Silmänkääntötemppu valtuuston talouden tasapainottamiskokouksessa 15.5.2019

Talouden tasapainottamisen käsittely valtuustossa oli raskas ja pitkä.

Talouden tasapainottamislistalla oli mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä. Käytinkin puheenvuoron, jossa toivoin, että säästöt ja resurssoinnit näissä kohdennettaisi oikein ja järkevästi, ettemme joutuisi suohon.

Säästölistoille ennakko-odotusten mukaan nostettiin kokoomuksen ja sdp:n esityksestä Pullin ja Ikkalan koulujen lakkautukset.

Edellinen kirjoitukseni talouden tasapainottamisen käsittelyistä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/15/valtuustokokouksessa-talouden-tasapainottaminen/

Mielestäni on erikoista nostaa talouden tasapainottamiskäsittelyyn jo aiemmin päätettyjä asioita, joita käytännön syistä ei ole voitu toteuttaa. Ne käytännön syyt eivät ole muuttuneet, eikä niitä päätöksiä voi edelleenkään pistää toteen: Maksjoen koulun lakkautus ja Virkby skolanin siirto Källhageniin. Ne päätökset teki jo valtuusto jo aiemmalla kaudella. Vaikka ne oli jo päätetty aiemmin, en kannata niitä edelleenkään, mutta onko näiden päätösten tuominen jälleen päätettäväksi osoitus siitä, että tämä toiminta on näennäistä, silmänkääntötemppu vain onko se osoitus laiskasta työstä?

Valtuusto päätti

  • Pullin koulu lakkautuu (24-27)
  • Nummenkylän koulu lakkautuu (34-17)
  • Maksjoen koulu lakkautuu (34-17)
  • Virkby skolan EI siirry Källhageniin (37-14)
  • Ikkalan koulu EI lakkaa (29-22)

Sovimme ryhmässä, että pidän puheenvuoron lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan asioita käsitellessä: Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, yleisö ja virtuaaliväki.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talous ikävä kyllä ei ole poikkeus. Se on huono. Numeroiden takana suurin huolemme, Lastensuojeluilmoitusten määrä. Se on hälyyttävä: toukokuun alkuun mennessä 413 ilmoitusta, jälkihuoltopalvelulakiin tullut muutos tuo lisää haasteita, sisäilmaongelmista puhumattakaan. Vaikka ajattelisikin vain taloutta, olisi ennaltaehkäisyyn panostaminen järkevä sijoituksenakin. Mutta lautakunnan jäsenenä ja lapsiasiahenkilönä ajattelen lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Ennen kaikkea resurssien painottaminen ennaltaehkäisyyn toisi lapsille parempaa tulevaisuutta sekä vahvistaisi tasavertaisuutta lasten kesken. Syrjäytyminen on meillä vakava ongelma, sillä meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa ja säästöjen kohdistuessa ennaltaehkäiseviin palveluihin, luomme lisää riskiä syrjäytyä. Se on sekä meille että lasten tulevaisuudelle liian kallista.

Koulujen ja kouluterveydenhoitajien sekä varhaiskasvatus- ja koulurauhan takaaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimista.

Lasten ollessa kyseessä ei tulisi kulkea talous edellä. Helposti tässä salissa ja asioita punnitessa ajatukset ja päätökset kääntyvät talousnäkökulmaan. Luonnollisesti nyt kyllä käsitellään taloutta, mutta tulisi kuitenkin aina muistaa ihminen. Lapsi.

Hyvinvointi tarvitsee ennaltaehkäisyä, talous tarvitsee ennaltaehkäisyä ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Me olemme tiivistäneet, leikanneet, mutta olemme myös kehittäneet, parantaneet ja luoneet mahdollisuuksia. Siitä meidän tulisi olla tyytyväisiä ja sillä tiellä jatkaa. Me voimme muuttaa Lohjan kehityssuuntaa. 

Kannatan tässä samalla Häggin esityksiä rivien 20 eli Nummenkylän koulun ja rivin 21 Maksjoen koulun lakkautusten, rivien 22 ja 24 poistoja sekä Melingin esitystä rivistä 5 sekä vaihtoehtoisista riviä 7 lisäksi esitän rivin 23 terveydenhoitajien vakanssien vähentämisten poistamista listalta.

Terveydenhoitajien vakansseista päätettiin vähentää äänin 25-26.

Haasteellista asiakohtien äänestämisissä oli johtuen erilaisista listoista. Lautakuntien alaisten päätettävien asioiden listoja oli kolmea erilaista:

  • vihreä lista (kaupunginhallituksen esitys)
  • oranssi lista (ollut säästöehdotuksena, mutta hallitus ottanut pois listalta)
  • sininen lista (viranhaltijoiden jo tehtävissä)

Esimerkkinä Nummenkylän koulun lakkautus oli vihreällä listalla ja jos aikoi äänestää lakkautuksen puolesta, piti painaa ”jaa” ja esim Pullin koulun lakkautus oli oranssilla listalla. jos aikoi äänestää koulun lakkautuksen puolesta, tuli äänestää ”ei”. Monella saattoi olla ja olikin haasteita listojen vaihtuessa.

Kokouksessa valtuutetut Luoma (kok) ja Pajuoja (vas) kävivät puhumassa eläköitymisestä. Luoma puhui kuntaliitosten neuvotteluaikaan puhutusta eläköitymisien hyödyntämisestä viroissa, mutta että sitä ei ole tapahtunut, tai sillä ei ole ollut vaikutusta.

Kävin itsekin heidän jälkeen sanomassa asiasta, josta puhuin jo valtuustoinfossa ennen valtuuston varsinaista kokousta:

Valtuutetut Luoma ja Pajuoja aiemmin puhuivat eläköitymisen hyödyntämisestä. Haluaisinkin ihan lyhyesti toistaa sen, mitä sanoin maanantaina infossa. Tällä hetkellä Lohjalla työskentelee 59 henkilöä, joiden olisi pitänyt jäädä eläkkeelle ennen vuotta 2019,  joista ennen vuotta 2018 olisi pitänyt eläköityä 35. ennen vuotta 2021 eläköityy 162 henkeä. Toki näitä kaikkia ei voi hyödyntää taloudellisesti tai tehostamiseen ja vaikka työnantaja ei voi pakottaa eläkkeelle, voisi työnantaja lämpimästi kehoittaa nauttimaan elämästään, vaikka työnteko tietenkin voi olla myös kivaa ja erittäin arvokasta.

Tämän puheenvuoron jälkeen sain huomautuksen toiselta valtuutetulta ikärasismista. Aiemmin asiasta puhuneita ei syytetty.

Ymmärrän hyvin, että saatetaan ajatella niin. Itse en koe olevani ikärasisti, ajattelen tätä asiaa talouden ja yt-neuvottelujen kannalta. Kaupungilla on aikomus yt-neuvottelujen kautta vähentää 60 henkilötyövuotta. Painetta saattaa olla vähentää perheellisiä työntekijöitä. Arvostan kokemusta, enkä toivo kenellekään pahaa, eläköitymien vain on asia, joka tulee jokaiselle eteen, ja jokainen on oikeutettu nauttimaan elämästään. kokea uutta, kokeilla vaikkapa lomailua tai matkailua. Arvostan iäkkäitä ja kokeneita ja arvostan sitä hiljaista tietoa ja kokemusta, joka heillä on. Jokainen on yhtä arvokas.

Nyt ollaan valmiita karsimaan lasten ja nuorten palveluista, ollaan valmiita palvelujen laadun huonontamiseen, eikä olla valmiita panostamaan tarpeeksi ennaltaehkäisyyn. Lasku kasvaa ja vaikka tällä hetkellä hyvin harva oli valmis nostamaan veroja, tullaan siihen joutumaan. En esittänyt verojen nostoa tälle listalle, edes sen 0,5% (2 miljoonaa), sillä se ei saanut kannatusta, sillä sain kyllä vihaposteja. Mielummin lasketaan palvelujen tasoa nyt, ja syksyllä veroja tällä alemmalla palvelutasolla. Silmänkääntötemppuja.

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

kh_mänttäri_20180917

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että  lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin  pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa (7.12.2017) päätettiin Karstun alueen opetuksen järjestämisestä. Kannatin vastaesitystä, jossa esitettiin, että koulun lakkauttamisesta tehdään selvitys vasta vuoden 2019 keväällä, mikäli oppilasmäärät ovat lähikouluperiaatteen mukaisesti alle 30:n myös vuonna 2019.

Lohjalla on ollut aiemmin käytössä periaate, että selvitystyö aloitetaan vasta, mikäli oppilasmäärä kahtena peräkkäisenä vuotena jää alle 30:n. Tämä oli kirjattuna Nummi-Pusulan ja Lohjan liittymissopimukseen.

Kaupungilta todetaan, että ko periaate ei ole enää voimassa, se päättyi vuoden 2015 lopussa. Itse en sitä löytänyt kirjallisena tuota, ellei viitata juuri liittymissopimuksiin, jotka päättyivät vuoteen 2015.

Kulut perusopetuksessa 2013-2016 Lohjalla

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki  lakkauttanut kuusi koulua: Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut. Kulut perustopetuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. En siis usko yhtenä perusteena oleviin ”säästöihin”.

Vaikuttaako ylläoleviin lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

  • Moni koulu kärsii sisäilmaongelmista, joka on yksi syy olla kotiopetuksessa. Mitkä ovat kustannukset sisäilmasairastumisista, niin sairastuneelle itselleen kuin yhteiskunnalle?

Lakkautusten jälkeen ei ole tehty seurantaa, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta työtä ei ole saatettu loppuun. Seuranta puuttuu. Selvitystä ei ole tehty myösään lakkautusten vaikutusta opetuksen laatuun eikä kaupungin väestökehitykseen.

  • Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

 

Yhtenä perusteluna koulun lakkautukselle on lasten määrän väheneminen ja tämän lukuvuoden oppilasmäärä.

  • Se ei ole mielestäni myöskään kestävä perustelu, sillä nyt, kun Lohja pyrkii parantamaan imagoaan ja asuntomessukaupunkina 2021, tulisi katsoa jo eteenpäin. Jos messut onnistuvat, kuten olemme saaneet kuulla edellisistä messuista, asukasluku nousee. Tämä tarkoittanee myös lapsiperheiden määrän kasvua. Kunhan annettaisi niitä rakennuslupia, joita on jo pyydetty.
  • meidän ei tule toteuttaa itse  ennusteita (vähenevistä lapsimääristä) vaan meidän tulisi tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä sen eteen, että ennusteet eivät toteudu

Se, että lautakunta ei osoittanut rahaa talousarviota koskevassa kokouksessaan Karstun koulun toiminnalle ei ole perustelu sille, että koulu on pakko lakkauttaa.

  •  Haja-asutusalueilla olevat koulut tarvitsevat koulurauhan, ei jatkuvaa pelkoa oman koulun kohtalosta, tämä vaikuttaa myös tontti- ja asuntokauppaan alueella
  • lakkautuksesta lasketut ”säästöt” ovat pienen pieni summa kokonaisuuteen nähden

Toki perusteena oli myös Karstun koulun korjausvelka. Olen aika skeptinen korjausvelasta puhuttaessa:

Korjausvelka

Rakennuskannassa ja infrassa on korjausvelkaa eli korjausvajetta erittäin paljon. Arvioidaan, että rakennusten korjausvelka on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Kunnossapito on siis vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka, rapistuminen, ilmenee mm. kehnona sisäilmana ja rikkoontuvina vesijohtoina.

RT:n kanta

Laadukas kiinteistönpito edellyttää panostuksia. Se kuitenkin kannattaa. Korjausvelan ehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Rapistuminen on valinta. Vastuu rakennuksen kunnosta on omistajilla. Korjausvelan hallintaan ja korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen esimerkkejä, taloudellisia kannustimia sekä informaatio- ja säädösohjausta.

(Lähde: Rakennusteollisuus.fi)

 

Karstun koulu
Karstun koulu

 

Kokouksen asialistan kohta Karstun alueen opetuksen järjestämisestä

Ohessa Länsi-Uusimaan artikkeli aiheesta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/588161-selvitys-karstun-koulun-lakkautuksesta-alkaa-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunta

Keskusta haluaa pysäyttää lähikoulujen lakkaut­ta­misen

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskusta-peruskoulujen-lakkauttamiselle-on-laitettava-piste-6.3.311996.2f2372c589

Vaikka puoluepolitiikka on pysynyt poissa blogistani tähän asti, on tämä linjaus sellainen, josta olen iloinen.