Kaukana hiekkalaatikosta ja turvallisesta, hyväksyvästä ympäristöstä

Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.

Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)

Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.

Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.

Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.


Riitely:
– Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta
– Osa normaalia kanssakäymistä
– Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista
Huono käytös:
– Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit
Kiusaaminen:
– Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa
asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla

Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?

  • Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
  • vertaissuhteiden tuki,
  • hyväksytyksi tuleminen,
  • yhteisöön kuuluminen,
  • oppilaiden osallisuus,
  • huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen
    luomiseen osallistuminen
  • Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit
    ja haittapuolet)
  • Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen
    suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja
    puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)

Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.

Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?

Häirintähuoneentaulu

Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.

  • Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
  • Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
  • Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
  • Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa 9.12.2021: On tämä kauheaa, mutta silti EI

Kirjoitin Kirjoittajavieraassa turhautuneena jälleen toimiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi. Niitä tehdään liian vähän, kaikessa halutaan ns. säästää, eikä osata/haluta/välitetä toimia raporttien tulosten perusteella.

On tämä kauheaa, mutta silti EI

Tehdäänkö hyvinvointisuunnitelmia, raportteja ja kyselyjä turhaan Lohjalla? Tätä olen miettinyt, sillä niiden pohjalta toimenpiteitä tuntuu syntyvän vain harvoin. Marraskuun valtuustokokouksessa käsittelimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia ja parisen viikkoa sitten saimme kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset. Nyt voisimme tehdä korjaavia päätöksiä, ennaltaehkäiseviä toimia sekä katsoa laatikon ulkopuolelle.

Esimerkkinä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa on tällä viikolla käsittelyssä valtuustoaloitteeni psykiatrian sairaanhoitajien palkkaamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa jokaiselle Lohjan koulualueelle ja päätösesityksenä on, ettei palkata. Ei, vaikka ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten parissa on kannattavaa, inhimillistä sekä Lohjan tavoitteena.

Lohjalla koulupsykologitilanne on kriittinen. Toisen ammattikunnan edustajan palkkaaminen koululle ei korjaa sitä ongelmaa, mutta se toisi kuitenkin tuen psykologille ja muulle oppilashuoltotiimille. Esimerkiksi Turussa lähetteet nuorisopsykiatrian polille ovat vähentyneet huomattavasti psykiatrian sairaanhoitajien tullessa kouluun oppilashuollon tueksi.

Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisten tulosten mukaan Lohjalla mielialaan liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet kaikissa vastaajaryhmissä, suurin nousu oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan lapsilla. Lapsista 9,4% oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Vuonna 2017 vastaava luku oli 5%.

Päihteiden käyttö lisääntynyt, rikosten määrä kasvanut ja nuorista lähes 30% oli kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana.

On sydäntäsärkevää lukea tilastoja sekä syitä siinä takana ja huomata kuinka sokeina kuljemme, näkemättä hätää ja kokonaisuutta. Kyseessä ovat lapsemme, nuoremme, meidän vastuullamme olevat ihmisentaimet.

On sydäntäsärkevää lukea tilastoja.

Luulisi, että esitystä valmistellessa olisi huomioitu kouluterveyskyselyn 2021 kuntakohtaisia tuloksia. Kyselyjen ja raporttien päätavoite pitäisi olla toimenpiteiden tekemien tulosten perusteella. Ei raportteja ja kyselyjä tule tehdä vain siksi, että niitä pitää tehdä.

Mutta ei. Ihmetellään lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä, mutta ei tehdä mitään, koska ongelma on valtakunnallinen. Lohjan ei tarvitse yrittää ratkaista niitä, edes omien lasten ja nuorten hyväksi.

Totesin valtuustokokouksessa tuohtuneena jo vuosia vatvottuun tilanteeseen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta, että meidän sietäisi hävetä. Ei tämäkään kasvu ole yhtäkkiä tullut. Olemme sen nähneet jo edellisissä raporteissa. Hyvinvointikertomus ja sen vuosittainen raportti on kaupungin päätöksenteon kannalta talousarvion, strategian ja hallintosäännön ohella tärkein asiakirja, johon päätösten pitäisi perustua.

Kirjoittaja on uusperheen äiti, lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua

Kaupunginjohtaja iloitsee 4.9.2021 paikallislehdessä, että ”Lohjan kaupungin talouden puolivuotisraportti kertoo hyviä uutisia kaupungin taloustilanteesta. Jos yllätyksiä ei loppuvuodesta tule, kaupungin verotulot ovat kipuamassa jopa 7,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua suuremmiksi.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4281594) Otsikkona lehdessä: Roima verotulojen kasvu siivittää Lohjan taloutta – uusia leikkauslistoja ja veronkorotuksia ei näy, mutta koronapeikkona on nyt valtio

Niin. Hienoa, että näyttää hyvältä ja peikkona valtion koronatuet (jos eivät toteudukaan). Mitäs siitä muista kaupungin kuluista ja kuntalaisten hyvinvoinnista.

Jos katsoisimme kuitenkin kokonaisuutta ja nappaisimme tarkasteltavaksemme monivuotista ongelmaa, jota ei näköjään edelleenkään haluta tuoda esiin: lastensuojelun jatkuvat alibudjetoinnit.

Lohjalla leikkaaminen (talouden pelastaminen) on tehty pitkälle säästämällä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviosta, on kiristetty ruuvia ja lopetettu toimia, jätetty palkkaamatta henkilöstöä, tai siirretty palkkaamista. Säästetyt rahat (750 000€ vuonna 2019 ja 2,4 miljoonaa vuonna 2020 €) on siirretty sotelautakunnalle. Toki sotelautakunnassakin niitä tarvitaan ikääntyneiden palvelualueella, mutta tämän 2,4 miljoonan euron siirron jälkeen haettiinkin lisämäärärahaa 230 000 euroa lastensuojeluun. Siis juuri sinne, mistä oli muutama kuukausi aiemmin otettu ja siirretty muualle. Eikä se 230 000 euroa edes riitä. Pelkästään kesäkuuhun mennessä ylitystä arvioitiin olevan noin 830 000 enemmän kuin vuonna 2020 vastaavana aikana.

Ja kaupunginhallituksen jatkava puheenjohtaja samassa lehdessä 7.9.2021 (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4282266):

Ja kun jotakin lähdetään tekemään, tehdään se kerralla kunnolla. Edetään pala palalta ja hoidetaan varmat tapaukset kotiin pilvilinnoja rakentamatta.

Onneksi meillä Lohjalla osataan tämä positiivinen ajattelu, ehkäpä sillä saamme resursseja lastensuojeluun.

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Vielä lastensuojelun lisämäärärahasta

Viime viikon valtuustokokouksen lastensuojelun lisämäärärahapäätöksestä uutisoitiin Länsi-Uusimaassa otsikolla: ”Lohjan lastensuojelu sai valtuustolta lisämäärärahan, tiedonkulkua moitittiin – ”Valtava palvelutarve ei ole voinut tulla viranhaltijoille yllätyksenä”

On harmittavaa, miten tärkeä näkemys menee ohi toimittajalta. Mutta se taitaa olla hyvä osoitus myös siitä, että miksi se on mennyt myös luottamushenkilöitä ohi, vaikka siitä on puhunut vaikka kuinka paljon. Minun puheenvuorostani oli nostettu Koskelan esimerkki, vaikka enemmän puhuin luottamushenkilöiden vastuusta. Valtuustoon tieto AVIn huomautuksesta on tullut jo vuonna 2019. Tuolloin sanoin, että lastensuojelussa on säästetty ja ne säästöt tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Esitykseni kaatui valtuustossa. Sen jälkeen huomautuksia on tullut lisää. Esitin jo lokakuussa lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa lastensuojeluun sosiaalityöntekijöiden lisäämistä. Silloin puhuimme kriisistä. Esitykseni hyväksyttiin äänin 7-6. Sdp, kokoomus, rkp ja kd vastustivat. vs. Hyvinvointijohtaja, kd ja sdp jättivät eriävät mielipiteet, perusteena vaikea taloudellinen tilanne. Nyt heidän, jotka kauhistelivat tiedonkulun huonoutta ja lasten tilannetta puheenvuorot nostettiin ”moittivina”, heidän puheenvuorot, jotka ovat vastustaneet järjestäen parannuksia lastensuojelun tilanteeseen talouteen vedoten ja yhden ryhmän puheenvuoro, joka jätti eriävän mielipiteen vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Tuolloinkin oli kyseessä hädänalaisimmat.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4018106?fbclid=IwAR11KkT556pr6McluHoqVKXBbayXG7Y7lMDxnQrr4CvCCzfV9Gx0lj6-MiE

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, kuten muissakin lautakunnissa meidän tulee seurata talousarvio toteutumista ja talouden tunnuslukuja. Saamme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa myös tietoa lastensuojelun avainluvuista, kuten lastensuojeluilmoitusten määristä ja sijoitusten määristä. Tämä kaikki on ollut myös luvuissa näkyvillä. Näistä olemme keskustelleet. Nämä tiedot ovat olleet luottamushenkilöiden saatavilla. Sen lisäksi, että nämä tiedot ovat olleet käden ulottuvilla, olen myös tutustunut muihin materiaaleihin ja ollut asiantuntijoihin yhteydessä. Ehkä olen ollut enemmän tiedon äärellä, mutta nämä tiedot olen myös lautakunnan tietoon tuonut.

Olin sen verran harmissani siitä, että pitkän ryhmäpuheenvuoroni tärkeä sanoma, jossa peräänkuulutin luottamushenkilöiden vastuuta lastensuojelun tilasta jätettiin huomiotta.

Tilanne ON OLLUT luottamushenkilöiden tiedossa, olen lautakunnan kokouksissa vuosien ajan tuonut tilanteen esille sekä valtuustokokouksessa jo 9.10.2019 puhuin tästä, tuolloin Katri Kalske haastattelussaan lehdessä toteaa, että Paakkunaisen esitys on vähän hassu (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765). Toki viranhaltijat ovat vähätelleet ja selittäneet tilannetta parhain päin ja vaikka jopa talousluvut ovat osoittaneet lastensuojelun kriisiytymistä, ovat luottamushenkilöt olleet sokeita ja kuuroja asialle.

Sdp ja kok olivat pöyristyneitä kokouksessa tilanteesta, mutta samat ryhmät ovat olleet vastustamassa esitystäni resurssien lisäämisestä ja tuolloin on ollut jo aika paljon tietoa tilanteesta. Nyt keskityttiin siihen, miten he antavat noottia viranhaltijoille, mutta unohdetaan se, että he ovat mahdollistaneet sen. NO, oli miten oli. Pääasia on, että vihdoin päätös on tehty, mutta päätösesitys olisi voinut olla suuremmalle resurssien lisäämiselle.

Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa asiasta (myös alla): https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4059001

Valtuustokokouksessa puheenvuorostani oli nostettu Koskelan esimerkki, vaikka enemmän puhuin luottamushenkilöiden vastuusta. Valtuustoon tieto AVIn huomautuksesta on tullut jo vuonna 2019. Tuolloin sanoin, että lastensuojelussa on säästetty ja ne säästöt tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Esitykseni kaatui valtuustossa. Sen jälkeen huomautuksia on tullut lisää.

Lohjan kaupunki ei ole pystynyt noudattamaan viimeisten vuosien aikana kertaakaan lakisääteisiä lastensuojeluilmoitusten käsittelyn ja palvelutarpeen arvioinnin laadinnan määräaikoja.

Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on suuri ja asiakkuuksien pituudet kasvavat. Lastensuojeluun myös osoitetaan asiakkaiksi lapsia, jotka eivät sinne kuulu, mutta jotka jäävät ilman palvelunohjausta ja jäisivät muuten ilman apua.

Avin joulukuun 2020 huomautukseen kaupunki vastaa: ”Lohjan kaupunki toteaa, että Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut aikoo esittää vuoden 2021 talousarvioon usean uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista” sekä ”Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut on esittänyt vuoden 2021 talousarvioon kuuden uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista. Lisäksi on esitetty 3,5 sosiaaliohjaajan vakanssin lisäystä.” Näin talousarvioesityksessä ei lue. Joitakin virkoja on muutettu sosiaaliohjaajien ja perheterapeuttien viroiksi.

Esitin jo lokakuussa lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa lastensuojeluun sosiaalityöntekijöiden lisäämistä. Silloin puhuimme kriisistä. Esitykseni hyväksyttiin äänin 7-6. Sdp, kokoomus, rkp ja kd vastustivat. vs. Hyvinvointijohtaja, kd ja sdp jättivät eriävät mielipiteet, perusteena vaikea taloudellinen tilanne.

Meidän on turha kauhistella Helsingin toimia ja leikkauksia, Lohjalla leikkaaminen on tehty säästämällä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviosta. Säästetyt rahat (750 000€ vuonna 2019 ja 2,4 miljoonaa vuonna 2020 €) on siirretty sotelautakunnalle.

Tällä hetkellä Lohjalla on kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 46. Parhaassa tapauksessa tämä nyt päätetty 230 000 euron lisämääräraha johtaa siihen, että pystyttäisiin tällöin edes välttämään 2-3 lapsen sijoitusta, on tämä lisämääräraha jo säästetty.

Keskiviikkona valtuustossa tekemämme lisämäärärahapäätös on hyvä alku. Se olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Tässä ei ole kyseessä vain se, että luottamushenkilöille ei ole tuotu tarvittavaa tietoa. Kyseessä on myös se, mikä on luottamushenkilöiden vastuu ja mitä heillä on ollut vaakakupissa.

Toivon, että tämän jälkeen lastensuojelun kriisin vähättely on mennyttä aikaa.

Lotta Paakkunainen (kesk.), kaupunginvaltuutettu, jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

Pullin koulun lakkautus lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 10.3.2021 käsiteltiin myös Pullin koulun lakkautusta. Vuoden 2021 talousarvio on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelmaan hyväksyttyjen säästökohteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousarviota joulukuussa 2020 ja päättänyt myöntää Pullin koulun toimintaan määrärahat vuoden 2021 osalta ajalle 1.1.2021-31.7.2021.

Kyseessä oli tällä kertaa hallinnollinen lakkauttaminen.

Perusopetuksen koulun hallinnollinen lakkauttaminen

Lohjan kaupungin hallintosäännön mukaan perusopetuksen koulujen hallinnollisesta lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Lakkauttamisen valmistelusta vastaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ja valmistelu tulee toteuttaa hallintolakiin kirjatun menettelyn mukaisesti. Esitys lakkautettavasta koulusta tulee perustella hallintolain edellyttämällä tavalla sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Ennen asian käsittelyä alueen asukkaita tulee kuulla ja kuulemisesta tulee tehdä muistio. Lohjan kaupunki on myös sitoutunut noudattamaan Lapsiystävällinen kunta -ohjelman periaatteita, joiden mukaan osana merkittävän asian valmistelua tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi sekä lasten kuuleminen.

Muistan edelleen karvaasti Hyrsylän koulun hallinnollisen lakkauttamisen. Kesäkuussa päätös ja elokuussa Hyrsylän lapset olivat jo Oinolan koulussa, mutta Hyrsylän oppilaina.

Pullin tilanteen tekee aika samanlaiseksi se, että vastaanottava koulu ei ole Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja valtuuston vuoden 2015 tekemän linjauksen mukaisessa kunnossa. Toki tuolloin päätös oli, että vastaanottavan koulun tulee olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa, Mäntynummihan on 81% tällä hetkellä. Tämä vain siksi, että aiemmin kuntoisuusprosentteja laskettiin kiinteistöistä, nyt kokonaisuudesta. Jos kiinteistöalueella on yksi hyväkuntoisempi rakennus, nostaa se prosentteja kummasti.

Asukkaat olivat ottaneet jälleen paljon kantaa ja yhteydenottoja oli tullut useita, kiitos niistä. Jokaisen yhteydenoton jälkeen oli jälleen enemmän tietoa alueesta, sen perheistä ja koulunkäynnin arjen sujumisesta.

Asiaa valmistellessa oli tehty lapsivaikutusten arviointi, kuultu lapsia (tosin päivän varoitusajalla) ja asukkaita. Kuulemistilaisuudessa asukkaille kerrottiin mm. että lakkautuksesta ei tule säästöjä henkilöstökuluihin, koska henkilöstö siirtyisi. Talouden tasapainottamislistalla tosin henkilöstö oli yksi säästökohde.

Asiasta ei käyty yhtä pitkää keskustelua kuin Nummenkylän koulun kohdalla, mutta äänestämään päädyttiin.

Riitta Luhtala (ML) teki vastaesityksen, jota minä kannatin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää 

1. hylätä Pullin koulun hallinnollisen lakkauttamisen

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se päättää

2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun 

2.2 varmistaa koulun terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen

2.3 todeta, että Pullin oppilaitten siirtoon palataan vasta, kun MYKin sisäilma on todettu turvalliseksi

Vastaesitys voitti 7-6.

Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallitukselle ja sen jälkeen valtuustoon.

Nummenkylän koulun ja Metsätähdet päiväkodin lakkautus lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokuksessa 10.3.2021 käsiteltiin Nummenkylän koulun ja Metsätähdet-päiväkodin lakkautuksia. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koulun lakkauttamisen vuoden 2021 aikana osaksi talouden tasapainottamisohjelmaa. Vuoden 2021 talousarviossa koulun toimintaa varten on varattu määrärahat ajalle 1.1.2021-31.7.2021.

Vaikka valtuustossa näin oltiin päätetty aiemmin, näin kuitenkin tarpeelliseksi tehdä vastaesityksen, sillä mielestäni koulualueita pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Tämän lisäksi alueen asukkaiden vahva viesti on ollut se, että koulun toiminta on kylälle ja kylän perheille tärkeää. Koulu on aina kylän elinvoimaisuudelle yksi tärkeimmistä tekijöistä sekä perheiden ja nimenomaan lasten arjen sujuvuuden vuoksi koulu tulisi säästää. Nummenkylä voisi olla kasvava kylä, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kasvavan Nummelan kainalossa, josta kasvun on mahdollista levitä idylliseen Nummenkylään.

Lähikouluryhmän jäsenet olivat tehneet aloitteen kouluverkon säilyttämisestä, mutta tämä aloite ei ollut kohdennettu kokouksessa tähän pykälään, vaan muiden aloitteiden käsittelyn kanssa.

Tekemäni vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. hylätä Nummenkylän koulun lakkauttamisen 1.8.2021 alkaen ja;

2. esittää kaupunginhallitukselle sekä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen, että se

2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun

2.2 varmistaa koulujen terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen

2.3 asiaan palataan, kun Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisu on valmis

Hävisin esitykseni 4-9.

Koska esitykseni hävisi, en tehnyt päiväkodin kohdalla vastaesitystä. Päiväkoti toimii koulun tiloissa ja jos ei koulua ole, ei ole järkevää ylläpitää päiväkotia koulun tiloissa.

Tämän jälkeen nämä päätökset menevät vielä kaupunginhallitukselle sekä valtuustoon.