Ihana päivä Pullin kylän kesätapahtumassa

Sain kutsun kyläasiamiehenä puhumaan Pullin kylän kesätapahtumaan, jossa samalla vähän viriteltäisi etukäteen myös toimia koulun puolesta. Tapahtuman järjestivät Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry yhteistyössä Pullin koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa juhlistettiin kylän uutta frisbeegolf-rataa, joka onkin upea osoitus jälleen kylien talkoohengestä, yhdessätekemisestä ja ilosta sekä aluetoimikuntien rahoituksen oikeasta ja hyvästä käytöstä. Alueiden johtokunta myönsi radan mahdollistamiseen 1500 euroa.

Tapahtuman avasi asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Katriina Nousiainen

Katriina Nousiainen

Kävin todella mielelläni puhumassa tapahtumassa, onhan kyse kuitenkin itsellenikin tärkeästä asiasta, lapsista, lähikoulusta ja kylien elinvoimaisuudesta (puhe lopussa).

kuva Ana Sorainen

Ennen puhettani pullilainen nuori, ihana juontaja Anni Nousiainen spiikkasi minut sisään ja häntä kuunnellessani ihmettelin, että eikö nyt ollutkaan vielä minun vuoroni, sen verran ihmeellinen ja ylisanoja spiikissä oli, olin aivan hämmentynyt. Minulle käytiinkin myöhemmin sanomassa, että olisitpa nähnyt ilmeesi, kun kuuntelit spiikkiä. Olin niin hämmentynyt ja otettu spiikistä. Sanoina mm sinnikäs, supernainen, taistelija ja siinä vasta siinä vaiheessa, kun sanottiin Lokovan puheenjohtaja, ymmärsin, että todellakin oli minusta puhe.

Anni Nousiainen

Vanhempainyhdistys lahjoitti koululaisille frisbeegolfkiekkoja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja etsi katseellaan yleisöstä oppilaita ja kutsui nimellä lavalle vastaanottamaan kiekot. Olipa ihanaa ja hauskaa todeta jälleen, että kyläyhteisössä todella tunnetaan toisensa.

Vanhempainyhdistys lahjoitti kiekkoja
Radan ensimmäisen virallisen heiton suoritti hienosti Jani Méling

Pulli on ihana kylä, upeassa maalaismaisemassa. Kyläläiset ovat lämpimiä ja avoimia. Moni kylään muuttanut on muuttanut kyläkoulun, luonnon ja suhteellisen inhimillisen työmatkan vuoksi.

Kylän kesätapahtuma
Kylän kesätapahtuma

Kyläasiamiehen puhe:

Kiitos kutsusta ihanaan tapahtumaanne! Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan 72% suomalaisista katsoo, että KOKO Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Maakuntien reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu voimakkaimmin, mikä luonnollisesti merkitsee ongelmia eteenkin ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.

Lohja kaipaa sisäänmuuttajia, nimenomaan 15-64 vuotiaissa, siis ryhmässä, jossa Uusimaa on nettomuuttovoittaja, toki Espoo-Helsinki-vetoisesti, mutta mikä estää Lohjaa olemaan yksi voittajista? Olemme lähellä työpaikka-alueita, meillä on erinomaiset palvelut, yleensäottaen, upeat puitteet, ympäristö, puhtaus, ihmiset ja ihanat kylät! Meillä on kaikki. Meillä on vetovoimatekijät ja meillä on pitovoimatekijät hallussa, palvelut ja koulu niistä tärkeimpänä.

Täällä Pullissa koulu on ollut tärkeä vetovoimatekuä. Tärkeä niin lapsille, perheille kuin muillekin kyläläisille. Koulu kerää kyläläiset yhteen, luo yhteisölllisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta. Koko kylän joulujuhlat on ihana perinne, jonka soisi jatkuvan ja jonka toivoisi leviävän kaupungin kortteleihinkin. Pullin koulu on ollut lakkautusuhan alla jo kahteen otteeseen ja aina ovat kyläläiset tehneet voitavansa koulun hyväksi. Aina on koulu ja lapset voittaneet. Jälleen saavat kyläläiset nousta tuomaan ihanaa Pullia esille. Jälleen tulee kylän näyttää voimansa ja ilonsa, etunsa.

Me tiedämme lähikoulun, kyläkoulun tuomat edut. Me tiedämme etumme. Me tiedämme vetovoimatekujät. Olemme puhuneet niistä kauan, olemme tuoneet esiin monessa yhteydessä. Tästä muuten kertoo myös se, että Pulli kuuluu tilastoalueeseen, joita Lohjalla voisi olla enemmänkin, nimittäin nettomuuttovoittoinen.

Muutin n 13 vuotta sitten Nummi-Pusulaan silloin pienemmän perheeni kanssa. Muuttopäätökseemme rauhaisan ja lapsille turvallisen asuinalueen lisäksi vaikutti eniten se, että kävelymatkan päässä oli alakoulu, yläkoulu ja lukio. Myös inhimillinen työmatka oli yksi tekijä. Terveysasemakin oli. Nummi-Pusula oli tuolloin muuttovoittoinen kunta. Lohjaan liityttyämme moni asia on muuttunut, mutta muuttovoittoinen Nummi edelleen on, mutta ei enää Nummi-Pusulan aikaan verrattavissa.

Lohjan nettisivuilla lukee muuten nykyään, että ”kouluverkko on suunniteltu siten, että LÄHES kaikki oppilaat voivat opiskella koko peruskouluaikansa oman asuinalueensa lähikoulussa” LÄHES. Lapsiystävällisessä kunnassa lähes kaikki.

Joskus tuntuu, että helpommallakin voisi työssään päästä. Onneksi meillä on kylät! Olemme nimittäin ottaneet ohjenuoraksemme sen, että nostamme Lohjan myönteisiä asioita esiin. Mitä kaikkia upeita valopilkkuja meillä onkaan! Lohjalla on paljon potentiaalia, jota yritämme nostattaan ja tuoda isosti esille. PULLI on yksi näistä, Ikkala on myös ja ikkalalaisia meillä onkin täällä mukana. Pulli on täynnä upeita, ihania ihmisiä. Asukasyhdistyksen yhteistyö alueen hoitokodin kanssa oli suurenmoinen idea ja ensitoteutus ihana! Todella upea esimerkki muille kylille.

Lohja on maaseutukaupunki ja kyläasiamiehinä pyrimme myös muistuttamaan asukkaita alueylpeydestä. Teillä on ihana kylä, upeat kyläläiset ja ihana yhteisö. TE olette Pulli.

Ihanaa juhlaa kaikille! Sillä juhlaahan tämä on.

Pullin koulu

Pullin koulu on perustettu vuonna 1906 ja tontin on lahjoittanut Pullin tila.

Luokkahuone Pullin koulussa

Saimme pikaisen kierroksen koululla ja vaikka koulun ovet ovat olleet kiinni koko kesän, ilma oli raikas. Olen jo edellisen kouluverkkoselvityksen aikaan käynyt Pullin koululla pariin otteeseen, mutta uusintakierroksesta ei ole haittaa.

ikkunasssa oppilaiden tekemät verhot

Kahville istuessani sain seurakseni kyläläisiä, iäkkäämpiä herroja ja heidän kanssaan oli todella mukava juttuhetki, olivat koulun vanhoja oppilaita. Oli hauskaa kunnella juttuja vanhoista opettajista ja muita herrojen koulumuistoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kylän tapahtuma oli juuri kylän ja sen ihmisten näköinen ja oli ihanaa nähdä myös erittäin paljon mökkiläisiä tapahtumassa! Kiitos ihanasta juhlasta.

Pullin koulu

Kirjoittajavieraana Länsi-Uusimaassa: Miten me näemme itsemme tai toisemme?


Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieraana kirjoitin tällä kertaa siitä, miten näemme usein vikoja joko itsessämme tai toisissamme. Joskus vikoja on vaikea antaa anteeksi, niin omia kuin toistenkin. Toisinaan emme halua pohtia syitä, miksi omat tunteet toista kohtaan, tai toisen vikoja kohtaan ovat niin vahvoja. Toisinaan emme halua kasvaa itse, tai antaa uutta mahdollisuutta jollekin toiselle kasvaa. Haluamme seistä omien mukavuusalueiden sisällä, vaikka olo ei olisikaan mukava. Kunhan on oma.

Miksi joskus toisten asenteet muuttuvat joitakin kohtaan ja miksi joskus ne asenteet jäävät päälle. Mikä on se syy, miksi toisia aletaan syrjimään ja ylenkatsomaan? Mikä on se syy, miksi toisille annetaan anteeksi jokin tekemänsä virhe ja miksi toisille ei?

Oli ne syyt itse kullekin mitä tahansa, olisi hienoa, että muistettaisi olla armollisia niin itselle kuin toisellekin. Muistettaisi, että olemme kaikki erehtyväisiä ja jokainen voi kasvaa. Jos siis itse vain näkee sen mahdollisuuden ja haluaa kasvaa. Mutta miksi ei näkisi itsessään mahdollisuuksia? Miksi ei näkisi tilaa kasvaa?

Tästä linkistä voit lukea kirjoitukseni kokonaan Länsi-Uusimaassa , alla vain ote kirjoituksestani.

Lotta Paakkunainen: Miten me näemme itsemme tai toisemme?

Olen onnekkaassa asemassa siinä, että saan tehdä rakastamaani työtä, omalla tavallani, arvostamani ihmisen työparina. On etuoikeus, että työparina on ihminen, jonka kanssa oppii lähes joka päivä itsestäkin uusia asioita, jonka kanssa on helppo ja mukava työskennellä, jonka kanssa pystyy nauramaan ja itkemään aidosti.

Olen oppinut suunnattoman paljon itsestäni uudessa työympäristössä. Välillä kirpaisee huomata itsessä pikkumaisia tai uusia piirteitä, joita ei olisi toivonut itsellään olevan, mutta vaikka välillä kirpaisee oikein kunnolla, nautin suunnattomasti kasvamisestani. Ennen kaikkea nautin yhdessä tekemisestä. On ollut suuri askel yksintekemisestä tiimityöskentelyyn, varsinkin nykyisellä, tämän päivän työn tekemisen tahdilla.

Mitä jos tänään olisikin toisin? Mitä jos tänään kokeilisi tervehtiä sitä naapuria, josta näkee nykyään vain viat, jospa hymyilisi ihmiselle, jota ei halua tervehtiä?

Olisiko se paha? Sattuisiko se?

Haastan jokaisen tänään ajattelemaan hyvän ajatuksen itsestä ja ihmisestä, josta ei voisi kuvitellakaan niin tekevänsä, samalla haastan jokaisen tänään sanomaan ääneen jollekin työkaverille, naapurille, kaverille, ystävälle, perheenjäsenelle edes yhden nätin sanan, yhden kehun. Katso, mitä se tekee ihmiselle. Tunne, mitä se tekee sulle. Ihanaa päivää kaikille!

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on Lohjan Kylät ry:n kyläasiamies.



Yllättäviä kohtaamisia työn puolesta

Työni puolesta pääsen monenlaisiin paikkoihin ja tapaan upeita ihmisiä. Kehittämistyön lisäksi se on parasta työelämässä.

Pääsin tutustumaan Kettukallion elämystilaan, joka oli täydellinen yllätys, henkeni salpauttaja.


Lotta Svärd julkaisuja vuodelta 1934

Kettukallion Elämystila valittiin Lohjan matkailugaalassa VUODEN 2018 MATKAILUYRITYKSEKSI.

Kettukallion Elämystila sijaitsee Karstulla, n. 13 kilometriä Lohjan keskustasta Sammatin suuntaan.

Olin siis työni puolesta käymässä Kettukalliolla, olin saanut kutsun alueen aluetoimikunnan kokoukseen ja ennen kokouksen alkua saimme esittelykierroksen Kettukalliolla. Lisää upeasta Kettukalliosta voit lukea täältä: https://www.kettukallio.net/

Tulemme myös kolleegani kanssa käymään vielä erikseen paikan päällä tekemässä syvemmän jutun ihanasta paikasta.

Nuotiopaikalla lasten näkökulma mukana


Syy siihen, että henkeni lähes salpautui oli mm nämä Lotta Svärd-julkaisut. Julkaisut olivat todella hyvässä kunnossa ja lehdet oli osoitettu henkilölle, jonka lapsenlapsi oli nyt kokouksessa paikalla ja kertoi minulle isoäidistään ja juuristaan.

Mä rakastan mun duunia!