Kaukana hiekkalaatikosta ja turvallisesta, hyväksyvästä ympäristöstä

Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.

Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)

Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.

Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.

Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.


Riitely:
– Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta
– Osa normaalia kanssakäymistä
– Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista
Huono käytös:
– Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit
Kiusaaminen:
– Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa
asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla

Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?

  • Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
  • vertaissuhteiden tuki,
  • hyväksytyksi tuleminen,
  • yhteisöön kuuluminen,
  • oppilaiden osallisuus,
  • huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen
    luomiseen osallistuminen
  • Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit
    ja haittapuolet)
  • Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen
    suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja
    puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)

Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.

Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?

Häirintähuoneentaulu

Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.

  • Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
  • Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
  • Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
  • Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.

Ehdolla puoluevaltuustoon

Miksi minusta puoluevaltuuston jäsen? 

Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välillä ja tuo kentän ääntä päättäjien korviin. Se kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Uudeltamaalta valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä puoluevaltuustoon.  

Keskustan puoluekokouksessa asetetaan uusi puoluevaltuusto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. 

Uudeltamaalta valitaan puoluevaltuustoon yhdeksän puoluevaltuutetun ja yhdeksän varavaltuutetun ryhmä. Itse olen ehdolla tähän ryhmään.

Ehdolla olevan on kirjoitettava lyhyt esittely itsestä ja alla minun ”Miksi Lotta puoluevaltuustoon”-esittelyni:

Puoluevaltuuston jäsenehdokkaan henkilöesittely 

Kuka olen 

  • Olen 48-vuotias, viiden äiti, kolmen bonusäiti, yrittäjän puoliso, yhdistys- ja järjestötoimija sekä yhteisöpedagogian opiskelija. Taitava verkostoituja, toimissani arvostettu yhteistyökumppani ja mielipidevaikuttaja, joka haluaa katsoa eteenpäin, aina pyrkien yhteistyöhön. Avarakatseisuuteeni on vaikuttanut monella paikkakunnalla asuminen. Etsin poliittista kotiani hetken ja löysin sen keskustasta, mutta minulla on myös vankka näkemys, kuinka toimitaan muilla kentillä. 

Mihin uskon 

  • Uskon sinnikkyyteen ja siihen, että jokainen on yhtä arvokas ja kaikkia tulee kuulla. Tärkeää minulle on toimia asiat edellä, yhteistyössä ja toisia kunnioittaen. Uskon laajaan kansalaisvaikuttamistyöhön ja kannustamiseen.  

Miten olen vaikuttanut ja vaikutan nyt 

  • Otan aktiivisesti kantaa ja uskallan tuoda erilaisia näkökohtia ja muutostarpeita esille.  
  • Olen toista kautta kaupunginvaltuutettuna ja tänä aikana tehnyt 11 valtuustoaloitetta, joista viimeisimmät ovat:   
  • Perheneuvolan palveluiden riittävyyden kartoittamisesta (yhdessä sd:n valtuutetun kanssa),  
  • Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (tästä myös puoluekokousaloite) sekä  
  • vammaisvaikutusten arvioinnista.  
  • Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 ja sinä aikana luottamus minuun yli puoluerajojen tekemäni työn ja yhteistyön ansiosta on kasvanut. 
  • Tällä hetkellä olen Lohjan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehityslautakunnan jäsen. Toimin myös Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä Lokova ry:ssä (Lohjan koulujen vanhemmat) toimin viime kauden aktiivisena kouluväkivallan ja –kiusaamisen vastustajana sekä lähikoulujen ja lastensuojelun palvelujen puolestapuhujana. Nostin kaupungissani esiin lastensuojelun ongelmat, vaikka tuota asiaa ei tuolloin haluttu kuulla sekä olen nostanut neurovähemmistöperheiden haasteita systemaattisesti esille. 
  • Olen säännönmukaisesti tukenut kuntalaisten aktivoitumista, nostanut osallistamisen tärkeyttä esiin, järjestänyt tapahtumia ja paneelikeskusteluja (puhujina mm. Hilkka Kemppi, Markus Lohi, Anu Vehviläinen, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Kurikka (Kuntaliitto)). 
  • Olen tehnyt kaksi kansalaisaloitetta, joilla on tuhansia kannattaja-allekirjoituksia: toisen (kyläkoulut säilytettävä osana yhdenvertaista perusopetusta) aloitteen tein yhdessä sitoutumattoman kyläaktiivin kanssa ja toisen (takuueläkkeen parantamiseksi) aktiivisen kuntalaisen kanssa.  
  • Olen kyläasiamiehenä ja vapaaehtoistoimissani ollut vuosikymmenen ajan lähidemokratian ja osallisuuden kehittäjä, olen myös laatinut julkaisun lähidemokratiasta ja kuntalaisvaikuttamisesta. Olen aktiivinen alueen kehittäjä, yhtenäisyyden esiin nostaja, moninaisen asumisen puolestapuhuja ja pidän jatkuvasti yllä keskustelua lähipalveluiden kehittämisestä. Omalla asuinalueellani olen nostanut koululaisten turvallisuutta esiin ja tein sinnikkäästi töitä saadaksemme turvallisen koulutien. 
  • Kunnallisjärjestössä toimin myös viestintävastaavana ja vaalien aikana tuin ja koulutin jokaista ehdokastamme some-viestintäkampanjoissa. Ehdokkaiden välisen yhteistyön tukeminen ja yhteispelin tärkeys olivat keskeisiä teemojani. 

Mikä saa minut toimimaan  

Minut pitää toiminnassa vastuu. Vastuu lapsille, vastuu ikääntyneille ja heikommille. Koen kehittämisen tärkeänä ja olevani tärkeä osa kehitystä ja eteenpäin katsovaa vaikuttajaelintä. 

Koskettavin saavutukseni  

Olen vastaanottanut vuonna 2016 Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein ansiokkaasta kasvatustyöstäni ja sitä minulle esittivät yhteistyökumppanini, kuntalaiset ja kouluverkon vaikuttajaraadin jäsenet sinnikkäästä työstäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. 

Lisää liitteenä olevassa ansioluettelossa. 

Vaikutetaan tulevaisuuteemme – yhdessä! 

Lotta Paakkunainen 

Tw:@lottapaakku 

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.  

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito,  sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.  

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.  

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Vaalikynä-kirjoitus Länsi-Uusimaassa 11.1.2022: Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää? 

Kirjoitin mielipidekirjoituksen aluevaalien alla, sillä moni on kysynyt miksi äänestää aluevaaleissa, koska ei kuitenkaan oman alueen edustajaa saada aluevaltuustoon.

Pitää muistaa myös, että valtuuston lisäksi on tulossa muita toimielimiä, joissa tehdään kehitystä ja päätöksiä. Luottamushenkilöiden tulee olla yhteistyökykyisiä, osata laittaa puolue toiseksi ja alueen asukkaiden paras ensimmäiseksi.

Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää? 

Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.  

Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon.  Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä. 

Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan… 

Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta. 

Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.  

Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot. 

Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston. 

Lotta Paakkunainen  

Aluevaaliehdokas (kesk.) 

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4434373

Vauhtivuoden alku

Vuoteni on tosissaan alkanut vauhdikkaasti. Vauhtia riittää niin perheen toimesta kuin vapaaehtoistoimista, aluevaalikampanjoinnista ja kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtajuudesta. Päivät eivät tunnu riittävän ja tunti tunnilta aika vain tuntuu katoavan.

Lasten lomaillessa on ihan kiva heittäytyä ja ollaan vaan ja siihen olen kyllä päättänyt saada järjestettyä aikaa ja tähän asti olen pystynytkin siihen hyvin (hyvä mä, kolmas päivä vuodesta menossa ja lapset lomalla), toivon, että loppuvuosi menee samalla hyvällä tavalla.

WeeGeen portaat kutsuivat nopeaan nousuun

Kunnallisjärjestön puheenjohtajana koen olevani viimeisessä vastuussa kaikesta toiminnasta ja varsinkin vaalien alla paine on kova. Ja kiire. Aluvaalit toteutetaan hyvin nopealla aikataululla ja se, että uusi kausi alkaa kesken vaalityön tuo haastetta hyvin paljon. Onneksi kunnallisjärjestön edellinen puheenjohtaja ja nykyinen (ja samalla entinen) sihteeri tukevat ja auttavat.

Sihteerin kanssa kävimme pitkän ja hyvän keskustelun ja samantien saimme paljon aikaan ja asioita eteenpäin. Siitä tuli oikein hyvä tunne ja uutta virtaa.

Hallituksen järjestäytymiskokous on tällä viikolla, vaalitelineiden mainokset pitää olla tällä viikolla valmiit, ehdokasvideoita kuvataan tällä viikolla ja somemainos olisi hyvä saada kasaan myös, yllättäen tällä viikolla. Omaa vaalityötä ei juuri ehdi tekemään, mutta puheenjohtajana ja viestintävastaavana olen vastuussa kaikkien menestyksestä. Toki jokaisen ehdokkaan oma työ, arvot ja näkyvyys on tärkeää, mutta pohjana on kaikkien ehdokkaiden hyväksi tehtävä yhteinen työ, josta jokaisen odotan kantavan myös vastuuta. Politiikka on tiimityötä ja se alkaa omasta tontista.



Parasta kuitenkin on vuoden alussa ollut se, että olemme silti saaneet mieheni kanssa järjestettyä aikaa istua vieretysten, olla lähekkäin. Siihen ei ole tuntunut olleen aikaa pitkään, pitkään aikaan. Mä toivon, että tämä tapa ja oleminen jatkuu ja paranee.

This image has an empty alt attribute; its file name is jyri-ja-lotta-yhdessa.jpg

Paljon on auki, paljon on edessä.

Paljon on huolta, mutta paljon on myös toivoa.

Näillä ajatuksilla eteenpäin niin perheen kanssa kuin luottamustehtävienkin kanssa.