Mäntynummen alue, kantasi kuultiin – ainakin vielä

Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.

Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti  äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.

– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.

Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)

Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?

Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

Viimeinen kevätjuhla

Karstun koulun kevätjuhla
Karstun viimeiset koululaiset lähtivät kesäloman viettoon

Viime viikko oli hyvin tunteisiin käyvä. Sain kutsun minulle tärkeiltä ihmisiltä heille tärkeisiin juhliin ja koin olevani etuoikeutettu.

Kaksi näistä tärkeistä juhlista oli jäähyväisjuhlia. Olen, kuten koko Lohja on, kokenut aivan liian monta koulun lakkautusta.

Karstun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kutsui minut koulun viimeisiin kevätjuhliin. Koululla on joka vuosi juhlittu kevättä ulkona ja niin nytkin. Puitteet olivat aivan ihanat. Haikeutta luonnollisesti juhlaan toi se, että nämä olivat viimeiset kevätjuhlat.

Lapset olivat itse suunnitelleet ohjelmanumeronsa ja ne olivat todella hyviä! Ihania, hauskoja ja ihan mielettömän kekseliäitä. Juhlissa nautittiin ainakin liikuntatunnista, sanonnoista, haluatko miljonääri-ohjelmakin sai osansa ja lopulta opettajiltakin saatiin flossaus-nayte. Juhlat olivat kaikesta huolimatta iloiset ja kiireettömät. Ikävän usein koulujen juhlia leimaa kiire, mutta näissä juhlissa ei sitä näkynyt.

Vanhempainyhdistys kiitti opettajia ja henkilökuntaa
Vanhempainyhdistys kiitti opettajia ja henkilökuntaa

Ihanaa juhlissa myös oli se, että jokainen lapsi sai stipendin. Vanhempainyhdistyksessä olivat päättäneet, että koska kyseessä on viimeiset kevätjuhlat ja jokainen lapsi ansaitsee kiitoksen ja palkinnon tästä vuodesta, saavat he sen. Iloiten ja nauttien kesään! ”äiti, kato mä sain stipendin!” Huusi eräs oppilas ilahtuneena ja se oli ihana ja hauska muistutus meille siitä, miten jokainen lapsi ansaitsisi huomionosoituksen. Ihan jokainen.

Kiitos ihanista juhlista Karstun ihana väki!

Toinen lakkautuksen vuoksi viimeinen juhla viime viikolla oli lukion viimeiset lakkiaiset.

Nummi-Pusulan lukion viimeiset lakit
Nummi-Pusulan lukion viimeiset lakit

Viimeiset ylioppilaamme ovat olleet kovassa prässissä. Heti opintojen alkuun kuului huhuja lakkautuksesta ja ensimmäinen vuosi meni epätietoisuudessa ja vaikuttamisyrityksissä.

Ylioppilaan puhe, Varpu Suojalehto
Ylioppilaan puheen piti Varpu Suojalehto

Heidän opintojaan on seurattu tiiviisti kyläläisten keskuudessa ja he ovat olleet suurimman osan aikaa seurannan alla. Ihan vain siksi, että he ovat he. He ovat ne viimeiset.

Vanhemman puhe, Johan Perälahti
Vanhemman puhe, Johan Perälahti

Nyt, kun se päivä koitti, koitti päivä juhlavana. Mukana juhlimassa ja kukitettavana oli riemuylioppilaita. Heiltä nyt lakitettavat saivat hyviä neuvoja ja viisaita sanoja. Uuden ylioppilaan vanhemman puhe oli todella hyvä ja  liikuttava.

20180602_113758.jpg
Uudet ja viimeiset Nummi-Pusulassa

Koen kunniaksi, että yksi näistä ihanista, mun nuorista kutsui minut juhlistamaan tärkeää päiväänsä.

Kutsu
Ihana kutsu

Vein uudelle ylioppilaalle wasabin taimen. Syy siihen, miksi vein wasabin, on mun sille kokema symboliikka.
Wasabi on maalleen kaikkein tärkein mauste. Sen vahva juuri tarvitsee aikaa ja hoitoa kasvaakseen ja kun se on valmis, on sen voima valtava.

Wasabin taimen juuri on valmis syötäväksi vasta parin, kolmen vuoden päästä, mutta lehtiä voi jo käyttää vaikka salaatin lisänä.
Tämän wasabin saaja on ollut kovassa prässissä, paljon on opiskeluun mahtunut, hyvin paljon muutakin kuin opintoja ja paineet ulkopuolelta ovat olleet varmasti aikamoiset. Tätä opiskelijoiden porukkaa on seurattu näiden vuosien aikana tarkemmin kuin muita. He ovat olleet meidän yhteisiä, jokainen.

Sanoin hänelle myös, että olet tehnyt jo viisaita ja hyviä ratkaisuja, eikä ole epäilystäkään, etteikö susta tulis hyvä aikuinen. Paljon onnea ja oikein hyvin tehty! Hyvä sä!

Kävin myös pikkusiskoni (!) pojan lakkiaisissa. Oli ihanan lämmin ja mukava tunnelma ja olin hyvin iloinen, että pääsin molempiin juhliin. Koin molemmat hyvin tärkeinä.

Kiitos ihanista juhlista, Mira ja Vili.

Jokainen juhla, jossa olen tällä viikolla ollut, on ollut tärkeä: Karstun juhla, lasteni kevätjuhlat ja ylioppilasjuhlat.

Joskus tuntuu, että elämä voi olla yhtä juhlaa, vaikkakin haikealla jälkimaulla.