Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).
Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.
Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.
Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.
Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:
1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.
Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.
Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.
Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.
Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.
Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.
Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10.
Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa
ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:
Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj
Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.