Hanke päättyi, viimeinen työpäivä tubessa

Lohjan Kylät ry:n kaksivuotinen Toimivat kylät-hanke päättyi 8.4.2021 päätöstapahtumaan, joka ajanmukaisesti oli verkossa. Striimasimme sen suorana YouTuben kautta.

Lohjan Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Hanhimäki ja kyläasiamies Lotta Paakkunainen

Kahteen vuoteen mahtuu todella paljon tapahtumia, tapaamisia, raportointia, yhteistyötä.

Lähdin hankkeeseen koska minulla oli intohimo ja palava halu lähteä kehittämään kylien ja alueiden yhteistä toimintaa. Kylissä on niin paljon potentiaalia ja halusin tuoda esiin Lohjaa kylien ja maaseudun kaupunkina. Tämä hanke mahdollisti tämän. Hankkeen aikana on tullut huomattua, että ei kauhean pitkälle tarvitse mennä etsiäkseen helmiä. Usein puhuttaessa kylämenestystarinasta, puhutaan aina Eskolan ihmeestä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että Lohjalla on ihan mielettömiä helmiä: Ikkala, Karjalohjan kehrä, Nummentausta, Pusula… ihan vain muutamia mainitakseni. Meillä on kylät täynnä ihmeitä.

Järjestimme hankkeen aikana useita tapahtumia ja koulutusiltoja, mutta suurin oli ”Yhdessä kohti vetovoimaisempaa Lohjaa”-tilaisuus. Järjestimme sen yhdessä Valtaväylien aluetoimikunnan, lähikoulutyöryhmän ja Lokovan, eli Lohjan koulujen vanhemmat ry:n kanssa. Alunperin tilaisuuden suunnittelu lähti kylä- ja lähikoulujen puolustamisesta, mutta halusimme tuoda myös positiivisen kautta Lohjan vahvuuksia esille. Halusimme käydä keskustelua Lohjan hyvistä puolista, Lohjan kylistä ja maaseudusta sekä luoda hyvää maaperää Lohjan vetovoimaisuuden kehittämiselle ja keskustelulle siitä. Vierailijapuhujiksi saimme silloisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, nykyisen eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen, lohjalaisen kansanedustajan, tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtajan, Riikka Slunga-Poutsalon ja Mathildedahlista onnellisuusopas ja rokkikukko Petri Honkalan. Tapahtuma on edelleen nähtävissä Lohjan Kylien Facebook-sivulla. Tapahtuma on kerännyt edelleen kiitosta, mm. eduskunnan puhemieheltä, Anu Vehviläiseltä.

Hankkeen aikana kävi selkeästi ilmi tiedontarve lähidemokratiasta. Tämä tehty huomio aiheutti paljon tunteita. Ei ainoastaan minussa, vaan myös monessa lähidemokratian parissa toimivassa. Työni on ollut palkitsevaa, mutta toisinaan palaute ja kritiikki ei ole tuotu rakentavalla tavalla esille. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää. Koetaan, että jos tuodaan jokin kehityskohta esille asiasta, joka on itselle tärkeää ja lähellä, eikä itse ole huomannut sitä, voi se olla tosi kova paikka. Usein lähellä olevat asiat jäävät huomaamatta juuri sen vuoksi, että on liian lähellä. Tämän olen itsekin huomannut toisessa yhteydessä omalla kohdallani.

Hankkeen aikana teimmekin muutoshakemuksen, jotta voisimme käyttää huomioitamme hyväksi ja tukea lähidemokratian kehitystä, kyläläisiä sekä kaupunkia. Muutoshakemus hyväksyttiin ja saimme alkaa kokoamaan lähidemokratiaa avaavaa julkaisua.

Lohjan kaupungin talouden tasapainottamisen yhteydessä lähidemokratian keventäminen oli tullut puheeksi ja Kaupunki oli pyytänyt kyläasiamiehiltä esitystä. Viime kaudella yksi tärkeimmistä kysymyksistä on edelleen relevantti: mitä lisäarvoa aluetoimikuntien toteuttama lähidemokratia tuo kaupunkiorganisaation kannalta. Teimme Lähidemokratian kehittämisehdotus alueiden johtokunnalle ja Lohjan kaupungin organisaatiotyöryhmälle sekä olimme mukana osallistujina kaupungin järjestämässä lähidemokratiaseminaarissa samalla esityksellä. 

Kerroimme lähidemokratian nykytilanteesta, rakenteesta ja toiminnoista. Seminaarissa oi läsnä myös alueiden johtokunta, jonka puheenjohtaja esitti myös alueiden johtokunnan sekä aluetoimikuntien toimintaa.

Esitimme seminaarissa viisi erilaista mahdollista mallia, joita voisi pohtia Lohjalla lähidemokratiamalleiksi.

I) Osallistuva budjetointi

II) Aluefoorumit

III) Uusi Lähidemokratia 2021-2025

IV) Kuntalaispaneeli

V) nykyisenlainen

Nämä esitykset pohjautuvat vuosien lähidemokratiassa toimimiseen sekä työni puolesta muiden kaupunkien lähidemokratiatoimintoihin tutustumiseen. Olen tehnyt pitkän ja laajan taustatyön, haastatellut lukuisia asiantuntijoita ja toimijoita. Tämän hankkeen aikana kävi selkeäksi, että lähidemokratia ja osallistamisen keinot tunnetaan heikommin kuin viime kaudella. Tällä tarkoitan niin kuntalaisia, luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä itse aluetoimijoita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki lähidemokratia työvälineet eivät ole olleet tuttuja, kuten vaikuttajaraadit tai lähidemokratian kehitystyöryhmä. Lähidemokratia on aluevaikuttamista ja se on elävä toiminto, se elää asukkaiden mukana. Sen pitäisi olla juostava ja sopeutuvaa. Aluetoimijoille, siis alueiden johtokunnan jäsenille ei ole ollut tarjolla samankaltaista perehdytystä toimintaan kuten muilla luottamushenkilöillä on aina kauden alussa. Edellisen kauden varapuheenjohtajana olin sitä tarjonnut, mutta se oli jäänyt käyttämättä. Ihan ehdottomasti uuden kauden alkaessa uudet johtokunnan jäsenet tarvitsevat perehdytyksen. Siihen nähden johtokunnan jäsenet ovat toimineet juuri niin hyvin kuin ovat voineet. Tähän tarpeeseen vastasimme hankkeen aikana tehdyllä muutoshakemuksella, jossa haimme muutosta, jotta voimme koota lähidemokratiasta kertovan julkaisun. Hakemuksemme hyväksyttiin ja pääsimme aloittamaan työn. 

Lähidemokratiajulkaisussa, eli “Lähidemokratia, keinoja vaikuttaa paikallisesti” kerromme erilaisista keinoista vaikuttaa ja Lohjan keinoista osallistaa kuntalaisiaan. Esittelemme tiiviisti kumppanuusmallin, Lohjan lähidemokratiamallin sekä esittelemme lyhyesti myös seminaarissakin esittelemämme erilaisia lähidemokratian keinoja vaikuttaa. Emme anna valmiita paketteja, vaan esittelemme erilaisia komponentteja, joista kokoamalla saa omalle kunnalle sopivan paketin. Tuomme esiin osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuuden, kuinka se osallistaa useampaa ja kuinka kuntapaneeli toimi Turussa. 

Lohjahan osallistaa kuntalaisiaan erinomaisesti jo, Lohja vain ei osaa kertoa siitä oikeilla sanoilla. Osallistaminen on kyselyjen tekemistä, kaavakävelyt, kaavaillat,  Liikuntakeskus on osallistanut todella hyvin alueen asukkaita, kun on lähiliikuntapaikka ollut suunnitteilla alueelle. vuorovaikutteinen someviestintä ja reagoiminen kuntalaisten kommentteihin. Tästä hyvä esimerkki tonttupolku. Lohja siis osallistaa erinomaisesti, mutta viestimisessä on kehittämisen paikka. Tämä on yksi asia, jonka nostamme julkaisussamme esiin.

Tämä julkaisu (on menossa juuri painoon) tullaan jakamaan viranhaltijoille, ensi kauden valtuutetuille, alueiden johtokunnan jäsenille sekä se tulee luonnollisesti myös Lohjan Kylät ry:n nettisivuille. Tämä julkaisun toivon olevan ja se on tarkoitettu oppaaksi lähidemokratian mahdollisuuksien ammentamiseen sekä tietopaketiksi päättäjille ja aluetoimijoille sekä heille, jotka etsivät keinoja vaikuttaa.

Tästä kaikesta tulee vielä koko hanketta koskeva kirjoitus Lohjan Kylät ry:n nettisivulle.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s