Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.
Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.
Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.
Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että
· selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta
· selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee
· selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.
On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.
Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:
Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista
Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.
Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:
1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen
2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.
Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että
· selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta
· selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee
· selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.
Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.
Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.
Olen tehnyt hakemuksen määräaikaiseeen koulukuljetukseen, sillä tietyöt eivät tule valmistumaan ajoissa koulun alkuun. Mielestäni lasten ei välttämättä ole turvallista kulkea tietyökoneiden keskellä kouluun ja kiertotietä käytettäessä koulumatka pitenee (meiltä 3,6 km, pitenee siis noin 900 m). Kiertotietä käytettäessä myös tien turvallisuus muuttuu, valtatie 110 on luokiteltu osittain vaaralliseksi 5 lk saakka.
Koululiitu luokitus kiertotielle. Tie osittain vaarallinen 5. luokkalaiselle asti. Kiertotien käyttö pidentää koulumatkaa noin 900 m.
Juttelin tietyömaasta vastaavan kanssa ja hän kertoi urakka-ajan heillä olevan suunnilleen syyskuun puoleenväliin saakka. Laitoin koulukuljetushakemuksen ajalle 9.8-28.9, varmuuden vuoksi kuun loppuun, sillä hyvin usein asiat eivät mene niinkuin on suunniteltu ja joskus tulee viivästyksiä. Kuten nyt jo on tullut, esim tien varrella olevia sähkötolppien poistoa on jouduttu odottamaan pari viikkoa.
Syy siihen, miksi olen näin myöhässä tämän asian kanssa on se, että kaupunki lupasi tien olevan valmis koulujen alkaessa. Luotin siihen. Halusin viimeiseen asti, että kyllä se siitä valmistuu, mutta tosiasiat on kohdattava. Torstaina tie ei ole valmis.
Tästä koululaisten pitäisi kävellä koulujen alettua. Kuvasta puuttuvat tietyökoneet
Lasten ei ole turvallista kävellä tietyömaan läpi, ei vaikka työntekijät kuinka varoisivat ja katsoisivat, ei lapsia voi laittaa kävelemään työmaan läpi.
Laitoin hakemuksestani myös sähköpostin logistiikkakeskukseen tiedoksi ja sain todella nopeasti vastauksen. Kiitos siitä.
Harmikseni vastaus ei ollut toivotunlainen. Korrekti ja kohtelias kyllä, mutta ei lupaava.
Kyytiä ei saa, koska kaikki tietävät milloin koulu alkaa ja koulun alkaessa oppilaiden pitää päästä turvallisesti kulkemaan jalan tai pyörällä kouluun. Urakoitsija on kaupungille näin luvannut. Tietyö on tarkoitus saada jo tällä viikolla pääosin valmiiksi ja tie avataan autoliikenteellekin jo 11.8. Lopullisesti urakka on valmis 31.8. mennessä.
Pidän tästä tiukasta asenteesta tilanteessa. Jos urakoitsija on kaupungin kanssa keskustellut aiheesta ja sopinut, että lapset pääsevät turvallisesti, niin siitä on pidettävä kiinni. Se, mikä haittaa tässä kohtaa on lasten joutuminen väliin.
Harmi vaan, että mä olen epäluuloinen ja ylisuojeleva ihminen. Lasten turvallisuuden ollessa kyseessä olen mielummin ylivarovainen kuin pahoillani jälkikäteen.
jos Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti ja se rakennetaan yksityisen toimesta ja palvelu tuotetaan yksityisen toimesta, ei kaupungilla ole tarvetta rakentaa omaa toimintaa. Palvelu ostettaisi yksityiseltä. Nummi olisi ainoa palvelualue Lohjalla, jossa ei ole kunnan tuottamaa varhaiskasvatusta. Siis kokonainen alue yksityisellä hoidolla.
Olen keskustellut eräiden luottamushenkilöiden kanssa asiasta ja kävi ilmi, että he ovat sitä mieltä, että vaikka nyt yksityinen rakentaisi ja tarjoaisi päiväkotipalvelun alueella, voisi kaupunki tuottaa myös omaa myöhemmin, kun investointitilanne on parempi. On aika erikoista ajatella, että kunta voisi vielä rakentaa oman palvelun, jos yksityinen rakentaa palvelun 120 lapselle. On myös erikoista ajatella, että perhepäivähoitajia olisi vielä tämän jälkeen, päiväkodin ollessa näinkin iso tälle alueelle, vertailuksi Saukkolan päiväkodissa tällä hetkellä alle 60 lasta.
Saukkolan päiväkodin asiassa pidettiin asukasilta ennen lautakunnan kokousta, eli ns kuultiin asukkaita. Asukasillassa oli vain saukkolalaisia vanhempia, joilla lapset ovat tällä hetkellä hoidossa. Asukasillasta oli tiedotettu facebookissa, aluetoimikunnan sivulla, mutta kaikkia tämä ei tavoittanut.
Asukkaat eivät olleet suotuisia yksityiselle toimijalle. Toki yksityisen toimija tuloa ei voi estää ja mielellään toivotaan kyllä uusia yrittäjiä alueelle, mutta se, että se olisi ainoa toimija, ei se tuo valinnan mahdollisuutta asukkaille.
Päiväkodissa on sisäilmaongelma ja huolestuneet vanhemmat ovat lähettäneet kirjelmiä ja kannanottoja viranhaltijoille ja luottamushenkilöille asiasta. Vanhemmille on tiedotettu, että lapset pääsevät väistöön lokakuussa, jos päiväkoti korjataan. Miksi on näin? Miksi väistöön vain, jos korjataan? Miten pääsee edes silloin väistöön? Onko pienempiä tiloja tarjolla?
Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.
Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolanpäiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.
Väistötiloja ei ole. Ei lyhyemmäksi, eikä pidemmäksi aikaa. Vai onko?
Lautakunnan huhtikuun kokouksessa Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan:
Se, että päiväkodissa on sisäilmaongelma, on tarpeeksi vakava tilanne ja väistöä tarvitaan, mutta se, että sillä ja sen tuomalla vakavalla kiireellä ratsastetaan päiväkodin sijoittelussa, on myös hyvin vakavaa ja arveluttavaa.
Kiirettä voisi hillitä tieto, että käsittääkseni eräs yrittäjä, kiinteistönomistaja on tarjonnut kaupungille tilojaan väistöä varten. Luonnollisestikaan tilan kunnosta ei vielä ole tietoa.
Kaupunginhallitus kokousti maanantaina 18.6 ja SDP:n Maaret Laine teki asiasta hyvän vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui 4-9
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että Saukkolan päiväkodista luovutaan;
2. että Nummen alueen uuden päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten että päiväkoti suunnitellaan ja toteutetaan Nummen monitoimijatalon alueelle ja hankkeelle haetaan poikkeamislupaa;
3. että Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valtuutetaan valmistelemaan Nummen alueen uuden päiväkodin toteuttaminen omana toimintana.
Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4, että Saukkolan päiväkoti tullaan rakentamaan Mäntsälänmetsään yksityisen päiväkodin toimesta.
Kaupunginhallitus siis haluaa, että yksi palvelualue Lohjalla kokonaisuudessaan on ilman kunnallista (palvelua) varhaiskasvatusta, lukuunottamatta esikoulua.
Toki palvelu ostetaan yksityiseltä tuottajalalta, palvelusetelillä. Palveluseteli toimii siten, että asiakas(perhe) saa setelin kaupungilta, perhe maksaa sillä osan palveluntuottajan hinnasta ja palveluntuottaja laskuttaa loppusumman perheeltä. Säästö kaupungille tulee siis siitä, että palveluseteli on hinnoiteltu hyvin, eli sen arvo on suhteellisen pieni.
Lohjalla on aiemmin ajettu yksityisyrittäjä ahtaalle palvelusetelien kanssa, samalla toivotetaan tervetulleeksi toinen toimija.
Onko tuottaja velvoitettu laskuttamaan perhettä saman verran, mitä kunta laskuttaisi?
Eriarvoistetaanko perheitä tällä tavalla? Eriarvoistetaanko alueita tällä tavalla? Maksaako maalainen palvelusta (jälleen) enemmän? Maksaako sosiaalitoimi loppusummia päivähoidosta, jos/kun osa perheistä ei pysty maksamaan koko päivähoidon summaa tuottajalle?
Tuleeko säästöä oikeasti, vai siirretäänkö taas vain taskua?
Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta on muuten päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä nousee rajan yli ja jälleen pitää tehdä asiasta uusi päätös.
Muuten, ollaanko Mäntynummen ja Orvaisten päiväkodin korvaavaa tarjottu ykstyiselle? 189-paikkainen pk varmasti olisi hyvä tulonlähde. Tuskin on. Perusteena varmaankin se, että päiväkoti tulisi monitoimijataloon. Kuten voisi tulla Nummellakin.
Nummen urheilukentän katsomoa on alettu purkaa. On sääli, että kaunis ja joskus hyvin toimiva katsomo on päätetty purkaa. On sääli, että tähän on jouduttu.
Nummen urheilukentän katsomo
Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistyessä Lohjan kaupungiksi monesta meille niin arkipäiväisestä ja itsestäänselvästä asiasta on tullut uhanalaista. Yksi näistä on Nummen urheilukentänkatsomo. Kaupungin talouden ollessa tiukilla, säästötoimet kohdistuvat moneen eri alaan, monella eri saralla, eikä syrjässä kaupunkikeskustasta olevalla pienellä kylällä sijaitsevalla urheilukentän katsomolla ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan suuri merkitys.
Merkitystä katsomolla on meille, nummilaisille, perheille ja harrastajille sekä urheiluseuroille ja niiden toiminnalle. Varsinkin erittäin tärkeälle junioritoiminnalle.
Nummen urheilukenttä ja sen katsomo on myös osa erittäin tärkeää kulttuurihistoriallista maisemaa. Kentän historia on itsessään myös erittäin mielenkiintoinen ja yksi erittäin hyvä esimerkki maalla paljon käytetystä ns. maalaisjärjestä ihan käytännössä, jopa kunnallispolitiikasta. Ei niin välitetty byrokratiasta, vaan toimittiin.
Historiaa
Nummen kunta lahjoitti 29.10 .1931 Nummen urheilukenttä Oy:lle 1,5 ha maa-alueen pitämässään kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunta sai maalahjoituksen ansiosta noin 2/3 osuuden kenttäyhtiön osakkeista. Loput oli Nummen Kipinällä ja Nummen Yrityksellä.
Kentän rakentaminen aloitettiin maantasoitus- ja salaojitustöillä heti marraskuun 1931 aikana. Kentän rakennustöitä tehtiin monessa vaiheessa ja paranneltiin moneen otteeseen. Vuoteen 1937 mennessä ei kuitenkaan ole mainintaa katsomosta, joten se on rakennettu tämän jälkeen. Nummen kipinän arkistoja tutkiessa löytyi päivämäärä 23.11.1951. Tarkka rakennusaika ei ole tiedossa, mutta rakennuspiirustukset ovat ylläolevalta päivältä.
Nummen Urheilukentän katsomo on puolestaan valmistunut vuonna 1952,
samana vuonna siis kuin Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Katsomo tehtiin pääosin
talkootyöllä ja lahjoitettujen rakennustarvikkeiden avulla.
Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm.
katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta.
Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät
katsomoon.
Nummen Urheilukenttä Oy luovutti vastikkeetta ja rasitteista vapaana urheilukentän 15.6.1983 Nummi-Pusulan kunnalle. Suullisesti luovuskirjan ulkopuolella sovittu, että urheiluseuroille kentän käyttö olisi ilmaista tulevaisuudessa. Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm. katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta. Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät katsomoon.
Nummen urheilukentällä on vahva paikallishistoriallinen tausta ja Urheilukentän katsomolla on monimuotoinen käyttö. Katsomoa käytetään luonnollisesti katsomona, mutta myös harjoituksia on käyty katsomon puolella. Katettu katsomo on tarjonnut junioreille suojaa ja siellä onkin monet treenit käyty. Katsomo on yksi oleellisin paikka junioritoiminnan ylläpidossa; vanhemmat, huoltajat, valmentajat sijoittuvat usein katsomoon ja treenikamat, vaatteet saa katetun katsomon suojiin. Nummen urheilukentänkatsomo on juuri suojeltavan kulttuurimaiseman rajalla.
Nummen urheilukentän ja –katsomon säilyminen ja peruskorjaus on välttämätöntä turvataksemme upean Nummen junioritoiminnan.
Katsomon ollessa tärkeä osa arkkitehtuurista kulttuuriamme, sitä tulee suojella ja se tulee säilyttää. Voimmeko osana Nummen kulttuurihistoriallista maisemaa hakea Nummen kentän katsomolle suojelua, se on osa meille tärkeää paikallishistoriaa, osa identiteettiämme nummilaisina ja osa uuden Lohjan urheilukulttuuria. Tästä syystä esitin vuonna 2015 nummilaisille toimijoille, että hakisimme Nummen urheilukentälle suojelua. Tätä ei kuitenkaan haluttu, sen tuomien hallinnollisten ja muiden mahdollisten hidasteiden ja ongelmien vuoksi. Se oli varmasti oikea päätös siihen vaiheeseen.
vuonna 2015
Nummen urheilukentän arkkitehtuurisesti kiinnostava puurakenteinen vanha katsomorakennus on kunnostuksen tarpeessa. Vanha puukatsomo elegantteine kattorakenteineen on säilynyt hyvin, koska siitä on huolehdittu vuosien varrella. Nyt katsomorakennus vaatisi taas vuosikunnostusta. Nummen aluetoimikunta on valmis organisoimaan talkoita työn toteuttamiseksi, mutta kaupungin tulisi maksaa materiaali- ja telinekulut.
Nummen urheilukentän katsomon kuntoa käytiin arvioimassa paikallisten toimijoiden toimesta, tehdäkseen suunnitelman kuinka edetä asian kanssa. Katsomo ei ole tuolloin ollut ongelma, heidän arvionsa mukaan perusrakenteet tulisi purkaa, jotta nähdään kantavien kunto. Tuolloin toimijat pohtivat monia asioita, esim kenen olisi tarkoituksenmukaisin tehdä aloite, niitä esitettiin, olisi puutavara saatu lahjoituksena… Mutta jos rakenteet eivät ole kunnossa, on talkoot vaikea toteuttaa. Silloin jo heillä heräsi huoli siitä, voisiko katsomo mennä käyttökieltoon? Osa kannatinpalkeista oli huonossa kunnossa ja jotta vesi ei pääse kannatinpalkeille, tulisi ongelma poistaa.
Tekninen toimi ja Liikuntakeskus olivat tehneet arvioita, joissa todettu katsomon olevan lähes purkukunnossa. Paikallisten toimijoiden mukaan olisi hyvä tehdä kunnon kuntokartoitus, sillä ehkä ei ole kuitenkaan niin heikossa kunnossa. Tulisi tehdä kuitenkin ennen seuraavaa runsaslumista talvea. Katto todennäköisesti kestää vielä 10 vuotta. Kuka suunnittelija saataisiin sitoutettua talkootyöhön? Kustannukset? Entä rakennusvalvonta? Pelkät rakennustarvikkeet olisi aloitteella, kustannuksia tulee joka tapauksessa.
Nummen urheilukentän katsomon kantava palkki
Kaupungin, Liikuntakeskuksen ja paikallisen urheiluseuran kesken käytiin ostoneuvotteluja. Mutta mistä seura olisi saanut varat katsomon ostoon ja ylläpitoon?
Käyttäjiltä? Jokainen kivi käännettiin ja jokainen ehdotus punnittiin.
Ollessani aluetoimikunnassa pyysin seuroilta ja koululta kannanottoja urheilukentän kehittämiseksi ja kokosimme vastaukset Nummen urheilupuiston kehittämiseksi ja niiden perusteella
Aluetoimikunnan ehdotus perustuen vastauksiin ja aluetoimikunnan kantaan:
Vanha skeittiramppi puretaan. Rakennetaan uusi Tampereen mallin mukaan:
nuorten kanssa yhdessä – rahoitus mahdollisesti mm lähidemokratian budjetista, nuorten työllistämishankkeista (?) ja ykkösakseli. Skeittaus on seuraavista olympialaisista lähtien olympialaji, joka varmasti nostaa jälleen skeittauksen kiinnostavuutta ja alueen 10 vuotiaissa on runsaasti skeittauksesta nyt jo innostuneita
vanha katsomo puretaan mahdollisimman pian
parkour-rata
valaistus joen puoleiselta reunalta, jotta käyttöaikaa saadaan pidennettyä, eikä valaistus häiritsisi asukkaita
rullalätkäkenttä
tenniskenttä
verkko, joka pysäyttäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle.
polkuautorata/liikennekaupunki
parkkitilaa tarvitaan, sillä joukkoliikenne on huono ja omilla autoilla pakko kulkea
välinevarasto seuroille ja koulun käyttöön
petankki
nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos
Tärkeintä on toimiva ja korkealla käyttöasteella oleva urheilupuisto, joka vastaa alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin.
Aluetoimikunnan kanta ja ehdotukset perustuvat seuroilta ja nuorilta tulleisiin vastauksiin, jotka ovat alla:
huoltokopin lähelle maalikamerateline/kulkuportti ”tervetuloa urheilupuistoon”
kuinka katsomon alle jäävää kuoppaa hyödynnetään? Palloiluun? Parkour? Rantalentis? Ulkokuntoiluvälineitä. Miten pukusuojat, wc:n käyttö?
Skeittiramppi suunnilleen nykyisen katsomon tilalle
portaat mäkeen
polkuautorata/liikennekaupunki
petankki
kesäteatteri
nupun koiraklubi (parkkipaikan tarpeellisuus)
etelärinne, aurinkopaistaa – kun vettä sataa, penkit vielä illalla märät
huono joukkoliikenne-tarvitaan autoa ja parkkipaikkoja
– Valaistus, nyt kenttää ei voi käyttää 19.00 jälkeen syyskuun lopulla, eikä 18.00 jälkeen enää lokakuun puolessa välissä. Jalkapallon sarjapelit on pakko siirtää viikonlopuille palloliiton määräysten vastaisesti. Kentän käyttö lisääntyisi valaistuksella. Myöskään talvikäyttö esim lasten hiihtopaikkana ei onnistu ilman valaistusta.
– Katsomoa tarvitaan jalkapalloturnauksissa ja sarjaotteluissa.
– Kentän pääsuoran puolella voisi olla nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos johon pääsee sateen suojaan, ja jossa voisi sateella harjoitella, tehdä alkulämmittelyä, jne. Tämän katoksen päällä olisi kevyt katsomo, mielellään myös katettu.
– Kentällä pitää olla toimiva elitarvikemyyntiin ja pieneen valmistukseen soveltuva kioskirakennus tapahtumia varten
– Parkkipaikkaa ei voi pienentää, alue on täynnä monta kertaa viikossa kun toiset joukkueet lähtevät treeneistä ja toiset tulevat. Tapahtumien parkkipaikaksi ei nykyinenkään riitä lähellekkään.
– Välinevaraston pysyvä ratkaisu ei voi olla rakennusluvaton kostea kontti!
-Kentän nykyiset käyttömäärät: kentällä pelataan kesän aikana 30 jalkapallon piirisarjan peliä. (saupa 15, rahi 9 , hukat 6).
-Tällä hetkellä Saupassa on pelaajia 117 kouluikäistä lasta. Tarkoituksena perustaa uusi joukkue 12/13 syntyneille tänä kesänä joten pelaajamäärä tuosta vielä nousee. Lisäksi on miesten ja naisten joukkueet joiden pääasiallinen idea on tarjota paikkakunnan aikuisille mukava ja edullinen tapa ylläpitää työkuntoa sekä viettää aikaa muiden kanssa, suurin osa on lapsiperheiden vanhempia.
Yhtenäiskoulun yläkoululaisilta:
Oppilaille tehtiin kysely, jossa kysyttiin Nummen kentästä seuraavin kysymyksin:
1) Mitä haluaisit urheilukentälle (jotain uutta)?
2) Onko kentällä jotain, mistä pitäisi luopua?
Vastauksia tuli 84, joten kaikki ei halunnut edes vastata kyselyyn vaikka mahdollisuus oli se omalla kännykällä tehdä.
Koulun edustajan ehdotus olisi seuraava:
– puretaan skeittiparkki (on huonokuntoinen ja turvaton, kenen vastuulla jos siinä joku loukkaantuu huonon kunnon takia?)
– tilalle tulisi koriskenttä (asfaltille rajat) sekä rullalätkäkenttä (joka voidaan jäädyttää pieneksi kaukaloksi talvella, laidat olisi aina paikallaan. Sijoitus vaikka siihen skeittiparkin paikalle.
– Parkkipaikkaa (se pitkä) isonnettaisiin niin, että siihen tehdään rajat kahteen riviin ja autot ajaa välistä. Suljetaan uusi toiminnallinen alue siirrettävällä aidalla, mutta tarpeen tullen sen voisi aukaista isojen tapahtumien aikaan järjestäjien autoille, siihen jää kuitenkin koriskenttien päälle tilaa autoille ja sen viereen myös.
– Toiseen päätyyn tulisi kesäksi verkko, joka pysättäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle. Tätä monet pojat on toivonut, ketka siellä käy päivittäin potkimassa palloa kesällä.
Katsomon kohtaloon ei liikunnanopetus voi ottaa muuta kantaa kuin sen, että purkaa se pitäisi välittömästi senkin takia, että oppilaat ei olisi vaarassa sen romahtamisvaaran takia kun esim juoksevat radoilla. Uudelle katsomolle ei opetuksen kannalta ole tarvetta.
Yläkoululaisten vastauksia:
Mitä halutaan:
Yläkoululaisten vastaukset, mitä halutaan
Mistä yläkoululaiset olisivat valmiita luopumaan:
Huomio vielä, että koululaisten vastaukset olivat nimenomaan 13-17 vuotiailta, ei päiväkoti- eikä alakouluikäisiltä, joista on kasvamassa hyvää vauhtia kentän käyttäjiä.
Yläkoululaisten vastaukset, mistä valmis luopumaan
Yläkoululaisten vastaukset, mistä valmis luopumaan
Olin pitkään sitä mieltä, että katsomo tulee säilyttää, kävin monia keskusteluja, monissa kokouksissa asian tiimoilta, näin piirustuksia, kuvia kunnosta, kävin tutkimassa itse paikanpäällä, kuuntelin asiantuntijoita, luin kyselyjen vastauksia. Luin kaikki vastaukset.
Olisimme saaneet puutavaran lahjoituksena paikalliselta yritykseltä, seuroista olisi ollut talkoisiin, niissä tuntui aina tulevan vastuukysymys ja talkooväen puute vastaan, loppujen lopuksi myös katsomon kunto tuli vastaan.
Käydessäni aluetoimikunnan edustajana urheiluseurojen edustajan kanssa jälleen yhdessä kokouksessa Liikuntakeskuksella keskustelimme katsomon tarpeesta ja koko urheilukentän alueen kehittämisestä. Puhuimme pyrkimyksestä hyödyntää myös koulun lähiliikuntapaikkaa, salia ja tehdä tästä alueesta liikuntakokonaisuus, joka palvelisi aluetta ja sen asukkaita, iästä riippumatta.
Oheisharjoittelupaikkana en pystynyt katsomoa puolustaa, se kävi tapaamisessa selväksi.
Me todennäköisesti saamme katsomon kentälle, siitä pitää tulevaisuudessa kyllä varmasti muistuttaa ja painostatämän lisäksi voimme saada niin paljon hyvää kehitystä koko urheilukentän alueelle, että olen valmis ajattelemaan katsomon ulkopuolelle ja lähteä siitä, että kehitetään koko alue, katsotaan koko alueella, mikä olisi hyvä, mikä toimisi jne.
Karstun viimeiset koululaiset lähtivät kesäloman viettoon
Viime viikko oli hyvin tunteisiin käyvä. Sain kutsun minulle tärkeiltä ihmisiltä heille tärkeisiin juhliin ja koin olevani etuoikeutettu.
Kaksi näistä tärkeistä juhlista oli jäähyväisjuhlia. Olen, kuten koko Lohja on, kokenut aivan liian monta koulun lakkautusta.
Karstun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kutsui minut koulun viimeisiin kevätjuhliin. Koululla on joka vuosi juhlittu kevättä ulkona ja niin nytkin. Puitteet olivat aivan ihanat. Haikeutta luonnollisesti juhlaan toi se, että nämä olivat viimeiset kevätjuhlat.
Lapset olivat itse suunnitelleet ohjelmanumeronsa ja ne olivat todella hyviä! Ihania, hauskoja ja ihan mielettömän kekseliäitä. Juhlissa nautittiin ainakin liikuntatunnista, sanonnoista, haluatko miljonääri-ohjelmakin sai osansa ja lopulta opettajiltakin saatiin flossaus-nayte. Juhlat olivat kaikesta huolimatta iloiset ja kiireettömät. Ikävän usein koulujen juhlia leimaa kiire, mutta näissä juhlissa ei sitä näkynyt.
Vanhempainyhdistys kiitti opettajia ja henkilökuntaa
Ihanaa juhlissa myös oli se, että jokainen lapsi sai stipendin. Vanhempainyhdistyksessä olivat päättäneet, että koska kyseessä on viimeiset kevätjuhlat ja jokainen lapsi ansaitsee kiitoksen ja palkinnon tästä vuodesta, saavat he sen. Iloiten ja nauttien kesään! ”äiti, kato mä sain stipendin!” Huusi eräs oppilas ilahtuneena ja se oli ihana ja hauska muistutus meille siitä, miten jokainen lapsi ansaitsisi huomionosoituksen. Ihan jokainen.
Kiitos ihanista juhlista Karstun ihana väki!
Toinen lakkautuksen vuoksi viimeinen juhla viime viikolla oli lukion viimeiset lakkiaiset.
Nummi-Pusulan lukion viimeiset lakit
Viimeiset ylioppilaamme ovat olleet kovassa prässissä. Heti opintojen alkuun kuului huhuja lakkautuksesta ja ensimmäinen vuosi meni epätietoisuudessa ja vaikuttamisyrityksissä.
Ylioppilaan puheen piti Varpu Suojalehto
Heidän opintojaan on seurattu tiiviisti kyläläisten keskuudessa ja he ovat olleet suurimman osan aikaa seurannan alla. Ihan vain siksi, että he ovat he. He ovat ne viimeiset.
Vanhemman puhe, Johan Perälahti
Nyt, kun se päivä koitti, koitti päivä juhlavana. Mukana juhlimassa ja kukitettavana oli riemuylioppilaita. Heiltä nyt lakitettavat saivat hyviä neuvoja ja viisaita sanoja. Uuden ylioppilaan vanhemman puhe oli todella hyvä ja liikuttava.
Uudet ja viimeiset Nummi-Pusulassa
Koen kunniaksi, että yksi näistä ihanista, mun nuorista kutsui minut juhlistamaan tärkeää päiväänsä.
Ihana kutsu
Vein uudelle ylioppilaalle wasabin taimen. Syy siihen, miksi vein wasabin, on mun sille kokema symboliikka.
Wasabi on maalleen kaikkein tärkein mauste. Sen vahva juuri tarvitsee aikaa ja hoitoa kasvaakseen ja kun se on valmis, on sen voima valtava.
Wasabin taimen juuri on valmis syötäväksi vasta parin, kolmen vuoden päästä, mutta lehtiä voi jo käyttää vaikka salaatin lisänä.
Tämän wasabin saaja on ollut kovassa prässissä, paljon on opiskeluun mahtunut, hyvin paljon muutakin kuin opintoja ja paineet ulkopuolelta ovat olleet varmasti aikamoiset. Tätä opiskelijoiden porukkaa on seurattu näiden vuosien aikana tarkemmin kuin muita. He ovat olleet meidän yhteisiä, jokainen.
Sanoin hänelle myös, että olet tehnyt jo viisaita ja hyviä ratkaisuja, eikä ole epäilystäkään, etteikö susta tulis hyvä aikuinen. Paljon onnea ja oikein hyvin tehty! Hyvä sä!
Kävin myös pikkusiskoni (!) pojan lakkiaisissa. Oli ihanan lämmin ja mukava tunnelma ja olin hyvin iloinen, että pääsin molempiin juhliin. Koin molemmat hyvin tärkeinä.
Kiitos ihanista juhlista, Mira ja Vili.
Jokainen juhla, jossa olen tällä viikolla ollut, on ollut tärkeä: Karstun juhla, lasteni kevätjuhlat ja ylioppilasjuhlat.
Joskus tuntuu, että elämä voi olla yhtä juhlaa, vaikkakin haikealla jälkimaulla.
Abit. Meidän rakkaat nuoremme. Teissä lepää meidän toiveemme ja te olette ne jo täydellisesti lunastaneet. 🙂
Nummella oli eilen viimeiset penkinpainajaiset ja he olivat todella panostaneet siihen, karkkeja myöten. Elämä edessä ja itsetunto ja -luottamus kohdillaan!
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Vaikka te, ihanat nuoret, menette kuten teidän pitääkin, täysillä eteenpäin, aion minä vielä niin usein kuin mahdollista, tarrata menneeseen. Mutta vain sen osalta, että aion muistuttaa teistä ja meidän lukiostamme.
Lotta Paakkunainen 