Kyläasiamies – Lotta Paakkunainen

Ryhmäpuheenvuoro hallintosääntömuutoksesta 14.12.2022 – lähidemokratia

Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron 14.12.2022 valtuustokokouksessa hallintosääntömuutoksesta.

Alla ryhmäpuheenvuoro (tekstinä videon alla):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat

Moni on hallintosääntö- ja organisaatiotyöryhmässä sitä mieltä, että hallintosäännössä ei tarvitse olla kovin tarkkaan kuvattu vaikuttajatoimielimiä, vaan että kaupunginhallitus voi määritellä tehtävät.

Sanottiinpa jopa, että päätöksentekoa ei sovi tuoda ”liian alas”.

Lähidemokratiasta puhuttiin ja nyt valmistelussa onkin lähdetty siitä, että aluedemokratiatoiminta jatkuu ennallaan, eikä esittelyn mukaan siihen siis esitetä nyt muutosta ja mikäli mallia jatkossa haluttaisiin muuttaa, niin se vaatii aina valtuuston päätöksen. Lähidemokratiamallihan rakennettiin kuntaliitostilanteessa ja tuolloin se vastasikin hyvin kaupungin asukkaiden vaikuttamistarpeisiin. Toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja muuttunee tulevaisuudessakin.

Tästä syystä on nähty perustelluksi muuttaa hallintosäännön kirjausta lähidemokratiatoiminnasta siten, että päätöksenteko toiminnan organisoinnista ja periaatteista on valtuustolla erikseen. Toisaalta tämä on hyvä ajatus, sillä lähidemokratian tulisikin olla kuntalaisten näköinen, muuttua ajan muutoksen mukana, mutta ennen kaikkea turvata kuntalaisten osallisuus ja osallistaminen.

Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Niin.

Lähidemokratiatoimintaan, aluetoimikuntiin ja johtokuntaan osallistuttiin hyvin ahkerasti ja kuntalaiset olivat aktiivisia toiminnan alussa. Heti ensimmäisen kauden aikana kuntalaiset saivat ottaa kantaa koulu- ja terveyskeskusverkon supistuksiin ja lakkautuksiin, osallistuttiin avoimiin aluefoorumeihin, jotka olivat kiertävän valtuustokokouksen yhteydessä. Oltiin keskusteluyhteydessä. Aktiivisuus romahti. Koska kukaan ei enää kuullut. Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Tämä tuo myös riskit lähidemokratiatoiminnan hiljaiseen tai kovempiääniseenkin poistumiseen. Jos puheenjohtaja sallii, tekisin tämän ryhmäpuheenvuoron aikana vastaesityksen. Esityksemme ei muuraa kiinni lähidemokratiatoimintaa, vaan sallii kehityksen ja muutoksen kuntalaisten ja ajan muutosten myötä.

Vastaesityksemme:
s.11 §14 Alueiden johtokunta toimii Lohjan lähidemokratian edistämiseksi ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi. Alueiden johtokunnan jäsenet ovat Kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. (Kv 22.1.2020/ 9 §) Alueiden johtokunnan tehtävänä on kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin osa-alueiden kehittäminen. (kuntalaki 36§)

Alueiden johtokunnan tehtäviä ovat:

1. Antaa lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin

2. Päättää kaupunginvaltuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja käytöstä

3. Päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.

Tämä esityksemme luo puitteet mahdollisuudelle osallistuvalle budjetille, luo toimivia rakenteita luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välille, selkeyttää ja vahvistaa alueiden johtokunnan tehtävää viestinvälittäjänä molempiin suuntiin sekä osoittaa yhteistyökykyä ja erityisesti yhteistyöhalua.

Vastaesityksemme hävisi

Kunnallisvalitus Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta

Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.

Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.

Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.

Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti kattavasti ja hyvin aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5416834#cxrecs_s

Voit lukea valitukseni kokonaan:

Helsingin hallinto-oikeus

Sörnäistenkatu 1,

00580 HELSINKI

Asia

Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava

Vaatimukset

Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.

Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.

Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.

Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.

Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.

Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.

Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.

Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

8.9.2022

Lotta Paakkunainen

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito, sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Lähidemokratia – uusi kausi, uudet mahdollisuudet

Uuden valtuustokauden alku tarkoittaa myös uuden aluetoimikuntien ja alueiden johtokunnan kauden alkua. Parhaillaan Lohjan kahdeksalla alueella on käynnissä järjestäytymiskokoukset ja Nummella tilaisuus oli eilen (23.9.). Jokaisesta aluetoimikunnasta valitaan kaksi edustajaa (ja heille varajäsenet) alueiden johtokuntaan, joka on koko Lohjan yhteinen yhteistyöelin, jonka päätarkoitus on olla viestinviejänä niin alueiden asukkaille kuin päättäjille sekä kaupunginviranhaltijoille. Johtokunnan on myös tärkeää ottaa kantaa alueille tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi alueiden palvelumuutoksiin. Uusi kausi tuo uusia mahdollisuuksia ja toivottavasti myös uusia tapoja tehdä ja toimia. Näen tässä upeita kehittämisen mahdollisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia!

Mitä sitten tarkoittaa lähidemokratia? Miten se toimii? Miten se voisi toimia? Kenelle lähidemokratia on tarkoitettu? Entä osallistuva budjetointi?

Tehtävät:

edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita,
vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä,
edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja tuoda esiin tärkeitä asioita,
edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta

Toimivuuden arviointi:

mallilla on saatu tuotua asukkaiden mielipiteitä ja näkökantoja esiin.
aluetoimikuntien kuuleminen
aluetoimikuntajako
asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen

Kehittäminen:

valtuutettujen, virkamiesten ja aluetoimikuntien edustajien yhteistyön kehittäminen
suunnittelurytmin tehostaminen
lähidemokratiamallin eri elinten käytön tehostaminen

Lohjalla lähidemokratia on toiminut vuodesta 2013 ja kehitysvuosina se on ollut lupaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Vuonna 2015 ehdolla vuoden lähidemokratiateoksi on ollut lohjalainen kouluverkon vaikuttajaraati, joka siis oli osa lohjalaista lähidemokratiaa.

Kaudella 2017-2021 Lohjalla mentiin ikävä kyllä aika kauas siitä, mitä lähidemokratian henki oli siitä päätettäessä ja kuinka se kehittyi 2013-2017 kaudella. Hyviä asioita oli paljon, hyvää kehitystä alueiden asukkaiden hyväksi, mutta paljon jätettiin tekemättä ja lausumatta. Ehkä vähän myös muodostui vastakkainasettelua, ei jaettu tietoa, ei pidetty valtuustoryhmiä osana lähidemokratiaa, ja sehän se tarkoitus ei ole. Johtokunta koostuu aluetoimikuntien edustajista sekä valtuustoryhmien edustajista. Tarkoituksena on rakentava keskustelu ja sujuva tiedonkulku. Haittana hyvälle kehitykselle oli myös se, että alueiden johtokunnalla ei ollut nimettynä vastuuviranhaltijaa kauden loppuaikana. Johtokunta on yksi kaupungin toimielimistä ja se edellyttää myös sitä, että kaupungilta on asiantunteva henkilö tekemässä työtä ja valmistelemassa kokousasiakirjoja. Näin ei loppukaudella ikävä kyllä enää ollut.

Lohja osallistaa asukkaitaan hyvin. Esimerkiksi sote- ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajat, vanhus- ja vammaisneuvostoihin on julkiset haut (https://www.lohja.fi/%E2%80%A6/haut-lohjan-neuvostoihin-2021-2023/?fbclid=IwAR3kbYtzvax1z2hT11NCfh24iUjw5eN4-ifQT8fSspceSvp811hUlv4Y5Ic), on kaavakävelyt, kaavaillat, kyselyt, palveluverkkoselvityksiin pyydetään alueiden johtokunnan edustajaa mukaan, tehdään kuulemisia, vaikutusten arviointeja, mahdollistetaan aluetoimikuntien toiminta.

Jos olet kiinnostunut lähidemokratiasta ja paikallisen vaikuttamisen keinoista alla on kokoamani julkaisu.

Vaalityössä Lohjan torilla

Mukavan keväisenä päivänä kohtaamisia Lohjan torilla vaaliteltalla. Kahvipannu oli kuumana ja keskustelu oli vilkasta. Kyllä näkyi, että ihmiset ovat kaivanneet kohtaamisia.

Mukana ehdokkaita tsemppaamassa kävi myös Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen, jonka kanssa pääsin vaihtamaan muutaman sanan lapsiasiahenkilönä olemisesta.

Vaikka ihmisiä on mukava tavata ja keskustella heidän kanssaan, pitää myöntää, että en ihan omalla mukavuusalueellani ole torilla. Pidän torilla käymisestä, tunnelma on ihana, on mukava ostaa paikallisilta tuottajilta ja torikahviloiden tunnelma on aivan omaa luokkaansa. Olenpa ollut töissäkin torilla, mutta telttailu torilla on minulle vieraampaa. Hyviä keskusteluja kävin kuitenkin ja lopputulema torilla olemisesta oli positiivinen.

#kunnallisvaalit21 #lohjankeskusta #teamlotta21 #riikkapakarinen #suomenkeskusta

Hanke päättyi, viimeinen työpäivä tubessa

Lohjan Kylät ry:n kaksivuotinen Toimivat kylät-hanke päättyi 8.4.2021 päätöstapahtumaan, joka ajanmukaisesti oli verkossa. Striimasimme sen suorana YouTuben kautta.

Lohjan Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Hanhimäki ja kyläasiamies Lotta Paakkunainen

Kahteen vuoteen mahtuu todella paljon tapahtumia, tapaamisia, raportointia, yhteistyötä.

Lähdin hankkeeseen koska minulla oli intohimo ja palava halu lähteä kehittämään kylien ja alueiden yhteistä toimintaa. Kylissä on niin paljon potentiaalia ja halusin tuoda esiin Lohjaa kylien ja maaseudun kaupunkina. Tämä hanke mahdollisti tämän. Hankkeen aikana on tullut huomattua, että ei kauhean pitkälle tarvitse mennä etsiäkseen helmiä. Usein puhuttaessa kylämenestystarinasta, puhutaan aina Eskolan ihmeestä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että Lohjalla on ihan mielettömiä helmiä: Ikkala, Karjalohjan kehrä, Nummentausta, Pusula… ihan vain muutamia mainitakseni. Meillä on kylät täynnä ihmeitä.

Järjestimme hankkeen aikana useita tapahtumia ja koulutusiltoja, mutta suurin oli ”Yhdessä kohti vetovoimaisempaa Lohjaa”-tilaisuus. Järjestimme sen yhdessä Valtaväylien aluetoimikunnan, lähikoulutyöryhmän ja Lokovan, eli Lohjan koulujen vanhemmat ry:n kanssa. Alunperin tilaisuuden suunnittelu lähti kylä- ja lähikoulujen puolustamisesta, mutta halusimme tuoda myös positiivisen kautta Lohjan vahvuuksia esille. Halusimme käydä keskustelua Lohjan hyvistä puolista, Lohjan kylistä ja maaseudusta sekä luoda hyvää maaperää Lohjan vetovoimaisuuden kehittämiselle ja keskustelulle siitä. Vierailijapuhujiksi saimme silloisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, nykyisen eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen, lohjalaisen kansanedustajan, tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtajan, Riikka Slunga-Poutsalon ja Mathildedahlista onnellisuusopas ja rokkikukko Petri Honkalan. Tapahtuma on edelleen nähtävissä Lohjan Kylien Facebook-sivulla. Tapahtuma on kerännyt edelleen kiitosta, mm. eduskunnan puhemieheltä, Anu Vehviläiseltä.

Hankkeen aikana kävi selkeästi ilmi tiedontarve lähidemokratiasta. Tämä tehty huomio aiheutti paljon tunteita. Ei ainoastaan minussa, vaan myös monessa lähidemokratian parissa toimivassa. Työni on ollut palkitsevaa, mutta toisinaan palaute ja kritiikki ei ole tuotu rakentavalla tavalla esille. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää. Koetaan, että jos tuodaan jokin kehityskohta esille asiasta, joka on itselle tärkeää ja lähellä, eikä itse ole huomannut sitä, voi se olla tosi kova paikka. Usein lähellä olevat asiat jäävät huomaamatta juuri sen vuoksi, että on liian lähellä. Tämän olen itsekin huomannut toisessa yhteydessä omalla kohdallani.

Hankkeen aikana teimmekin muutoshakemuksen, jotta voisimme käyttää huomioitamme hyväksi ja tukea lähidemokratian kehitystä, kyläläisiä sekä kaupunkia. Muutoshakemus hyväksyttiin ja saimme alkaa kokoamaan lähidemokratiaa avaavaa julkaisua.

Lohjan kaupungin talouden tasapainottamisen yhteydessä lähidemokratian keventäminen oli tullut puheeksi ja Kaupunki oli pyytänyt kyläasiamiehiltä esitystä. Viime kaudella yksi tärkeimmistä kysymyksistä on edelleen relevantti: mitä lisäarvoa aluetoimikuntien toteuttama lähidemokratia tuo kaupunkiorganisaation kannalta. Teimme Lähidemokratian kehittämisehdotus alueiden johtokunnalle ja Lohjan kaupungin organisaatiotyöryhmälle sekä olimme mukana osallistujina kaupungin järjestämässä lähidemokratiaseminaarissa samalla esityksellä.

Kerroimme lähidemokratian nykytilanteesta, rakenteesta ja toiminnoista. Seminaarissa oi läsnä myös alueiden johtokunta, jonka puheenjohtaja esitti myös alueiden johtokunnan sekä aluetoimikuntien toimintaa.

Esitimme seminaarissa viisi erilaista mahdollista mallia, joita voisi pohtia Lohjalla lähidemokratiamalleiksi.

I) Osallistuva budjetointi

II) Aluefoorumit

III) Uusi Lähidemokratia 2021-2025

IV) Kuntalaispaneeli

V) nykyisenlainen

Nämä esitykset pohjautuvat vuosien lähidemokratiassa toimimiseen sekä työni puolesta muiden kaupunkien lähidemokratiatoimintoihin tutustumiseen. Olen tehnyt pitkän ja laajan taustatyön, haastatellut lukuisia asiantuntijoita ja toimijoita. Tämän hankkeen aikana kävi selkeäksi, että lähidemokratia ja osallistamisen keinot tunnetaan heikommin kuin viime kaudella. Tällä tarkoitan niin kuntalaisia, luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä itse aluetoimijoita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki lähidemokratia työvälineet eivät ole olleet tuttuja, kuten vaikuttajaraadit tai lähidemokratian kehitystyöryhmä. Lähidemokratia on aluevaikuttamista ja se on elävä toiminto, se elää asukkaiden mukana. Sen pitäisi olla juostava ja sopeutuvaa. Aluetoimijoille, siis alueiden johtokunnan jäsenille ei ole ollut tarjolla samankaltaista perehdytystä toimintaan kuten muilla luottamushenkilöillä on aina kauden alussa. Edellisen kauden varapuheenjohtajana olin sitä tarjonnut, mutta se oli jäänyt käyttämättä. Ihan ehdottomasti uuden kauden alkaessa uudet johtokunnan jäsenet tarvitsevat perehdytyksen. Siihen nähden johtokunnan jäsenet ovat toimineet juuri niin hyvin kuin ovat voineet. Tähän tarpeeseen vastasimme hankkeen aikana tehdyllä muutoshakemuksella, jossa haimme muutosta, jotta voimme koota lähidemokratiasta kertovan julkaisun. Hakemuksemme hyväksyttiin ja pääsimme aloittamaan työn.

Lähidemokratiajulkaisussa, eli “Lähidemokratia, keinoja vaikuttaa paikallisesti” kerromme erilaisista keinoista vaikuttaa ja Lohjan keinoista osallistaa kuntalaisiaan. Esittelemme tiiviisti kumppanuusmallin, Lohjan lähidemokratiamallin sekä esittelemme lyhyesti myös seminaarissakin esittelemämme erilaisia lähidemokratian keinoja vaikuttaa. Emme anna valmiita paketteja, vaan esittelemme erilaisia komponentteja, joista kokoamalla saa omalle kunnalle sopivan paketin. Tuomme esiin osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuuden, kuinka se osallistaa useampaa ja kuinka kuntapaneeli toimi Turussa.

Lohjahan osallistaa kuntalaisiaan erinomaisesti jo, Lohja vain ei osaa kertoa siitä oikeilla sanoilla. Osallistaminen on kyselyjen tekemistä, kaavakävelyt, kaavaillat, Liikuntakeskus on osallistanut todella hyvin alueen asukkaita, kun on lähiliikuntapaikka ollut suunnitteilla alueelle. vuorovaikutteinen someviestintä ja reagoiminen kuntalaisten kommentteihin. Tästä hyvä esimerkki tonttupolku. Lohja siis osallistaa erinomaisesti, mutta viestimisessä on kehittämisen paikka. Tämä on yksi asia, jonka nostamme julkaisussamme esiin.

Tämä julkaisu (on menossa juuri painoon) tullaan jakamaan viranhaltijoille, ensi kauden valtuutetuille, alueiden johtokunnan jäsenille sekä se tulee luonnollisesti myös Lohjan Kylät ry:n nettisivuille. Tämä julkaisun toivon olevan ja se on tarkoitettu oppaaksi lähidemokratian mahdollisuuksien ammentamiseen sekä tietopaketiksi päättäjille ja aluetoimijoille sekä heille, jotka etsivät keinoja vaikuttaa.

Tästä kaikesta tulee vielä koko hanketta koskeva kirjoitus Lohjan Kylät ry:n nettisivulle.