








Eduskuntavaaliehdokas Uusimaa 2023
Tilaa eduskuntavaalikampanjan uutiskirje: http://eepurl.com/igDnxD
Vielä on kampanja-aikaa jäljellä!
Ehdolla eduskuntaan – 387 – https://mailchi.mp/09bbded5ef2f/ehdolla-eduskuntaan-13519528 Pienikin apu on nyt tarpeen ja siinä juuri sinä voit auttaa. Helpoin ja nopein apu on seurata somekanaviani, kutsua kavereita tykkäämään ja seuraamaan, tykätä julkaisuista ja jakaa niitä eteenpäin sekä perinteisesti tukea taloudellisesti:
Lotta Paakkunaisen vaalitili
Tule kannustamaan!
Olen vaalipaneelissa:
Suomen kylät ry:n vaalipaneeli keskiviikkona 22.3 klo 18 Vihtijärven koululla, kouluntie 23,03790 Vihtijärvi
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vaalipaneeli 23.3 klo 18 Lohja Spa, Ylhäntie 1, 09120 Karjalohja
Olen keskustelemassa neuronkirjon lasten koulunkäynnistä ja perheiden jaksamisesta maanantaina 27.3. Tule mukaan!
Tilaa eduskuntavaalikampanjani uutiskirje: http://eepurl.com/igDnxD
Videoita teemoistani:
Lastensuojelu, neurovähemmistöt
Ikäääntyneiden hyvinvointi:
Omaishoitajien hyvinvointi:
Tein valtuustoryhmäni puolesta aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisesta Lohjan peruskouluihin. Sanatarkasti aloite kuuluu: Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin, sillä asioista tulee tehdä ensin selvitys ja vaikka asia olisi kuinka tärkeä ja hyvä, asian tärkeys voi selvitä paremmin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, oli kyseessä mikä tahansa asia.
Minulta kysyttiin ennen valtuustokokousta, mikä on kouluvalmentaja.
Kouluvalmentajan kanssa etsitään keinoja lapsen tai nuoren arjen helpottamiseksi. Siinä missä perinteiset koulun tukimuodot ovat rajoittuneet kouluajalle, kouluvalmentaja on kokonaisvaltaisena tukena sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kouluvalmentaja on tehtävänä vielä toistaiseksi melko uusi. Eri kunnissa ja kaupungeissa vastaavanlaista toimintaa on eri nimikkeiden alla. Kouluvalmentajaa vastaavia tehtäviä on ainakin Helsingissä ja useissa kunnissa Pohjanmaalla. Kouluvalmentaja tukee lapsen tai nuoren oppimista, koulunkäyntiä, kasvua ja kehitystä sekä kuuntelee murheita ja on läsnä. Joustava työaika mahdollistaa työskentelyn myös oppilaan vapaa-ajalla.
Esimerkiksi Lapualla ja Helsingissä on kouluissa kouluvalmentajia ja tulokset ovat olleet erinomaisia.
Aloitteeni:
Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjan kaupunki selvittää kouluvalmentajien palkkaamista Lohjan peruskouluihin.
Kouluvalmentaja työskentelee koulussa lasten ja nuorten kanssa. Työskentelyote on positiivinen, ratkaisukeskeinen sekä muutosjohtoinen. Kouluvalmentaja toimii myös koulun kasvatusammattilaisten sekä huoltajien apuna konsultoiden ja tuoden yhdessä toimien ratkaisumalleja mm. haastavaan käytökseen, koulunkäynnin pulmiin ja motivaatio-ongelmiin. Kouluvalmentaja toimii myös työparina kasvatusohjaajan sekä opettajien kanssa pitäen oppilaille mm. hyvinvointitaitotunteja sekä ryhmäyttämistä ja ilmiötyöskentelyä tarpeista nousevista aiheista. Kouluvalmentaja pitää oppilaille lisäksi sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintaa ja tukikeskusteluja. Kouluvalmentaja työnkuvaa on kokeiltu useissa Helsingin peruskouluissa vuodesta 2019 lähtien ja tulokset ovat olleet erinomaiset. Kouluissa, joissa kouluvalmentaja on työskennellyt, oppilaiden poissaolot vähenivät etenkin 7.-9.-luokkalaisilla ja Wilma-merkinnät paranivat kaikilla. Negatiivisten Wilma-merkintöjen osuus kaikista merkinnöistä laski kolmanneksesta viidennekseen niissä ala- ja yläkouluissa, joissa kouluvalmentaja työskenteli.
Kouluvalmentajan tehtävää määritellessä on huomioitu koulukuraattorin ja -psykologin toimenkuvat. Nämä kaikki täydentävät osaamisellaan ja toiminnallaan koulun hyvää arkea.
Lohjalla 15.3.2023
Keskustan valtuustoryhmän puolesta
Lotta Paakkunainen
Aloitteen allekirjoittivat myös:
Ana Maria Gutiérrez Sorainen (ML), Laura Skaffari (vihr.), Birgit Aittakumpu (vas.), Anna Mustalahti (vihr.), Jani Méling (vihr.), Hannele Maittila (ML), Satu Nybäck (sd.), Anna-Maija Kallio (vihr.), Heli Kurimo (vihr.), Risto Murto (vihr.) ja Karitta Laitinen (ML).
https://www.theseus.fi/handle/10024/355169
Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön
Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.
Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.
Lohjalla 16.11.2022
Keskustan valtuustoryhmän puolesta
Lotta Paakkunainen
Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.
Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.
Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.
Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti kattavasti ja hyvin aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5416834#cxrecs_s
Voit lukea valitukseni kokonaan:
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1,
00580 HELSINKI
Asia
Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava
Vaatimukset
Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.
Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.
Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.
Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.
Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.
Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.
Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.
Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
8.9.2022
Lotta Paakkunainen
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani maksuttomasta toisesta asteesta. Mitä se tarkoittaa ja onko maksuttomuus sama kuin saavutettavuus?
Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.
Mitä sitten maksuton toinen aste tarkoittaa?
Kelan koulumatkatuki korvaa osan toisen asteen opiskelijan koulumatkojen kustannuksista silloin, kun matkojen vähimmäiskilometrimäärä (7km) täyttyy. Koulumatkatukea voi hakea opiskelun alkaessa ja siinä on kuukauden takautuva hakuaika.
Oppimateriaalit saadaan koulusta ja muuta opintotukea maksuttomaan toiseen asteeseen oikeutetut opiskelijat saavat edelleen kuten muutkin opiskelijat. Kun nuori täyttää 17 vuotta ja lapsilisän saaminen loppuu, opintotukea voi hakea Kelasta, eli 16 vuotias opiskelija ei saa opintotukea.
Mitä maksuton toinen aste tarkoittaa, jos asut hieman syrjemmässä, vähän pidemmällä julkisesta liikenteestä ja käyt toista astetta toisella paikkakunnalla? Se tarkoittaa sitä, että koulumatkaan saattaa kulua lähes neljä tuntia yhteensä. Toki kulut korvataan, mutta matka-aika on kuormittava ja kohtuuton. Jos alaikäisenä opiskelijana etsit asuntoa toiselta paikkakunnalta, ainoa, joka alaikäiselle asunnon myöntää on Hoas, jolla ei muuten ole vapaita asuntoja. Haet yksityiseltä, vuokra on korkea, mutta siihen et saa asumistukea, etkä muuten saa opintotukeakaan, koska vanhempien tulot vaikuttavat, kun niitä on vuosituloina yli 41 100. Tukia myönnettäessä huomioidaan vanhempien tulot, mutta ei muita sisaruksia eikä vanhempien muita kuluja.
Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki. Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. Opintotukea 16 vuotias voi hakea ja hän saattaa sitä saada, jos hänen lapsilisänsä on lopetettu. Paitsi että huoltajien tulot vaikuttavat tukeen. Opintolainatakaustakin voit hakea.
Maksuton toinen aste siis ei tarkoita kaikille samaa, eikä se tarkoita kaikille saavutettavaa toista astetta.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Voit lukea kolumnin myös 23.8.2022 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.