Lotasta sanottua
Category Archives: Lohjan Kylät
Ryhmäpuheenvuoro hallintosääntömuutoksesta 14.12.2022 – lähidemokratia
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron 14.12.2022 valtuustokokouksessa hallintosääntömuutoksesta.
Alla ryhmäpuheenvuoro (tekstinä videon alla):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat
Moni on hallintosääntö- ja organisaatiotyöryhmässä sitä mieltä, että hallintosäännössä ei tarvitse olla kovin tarkkaan kuvattu vaikuttajatoimielimiä, vaan että kaupunginhallitus voi määritellä tehtävät.
Sanottiinpa jopa, että päätöksentekoa ei sovi tuoda ”liian alas”.
Lähidemokratiasta puhuttiin ja nyt valmistelussa onkin lähdetty siitä, että aluedemokratiatoiminta jatkuu ennallaan, eikä esittelyn mukaan siihen siis esitetä nyt muutosta ja mikäli mallia jatkossa haluttaisiin muuttaa, niin se vaatii aina valtuuston päätöksen. Lähidemokratiamallihan rakennettiin kuntaliitostilanteessa ja tuolloin se vastasikin hyvin kaupungin asukkaiden vaikuttamistarpeisiin. Toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja muuttunee tulevaisuudessakin.
Tästä syystä on nähty perustelluksi muuttaa hallintosäännön kirjausta lähidemokratiatoiminnasta siten, että päätöksenteko toiminnan organisoinnista ja periaatteista on valtuustolla erikseen. Toisaalta tämä on hyvä ajatus, sillä lähidemokratian tulisikin olla kuntalaisten näköinen, muuttua ajan muutoksen mukana, mutta ennen kaikkea turvata kuntalaisten osallisuus ja osallistaminen.
Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Niin.
Lähidemokratiatoimintaan, aluetoimikuntiin ja johtokuntaan osallistuttiin hyvin ahkerasti ja kuntalaiset olivat aktiivisia toiminnan alussa. Heti ensimmäisen kauden aikana kuntalaiset saivat ottaa kantaa koulu- ja terveyskeskusverkon supistuksiin ja lakkautuksiin, osallistuttiin avoimiin aluefoorumeihin, jotka olivat kiertävän valtuustokokouksen yhteydessä. Oltiin keskusteluyhteydessä. Aktiivisuus romahti. Koska kukaan ei enää kuullut. Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Tämä tuo myös riskit lähidemokratiatoiminnan hiljaiseen tai kovempiääniseenkin poistumiseen. Jos puheenjohtaja sallii, tekisin tämän ryhmäpuheenvuoron aikana vastaesityksen. Esityksemme ei muuraa kiinni lähidemokratiatoimintaa, vaan sallii kehityksen ja muutoksen kuntalaisten ja ajan muutosten myötä.
Vastaesityksemme:
s.11 §14 Alueiden johtokunta toimii Lohjan lähidemokratian edistämiseksi ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi. Alueiden johtokunnan jäsenet ovat Kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. (Kv 22.1.2020/ 9 §) Alueiden johtokunnan tehtävänä on kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin osa-alueiden kehittäminen. (kuntalaki 36§)
Alueiden johtokunnan tehtäviä ovat:
1. Antaa lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin
2. Päättää kaupunginvaltuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja käytöstä
3. Päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.
Tämä esityksemme luo puitteet mahdollisuudelle osallistuvalle budjetille, luo toimivia rakenteita luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välille, selkeyttää ja vahvistaa alueiden johtokunnan tehtävää viestinvälittäjänä molempiin suuntiin sekä osoittaa yhteistyökykyä ja erityisesti yhteistyöhalua.
Vastaesityksemme hävisi
Kunnallisvalitus Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta
Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.
Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.
Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.
Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti kattavasti ja hyvin aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5416834#cxrecs_s
Voit lukea valitukseni kokonaan:
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1,
00580 HELSINKI
Asia
Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava
Vaatimukset
Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.
Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.
Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.
Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.
Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.
Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.
Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.
Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
8.9.2022
Lotta Paakkunainen
Uraanikaivosvaraus Lohjalla
Kirjoitin mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaahan Nummelle jälleen haetusta uraanikaivosvarauksesta. Aika ajoin tämä esiintymä herättää toimijoissa kiinnostusta. Mielipidekirjoitukseni julkaistiin 6.9.2022 Länsi-Uusimaassa (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4990169).
Uraanikaivosvaraus Lohjalla
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksynyt alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edustaa tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania.
Aika ajoin nousee kiinnostus Nummen esiintymään, 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, se hylättiin vuonna 2007.
Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos jotakin sattuu ja saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, Lohjan Nummelta on Karjaanjoen myötä yhteys Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kautta Itämerelle asti. Mahdollisen kaivoksen välittömään vaikutuspiiriin joutuvat luonnollisesti asukkaat, maanviljelijät ja mökkiläiset. Länsi-Uudellamaalla se voi pahimmillaan vaikuttaa ainakin sadantuhannen ihmisen elämään.
Arvioimani lukumäärä perustuu alueiden asukasmäärään, joita alueella on noin 75 000. Kaikki aiemmin mainitsemani alueet ovat myös mökkipaikkakuntia, Tilastokeskuksen mukaan mökkivaltaisempien kuntien top10:ssä. Eli mökkiläisiä yhteensä mahdollisesti on noin 22 000. Toki jos lasketaan vaikutusalueeksi vesien liikkuminen ja kuljettaminen, voi määrä kasvaa suuremmaksikin.
Työllisyyshyötyjä kaivoksen toiminnalla on, jos kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaarahan oli huomattava työllistäjä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei ole tarpeeksi suuria esiintymiä, jotta niitä kannattaisi louhia.
Tulee pohtia myös alueiden asukkaita. Pitkään alueella asuneet, elinkeinonsa maasta saavat ja heidän lapsensa. Miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan? Alueen asukkaat, ne jotka elinkeinonsa siitä saavat, tai asuntovelalliset eivät voi muuttaa pois, mutta heidän lapsensa muuttavat ja todennäköisyys, että palaavat kaivoksen naapuriin, on häviävän pieni. Alueet autoituvat.
Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön. Ympäristön vaikutusarvioinneissa huomioidaan uraanin ja sen hajoamistuotteiden keskeiset tavat levitä ympäristöön puhdistettujen prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta vesistöön sekä ilman kautta joko kaasumaisena radonina tai pölyn mukana. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi päätyä niille altistuneiden kasvien ja eläinten kautta ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.
Kuinka arvotamme hyödyt ja haitat on tietenkin jokaisen meidän omassa arvomaailmassamme ja painotamme niissä usein eri asioita. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja puhtaan ruuan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan olevan vielä lapsillemme ja heidän lapsilleen.
Varaus ja kaivoksen mahdollisuus eivät ole imagovaltti paikkakunnalle ja sen olemassa oleville yritystoiminnoille.
Lotta Paakkunainen
Lohja
Valitusaikaa asiaan on 30.9 ja valittaminen maksaa 270 euroa. Valittaminen on jokaisen oikeus, mutta hinnoittelulla siitä tehdään harvemman oikeus.
Kaupunginhallituksen kokouksessa esitys uudelleenvalmisteluun
Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.5.2022 oli käsittelyssä mm. Vahingonkorvausvaatimus Keskinäinen Kiinteistö Oy Sammatin Sateenkaari/Oikaisuvaatimus, Tilapäisen suojelun direktiiviin perustuvan Kuntamallin käyttöönotto sekä Jäsenen valinta Alueiden johtokuntaan.
Tällä kertaa käsittelyjärjestys oli sellainen, että esteellisten sijaiset, varalla olleet jäsenet pääsivät heti kokoukseen, eikä ollut tarvetta odottaa kuutta tuntia, kuten minä istuin edellisellä kerralla, kun saman asian tiimoilta oltiin kokoustamassa. Toivottavasti tästä tuli nyt pysyvä käytäntö. Käsittelimme Vahingonkorvausvaatimus Keskinäinen Kiinteistö Oy Sammatin Sateenkaari/Oikaisuvaatimusta ja koska olin sitä mieltä, että vieläkään meillä ei ole tarpeeksi tietoa, asian kokonaisuus ei ole hallinnassa, tein esityksen uudelleenvalmistelusta. Esitykselläni puolustan kuntalaisten oikeutta ja avoimuutta sekä päättäjien oikeutta avoimeen päätöksentekoon sekä tiedonsaantiin. Mielestäni puolustin hallituksen oikeutta tarpeelliseen tietoon.
Esitykseni:
Kaupunginhallitus päättää, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Liitetiedostoista puuttuvat mm. neuvottelumuistiot 25.1.2022, eduskunnan oikeusasiamiehen ja kuntaliiton lausunnot. Lausunnot olisi syytä käsitellä kaupunginhallituksessa erikseen. Nykyiselle kaupunginhallitukselle pitää esitellä kaikki asiaan liittyvät aikaisemmat vaiheet ja tehdyt päätökset ja toimenpiteet. Sen jälkeen, kun kaupunginhallituksella on kaikki tarvittavat tiedot, on parempi valmius päättää oikaisuvaatimuksesta, joka saattaa päätyä oikeuskäsittelyyn.
Esitykseni uudelleenvalmistelusta hävisi 2-11.
Mitä ilmeisimmin muut tietävät enemmän kuin minä ja esityslistoilla eikä esityslistan liitteinä tarvitse olla kaikkea asiaan liittyvää tietoa.
Tilapäisen suojelun direktiiviin perustuvan Kuntamallin käyttöönotto-pykälässä nostin esiin, että toivottavasti tekstissä mainittu ”ensisijaisesti” ei voi tarkoittaa sitä, että vain Lohjalla tällä hetkellä olevat 77 ukrainalaista pakolaista otetaan tilapäisen suojelun piiriin, vaan että otetaan se 250 ja jos on tarvetta, otetaan enemmän. Tästä kukaan ei käyttänyt puheenvuoroa vastaan.
Jäsenen valinta Alueiden johtokuntaan pykälästä olin jo etukäteen ollut viranhaltijaan ja hallituksen puheenjohtajaan yhteydessä, sillä päätösesityksessä oli päivämäärävirhe ja henkilövaihdosten myötä uusi Meidän Lohjan valtuustoryhmän edustajan valinta puuttui. Olin etukäteen yhteydessä, jotta kokouksessa ei tarvitsisi käyttää puheenvuoroa ja jotta viranhaltijat voisivat esittää muutoksen ja kokous tämän suhteen olisi sujuva. Koska olen vain varajäsen, en saa hallituksen välisiä sähköposteja tai muita tietoja, joten minulta oli mennyt ohi se, että muutoksia tehtiin yhteydenottoni jälkeen. Oma moka tässä asiassa oli se, että koska tunnen niin hyvin Lähidemokratian ja hallintosäännön sen pykälän, luotin muistiini ja vänkäsin tarkistamatta aluetoimikuntien edustajien kauden pituudesta. Palautus maanpinnalle siis tässä asiassa. Ikinä ei saa olla liian varma jostain asiasta, varsinkaan juuri tällaisesta, jonka tuntee juurta jaksain ja jota on itse ollut kehittämässä. Leuka rintaan, lukulasit päähän ja nöyryyttä peliin.
Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023
Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.
Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.
Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito, sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.
Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.
Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.
Lotta Paakkunainen 