Vierailu Nummenkylän koululla

Kävin viikko sitten tutustumassa Nummenkylän kouluun ja nyt olenkin tutustunut lähes jokaiseen lohjalaiseen kouluun (lukuunottamatta Harjun ja Ristin kouluja) joko päivällä koulun päivän aikaan tai Lokovan kokouksen yhteydessä ilta-aikaan. Lohjan aivan ehdoton rikkaus on erilaiset koulut ja monimuotoinen kouluverkko!

Päättäessään toukokuussa talouden tasapainottamisohjelmasta kapunginvaltuusto päätti samalla myös Nummenkylän koulun lakkautuksesta äänin 34-17 (itse äänestin lakkautusta vastaan). Toki lakkautus tulee vielä erikseen päätöksentekoon, sillä koulua ei voi lakkauttaa talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, vaan se pitää päättää omana asianaan. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan koulun lakkautus olisi vuonna 2021.

Koulun arkeen talousohjelma vaikuttaa esimerkiksi niin, että koulussa joudutaan pohtimaan jo ensi tammikuuta ja syksyä: tammikuussa on ensi syksyn ekaluokkalaisten ilmoittautuminen. Ilmoittautuvatko ekaluokkalaiset yhdeksi vuodeksi Nummenkylään? Tulevatko vain yhdeksi vuodeksi? Tätäkin ajatellen prosessin pitäisi tulla päätöksentekoon tämän syksyn aikana, sillä päätös vaatii lapsivaikutusten ja ennakkovaikutusten arviointeja, eikä prosessi ole nopea.

Tällä hetkellä lähes jokainen oppilas on koulukuljetuksen piirissä ja Nummenkylän koululta seuraavaksi lähimpään kouluun on kuuleman mukaan noin seitsemän minuutin ajomatka. Lautakunnan päätös muuttaa tuntikehyskaavaa ja leikata tuntikehystä on vaikuttanut kaikkiin pieniin kouluihin, niin myös Nummenkylän kouluun. Nummenkylän koulussa on kahden opettajan ja resurssiopettajan lisäksi avustaja, luokat ovat yhdysluokkia, 1-3 ja 4-6 ja erityisopettaja käy noin 5 tuntia viikossa.

Pienten koulujen kohdalla kuulee yhä useammin ennustamani lause ”resurssit eivät riitä/tuntikehys ei riitä”. Tuolloin vastalauseeni meni täysin kuuroille korville. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Nummenkylän koulu sijaitsee hyvällä alueella, keskellä omakotiasutusta, valtateiden varrella, kuitenkin keskellä rauhaa ja ”ei-mitään”.

Saadessani tutustumiskierrosta koululla kävin myös parilla oppitunnilla. Oppilaat olivat kiinnostuneita vieraasta aikuisesta ja sainkin samalla myös jutella lasten kanssa. Vastailin lasten kysymyksiin ja esittelin itseni. Tuntien jälkeen käytävällä minulta jälleen kysyttiin, kuka olen. Vieraillessani kouluilla olen huomannut, että enemmän pienille kouluille ominaista on lapsille kysyä vierailta aikuisilta, kuka olet.

Valtuustokokouksessa talouden tasapainottaminen

Tänään valtuustokokouksessa päätetään mm talouden tasapainottamisohjelmasta. Esityslistalla on paljon muitakin asioita, mutta talouden tasapainottamiseen on mennyt aikaa hyvin paljon ja kokouksessakin todennäköisesti sitä tullaan käyttämään.

Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien ja valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja tänään (15.5.2019) vielä valtuuston käsittely. Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä.

Kirjoitin talouden tasapainottamisseminaarin jälkeen ajatuksiani, joita voit lukea tästä linkistä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/05/talouden-tasapainottaminen-etenee/?fbclid=IwAR3IYX4o0CyKJACAEniNefyKHRTZ7AmyvUbamMoFsPYWEejmrpadho28y60

Kaupunginhallitus käsitteli tasapainottamislistoja viime viikolla ja he kävivät välillä kiivastakin keskustelua, ainakin siltä kuulosti viereiseen kokoushuoneeseen. He äänestivät lähes viidestäkymmenestä kohdasta, poistivat tai lisäsivät listoilta säästö-/leikkauskohteita. Voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani tästä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/09/kaupunginhallitus-poisti-saastolistalta-kouluja/?fbclid=IwAR22RmvZTQe9TVmvzOiZGnKo1FJ9R9rvc1C9UZ-4K22UT1KhGYmXLkATYe0

Talouden tasapainottamislistalla on siis mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä.

Olemme saaneet useita yhteydenottoja kuntalaisilta ja illalla ennen kokousta on odotettavissa adressien luovutuksia, todennäköistä myös on, että yleisöä on paikalla ja netin äärellä enemmän kuin on totuttu. Olen lukenut jokaisen yhteydenoton ja pyrin aina antamaan hyvän vastauksen, oli se sitten vastaanottajalle mieluisa tai ei, rehellinen se ainakin on aina.

Virkkalan alueen vanhemmilta on tullut vetoomus sekä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen että perusopetuksen keskittämistä vastaan. Olen vanhempien kanssa samaa mieltä, olin jo silloin kun edellinen valtuusto teki päätöksen Virkbyn koulun oppilaiden sijoittamisesta Källhageniin. Päätös taisi olla nimellä ”toimintojen siirtäminen”.

  • lapset eivät mahdu Källhageniin
  • tiloja ei ole suunniteltu alakoululaisten käyttöön
  • aiemmin päätetty linjaus ”koulun tulisi olla vastaanottavassa kunnossa” pätee tässäkin kohdassa

Vanhempien vetoomuksessa mainittiin myös, että tutkimustiedon mukaan säästöjen sijaan kulut voivat nousta jopa nelinkertaisiksi johtuen hyvinvointia korjaavista kuluista. Hätkähdin hieman, kun yhdessä vetoomuksista käytettiin lähteenä kouluverkon vaikuttajaraadin työtä. Tehdessämme raadin analyysia ja raporttia Lohjan perusopetuksen palveluverkosta, teimme todella paljon töitä, tutkimme, tarkistimme ja tiesimme tekevämme tärkeää ja vaikuttavaa työtä, mutta se, että olen nyt kahteen otteeseen törmännyt raadin työhön lähteenä, on vasta todellisuudessa kertonut minulle sen, miten tärkeä, vaikuttava ja ajankohtainen työ oli. Ja totta. Tämän huomio on lisännyt harmistustani siitä, ettei tällä kaudella alueiden johtokunta käynnistänyt työtä uudestaan, sillä se olisi ollut todella tarpeen tälläkin kaudella, myös alueiden johtokunnalle ja heidän tunnettavuudelleen sekä arvostukselleen. Lähidemokratiaa tarvitaan eniten asukkaiden hyödyksi ja avuksi nimenomaan arjen palveluissa ja asukkaiden kuulemisessa.

Oletettavaa on, että jo aiemin listoilta poistettuja kohtia voidaan vielä nostaa takaisin ja näistäkin tullaan äänestämään. Todennäköistä on, että palautuksena tullaan esittämään:

  • Pullin koulun lakkautus
  • Ikkalan koulun lakkautus

Jos koulujen lakkautuksia tullaan esittämään, en tue lakkautuksia. Itse tulen esittämään poistoa listalta:

  • asiakkuuspäälliköiden tehtävien lakkautus (kolme )
  • terveydenhoitajien vakanssien vähentäminen

Kaikki ennaltaehkäisevä työ on tärkeää ja säästää kalliimmasta, korjaavasta työstä. Terveydenhoitajien ennaltaehkäisevä työ on kiistattoman tärkeää, niin terveydenhoidossa kuin sosiaalisissakin ongelmissa, jopa ennenkuin niistä tulee ongelmia, heillä on keinoja ja näkemystä puuttua aikaisessa vaiheessa.

Asiakkuuspäälliköiden työ on tärkeää kehitystyötä, joka jäisi kokonaan tekemättä. He ovat olleet vastuussa asiakkaiden ja kuntalaisten kuulemisista, lapsivaikutusten arvioinneista, kyselyjen suorittamisesta ja ennen kaikkea niiden analysoimisesta. Aiemmin analysointi on saattanut jäädä puolitiehen, toisinaan kokonaan jopa tekemättä, eikä kyselyt ole johtaneet toimenpiteisiin, tähän asiakkuuspäälliköt ovat tuoneet muutosta. Kaupungin toimet eivät kehity, asiakastyytyväisyys ei kehity ilman asiakkuuspäälliköitä.

Otetaan vielä esimerkki:

Asiakkuuspäällikkö kuljettaa Roidu-tyytyväisyyskyselylaitteita (36 kpl) eri toimipisteisiin. Ne ovat tietyn ajan toimipisteessä, jonka jälkeen tulokset otetaan ulos ja analysoidaan. Laitteeseen on mahdollista jättää myös avoin palaute. Eräässä tapauksessa avoimia palautteita oli runsaasti, mutta niiden luonne sai

-> asiakkuuspäällikön ottamaan yhteyttä toimipisteeseen ja

->pääsi kiinni ongelmakohtaan, jota ei osattu odottaa,

->perusti työryhmän ratkaisemaan ongelmaa,

-> sai alan asiantuntijan mukaan veloituksetta

-> tämä työ alkaisi syksyllä.

Tämä työ olisi ensiarvoisen tärkeä toimipisteessä, työsuojelullisesti sekä toimipisteessä päivittäin asioivien vuoksi. Kaikki tämä on meille näkymätöntä työtä ja usein se näkymätön työ on sitä, jota tarvitsemme kipeimmin kehittyäksemme ja palvelun parantamiseksi. Tämä esimerkki on myös hyvin tärkeää ennaltaehkäisyä. Asiakkuuspäälliköiden työ on ilmeisesti jäänyt luottamushenkilöille vieraaksi, sitä ei ehkä ole tuotu sen tarvitsemalla huomiolla esille eikä työn tärkeyttä ole kerrottu. Tämän vuoksi ei ehkä tunneta sen seurauksia tai tunnisteta sen tarvetta, vaikkakin kehitystyön tarve tunnistettaisiinkin. Asiakkuuspäällikön tehtävään on myös kuulunut lapsiystävällinen kuntatyö ja lapsiasiahenkilökoordinointi.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Kaupunginhallituksen maanantainen kokous jatkui keskiviikkona (8.5.2019) talouden tasapainottamisen puitteissa.

Linkistä lisää:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/768671-lohja-vahentaisi-saastopaineissaan-jopa-60-henkilotyovuotta-kaupunginhallitus?fbclid=IwAR099kSJETgH0gmKJw3-oWRWwo7IOrEwRSbTY47DV4eVBCsJvHypSwtHhVo

Säästölistalla oli jälleen koulujen lakkautuksia

  • Ikkala
  • Pulli
  • Nummenkylä
  • Maksjoki

Listalta poistuivat äänestysten jälkeen Ikkalan ja Pullin koulut, kun taas Nummenkylän ja Maksjoen koulut jäivät lakkautuslistalle. Nummenkylän koulun kohdalla voi jo puhua väsytystaktiikasta.

Nummenkylän koulun päätöshistoriaa on ihan lähellä: Lautakunnassa kesäkuussa 2018 äänestimme monesta vaihtoehdosta ja tekemäni vastaesitys tuli päätökseksi äänin 4-8, yksi äänesti tyhjää.

Vastaesitys 3

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

Tarkoittaen siis sitä, että päätimme vain kymmenen kuukautta sitten, että mm Nummenkylän ja Pullin kouluja ei lakkauteta, samoin päätti palvelutuotantolautakunta elokuussa Kirsi Ferinin esityksestä (äänestys 9-1, kaksi äänesti tyhjää), kaupunginhallitus äänesti myös asiasta, sama esitys voitti äänestyksen 7-6 ja hallitus esitti valtuustolle samaa.

Valtuusto päätti 10.10.2018:

että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan tai siirretään vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tai siirretään tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen)

ja nyt taas 15.5.2019 talouden tasapainottamisesta päätettäessä tuli Nummenkylän lakkautuspäätös ajankohtaiseksi. Maksjoen koulusta edellisen valtuuston päätös 2015 oli lakkautus. Koulua ei voi edelleenkään lakkauttaa, sillä päätös tarkoittaa sitä, että Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun, johon tämän jälkeen ei kaikki lapset mahdu, vaan Rauhalan koulusta tulee siirtymään 5-6 luokkalaiset Järnefeltin sisäilmaongelmaiseen kouluun, ja sehän ei ole mahdollista. Koulu ei ole vastaanottavassa kunnossa.

Toisaalta, vaikka hallitus tiputti listalta rivejä ja säästökohteita, ne voivat tulla valtuustossa jälleen takaisin listalle. Onhan tätä koulujen ja oppilaiden pompottelua muutama vuosi jo käytykin.

Kaikenkaikkiaan koulujen kohdalla soisi nyt lasten ja perheiden saavan koulurauhan.

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).

Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.

Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.

Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.

Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.

Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.

Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.

tilastokeskus_hedelmällisyys

Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.

ennuste alakoululaisten määrästä AVI maakunnitain

Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.

Kulut perusopetuksessa 2013-2016, Lohja

kulut perusopetuksessa 2013-2016, Lohja_

Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10.
Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa

ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.

Kappas, jälleen kouluja lautakunnan esityslistalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.

Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.

Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:

o Asemanpellon koulu

o Lehmijärven koulu

o Nummenkylän koulu

o Pullin koulu

o Mäntynummen päiväkoti

o Päiväkoti Oravainen

Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin  vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.

Pullin koulun töitä

Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.

Hyrsylän koulun 5-6 luokka
Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone

Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.

Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus  )

 

Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)

Niiden lisäksi minua kiinnostaa:

  • onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
  • miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?

Kustannusvertailu selvitys 2015  vs 2018
Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018

Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän  tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.

Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat:   Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.

Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v

Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa

Aikataulu: vv. 2018-2023

Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut

  • Koisjärven
  • Lohjansaaren
  • Hiiden
  • Maksjoen (vielä toiminnassa)
  • Hyrsylän
  • Neitsytlinnan
  • Karstun koulut

Neitsytlinnan koulun luokka
jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka

sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.

Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.

 

Länsi-Uusimaa-lehden uutisointia asiasta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/573800-mantynummen-alueella-kaynnistymassa-laaja-palveluverkkoselvitys-alueen?r=0.24901259463031888

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/669482-tyoryhmalta-mantynummen-alueelle-tiukka-koulujen-lakkautusesitys-nummenkyla-pulli