Hallitus on päättänyt muuttaa perusopetuksen arviointikäytäntöjä niin, että 1.1.2026 alkaen yksilöllistetyn oppimäärän tilalle tulee käsite rajattu oppimäärä. Tämä muutos vaikuttaa erityisesti niihin oppilaisiin, jotka ovat tarvinneet oppimisen tueksi yksilöllistettyjä tavoitteita.
Mitä muutos tarkoittaa?
Uuden linjauksen mukaan, jos oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaisesti, hänen päättöarvioinnissaan hyväksytystä suorituksesta annetaan aina arvosana 5*. Hän ei voi saada korkeampaa arvosanaa, riippumatta siitä, kuinka hyvin hän on saavuttanut henkilökohtaisessa suunnitelmassaan (HOJKS) määritellyt tavoitteet.
Tämä on suuri muutos verrattuna aiempaan käytäntöön, jossa yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti opiskeleva oppilas arvioitiin suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja saattoi saada arvosanan 5–10.
Miksi tämä on ongelmallista?
Rajatun oppimäärän ajatus kääntyy helposti oppilasta vastaan. Sen sijaan, että oppimisvaikeuksien kanssa painivat saisivat tukea ja mahdollisuuden onnistua omien tavoitteidensa tasolla, heidät sidotaan automaattisesti alimpaan hyväksyttyyn arvosanaan. Tämä:
Heikentää jatko-opintomahdollisuuksia: Useampi 5* todistuksessa voi vaikeuttaa pääsyä toisen asteen koulutukseen.
On ristiriidassa tasa-arvon kanssa: Koulutuksellisen tasa-arvon periaate vaarantuu, kun oppilas ei voi saada tunnustusta omasta edistymisestään.
Vie pois kannustavuuden: Jos oppilaan työpanos ja motivaatio eivät voi koskaan näkyä parempana arvosanana, katoaa osa oppimisen ilosta ja motivaatiosta.
Alkuperäinen ajatus unohtuu
Yksilöllistämisen alkuperäinen tarkoitus oli tukea ja auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia saavuttaa yleisen oppimäärän tavoitteita. Nyt tämä tarkoitus hämärtyy: sen sijaan että yksilöllisyys olisi mahdollisuus onnistua, se muuttuu leimaksi, joka kaventaa jatkopolkuja.
Mitä pitäisi tehdä?
On tärkeää, että keskustelua käydään niin kunnissa kuin eduskunnassa. Kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia:
Miten turvataan rajatun oppimäärän oppilaiden jatko-opintopolut?
Miten estetään se, ettei uudistus lisää eriarvoisuutta?
Voisiko arviointimalli olla joustavampi, jotta se tunnistaisi ja tunnustaisi oppilaiden yksilölliset saavutukset?
Tämä muutos ei ole vain tekninen uudistus arviointiin. Se koskettaa suoraan niitä nuoria, joiden koulupolku on jo valmiiksi haastava. On välttämätöntä varmistaa, että oppimisen tuki todella tukee, eikä tee oppilaista sivullisia jatko-opintojen kynnyksellä.
Kaupunginvaltuustokausi 2021–2025 on ollut täynnä merkittäviä päätöksiä ja keskusteluja, joissa olen saanut olla mukana vaikuttamassa Lohjan kehitykseen. Tässä haluan jakaa joitakin keskeisiä teemoja ja aloitteita, joita olen tuonut esiin valtuustotyössäni.
Valtuustokausi ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hyvää tahtoa ja onnistumisia. Mukaan on mahtunut myös pettymyksiä ja turhautumista. On ollut tilanteita, joissa minua tai muita ei ole kuultu riittävästi, päätöksiä on lopulta tehty vasta, kun aikaa on kulunut ja tilanne on pakottanut toimimaan tavalla, jota itse ehdotin jo aiemmin. Jos ratkaisut olisi tehty silloin, kun esitin ne, moni asia olisi jo edennyt ja tilanne olisi ollut parempi esimerkiksi kouluverkon tai varhaiskasvatuksen osalta.
Lisäksi valtuustotyöhön on valitettavasti sisältynyt myös painostusta, häirintää ja jopa väkivallan uhkaa. Tämä ei kuulu demokraattiseen päätöksentekoon, eikä kenenkään luottamushenkilön, tai asukkaan pitäisi joutua sellaista kokemaan. On tärkeää, että pidämme kiinni kunnioittavasta keskustelukulttuurista ja mahdollisuudesta osallistua turvallisesti.
Koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen
Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut yksi keskeisistä teemoistani. Jätin 9.10.2024 valtuustoaloitteen koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamisesta. Tällä hetkellä Lohjalla kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa työaikansa useiden koulujen kesken, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Ehdotin kuuden nuorisotyöntekijän vakinaistamista, eli yksi jokaiselle yläkoululle ja myös mahdollistamaan toiminnan laajentamisen myös alakouluihin. Tämä investointi, noin 231 260 euroa vuodessa, on pieni hinta verrattuna pitkäaikaisiin hyötyihin, kuten parantuneeseen kouluviihtyvyyteen ja vähentyneisiin ongelmiin.
Kouluvalmentajat tukemaan oppilaita ja opettajia
Tein myös valtuustoaloitteen kouluvalmentajien saamiseksi Lohjan kouluihin. Kouluvalmentajamalli on otettu käyttöön jo monissa kunnissa ja kaupungeissa ja se on saanut paljon kiitosta. Kouluvalmentaja toimii matalan kynnyksen tukena oppilaille, mutta myös opettajien ja koko kouluyhteisön arjessa. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia, ennaltaehkäistä poissaoloja ja vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä. Tämä malli tarjoaa käytännönläheistä ja helposti lähestyttävää tukea tilanteissa, joissa perinteiset tukimuodot eivät aina riitä tai tavoita.
Ikäystävällinen Lohja
Ikäihmisten hyvinvointi on myös ollut tärkeää minulle. Valtuustoaloitteessani ehdotin Lohjan liittymistä WHO:n ikäystävällinen kunta -verkostoon. Tämä aloite sai laajaa kannatusta yli puoluerajojen, mikä osoittaa, että ikäystävällisyyden edistäminen on meille kaikille yhteinen päämäärä. Vaikka kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto ei esittänyt verkostoon liittymistä, toin esiin, että selityksenä esitetty resurssipula juuri on syy etsiä tehokkaita ratkaisuja ja hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja tietoa.
Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelma
Mäntynummen koulurakennuksen ongelmat ovat olleet pitkään esillä, vuosia. Pidin ryhmämme puheenvuoron 11.12.2024 valtuustossa, jossa korostin tarvetta selkeille ja konkreettisille toimenpiteille. Esitin, että päätösteksti korjataan vastaamaan teknisen lautakunnan alkuperäistä suositusta: Mäntynummen monitoimijatalo toteutetaan kokonaan uudisrakennuksena, ei-käyttöön jäävät vanhat rakennukset puretaan (pois lukien liikuntasali) ja uudisrakennus suunnitellaan niin, että sen tiloja voidaan tulevaisuudessa laajentaa tai pienentää. Vaikka en tehnyt vastaesitystä, korostin asiantuntijoiden suositusten hyödyntämisen tärkeyttä päätöksenteossa.
Henkilöstön työhyvinvointi
Työhyvinvointi on olennainen osa kaupungin toimivuutta. Pidin ryhmämme puheenvuoron 19.6.2024 kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 henkilöstökertomuksesta. Korostin työhyvinvointikyselyn tuloksia, jotka osoittivat sekä myönteisiä että huolestuttavia seikkoja. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Ehdotin työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostamista ja työhyvinvointiohjelmien kehittämistä.
Kouluverkon muutosten vaikutusten arviointi
Kouluverkon muutokset vaikuttavat laajasti lasten, perheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin. Esitin 9.10.2024 valtuustossa, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti. Ilman kattavaa selvitystä lakkautusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä.
Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ikäihmisten hoitopolussa
Tein myös valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamiseksi osaksi ikääntyneiden hoitopolkua. Tämä aihe on jäänyt julkisessa keskustelussa usein vähälle huomiolle, vaikka sen vaikutukset ovat merkittäviä niin hyvinvoinnin kuin kustannustenkin näkökulmasta. Sain kutsun puhua tästä aiheesta eräässä asiantuntijatilaisuudessa, jossa esittelin aloitteen taustaa ja perusteluja. Tilaisuudessa oli mukana alan ammattilaisia ja päättäjiä ja keskustelu osoitti, että aihe koetaan tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.
”Jos olisi tehty kuten sanoin” sanoiksi muuttunut realismi
Useissa puheenvuoroissani olen joutunut toteamaan, että jos kaupungissa olisi aiemmin toimittu esittämälläni tavalla, olisimme jo edenneet ratkaisuissa. Tämä ei ole jälkiviisautta vaan seurausta siitä, että asioita on katsottu kokonaisuutena ja ennakoiden. Näin on ollut muun muassa kouluverkon ja päiväkotien osalta, joissa päätöksenteon lyhytnäköisyys on johtanut epävarmuuteen ja poukkoiluun.
Päiväkodit ja varhaiskasvatus eli perusturvaa arjessa
Olen useissa puheenvuoroissani korostanut päiväkotien ja varhaiskasvatuksen roolia paitsi lapsen kasvun ja kehityksen tukena, myös perheiden arjen turvana. Päiväkotien siirrot, yhdistämiset ja epävarmuus huolestuttavat syystä. Pienet lapset eivät ole sopeutettavia palikoita, jotka siirretään taulukosta toiseen. Pysyvät, turvalliset varhaiskasvatusympäristöt ovat investointi tulevaisuuteen.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarvitsee tekoja, ei juhlapuheita
Tasa-arvo ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle. Olen nostanut esiin esimerkiksi päätöksenteon vaikutukset naisiin ja perheisiin sekä sen, miten palveluverkon muutokset voivat lisätä eriarvoisuutta eri asuinalueiden välillä. Lisäksi olen korostanut, että myös luottamushenkilötyössä on vielä tekemistä tasa-arvon toteutumisessa: kenen ääni kuuluu, ketkä saavat puhua rauhassa ja ketkä jäävät katveeseen.
Tämä valtuustokausi on ollut täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Olen pyrkinyt tuomaan esiin asukkaiden näkökulmia ja edistämään päätöksentekoa, joka perustuu avoimuuteen, asiantuntijatietoon ja yhteiseen hyvinvointiin. Työni kaupunginvaltuustossa ei enää jatku, sillä tässä vaiheessa asetin perheeni etusijalle sekä työelämässäni tapahtuvat muutokset. Aika näyttää, tulenko olemaan jatkossa mukana rakentamassa ja kehittämässä Lohjaa. Työni jatkuu asukkaiden hyväksi aluevaltuustossa.
Haluan kiittää lopuksi luottamushenkilökollegojani, joiden kanssa on yhteistyötä tehty asukkaiden hyväksi. Ennen kaikkea haluan kiittää sinua, joka luotit minuun ja tekemäni työhön.
Mäntynummen koulurakennuksen ongelmat ovat olleet esillä vuosia. Niin kauan, että lapset ovat ehtineet kasvaa päiväkodista yläkouluun, altistuen jatkuvasti sisäilmaongelmiin ja rakenteellisiin riskeihin. Vuosien varrella on teetetty lukuisia tutkimuksia – kalliita sellaisia – jotka ovat toistuvasti osoittaneet kiinteistön sisäilman ja rakenteiden vakavat puutteet. Olemme saaneet kattavaa asiantuntijatietoa, mutta päätöksenteossa olemme juuttuneet epäröintiin. Kysyn: miksi tilaamme tutkimuksia, jos ne eivät johda konkreettisiin toimenpiteisiin?
Tämän tilanteen suurin uhri on Mäntynummi ja sen lapset. Päätöksenteon tehottomuus on johtanut siihen, että lapset ja henkilökunta joutuvat työskentelemään kiinteistössä, jonka tiedetään olevan haitallinen terveydelle. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Miksi olemme sallineet tämän jatkua näin pitkään?
Kokouksessa käsiteltiin Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelmaa. Valitettavasti esityksessä oli jälleen yksi merkittävä haaste: päätösteksti ei ollut riittävän selkeä eikä yksiselitteinen. Ehdotus ”osittain uudisrakennuksena, mikäli uusimpia rakennusosia voidaan hyödyntää” jättää liikaa tulkinnanvaraa. Tämä voi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin toteutuksessa ja siten lisäkustannuksiin tai ongelmiin.
Olisin mieluummin nähnyt teknisen lautakunnan alkuperäisen, asiantuntijoiden perusteleman esityksen suoraan osana valtuuston päätöstä. Se olisi linjannut yksiselitteisesti:
Mäntynummen monitoimijatalo toteutetaan kokonaan uudisrakennuksena.
Ei-käyttöön jäävät vanhat rakennukset, pois lukien liikuntasali, puretaan.
Uudisrakennus suunnitellaan muuntojoustavaksi, jotta tiloja voidaan tulevaisuudessa laajentaa tai pienentää tarpeen mukaan.
Tämä olisi ollut selkeä ja johdonmukainen ratkaisu, joka perustuu asiantuntijatietoon ja takaa terveellisen, turvallisen ja kustannustehokkaan lopputuloksen.
Jos tekisin vastaesityksen, se perustuisi juuri tähän. Mutta en tehnyt vastaesitystä. Mäntynummi ja sen oppilaat ansaitsevat vihdoin päästä eteenpäin. Olemme viivyttäneet hanketta jo liian pitkään, ja nyt on tärkeintä saada toteutus liikkeelle.
Toivon kuitenkin, että jatkossa päätöksentekomme on selkeämpää ja nojaa johdonmukaisesti asiantuntijoiden suosituksiin. Emme voi sallia tilannetta, jossa tutkimuksia teetetään loputtomasti ilman, että ne johtavat todellisiin toimenpiteisiin. Päätösten on oltava niin selkeitä, että ne toteutuvat ilman viivästyksiä tai epäselvyyksiä.
Mäntynummen monitoimijatalo on tärkeä investointi, joka vaikuttaa lapsiemme terveyteen ja henkilökunnan työhyvinvointiin. Nyt on aika varmistaa, että tämä hanke viimein etenee ja tuottaa terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat vuosikymmeniksi eteenpäin.
On aika mennä eteenpäin.
Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston kokouksessa liittyen Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelmaan:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat
Mäntynummen koulurakennuksen ongelmat ja mahdolliset ratkaisut ovat olleet pitkään esillä. Vuosia. Olemme teettäneet kalliita tutkimuksia, jotka ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet rakennuksen sisäilma- ja rakenteelliset ongelmat. Näistä tutkimuksista on saatu kattavaa asiantuntijatietoa, mutta silti päätöksentekomme tuntuu etenevän epäröiden, vaikka on asetettu työryhmiä ja käyty keskusteluja. Kysyn teiltä: miksi tilaamme tutkimuksia, jos ne eivät johda selkeisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin?
Mäntynummi ja sen lapset on joutunut päätöksenteon tehottomuuden sivulliseksi uhriksi.
Tämän lisäksi tässä esityksessä on kuitenkin yksi merkittävä haaste. Päätösteksti ei ole riittävän selkeä eikä yksiselitteinen, vaan jättää liian paljon tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ehdotus ”osittain uudisrakennuksena, mikäli uusimpia rakennusosia voidaan hyödyntää” on hämmentävä ja voi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin toteutuksessa. Olisin mieluummin nähnyt, että teknisen lautakunnan ammattilaisten selkeä ja perusteltu esitys olisi suoraan tuotu osaksi valtuuston päätöstä – tekstinä, jonka ammattilaiset ovat analyysien ja tutkimusten perusteella nähneet parhaaksi.
Jos tekisin vastaesityksen, tekisin sen niin, että päätösteksti korjattaisiin vastaamaan teknisen lautakunnan alkuperäistä suositusta:
Mäntynummen monitoimijatalo toteutetaan kokonaan uudisrakennuksena.
Ei-käyttöön jäävät vanhat rakennukset, pois lukien liikuntasali, puretaan.
Uudisrakennus suunnitellaan niin, että sen tiloja voidaan tulevaisuudessa laajentaa tai pienentää.
Tämä olisi selkeämpi ja johdonmukaisempi linjaus, joka perustuu asiantuntijatietoon ja takaa terveellisen, turvallisen ja kustannustehokkaan ratkaisun.
Mutta en tee vastaesitystä. Mäntynummi ja sen oppilaat ansaitsevat jo päästä eteenpäin. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että saamme hankkeen liikkeelle ja varmistamme sen toteutuksen sellaisena, joka palvelee kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että päätöksenteossamme hyödynnetään jatkossa selkeästi asiantuntijoiden suosituksia, eikä jätetä avainkysymyksiä avoimiksi tai tulkinnanvaraisiksi.
Arvoisat valtuutetut, meillä on mahdollisuus tehdä nyt vihdoin päätös, joka varmistaa terveelliset ja turvalliset tilat lapsille ja henkilökunnalle. Toivon, että tämä päätös vie Mäntynummen hankkeen viimein eteenpäin kohti toteutusta. Mennään eteenpäin.
Kiitos.
Luonnollisesti salin vasemmalta laidalta tuli laidallinen minulle puheenvuoroni jälkeen.
Pidin kaupunginvaltuuston 9.10.2024 kokouksessa puheenvuoron, jossa esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti, ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti.
Vaikka vastauksessa on käsitelty joitakin koulujen lakkautuksiin liittyviä taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja joitakin säästöjä, vastaus ei silti anna täydellistä kuvaa aloitteen vaatimista asioista. Olennaisia kysymyksiä, kuten lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin, vetovoimaan tai kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen, on käsitelty vain osittain tai puutteellisesti. Samalla laskelmat koulukuljetusten ja tyhjille jäävien kiinteistöjen ylläpitokustannuksista puuttuvat tai ovat vaillinaisia.
Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä ilman laajempaa selvitystä kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen, ja että päätöksenteko perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon vaikutuksista – niin taloudellisista kuin sosiaalisistakin.
Siksi keskusta esittää, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan takaisin valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta. Tämä on meidän vastuumme, jotta voimme tehdä oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja kaupunkimme kouluverkon tulevaisuudesta.
Tällaiset päätökset ovat merkittäviä, ja meidän on varmistettava, että ne tehdään huolella – lasten ja perheiden hyvinvointi edellä!
Puheenvuoroni alla tekstinä ja voit myös katsoa tästä:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Aloitteessa pyydetyt selvitykset lähikoulujen lakkautusten vaikutuksista lasten, lapsiperheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin sekä taloudellisista vaikutuksista – kuten koulukuljetusten kustannuksista ja tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen ylläpitokuluista – eivät ole tulleet riittävästi ja kattavasti käsitellyiksi.
Vaikka vastaus tuo esiin joitakin koulujen lakkautusten vaikutuksia ja niihin liittyviä taloudellisia laskelmia, se ei vastaa kaikkiin aloitteessa esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käsitellään muun muassa koulujen lakkautusten vaikutuksia lasten, perheiden ja alueiden hyvinvointiin sekä vetovoimaan, ja siinä on esitetty joitakin säästöjä sekä tarkasteltu koulukuljetusten ja muiden kulujen kehitystä. Lisäksi todetaan, että laajempi arviointi on vielä kesken, ja kaupungin tulisi tehdä lisää analyysia kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
Aloitteessa pyydetty kokonaisvaltainen selvitys esimerkiksi lasten hyvinvoinnista on kuitenkin vielä puutteellinen, ja osaa lapsivaikutusten arvioinneista ei ole tehty tai ne on toissijaisia. Myöskään selkeitä laskelmia koulujen lakkautusten nettosäästöistä – erityisesti kun otetaan huomioon koulukuljetusten ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset – ei ole esitetty.
Perusteellinen selvitys näistä vaikutuksista on välttämätön ennen kuin voimme tehdä päätöksiä kouluverkon tulevaisuudesta. Esitämme siksi, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta.
Harmillisesti suurin osa kaupunginvaltuutetuista katsoo, ettei perusteellisia ja kattavia laskelmia tai muita vaikutusten arviointeja ole tarpeen tehdä.
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini toisen asteen kouluun kulkemisesta ja sen haasteista täällä pääkaupunkiseudun kupeessa.
Pidennetty oppivelvollisuus ei tuonut helpotusta kulkemiseen, saattaapi olla, että toisilla siitä tulee lisästressiä, toki vain hetkeksi. Asumme alueella, jossa joukkoliikenne on heikohkoa ja koulujen loma-aikoina on erittäin hankalaa kulkea mihinkään. Toisin sanoen ei välttämättä pääse ilman autoa mihinkään lähipalvelua lukuunottamatta (meillä ne lähipalvelut on neuvola, jota emme enää tarvitse, palvelukoti, jota emme vielä tarvitse sekä hautausmaa, noh), lähin kauppa on noin 6 kilometrin päässä. Oli miten oli. Kaksi nuortani on lukiossa toisella paikkakunnalla, yksi on aloittanut ammattikoulun ja yksi on vielä peruskoulussa.
Meillä on jo vuosia ollut haasteena, ettei ammattikoululaiset pääse ensimmäisenä oppiviikkonaan kouluun joukkoliikenteen avuin, vaan se apu eli kulku kouluun pitää itse keksiä. Tästä onkin nuoret itse keskustelleet, että heidän arvostuksensa tuntuu vähäiseltä. Miksi heidän kulkuaan ei tarvitse tukea ensimmäisellä viikolla?
Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa
oisen asteen koulutuksista ammattiopistot aloittivat paikkakunnasta riippuen jo 2.–3.8. ja lukio aloitti peruskoulujen kanssa samaan aikaan, 10.8.
Tässä ei muuten mitään erikoista olisi eikä eriarvoistavaakaan, paitsi että esimerkiksi Lohjalla tämä tuo eriarvoisuutta ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Lohjalla joukkoliikenne maaseutu- ja taajama-alueilta keskustaan, jossa ammattikoulu ja lukio sijaitsevat, toteutuu vasta lukioiden ja peruskoulujen aloittaessa, eli viikon verran ammattikoululaiset saavat järjestää itse kyytinsä kouluun. Toisten vanhemmat pystyvät järjestämään työ- tai loma-aikojansa niin, että voivat kuljettaa opiskelijoitaan kouluun, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni toisen asteen opiskelija hakeutuu kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja yksi syy tähän on joukkoliikenne. Helsinkiin pääsee helpommin kuin oman kotikaupungin asiointikeskustaan.
Tämä viikon ero joukkoliikenteessä on ollut jo vuosia ongelmana, eikä pidennetty oppivelvollisuus tuonut muutosta asiaan. Erään ammattikoululaisen sanoin: eikö meillä ole mitään väliä?
Koulumatkakustannukset tulee hakea Kelalta. Kela korvaa matkat joko itsejärjestetystä (auto/mopo/tms.), joukkoliikenteestä ja niiden yhdistelmästä, mutta korvaukset itsejärjestetystä kyydistä ei korvaa tämän päivän kuluja. Pohdin myös kuntien vastuuta kyydeistä. Pidennetty oppivelvollisuus on kuntien vastuulla, mutta se, miten oman kunnan alueen toisen asteen kouluun pääsee, ei ole? Kokonaisuus ei siis tässäkään ole hallussa eikä pidennetty oppivelvollisuus järjestelmänä todellakaan valmis.
Usein kuulen myös sanottavan, että voihan se nuori muuttaa lähemmäksi koulua. On suhteellisen kohtuutonta myös ajatella muuttoa pois kotoa 15–16-vuotiaana, alaikäisenä ensimmäisenä vaihtoehtona joukkoliikenteen puutteellisuuden vuoksi toisen asteen opintojen alkaessa. Kyllä, toiset ovat kykeneväisiä siihen, mutta ei läheskään kaikki. Ja miksi lapselta pitäisi sellaista edes odottaa?
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja toisen asteen opiskelijoiden äiti.
Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.
Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.
Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä. Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä. Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa. Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.
Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä! On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?
Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.
Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty. Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.
Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.
Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.
Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.
Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen.
Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.
Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.
Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia.
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.
Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut.
Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.
Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.
Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu.
Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa.
Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä.
Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.
Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.
Lotta Paakkunainen 