä ionisaattori saattaa vahingoittaa hengityselimiä, sillä vapauttaa otsonia hengitysilmaan.
Väistöä ei siis saisi yrittää siirtää tai välttää.
3) Kokonaan uusi koulu suunnitellaan ja sijoitetaan Virkkalanydinkeskustaan kaupungin maalle. Kaupunginhallitus vahvistaa sijaintipaikan tarvittavien selvitysten valmistuttua.
sijoittaminen Virkkalan keskustaan. Miksi koulun sijainti pitää vaihtaa? Mikä nykyisen sijainnin tekee huonoksi? Ehdotuksista mikään ei ole huippuehdotus. Ehdotus Virkby on huono tilanahtauden vuoksi, Källhagenin vieressä alue on myös ahdas, Kässäntalon vieressä (ehdotus pohjoinen) näyttäisi ilmakuvassa olevan hyvä. Ilmakuvat vaan ei kerro kaikkea. Ehdotus urheilukentän vieressä toisaalta voisi olla ihanteellinen, mutta käsittääkseni kiinteistö olisi tuolloin hieman montussa. Toisaalta tähän ei tarvitse nyt paneutua. Olen menossa tutustumaan alueeseen, jotta saisin paremman kuvan siitä, mikä olisi ihanteellinen, jos koulu pitää muualle rakentaa. Edelleen mietin sitä, miksi koulua pitää yleensä ottaen siirtää.
4)Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan jaJärnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevienoppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaatvoidaan sijoittaa tähän uuteen kouluun 5-7 vuoden kuluttua.
Yhtenäiskouluajatus saattaa sopia tänne, jos se toteutetaan moduulirakentamisena, tai kuten Nummella, eri kiinteistöinä.
5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin japaikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisiatilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, jakuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka.Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja eitule osittainkaan maanalaisiin tiloihin
Kuulostaa toisaalta hyvältä, mutta nopealla aikataululla ei välttämättä saa laatua (välihuomautuksena, ettei elementtirakentaminen sisätiloissa ole uutta)
6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaantaseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulunrakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho. Kaupunkivuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohjapidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättääsopimusjärjestelyistä myöhemmin.
Rahoituksesta ja toteutuksesta voisi käyttää esimerkkinä Kirkkonummen Jokirinteen kouluhanketta, joka toteutettiin SR-mallina. Se toteutui ajallaan ja jäi jopa 10% alle kustannusarvion. SR-urakointi tarkoittaa,että pääurakoitsija vastaa kohteen suunnittelusta sekä rakentamisesta tilaajan asettamien edellytysten mukaan. Suuren vastuun siirtyessä urakoitsijalle korostuu hankkeeseen kuuluvien eri osapuolten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö koko rakennushankkeen ajan (tässä voi tulla iso, iso ongelma Lohjalla). SR-malliin liittyvät ongelmat toistuvat helposti seuraavissa hankkeissa, ellei ongelmia tunnisteta.
Ongelmat voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia sattumia tai aikataulupaineita aiheuttavia tekijöitä.
Lohjan ollessa avoin, asukaslähtöinen ja kuunteleva kunta, olisi ollut tietenkin hyvä, että Lokovan kannanotto aiheesta olisi ollut liitteenä mukana se kuitenkin on aiemmin toimitettu palvelutuotantolautakunnalle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle. Lokova kuitenkin edustaa palvelun käyttäjiä. Vaikka opettajat ja muu henkilökunta on todella tärkeä kohderyhmä koulussa, olisi myös perheitä kuultava. Tämän vuoksi laitoin Lokovan kannanoton hallituksen jäsenille ja kirjaamoon tutustuttavaksi.
”Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. on esittänyt kannanottonaanjo vuonna 2015, että koulujen sisäilman laadun tulee olla kouluverkonkeskeisin kysymys. Lokova ry vaatii ja esittää edelleen, että Lohjankaupungin tulisi kattavasti ja läpinäkyvästi kartoitettaa lohjalaistenkoulujen ja päiväkotien sisäilman laatu. Samalla tulee tehdäsuunnitelma ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekäarvioida näiden toimien kustannukset…”
”Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon. Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.”
Koulukyydeistä on saanut monena vuonna olla huolissaan ja logistiikassa on, huolimatta siitä, että parhaansa yrittävät, tuntunut olevan pallo aivan jossain muualla kuin hallussa. Tämä alkava kouluvuosi näyttää ehkä vähän paremmalta kuin pitkään aikaan. Tiedottamisessa on päästy pieni askel eteenpäin, mutta ennenkaikkea, liikennöintiä koululaisten kulkemisen helpottamiseksi on parannettu. Ainakin yhdellä alueella. Toisilla perheillä.
Ikävä kyllä, vaikka uudistus on hyvä, ei se paranna kaikkien perheiden, eikä kaikkien koululaisten tilannetta. Toiset koululaiset joutuvat odottamaan jopa tunnin koulun pihalla tai pysäkillä.
Toivon, oikeastaan odottaisin sitä, että koko Lohjan alueella olisi jokaiselle koululaiselle turvallinen koulumatka, joka ei kestä liian kauan.
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista? Jos lapsi kävelee samaista kapeaa tietä pimeässä, raskaan ajoneuvoliikenteen määrän läpiajon kokoajan kasvaessa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.
Kesäloma lasten kanssa on mennyt nopeammin kuin kuvittelinkaan. Olemme käyneet monessa museossa ja tapahtumassa, uineet kotirannassa lukemattomia kertoja, tavanneet ystäviä, nähneet ystäviä, joita ei ole pitkään aikaan nähty, mutta onneksi olemme ehtineet myös makaamaan sohvalla, lukemaan, katsomaan elokuvia tai muuten vaan köllötelty. Loman alkuun pelkäsin, että tylsää tulee. Ei tullut, ei. Vielä pitäisi päästä käymään monessa paikassa, mutta osa ehkä jää ensi lomalle.
Viimeisimpänä vierailuna meillä on ollut Lasten tiedekeskus Heureka, jossa oivaltamisen iloa ja mielikuvistusta juhlistetaan erilaisilla näyttelyillä ja niitä onkin tehty monen eri toimijan kanssa yhteistyössä.
Rottakoripallo
Rottakoripallo oli monen muun upean kokemuksen lisäksi parasta, ainakin kahdeksan vuotiaan mielestä.
Ravun kokoamista
Ravun kokoamista
Suojaan!-Näyttely on toteutettu yhteistyössä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Tässä kuvassa tutkitaan rapua ja sen kuorta ja puolustautumiskeinoja. https://www.heureka.fi/nayttely/suojaan/
TIedettä tekemässä Heurekassa
Tiedettä tekemässä
Kaikkein parasta on itse tekeminen ja osallistuminen. Näissä kuvissa päästiin tekemään itse tiedettä. Tutkittiin, mitä tapahtuu, kun yhdistetään eri aineita, lisätään vesi ja ilmapallo. Jännittävintä oli kuulemma odottaa, räjähtääkö pallo.
Päivä kului nopeasti ja jäi vielä tutkittavaa ja koettavaa. Pitää siis käydä uudestaan. Nuorimmaiselle jäi palava into ryhtyä ”tohtoriksi” ja tehdä kokeita.
Optisia harhoja tutkimassa
Hennolan kotieläintilalla Vihdissä pääsee ihastelemaan tilalla olevia eläimiä. Tämä on meidän perheelle jo tuttu paikka.
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Eläinten määrä tuntui vähentyneen vuosien varrella, mutta silti paikka oli kiva vierailu paikka. Eläimet olivat ystävällisiä ja uteliaita, kulkivat perässä ja siitäkös riemu syntyi.
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Ihana kesäloma jatkuu vielä viikon verran ja paikkoja ja kokemuksia ehtii vielä kerämään!
Koulujen pian taas alkaessa toivon, että kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat ovat hereillä. Todennäköisesti ilmanvaihto on ollut loman ajan kiinni ja olisikin tärkeää käynnistää ilmanvaihto tarpeeksi ajoissa ennen koulujen alkua ja myös siivota ilmanvaihdon avaamisesta koituvat pölyhaitat pois ennenkuin koululaiset aloittavat koulun. Olen esittänyt asiasta kysymyksen kaupungille ja odottelen vastausta. Näin lomien aikaan voi olettaa, että vastauksen saaminen kestää hetken, mutta sain tiedon, että asiasta tietävä tullee vastaamaan. Vielä sitä ei ole tullut.
Lohjalla haetaan ratkaisuja talouden tasapainottamiseen ja sisäilmaongelmien tuomaan talousahdinkoon, yhtenä ratkaisuna asiaan on aurinkoenergiankin käytön lisääminen. Suunta vaikuttaisi hyvältä.
Olen ollut yhteydessä kaupunkiin myös hybridisuodatinten hyödyistä ja Lohjalla onkin nyt alkamassa syksyllä hybridisuodattimien kokeilu.
Hybridisuodattimien tuomasta taloudellisesta hyödystä on jo hyvää näyttöä esimerkiksi Laitilasta, jossa vaihdettiin vanhanaikaisten ilmansuodattimien tilalle n. 40% alhaisemmalla vastuksella toimiva hybridisuodatin. He saavuttivat tällä toimenpiteellä kaupungintaloon 16% säästön. Lohjan kohdalla samalla kaavalla summa olisi 96 000 €
Hinku-kunta Laitilan tulosten perusteella CO2-päästöt vähenivät~4,5 kg yhtä ilmansuodatinta kohti. Suomessa käytetään n. 450 000 kpl kertakäyttöistä ilmansuodatinta, päästövähennys olisi~2000 tn.
Suodatuksen tarkoitus on poistaa ilmasta haitalliset hiukkaset. Mitoitus ilmamäärä yhtä suodatinta kohti on n. 1 m3/sekunnissa.
Kiljavan sairaalaan tehdyn saneerauksen yhteydessä vaihdettiin ilmansuodattimet, ja tällä toimenpiteellä he saavuttivat 9 000 euron vuosittaisen säästön. Tästä lisää tietoa: http://aircleantech.fi/index.php/fi/quinx-ii-edut
Hinku-Foorumi julkaisee sivustoa, jolla pääsee seuraamaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden energiakorjausten tuomista säästöjä ja päästövähennyksiä:
Kummassakin esimerkissä oleellisin on taloudellinen hyöty. Lisäbonus on puhdas sisäilma ja CO2-jäljen pudotus. Myös Lohja on Hinku-kunta ja kuten ylläolevista käy ilmi, eivät hinku ja sisäilmahankkeet sulje toisiaan pois.
Piirtelimme katuliiduilla ja kirjoitimme samalla perheenjäsenten nimiä pihalaattoihin. Perheemme kahdeksan vuotias siirtyi vähän sivummalle, omalle laatalleen kirjoittamaan.
Kirjoitti siihen vaari.
Vaari katuliiduilla
Meillä ei vuosiin ole toiminut ovikello ja nyt on ostettu uusi. Siinä oli muutama soittoäänivaihtoehto. Poika sai valita. Valitsi saman soittoäänen, mikä mummilla ja vaarilla oli.
Lotta Paakkunainen 