Kaupunginhallituksen kokouksessa esitys uudelleenvalmisteluun

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.5.2022 oli käsittelyssä mm. Vahingonkorvausvaatimus Keskinäinen Kiinteistö Oy Sammatin Sateenkaari/Oikaisuvaatimus, Tilapäisen suojelun direktiiviin perustuvan Kuntamallin käyttöönotto sekä Jäsenen valinta Alueiden johtokuntaan.

Tällä kertaa käsittelyjärjestys oli sellainen, että esteellisten sijaiset, varalla olleet jäsenet pääsivät heti kokoukseen, eikä ollut tarvetta odottaa kuutta tuntia, kuten minä istuin edellisellä kerralla, kun saman asian tiimoilta oltiin kokoustamassa. Toivottavasti tästä tuli nyt pysyvä käytäntö. Käsittelimme Vahingonkorvausvaatimus Keskinäinen Kiinteistö Oy Sammatin Sateenkaari/Oikaisuvaatimusta ja koska olin sitä mieltä, että vieläkään meillä ei ole tarpeeksi tietoa, asian kokonaisuus ei ole hallinnassa, tein esityksen uudelleenvalmistelusta. Esitykselläni puolustan kuntalaisten oikeutta ja avoimuutta sekä päättäjien oikeutta avoimeen päätöksentekoon sekä tiedonsaantiin. Mielestäni puolustin hallituksen oikeutta tarpeelliseen tietoon.

Esitykseni:

Kaupunginhallitus päättää, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Liitetiedostoista puuttuvat mm. neuvottelumuistiot 25.1.2022, eduskunnan oikeusasiamiehen ja kuntaliiton lausunnot. Lausunnot olisi syytä käsitellä kaupunginhallituksessa erikseen. Nykyiselle kaupunginhallitukselle pitää esitellä kaikki asiaan liittyvät aikaisemmat vaiheet ja tehdyt päätökset ja toimenpiteet. Sen jälkeen, kun kaupunginhallituksella on kaikki tarvittavat tiedot, on parempi valmius päättää oikaisuvaatimuksesta, joka saattaa päätyä oikeuskäsittelyyn.

Esitykseni uudelleenvalmistelusta hävisi 2-11.

Mitä ilmeisimmin muut tietävät enemmän kuin minä ja esityslistoilla eikä esityslistan liitteinä tarvitse olla kaikkea asiaan liittyvää tietoa.

Tilapäisen suojelun direktiiviin perustuvan Kuntamallin käyttöönotto-pykälässä nostin esiin, että toivottavasti tekstissä mainittu ”ensisijaisesti” ei voi tarkoittaa sitä, että vain Lohjalla tällä hetkellä olevat 77 ukrainalaista pakolaista otetaan tilapäisen suojelun piiriin, vaan että otetaan se 250 ja jos on tarvetta, otetaan enemmän. Tästä kukaan ei käyttänyt puheenvuoroa vastaan.

Jäsenen valinta Alueiden johtokuntaan pykälästä olin jo etukäteen ollut viranhaltijaan ja hallituksen puheenjohtajaan yhteydessä, sillä päätösesityksessä oli päivämäärävirhe ja henkilövaihdosten myötä uusi Meidän Lohjan valtuustoryhmän edustajan valinta puuttui. Olin etukäteen yhteydessä, jotta kokouksessa ei tarvitsisi käyttää puheenvuoroa ja jotta viranhaltijat voisivat esittää muutoksen ja kokous tämän suhteen olisi sujuva. Koska olen vain varajäsen, en saa hallituksen välisiä sähköposteja tai muita tietoja, joten minulta oli mennyt ohi se, että muutoksia tehtiin yhteydenottoni jälkeen. Oma moka tässä asiassa oli se, että koska tunnen niin hyvin Lähidemokratian ja hallintosäännön sen pykälän, luotin muistiini ja vänkäsin tarkistamatta aluetoimikuntien edustajien kauden pituudesta. Palautus maanpinnalle siis tässä asiassa. Ikinä ei saa olla liian varma jostain asiasta, varsinkaan juuri tällaisesta, jonka tuntee juurta jaksain ja jota on itse ollut kehittämässä. Leuka rintaan, lukulasit päähän ja nöyryyttä peliin.

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.  

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito,  sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.  

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.  

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Lähidemokratia – uusi kausi, uudet mahdollisuudet

Uuden valtuustokauden alku tarkoittaa myös uuden aluetoimikuntien ja alueiden johtokunnan kauden alkua. Parhaillaan Lohjan kahdeksalla alueella on käynnissä järjestäytymiskokoukset ja Nummella tilaisuus oli eilen (23.9.). Jokaisesta aluetoimikunnasta valitaan kaksi edustajaa (ja heille varajäsenet) alueiden johtokuntaan, joka on koko Lohjan yhteinen yhteistyöelin, jonka päätarkoitus on olla viestinviejänä niin alueiden asukkaille kuin päättäjille sekä kaupunginviranhaltijoille. Johtokunnan on myös tärkeää ottaa kantaa alueille tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi alueiden palvelumuutoksiin. Uusi kausi tuo uusia mahdollisuuksia ja toivottavasti myös uusia tapoja tehdä ja toimia. Näen tässä upeita kehittämisen mahdollisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia!

Mitä sitten tarkoittaa lähidemokratia? Miten se toimii? Miten se voisi toimia? Kenelle lähidemokratia on tarkoitettu? Entä osallistuva budjetointi?

Tehtävät:

  • edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita,
  • vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä,
  • edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja tuoda esiin tärkeitä asioita,
  • edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta

Toimivuuden arviointi:

  • mallilla on saatu tuotua asukkaiden mielipiteitä ja näkökantoja esiin.
  • aluetoimikuntien kuuleminen
  • aluetoimikuntajako
  • asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen

Kehittäminen:

  • valtuutettujen, virkamiesten ja aluetoimikuntien edustajien yhteistyön kehittäminen
  • suunnittelurytmin tehostaminen
  • lähidemokratiamallin eri elinten käytön tehostaminen

Lohjalla lähidemokratia on toiminut vuodesta 2013 ja kehitysvuosina se on ollut lupaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Vuonna 2015 ehdolla vuoden lähidemokratiateoksi on ollut lohjalainen kouluverkon vaikuttajaraati, joka siis oli osa lohjalaista lähidemokratiaa.

Kaudella 2017-2021 Lohjalla mentiin ikävä kyllä aika kauas siitä, mitä lähidemokratian henki oli siitä päätettäessä ja kuinka se kehittyi 2013-2017 kaudella. Hyviä asioita oli paljon, hyvää kehitystä alueiden asukkaiden hyväksi, mutta paljon jätettiin tekemättä ja lausumatta. Ehkä vähän myös muodostui vastakkainasettelua, ei jaettu tietoa, ei pidetty valtuustoryhmiä osana lähidemokratiaa, ja sehän se tarkoitus ei ole. Johtokunta koostuu aluetoimikuntien edustajista sekä valtuustoryhmien edustajista. Tarkoituksena on rakentava keskustelu ja sujuva tiedonkulku. Haittana hyvälle kehitykselle oli myös se, että alueiden johtokunnalla ei ollut nimettynä vastuuviranhaltijaa kauden loppuaikana. Johtokunta on yksi kaupungin toimielimistä ja se edellyttää myös sitä, että kaupungilta on asiantunteva henkilö tekemässä työtä ja valmistelemassa kokousasiakirjoja. Näin ei loppukaudella ikävä kyllä enää ollut.

Lohja osallistaa asukkaitaan hyvin. Esimerkiksi sote- ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajat, vanhus- ja vammaisneuvostoihin on julkiset haut (https://www.lohja.fi/%E2%80%A6/haut-lohjan-neuvostoihin-2021-2023/?fbclid=IwAR3kbYtzvax1z2hT11NCfh24iUjw5eN4-ifQT8fSspceSvp811hUlv4Y5Ic), on kaavakävelyt, kaavaillat, kyselyt, palveluverkkoselvityksiin pyydetään alueiden johtokunnan edustajaa mukaan, tehdään kuulemisia, vaikutusten arviointeja, mahdollistetaan aluetoimikuntien toiminta.

Jos olet kiinnostunut lähidemokratiasta ja paikallisen vaikuttamisen keinoista alla on kokoamani julkaisu.

Nummenkylän, Metsätähtien sekä Pullin koulujen lakkautukset valtuustossa 21.4.2021

Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.

Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.

Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.

Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.

Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.

Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.

Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?

Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.

Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.

Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista

Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.

Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.

Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.

Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.

Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.

Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.

Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.

Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:

Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)

Pulli lakkaa äänin 26-25

Hanke päättyi, viimeinen työpäivä tubessa

Lohjan Kylät ry:n kaksivuotinen Toimivat kylät-hanke päättyi 8.4.2021 päätöstapahtumaan, joka ajanmukaisesti oli verkossa. Striimasimme sen suorana YouTuben kautta.

Lohjan Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Hanhimäki ja kyläasiamies Lotta Paakkunainen

Kahteen vuoteen mahtuu todella paljon tapahtumia, tapaamisia, raportointia, yhteistyötä.

Lähdin hankkeeseen koska minulla oli intohimo ja palava halu lähteä kehittämään kylien ja alueiden yhteistä toimintaa. Kylissä on niin paljon potentiaalia ja halusin tuoda esiin Lohjaa kylien ja maaseudun kaupunkina. Tämä hanke mahdollisti tämän. Hankkeen aikana on tullut huomattua, että ei kauhean pitkälle tarvitse mennä etsiäkseen helmiä. Usein puhuttaessa kylämenestystarinasta, puhutaan aina Eskolan ihmeestä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että Lohjalla on ihan mielettömiä helmiä: Ikkala, Karjalohjan kehrä, Nummentausta, Pusula… ihan vain muutamia mainitakseni. Meillä on kylät täynnä ihmeitä.

Järjestimme hankkeen aikana useita tapahtumia ja koulutusiltoja, mutta suurin oli ”Yhdessä kohti vetovoimaisempaa Lohjaa”-tilaisuus. Järjestimme sen yhdessä Valtaväylien aluetoimikunnan, lähikoulutyöryhmän ja Lokovan, eli Lohjan koulujen vanhemmat ry:n kanssa. Alunperin tilaisuuden suunnittelu lähti kylä- ja lähikoulujen puolustamisesta, mutta halusimme tuoda myös positiivisen kautta Lohjan vahvuuksia esille. Halusimme käydä keskustelua Lohjan hyvistä puolista, Lohjan kylistä ja maaseudusta sekä luoda hyvää maaperää Lohjan vetovoimaisuuden kehittämiselle ja keskustelulle siitä. Vierailijapuhujiksi saimme silloisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, nykyisen eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen, lohjalaisen kansanedustajan, tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtajan, Riikka Slunga-Poutsalon ja Mathildedahlista onnellisuusopas ja rokkikukko Petri Honkalan. Tapahtuma on edelleen nähtävissä Lohjan Kylien Facebook-sivulla. Tapahtuma on kerännyt edelleen kiitosta, mm. eduskunnan puhemieheltä, Anu Vehviläiseltä.

Hankkeen aikana kävi selkeästi ilmi tiedontarve lähidemokratiasta. Tämä tehty huomio aiheutti paljon tunteita. Ei ainoastaan minussa, vaan myös monessa lähidemokratian parissa toimivassa. Työni on ollut palkitsevaa, mutta toisinaan palaute ja kritiikki ei ole tuotu rakentavalla tavalla esille. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää. Koetaan, että jos tuodaan jokin kehityskohta esille asiasta, joka on itselle tärkeää ja lähellä, eikä itse ole huomannut sitä, voi se olla tosi kova paikka. Usein lähellä olevat asiat jäävät huomaamatta juuri sen vuoksi, että on liian lähellä. Tämän olen itsekin huomannut toisessa yhteydessä omalla kohdallani.

Hankkeen aikana teimmekin muutoshakemuksen, jotta voisimme käyttää huomioitamme hyväksi ja tukea lähidemokratian kehitystä, kyläläisiä sekä kaupunkia. Muutoshakemus hyväksyttiin ja saimme alkaa kokoamaan lähidemokratiaa avaavaa julkaisua.

Lohjan kaupungin talouden tasapainottamisen yhteydessä lähidemokratian keventäminen oli tullut puheeksi ja Kaupunki oli pyytänyt kyläasiamiehiltä esitystä. Viime kaudella yksi tärkeimmistä kysymyksistä on edelleen relevantti: mitä lisäarvoa aluetoimikuntien toteuttama lähidemokratia tuo kaupunkiorganisaation kannalta. Teimme Lähidemokratian kehittämisehdotus alueiden johtokunnalle ja Lohjan kaupungin organisaatiotyöryhmälle sekä olimme mukana osallistujina kaupungin järjestämässä lähidemokratiaseminaarissa samalla esityksellä. 

Kerroimme lähidemokratian nykytilanteesta, rakenteesta ja toiminnoista. Seminaarissa oi läsnä myös alueiden johtokunta, jonka puheenjohtaja esitti myös alueiden johtokunnan sekä aluetoimikuntien toimintaa.

Esitimme seminaarissa viisi erilaista mahdollista mallia, joita voisi pohtia Lohjalla lähidemokratiamalleiksi.

I) Osallistuva budjetointi

II) Aluefoorumit

III) Uusi Lähidemokratia 2021-2025

IV) Kuntalaispaneeli

V) nykyisenlainen

Nämä esitykset pohjautuvat vuosien lähidemokratiassa toimimiseen sekä työni puolesta muiden kaupunkien lähidemokratiatoimintoihin tutustumiseen. Olen tehnyt pitkän ja laajan taustatyön, haastatellut lukuisia asiantuntijoita ja toimijoita. Tämän hankkeen aikana kävi selkeäksi, että lähidemokratia ja osallistamisen keinot tunnetaan heikommin kuin viime kaudella. Tällä tarkoitan niin kuntalaisia, luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä itse aluetoimijoita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki lähidemokratia työvälineet eivät ole olleet tuttuja, kuten vaikuttajaraadit tai lähidemokratian kehitystyöryhmä. Lähidemokratia on aluevaikuttamista ja se on elävä toiminto, se elää asukkaiden mukana. Sen pitäisi olla juostava ja sopeutuvaa. Aluetoimijoille, siis alueiden johtokunnan jäsenille ei ole ollut tarjolla samankaltaista perehdytystä toimintaan kuten muilla luottamushenkilöillä on aina kauden alussa. Edellisen kauden varapuheenjohtajana olin sitä tarjonnut, mutta se oli jäänyt käyttämättä. Ihan ehdottomasti uuden kauden alkaessa uudet johtokunnan jäsenet tarvitsevat perehdytyksen. Siihen nähden johtokunnan jäsenet ovat toimineet juuri niin hyvin kuin ovat voineet. Tähän tarpeeseen vastasimme hankkeen aikana tehdyllä muutoshakemuksella, jossa haimme muutosta, jotta voimme koota lähidemokratiasta kertovan julkaisun. Hakemuksemme hyväksyttiin ja pääsimme aloittamaan työn. 

Lähidemokratiajulkaisussa, eli “Lähidemokratia, keinoja vaikuttaa paikallisesti” kerromme erilaisista keinoista vaikuttaa ja Lohjan keinoista osallistaa kuntalaisiaan. Esittelemme tiiviisti kumppanuusmallin, Lohjan lähidemokratiamallin sekä esittelemme lyhyesti myös seminaarissakin esittelemämme erilaisia lähidemokratian keinoja vaikuttaa. Emme anna valmiita paketteja, vaan esittelemme erilaisia komponentteja, joista kokoamalla saa omalle kunnalle sopivan paketin. Tuomme esiin osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuuden, kuinka se osallistaa useampaa ja kuinka kuntapaneeli toimi Turussa. 

Lohjahan osallistaa kuntalaisiaan erinomaisesti jo, Lohja vain ei osaa kertoa siitä oikeilla sanoilla. Osallistaminen on kyselyjen tekemistä, kaavakävelyt, kaavaillat,  Liikuntakeskus on osallistanut todella hyvin alueen asukkaita, kun on lähiliikuntapaikka ollut suunnitteilla alueelle. vuorovaikutteinen someviestintä ja reagoiminen kuntalaisten kommentteihin. Tästä hyvä esimerkki tonttupolku. Lohja siis osallistaa erinomaisesti, mutta viestimisessä on kehittämisen paikka. Tämä on yksi asia, jonka nostamme julkaisussamme esiin.

Tämä julkaisu (on menossa juuri painoon) tullaan jakamaan viranhaltijoille, ensi kauden valtuutetuille, alueiden johtokunnan jäsenille sekä se tulee luonnollisesti myös Lohjan Kylät ry:n nettisivuille. Tämä julkaisun toivon olevan ja se on tarkoitettu oppaaksi lähidemokratian mahdollisuuksien ammentamiseen sekä tietopaketiksi päättäjille ja aluetoimijoille sekä heille, jotka etsivät keinoja vaikuttaa.

Tästä kaikesta tulee vielä koko hanketta koskeva kirjoitus Lohjan Kylät ry:n nettisivulle.

Monimuotoinen kouluverkko on vahvuus

Lähikouluryhmä järjesti hyvän mielen mielenosoituksen lauantaina, 5.10.2019 ennen valtuuston talousarvioseminaarin toisen päivän aloitusta.

Mielenosoituksen tarkoituksena oli muistuttaa maaseudun vetovoimaisuudesta ja siitä, että Lohjan todella kannattaisi nostaa oman maaseutunsa esiin omana erikoisuutenaan ja vahvuutenaan näin lähellä pääkaupunkiseutua ja työpaikka-alueita.

Lähikouluryhmä teki asukaskyselyn ja toi vastausten analyysejä valtuutettujen tietoon samalla.

Valtaväylien aluetoimikunta kutsui vanhempain- ja kylä- sekä asukastoimijoita lähikouluryhmään puolustaakseen lähi- ja kyläkouluja. Mukaan pyydettiin myös Lohjan Kylät ry:ä sekä Lokova ry:ä. Ryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ryhmässä toimii Lokova ry, Lohjan Kylät, valtaväylien aluetoimikunta, Lehmijärven vanhempainyhdistys, Pullin vanhempainyhdistys, Asemanpellon koti ja koulu ry, Ikkalan kyläyhdistys ry. Mukaan on kutsuttu myös Rauhalan ja Maksjoen koulujen vanhempainyhdistykset.
Ryhmässä on keskusteltu erittäin paljon maaseudun vetovoimasta, kuinka saada myönteinen kaiku Lohjalle, mietitty eri näkökulmia ja yritetty löytää uusia lähestymistapoja. Olen tyytyväinen, että työnantajani näki tämän olevan niin tärkeän asian, että lupasi ryhmälle vähän työpanostani, jotta voisin osallistua keskusteluun asiantuntijana.

Olen vuosia ollut lähi- ja kyläkoulujen puolustaja, olen puhunut lasten koulumatkojen pituudesta, toisinaan tuntuu, että seinään hakkaamisesta alkaa pää tosiaan jo olla aika kipeä. Vuosia olemme tässä samassa puheessa, samoissa aiheissa, teoissa ja pulmissa olleet.

Mietittäviä näkökulmia:
– Seutukaupungit tarvitsevat Anu Vehviläisen teettämän tutkimuksen mukaan lisää tukea
– Pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset nousussa ja esim Lohjan laskussa
– isoista kouluista oppilaita pieniin? – koulukuljetus kulkee joka tapauksessa
– asukkaita kohdellaan epätasa-arvoisesti samalla veroprosentilla
– kyläkoulut ovat jo monitoimijataloja, olleet aina

Voit lukea lisää: https://www.lohjankylat.fi/kylaasiamies/hyvan-mielen-mielenosoitus-kylakoulujen-ja-kylien-puolesta/?fbclid=IwAR0YCVBfA6agd7y8Qji-9rfCQCIUCtXUh4PulkvNqAqebaRavXsIx5EeVSE

Oma tilanteeni kouluverkkoasiassa on omasta mielestäni erikoinen tällä hetkellä. Aina olen korostanut sitä, että emme saa tehdä vastakkain asettelua pienen ja ison koulun välillä, sillä mielestäni toisille lapsille iso koulu sopii paremmin ja toisille sopii pieni paremmin. Olemme yksilöitä ja kaikille ei sovi sama asia samalla tavalla.

Miettiessäni kouluja en ajattele omaa kouluhistoriaani, vaan ehkä enemmänkin peilaan lasteni kouluihin ja koulunkäyntiin. Tällä hetkellä lapsiani on kahdessa eri koulussa. Isossa ja suhteellisen pienessä koulussa. Ei toki pienen pientä, mutta koulu, jossa opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä.

Yhdelle lapsistani iso koulu on oikea paikka. Näen koulujen erot nyt aivan eri näkökulmasta. Tämän enempää tästä aiheesta en halua sanoa, tulen sen tekemään myöhemmin, mutta näen erot ja hyödyt eri tavalla tällä hetkellä. Pienuus ei tuo autuutta, mutta ei välttämättä suuruuskaan. Olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että tarvitsemme monimuotoisen kouluverkon ja perheille valinnan vapautta. Toisille lapsille sopii iso koulu, toisille sopii pieni koulu.