Mäntynummen alue, kantasi kuultiin – ainakin vielä

Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.

Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti  äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.

– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.

Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)

Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?

Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

kh_mänttäri_20180917

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että  lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin  pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).

Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.

Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.

Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.

Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.

Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.

Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.

tilastokeskus_hedelmällisyys

Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.

ennuste alakoululaisten määrästä AVI maakunnitain

Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.

Kulut perusopetuksessa 2013-2016, Lohja

kulut perusopetuksessa 2013-2016, Lohja_

Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10.
Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa

ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.

Kappas, jälleen kouluja lautakunnan esityslistalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.

Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.

Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:

o Asemanpellon koulu

o Lehmijärven koulu

o Nummenkylän koulu

o Pullin koulu

o Mäntynummen päiväkoti

o Päiväkoti Oravainen

Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin  vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.

Pullin koulun töitä

Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.

Hyrsylän koulun 5-6 luokka
Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone

Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.

Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus  )

 

Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)

Niiden lisäksi minua kiinnostaa:

  • onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
  • miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?
Kustannusvertailu selvitys 2015  vs 2018
Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018

Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän  tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.

Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat:   Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.

Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v

Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa

Aikataulu: vv. 2018-2023

Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut

  • Koisjärven
  • Lohjansaaren
  • Hiiden
  • Maksjoen (vielä toiminnassa)
  • Hyrsylän
  • Neitsytlinnan
  • Karstun koulut
Neitsytlinnan koulun luokka
jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka

sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.

Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.

 

Länsi-Uusimaa-lehden uutisointia asiasta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/573800-mantynummen-alueella-kaynnistymassa-laaja-palveluverkkoselvitys-alueen?r=0.24901259463031888

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/669482-tyoryhmalta-mantynummen-alueelle-tiukka-koulujen-lakkautusesitys-nummenkyla-pulli