Kuntalaisten kyselytunti ei ole Lohjalla uusi asia

Tuusulan kunta tiedotti ensimmäisestä kuntalaisten kyselytunnistaan syyskuussa 2018. Kyselytunti järjestettiin ennen kunnanhallituksen julkista kokousta, joita kunta on järjestänyt aiemminkin.  Tästä oli myös uutisointia jonkin verran ja sen jälkeen Lohjallakin pohdittiin ja keskusteltiin mahdollisuudesta kyselytunnin järjestämiseen.

https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/ensimmainen-kunnanhallituksen-kyselytunti-kuntalaisille-pidettiin-24.9..html

Lohjallahan on ollut vastaavanlaisia tilaisuuksia viime vaalikaudella, mutta ne ovat olleet Aluefoorumin nimellä ja ne on järjestetty alueiden johtokunnan ja kaupungin yhteistyöllä. Aluefoorumeja järjestettiin valtuuston kiertokokousten yhteydessä, johon kaikki kuntalaiset olivat tervetulleita keskustelemaan valtuuston jäsenten kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustelua käytiin kiivaimmin palveluverkkoselvitysten aikaan ja kouluverkon ”tiivistämisen” aikaan aluefoorumit olivat täynnä kuntalaisia. Tällä vaalikaudella niitä ei ole järjestetty.

Aluefoorumeihin osallistuminen alkoi hiipumaan, kun kouluverkkopäätökset oli tehty.

Ehkä järjestelyissä olisi kehitettävää. Huomasimme, että olisi ehkä hyvä pitää niitä teemoittain, sillä kysymyksiä tuntui olevan vaikea esittää tai keksiä, jos ei ollut aihetta. Ehkäpä nyt olisikin hyvä pitää aluefoorumi, kun talouden tasapainottaminen herättää kysymyksiä ja lakkautuksia tullaan taas esittämään.


Aluefoorumi (vastaava kuntalaisten kyselytunti) Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015

Kuvan aluefoorumi pidettiin siis Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015, jolloin kouluverkkokeskustelut kävi kuumimmillaan.

Tunnelmia siitä:


Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika?  Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.

Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttan
eet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.

Edelleen kaupunginjohtaja puhuu kurjasta taloustilanteesta, se ei ole muuttunut, mutta maaseutukaupunki-puheet ovat vähentyneet.

Alla linkki Länsi-Uusimaan 18.9.2015 julkaisemaan juttuun yhdestä aluefoorumista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/319385-kuuleminen-vain-sanahelinaa

Tässä linkki myös vanhaan kirjoitukseeni, jossa peräänkuulutan lähidemokratian kehittämistä. Tämä kirjoitus on vuodelta 2016, moni asia on muuttunut, mutta harmikseni moni asia ei. Liian moni asia on unohtunut, kuten lähidemokratian kehittäminen.

”Rakentava vuoropuhelu vaatii kuitenkin luottamusta, luottamusta siihen, että asioista kerrotaan ja uskoa avoimen keskustelun lisäarvoon. Vaikuttajaraadit, valmistelutyöpajat, asukastapaamiset, aluefoorumit ja osallistuva budjetointi, ovat kaikki hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta. Melkein kaikkia niitä on kokeiltu ja asukkaiden osalta hyväksi todettu. Ja eikö se ole se päämäärää: Asukkaiden tyytyväisyys, se saavutetaan osallistamisella. Asukkaiden osallistaminen on tärkeä keino sitouttamiseen ja alueylpeyden syntymiseen.


Olemme myös kertoneet, että haluamme kehittää Lähidemokratiaa edelleen. Tahdomme siitä toimivan osan kaupunkimme päätöksentekoa. Siksi esitimme toiveemme kutsua koolle jo huhtikuussa Lähidemokratian kehittämistyöryhmän jatkamaan keskustelua Lähidemokratian kehittämisestä Lohjalla. Lohjan lähidemokratiamalli on ollut hyvä, mutta aina on kehitettävää, niin myös meidän mallissamme. Mallia tulisi keventää, tuoda vielä enemmän lähestyttäväksi, jotta alueiden ja asukkaiden ääni saadaan kuulumaan, ja sitä kautta myös se näkyisi kaupungin ja asukkaiden hyvinvointina ja elinvoimana. Työryhmän kutsua vaan ei ole käynyt. Myös tässä näkee sen, että työtä on vielä edessä. Paljon. Toki asioita hautautuu välillä isojen pinojen alle, mutta varsinkin nyt, kun kausi on vaihtumassa, meillä ei ole varaa unohtaa lähidemokratian kehitystyötä. Ensi kauden alustus ja kehitystyö olisi pitänyt jo aloittaa. Kehityksessä on se pieni haittapuoli, että se ei tapahdu itsestään. Se ei tapahdu, jos sen unohtaa. Jos kehittämisen ja kehityksen unohtaa, se taantuu. Siihen Lohjalla ei ole varaa. ”

http://nummentie.blogspot.com/2016/05/lohjan-lahidemokratia-kehitysta-tulee.html

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s