lähikoulu – Lotta Paakkunainen

Ihana päivä Pullin kylän kesätapahtumassa

Sain kutsun kyläasiamiehenä puhumaan Pullin kylän kesätapahtumaan, jossa samalla vähän viriteltäisi etukäteen myös toimia koulun puolesta. Tapahtuman järjestivät Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry yhteistyössä Pullin koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa juhlistettiin kylän uutta frisbeegolf-rataa, joka onkin upea osoitus jälleen kylien talkoohengestä, yhdessätekemisestä ja ilosta sekä aluetoimikuntien rahoituksen oikeasta ja hyvästä käytöstä. Alueiden johtokunta myönsi radan mahdollistamiseen 1500 euroa.

Tapahtuman avasi asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Katriina Nousiainen

Kävin todella mielelläni puhumassa tapahtumassa, onhan kyse kuitenkin itsellenikin tärkeästä asiasta, lapsista, lähikoulusta ja kylien elinvoimaisuudesta (puhe lopussa).

Ennen puhettani pullilainen nuori, ihana juontaja Anni Nousiainen spiikkasi minut sisään ja häntä kuunnellessani ihmettelin, että eikö nyt ollutkaan vielä minun vuoroni, sen verran ihmeellinen ja ylisanoja spiikissä oli, olin aivan hämmentynyt. Minulle käytiinkin myöhemmin sanomassa, että olisitpa nähnyt ilmeesi, kun kuuntelit spiikkiä. Olin niin hämmentynyt ja otettu spiikistä. Sanoina mm sinnikäs, supernainen, taistelija ja siinä vasta siinä vaiheessa, kun sanottiin Lokovan puheenjohtaja, ymmärsin, että todellakin oli minusta puhe.

Vanhempainyhdistys lahjoitti koululaisille frisbeegolfkiekkoja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja etsi katseellaan yleisöstä oppilaita ja kutsui nimellä lavalle vastaanottamaan kiekot. Olipa ihanaa ja hauskaa todeta jälleen, että kyläyhteisössä todella tunnetaan toisensa.

Radan ensimmäisen virallisen heiton suoritti hienosti Jani Méling

Pulli on ihana kylä, upeassa maalaismaisemassa. Kyläläiset ovat lämpimiä ja avoimia. Moni kylään muuttanut on muuttanut kyläkoulun, luonnon ja suhteellisen inhimillisen työmatkan vuoksi.

Kyläasiamiehen puhe:

Kiitos kutsusta ihanaan tapahtumaanne! Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan 72% suomalaisista katsoo, että KOKO Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Maakuntien reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu voimakkaimmin, mikä luonnollisesti merkitsee ongelmia eteenkin ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.

Lohja kaipaa sisäänmuuttajia, nimenomaan 15-64 vuotiaissa, siis ryhmässä, jossa Uusimaa on nettomuuttovoittaja, toki Espoo-Helsinki-vetoisesti, mutta mikä estää Lohjaa olemaan yksi voittajista? Olemme lähellä työpaikka-alueita, meillä on erinomaiset palvelut, yleensäottaen, upeat puitteet, ympäristö, puhtaus, ihmiset ja ihanat kylät! Meillä on kaikki. Meillä on vetovoimatekijät ja meillä on pitovoimatekijät hallussa, palvelut ja koulu niistä tärkeimpänä.

Täällä Pullissa koulu on ollut tärkeä vetovoimatekuä. Tärkeä niin lapsille, perheille kuin muillekin kyläläisille. Koulu kerää kyläläiset yhteen, luo yhteisölllisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta. Koko kylän joulujuhlat on ihana perinne, jonka soisi jatkuvan ja jonka toivoisi leviävän kaupungin kortteleihinkin. Pullin koulu on ollut lakkautusuhan alla jo kahteen otteeseen ja aina ovat kyläläiset tehneet voitavansa koulun hyväksi. Aina on koulu ja lapset voittaneet. Jälleen saavat kyläläiset nousta tuomaan ihanaa Pullia esille. Jälleen tulee kylän näyttää voimansa ja ilonsa, etunsa.

Me tiedämme lähikoulun, kyläkoulun tuomat edut. Me tiedämme etumme. Me tiedämme vetovoimatekujät. Olemme puhuneet niistä kauan, olemme tuoneet esiin monessa yhteydessä. Tästä muuten kertoo myös se, että Pulli kuuluu tilastoalueeseen, joita Lohjalla voisi olla enemmänkin, nimittäin nettomuuttovoittoinen.

Muutin n 13 vuotta sitten Nummi-Pusulaan silloin pienemmän perheeni kanssa. Muuttopäätökseemme rauhaisan ja lapsille turvallisen asuinalueen lisäksi vaikutti eniten se, että kävelymatkan päässä oli alakoulu, yläkoulu ja lukio. Myös inhimillinen työmatka oli yksi tekijä. Terveysasemakin oli. Nummi-Pusula oli tuolloin muuttovoittoinen kunta. Lohjaan liityttyämme moni asia on muuttunut, mutta muuttovoittoinen Nummi edelleen on, mutta ei enää Nummi-Pusulan aikaan verrattavissa.

Lohjan nettisivuilla lukee muuten nykyään, että ”kouluverkko on suunniteltu siten, että LÄHES kaikki oppilaat voivat opiskella koko peruskouluaikansa oman asuinalueensa lähikoulussa” LÄHES. Lapsiystävällisessä kunnassa lähes kaikki.

Joskus tuntuu, että helpommallakin voisi työssään päästä. Onneksi meillä on kylät! Olemme nimittäin ottaneet ohjenuoraksemme sen, että nostamme Lohjan myönteisiä asioita esiin. Mitä kaikkia upeita valopilkkuja meillä onkaan! Lohjalla on paljon potentiaalia, jota yritämme nostattaan ja tuoda isosti esille. PULLI on yksi näistä, Ikkala on myös ja ikkalalaisia meillä onkin täällä mukana. Pulli on täynnä upeita, ihania ihmisiä. Asukasyhdistyksen yhteistyö alueen hoitokodin kanssa oli suurenmoinen idea ja ensitoteutus ihana! Todella upea esimerkki muille kylille.

Lohja on maaseutukaupunki ja kyläasiamiehinä pyrimme myös muistuttamaan asukkaita alueylpeydestä. Teillä on ihana kylä, upeat kyläläiset ja ihana yhteisö. TE olette Pulli.

Ihanaa juhlaa kaikille! Sillä juhlaahan tämä on.

Pullin koulu on perustettu vuonna 1906 ja tontin on lahjoittanut Pullin tila.

Saimme pikaisen kierroksen koululla ja vaikka koulun ovet ovat olleet kiinni koko kesän, ilma oli raikas. Olen jo edellisen kouluverkkoselvityksen aikaan käynyt Pullin koululla pariin otteeseen, mutta uusintakierroksesta ei ole haittaa.

Kahville istuessani sain seurakseni kyläläisiä, iäkkäämpiä herroja ja heidän kanssaan oli todella mukava juttuhetki, olivat koulun vanhoja oppilaita. Oli hauskaa kunnella juttuja vanhoista opettajista ja muita herrojen koulumuistoja.

Kylän tapahtuma oli juuri kylän ja sen ihmisten näköinen ja oli ihanaa nähdä myös erittäin paljon mökkiläisiä tapahtumassa! Kiitos ihanasta juhlasta.

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Ikkalan koulun tulevaisuus

Käsittelimme viime (13.11.2018) lautakunnan kokouksessamme myös Ikkalan alueen opetuksen järjestämistä. Kirjoitin aikovani tehdä vastaesityksen ja sainkin runsaasti tukea siihen lautakunnan jäseniltä. Selvästi lautakunnan tahtotila oli se, että koulua ei lakkauteta. Kävimme hyvin pitkää ja hyvää keskustelua aiheesta. Vastaesityksestäni teki hankalan vuosiluku, vaikka alkuun se saikin runsaas kannatuksen.

Olin esittänyt, että

Ikkalan koulun selvitys tehtäisi aikaisintaan vuonna 2023. Pusulan ja Ikkalan koulujen yhdistämisasia olisi aiheellista ottaa tarkasteltavaksi vasta vuonna 2023 tai kun molempien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 150.

Keskustelujen ja lisätietojen jälkeen muutin vastaesitystäni ja lautakunta oli hetken yksimielisesti tukenani. Keskustelujen aikana toinen lautakunnan jäsen, Ana Sorainen teki uuden vastaesityksen, joka oli lähes samanlainen kuin alkuperäinen vastaesitykseni. Ikävä kyllä se ei saanut enää kannatusta.

Lautakunta siis päätti, että

Lautakunta päättää, että Ikkalan koulun selvitystä ei käynnistetä tässä vaiheessa. Asiaa tarkastellaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä.

Ikkalan koulun oppilaiden vanhemmat eivät saa siis vieläkään hengähtää, enkä tiedä, kumpi on parempi, vuoden varma jatkoaika, vai päätös heti. Jos lautakunta olisi päättänyt pohjaesityksen mukaan, olisi ollut todella iso mahdollisuus siihen, että koulu lakkautetaan 1.8.2019.

Pohjaesityksessä oli, että käynnistetään selvitys opetuksen järjestämisestä ja käytännössähän se tarkoittaa lakkautuksen selvittämistä.

Talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan tarkastelemaan aivan kaikki toimialat, osastot, klemmarit, aivan kaikki. Ei voi ennen tasapainottamisohjelmaa jättää yhtä ohjelman ulkopuolelle.

Kova kausi menossa ja kovemmaksi menee.

Lohjan Vihreät teki aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys näistä kriteereistä. Toivon, että työryhmä nimetään pian ja se pääsisi työhönsä.

Ehkä sitten, kun tilanne on räjähtänyt käsistä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarvioseminaarissa esiteltiin lautakunnalle kaupungin surkeita talouslukuja ja säästötavoitteita. Toki niistä on puhuttu pidemmän aikaa.

Talousarvioesityksessä oli mukana muutamalla rivillä Ikkalan koulun lakkautus. Mä en pidä tällaisesta toiminnasta. Koulujen lakkautus tulee tehdä oikean prosessin kautta ja se, että koulun lakkautuksesta mahdollisesti tulevat säästöt esitetään etukäteen talousarviossa, ei ole sitä. En todellakaan halua enää ikinä tehdä samaa virhettä, minkä tein Karstun koulun kanssa. Uskoin viranhaltijoiden ja kokeneempien luottamushenkilöiden sanaan siitä, että ei se mitään tarkoita, että se säästö on huomioitu laskelmassa. Juu, eipä tosiaan. Karstun koulun kohdallapa vaan sanottiin, että ”talousarviossa ei ole varattu koululle rahaa”. Kallis oppi ja olen edelleen sitä todella pahoillani.

Olimme ennen lautakunnan seminaarin jälkeistä kokousta kuulleet, että talousarvion esittelijä olisi poistanut Ikkalan koulun lakkautuksen talousarvioesityksestään, mutta aineistossa se edelleen oli. Niinkuin pitikin. Esityslista ja talousarvioesitys oli jo julkaistu, eikä sitä saa enää julkaisun jälkeen muuttaa ennen käsittelyä. Jos viranhaltija olisi muuttanut asiakirjaa, olisiko hän syyllistynyt virkavirheeseen? Huonoa hallintoa se ainakin olisi ollut.

Kokouksen aikana Ikkalan koulun lakkautus poistettiin talousarvioesityksestä lautakunnan yhteisestä tahtotilasta.

Äitikin pääsi hyppimään

Lohjan talousluvut on surkeaa luettavaa ja jokainen lautakunta joutuu nipistämään ja säästämään isojakin lovia. Itselle moni säästettävä kohde on hyvin epämieluisa, enkä pysty moniakaan itsellenikään hyväksyttämään, mutta nämä päätökset olivat ne, joiden takana on oltava.

Kuten sen, että tuntikehyksestä nipistettiin 0,5 prosenttia. Tästä kyllä en muista olleen puhetta talousarvioseminaarissa tai aineistossa ennen kokousta. Tämä kohta lisättiin viranhalijoiden mukaan ”koska Ikkala päätettiin säästää”. Erikoista oli kuitenkin se, että se oli lisätty jälkikäteen seminaariaineistoon, seminaarin aikana sitä ei siis siinä ollut. Ei ole mikään ihme, jos ei pysy asioissa mukana, jos näitä asiakirjoja ja esityslistoja muutellaan sen jälkeen, kun ne on julkaistu. Aina pitäisi olla maininta lisäyksistä tai poistoista.

Kokouksen esityslistalla oli jälleen puutoksia, liitelistalla mainittiin liitteenä ”Talousarvion valmistelun lähtötilanne”, no sitä ei ollut. Toki olimme käyneet sen läpi talousarvioseminaarissa, mutta eikö liitteen pidä olla mukana, jos se mainitaan? Kyllä mielestäni.

Helmitaulu

Olen moneen otteeseen peräänkuuluttanut laskuvirheitä, joita tapahtuu todella paljon, unohduksia (oho, lasku tuosta ei ollutkaan tullut pariin vuoteen, ja nyt se tulikin ja on iso, tai oho, unohdettiin maksaa sivukulut). Niistä on tullut iso lasku, mutta eivät nekään tietenkään kata kaikkia liian suuria kuluja. Toki aika ison osan kylläkin.

Inhimillisiä virheitä tapahtuu, kaikille, mutta jos niitä tapahtuu kokoajan, ja vain kohautetaan olkia ja todetaan, että ”sattuuhan sitä” tai ”tekevälle sattuu”, niin se ei ole kestävää taloudenpitoa, tai kestävää yhtään mitään. Virheistä tulee oppia, mutta jos niitä virheitä tekee kokoajan, eikä niistä opi, pitäisikö miettiä, mistä se johtuu. Olen myös hämmentynyt siitä, että kaupungilla ei ole henkilöä, joka olisi perillä laskuista, joka tarkistaisi, että laskut ovat tulleet, omat laskut menneet, ja joka tarvittaessa soittaisi laskun perään. Eipä tulisi niitä ”hups, oho”, ainakaan niistä laskuista, joita ei olekaan tullut pitkään aikaan.

Tytyrin koulu

Sisäilmaongelmat ovat tuoneet ison loven talouteen ja ne tulevat olemaan vielä pitkään iso ongelma, ei pelkästään investoinneissa, vaan myös sairaanhoitokuluissa. Sairaanhoitokuluja maksetaan jo nyt, vaikka ei sitä vielä ymmärretä tai osata yhdistää. Tulevaisuudessa toivottavasti jo osataan tilastoida ja seurta sisäilmasta sairastuneiden sairaskuluja. Niitä tullaan maksamaan kauan ja isosti, kun nyt sairastuneet lapset ja nuoret sairastavat aikuisina, eivätkä välttämättä pysty opiskelemaan tai tekemään töitä. He maksavat siitä kovimman hinnan.

Kun on säästetty liian kauan väärässä paikassa, maksetaan siitä nyt kovaa hintaa.

Edelleenkin säästöt kohdistuvat osittain vääriin paikkoihin, ennaltaehkäisystä otetaan, tai ei ainakaan anneta lisää. Vaikeita valintoja. Kurjaa, että joutuu niitä valintoja tekemään.

Talousarviosta keskustellessamme yksi tärkeä teko ennaltaehkäisyyn olisi ollut varhaiskasvatuksn psykologin, kuraattorin ja opon palkkaaminen. Se tosin olisi jouduttu nipistämään varhaiskasvatuksen ryhmäkokosuhdeluvusta. Eli tällä hetkellä Lohjalla on ryhmäkoon suhdeluku 1:7 ja ehdotuksena oli, että se nostettaisi lain sallimaan 1:8. Ja nyt on tärkeä huomioida se, että tämä ryhmäkoon kasvattaminen olisi ollut vain isompien ryhmissä. Kaupungin viranhaltijat olivat itse laskeneet, että tästä olisi tullut säästöä 192 000 euroa. Sillä olisi katettu edellä mainityt rekrytoinnit ja Ikkalan koulu, tuntikehyksestä ei olisi tarvinnut leikata. Mutta ymmärrän toki myös sen, että ennaltaehkäisyä on myös ryhmäkoon pitäminen pienempänä. Hämmentävää oli, kun kokouksessa kävi ilmi, että ryhmäkoon kasvattaminen ei olisi ollut edes mahdollista, sillä kaikissa päiväkodeissa neliöt eikä ilmanvahto olisi sallinut sitä. Ainoastaan viidessä päiväkodissa tämä olisi ollut mahdollista. Miksi laskea jotain säästöksi, jos sitä ei voi toteuttaa?

Yhtenä perusteena on myös käytetty lapsimäärän pienenemistä, ettei varhaiskasvatuksen psykologille todettu olevan tarvetta.

Tällä hetkellä Lohjalla on noin 1 500 lasta varhaiskasvatuksessa ja meillä on yksi varhaiskasvatuksen psykologi. Mutta ehkäpä me joskus saamme varhaiskasvatukseen tarvitsemamme toisen psykologin. Ehkä sitten, kun tilanne on räjähtänyt käsistä.

Mäntynummen alue, kantasi kuultiin – ainakin vielä

Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.

Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.

– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.

Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)

Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?

Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.