lukio – Lotta Paakkunainen

Oppi perille(kö)

Lohjalaispäättäjät opin haussa

Länsi-Uusimaassa 25.8.2018 uutisoitiin kaupunginhallituksen vierailusta Järvenpäähän ja Hyvinkäälle.

Tästä voisi kuvitella, että oppia saatiin vain sen tueksi, että Neidonkeidasta pitää parantaa ja siihen panostaa. On aivan yleistä, että kerrotaan vain ne itselle mieluisat asiat ja onhan Neidonkeitaan peruskorjaus edessä ja se on oiva hetki parantaa entisestään palvelua, mutta näinä päivinä, kun kouluja lakkautetaan säästöihin vedoten ja puhutaan ”vaikeidenkin päätösten” tekemisestä, voisi tätä vähän viivyttää.

Mites muut asiat? Mitä muuta opittiin? Kuten Hyvinkään lukio? Siitä ei varmaan sitten vierailulla puhuttu, vaikka epäilen kyllä, sillä Hyvinkäällä ovat hyvin ylpeitä rohkeudestaan rakentaa uusi lukio vanhan korjaamisen sijaan. Päätös perustuu siihen, että Hyvinkää on menettänyt opiskelijoita lähikunnille, joilla on uusia ja moderneja lukioita. Nuoret pääsääntöisesti haluavat uutta, Hyvinkäällä ymmärrettiin se ja he päättivät kuunnella nuoria.

Toisin kuin Lohjalla. Lohjalla nuorisovaltuusto lausui uuden lukiorakennuksen puolesta. Ja kappas, kantanne on kuultu.

Päätettiin nostalgiaan nojaten, että korjataan vaan. Se on niin ihana paikka. Eihän sitä voi millään purkaa, päätöstä tehtäessä meni uudelleen rakentaminen ja lakkautus ajatuksena vähän sekaisin.

On hienoa, että käydään tutustumassa muihin ja oppimassa muilta. Jos vaikka oikeasti opittaisi. Ja onhan meilläkin annettavaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10369052

Vaikka Lohja ei paistattele millään muotoa ylläolevassa Ylen jutussa, on Lohjalla kuitenkin hienosti ja rohkeasti lähdetty panostamaan sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien opiskelijoiden mahdollisuuksiin opiskella etänä ja verkossa ja pyritään luomaan mahdollisuuksia. On neuvoteltu ja pilotoidaan virtuaaliluokkahanketta, jossa nuori opiskelija on keskiössä. Näin olen saanut ymmärtää.

Jos sulla on toinen kokemus asiasta, kuulen sinua mielelläni.

On tärkeää, ettei kenenkään tulevaisuus kaadu sairastamiseen ja on hyvin tärkeää, ettei kenenkään tulevaisuus kaadu kaupungin kiinteistön sairastuttamiseen.

Viimeiset penkkarit Nummella

Abit. Meidän rakkaat nuoremme. Teissä lepää meidän toiveemme ja te olette ne jo täydellisesti lunastaneet. 🙂

Nummella oli eilen viimeiset penkinpainajaiset ja he olivat todella panostaneet siihen, karkkeja myöten. Elämä edessä ja itsetunto ja -luottamus kohdillaan!

Viimeiset penkkarit Nummella 2018

Vaikka te, ihanat nuoret, menette kuten teidän pitääkin, täysillä eteenpäin, aion minä vielä niin usein kuin mahdollista, tarrata menneeseen. Mutta vain sen osalta, että aion muistuttaa teistä ja meidän lukiostamme.

Mä toivon teille menestystä ja onnea tulevaan!

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.

Lohjan selkä suoristuu sisäilma-asioissa – palaute yhteislyseon sisäilmainfosta

”Suositellaan välituntiulkoilua ja ikkunatuuletusta välitunneilla” – tästä olen niin iloinen ja huojentunut. Vihdoin.

Tätä suositeltiin jo Jalavan sisäilmainfossa, josta kirjoitin lokakuussa 2016 ja olen ikkunatuuletuksen puolesta puhunut paljon. Tunneilla voi myös pitää oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä, ovat suosittaneet jo jonkin aikaa, ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan lyseon sisäilmainfo oli mielenkiintoinen. Lohjan kaupungin kehityskaari sisäilma-asioissa on nouseva ja olen siitä tyytyväinen. Enää sisäilmaongelmista puhuminen ei ole tuulimyllyjä vastaan taistelua, kuten se on aiemmin ollut. Kuten esimerkiksi Tytyrin aikaan, kun vastassani oli seinä vähätteleviä viranhaltijoita ja tuhahtelevia luottamushenkilöitä, jotka toistuvasti totesivat minun lietsovan paniikkia. tässä vihdoin kaupunki alkoi suoristamaan selkäänsä, ja ymmärtämään asian vakavuuden.

Se näkyi nyt Lyseon sisäilmainfossa.

Ensin opiskelijat väistöön. Heidän on päästävä terveisiin tiloihin. Lyseossa on 730 opiskelijaa, joista 59 on 10.1.2018 mennessä anonut lupaa itsenäiseen opiskeluun ja saanut luvan.

Lyseota on useaan otteeseen remontoitu, kerran laajennettu ja tässä vaiheessa yksi märkä ulkoseinä on kapseloitu sisätiloihin.

Rakennuksen ryömintätiloista löydettiin vanhoja lautoja, siis vanhoja rakennusaikaisia tukipuita, joita ihan yleisesti on jätetty kiinni. Nyt ne ovat luonnollisesti keränneet vuosia kosteutta, myös putkikanaaleista löytyi vanhoja laudotuksia. Löydettiinpä myös vanhojen polttopuiden puuvarasto, jolla kuitenkin kuulemma on vain vähäinen vaikutus, sillä tila on nyt koneellisesti alipaineistettu. Alipaineistettuna on myös osa ryömintätiloista.

”Mutta lyseo on rakennettu kallion päälle”- miten se vesi voi jäädä sinne? Olen tähän kysymykseen ja kyseenalaistukseen törmännyt monesti. Jos katsomme oikein tarkkaan, huomaamme, ettei lyseo ole ihan korkeimmalla kohdalla kalliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lyseon lattian alla on märkä hiekka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koska hiekka ei ole kuivaa, ei se ole päässyt kuivumaan. (rautalanka ole hyvä) Eli rakennus seisoo märällä hiekalla ja rakenteet ovat olleet siinä märässä aika kauan. Vesi on jo vuosia tehnyt tehtäviään, sitä on tullut ylös rakenteita ja valunut alas sateella, myös sisään.

Näiden löytyneiden mikrobiongelmien lisäksi olisin huolissani lyseon radopitoisuuksista. Suomessa on maaperänsä vuoksi korkeat radonpitoisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä. Eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. (stuk.fi)

Lohjalla lyseon postinumeroalueella on tehty radonmittauksia vuosien 1980-2016 välillä 170 kpl. Uusien asuntojen enimmäisarvo ylitettiin 28:ssa mittauskohteessa ja yli 300-400 becquerelliä ylitettiin 29 kohteessa. Lyseossa ei tehty radonmittauksia. Kohteen maaperän ja sijainnin vuoksi olisi ehkä voinut, mutta rakennemittaukset kertovat muutenkin karun tilanteen, joten ehkä se ei tähän ole välttämätöntä. JOS lyseon sisäilmaa tutkitaan enemmänkin, siinä tapauksessa tulisi mitata myös radonpitoisuudet.

Lyseon kuntokartoituksessa on tutkittu rakennuksen ulkorakenteita ja niistä löydettiin kuvassa lueteltuja mikrobeja.

Esimerkiksi putkitunneleissa ja –kanaaleissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kosteus- ja lahovaurioituneita muottipuumateriaaleja ja tojaeristeitä.

Tutkimustulosten perusteella kanaaleista pääsee paikallisesti sekoittumaan ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Rakennuksen ulkopuolella olevaan putkitunneliin pääsee kulkeutumaan merkittäviä määriä kosteutta rakennuksen ulkopuolelta.

Merkkiainetutkimuksissa löydettiin useita ilmavuotoja ja mm niiden kautta pääsevät ne sisäilmaa huonontavat mikrobit.

Nuoret tarvitsevat väistöä, mieluiten heti. Tehtiin rakennuksen kanssa mitä hyvänsä, tutkitaan lisää, korjataan tai puretaan, mutta opiskelijat tulee siirtää. Jokainen päivä on liikaa.

Meille on esitetty ainoana vaihtoehtona Trallalan ”puistoa” märkää parkkipaikkaa, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Tontti pitää ostaa ja tilaelementit vuokrata. Opiskelijat pääsisivät aikaisintaan ensi elokuussa väistöön. sanoin, aikaisintaan. En usko hetkeäkään, että he jo elokuussa pääsisivät. Esimerkkinä Mäntynummen yhtenäiskoulu. Oppilaiden piti päästä syysloman jälkeen väistöön, pääsivät tammikuussa.

Onko tutkittu muita vaihtoehtoja? Esim TTS-opistoa Sammatissa? Tila on tyhjillään ja vapaa heti.

Toki matkaa on 10-15 minuuttia, joutuisi miettimään kuljetuksia (ja se ei ole Lohjalla vahvin osaaminen)
alakoulun ruokailua, sillä väistössä oleva alakoulu ruokailee tällä hetkellä Lyseon tiloissa,
liikuntatiloja, mutta luonto olisi lähellä ja liikkuminen onnistuu myös luonnossa

Niin, nuoret tarvitsevat väistöä heti. Sammatissa olisi nopeasti ja todennäköisesti edullisemmin kuin tilaelementit. Tosin en tiedä, koska emme ole saaneet laskelmia.

Lohja on käyttänyt monia eri toimijoita sisäilmatutkimuksiin, mutta FCG:ia eniten. Se alkaa näkymään tuloksissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi Jalavan koulussa käytetty toimijaa ei ole enää näkynyt, oliko ehdotetut toimenpiteet liikaa? oliko liian suorapuheista tekijää? Vai onko tosiaan jo liikaa ongelmia ympäri Suomea, että toimijat eivät ehdi?

Oli miten oli, Lohja on ottanut sisäilma-asioissa niin suuren askeleen, että se on huomioitu valtakunnallisesti ja pidetään nyt mallioppilaana. Hieno huomionosoitus ajatellen juuri lähtökohtia asenteessa ja toimissa aiemmin ja sitä, että kuntalaisten kuulemisesta on oikeasti opittu ja lähdetty tekoihin.

Matkaa kuitenkin on vielä isoihin tekoihin. Kaupungilla on vielä tekemistä oman henkilökunnan ja luottamushenkilöiden asennemuutoksen kanssa. Yksi johtavista viranhaltijoitsta ei voi olla sitä mieltä, että ”oire katoaa, kun syy katoaa.” Luonnollisesti oire katoaa, jos kyseessä on vain reaktio. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Se tulee muistaa aina. Osa sairastuu, osa vakavastikin. Siitä ei parane, astma ei katoa, MCS ei katoa. Osa sairauksista voi kehittyä pitkänkin ajan päästä.

Lohjan tulisikin nyt olla tiennäyttäjä ja ottaa kouluissa käyttöön systeemi, jossa olisi aktiivinen oireseuranta (esimerkiksi Wilman kautta, tai ottaa jokin terveydenhuollon sovellus käyttöön rinnalle) kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Wilman ylläpitäjä tosin ei ymmärtänyt ottaa koppia tästä tiedustellessani aloitetta varten teknisiä valmiuksia. Olen tätä useaan kertaan ehdottanut, mutta koska en ole saanut ympäripyöreitä muminoita lukuunottamatta kunnon vastauksia, teen aloitteen asiasta.

Nyt kun on jälleen yksi ”yhtäkkinen pommi” sisäilma-asioissa löydetty, löytyisiköhän pian Ristin koulun pommi? Vai odotetaanko hetki, että niitä pommeja muodostuu lisää? Vai aloitettaisiinko oikeasti se ennaltaehkäisy?

Pitkälle ollaan päästy sisäilman laadun hyssyttelystä – vai ollaanko

Nyt, kun Nummi-Pusulan lukion huonosta ja lyhytnäköisestä ja väärin perusteluin tehdystä päätöksestä alkaa olla vuosi, voi katsoa taakseen, ja miettiä lakkautusta ehkä vähän objektiivisemmin. Luin vanhoja asiakirjoja ja omia kirjoituksiani aiheesta, ja eihän tästä saanut aikaiseksi kuin verenpaineen nousun.

Törmäsin vuoden 2015 aikana tehtyihin postauksiin ja tähän, reilu vuosi sitten tehtyyn pikkutiivistelmään, jossa olen kerännyt myös niitä vuoden 2015 kirjoituksia. Nämä kirjoitukset saivat minut miettimään, onko lyseon tilanne muuttunut?

Alla on kirjoitukseni siis vuodelta 2016.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/11/nupun-lukion-vaistotiloiksi-ei-olisi.html

”maanantai 7. marraskuuta 2016

Nupun lukion väistötiloiksi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lakkautettua tilaa käytetään väistössä. Tässä postauksessani kysyin ensimmäisen kerran blogissani lyseon sisäilmamittauksista. Olin kyllä puhunutkin siitä aiemmin, mutta tässä kysyin sitä blogissani ensimmäisen kerran.Tässä postauksessani taas kerron, että lyseon sisäilmaongelmien korjaamisen on varattu 150 000 euroa. Tämä siis 6.12.2015. Ja nytkö Lyseon sisäilmaongelma tuli yllätyksenä? Mitä sisäilmaongelmaa ”korjataan” 150 000 eurolla? (tässä jutussa kerrotaan myös, että kiinteistöjen ylläpitotöitä tehdään mm. Metsolan, Järnefeltin, Pullin ja Oinolan kouluissa. (jaa, aha) Tässä Länsi-Uusimaan artikkelissa kerrotaan, että Tuore selvitys paljastaa Lohjan Yhteislyseon lukiosta ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lukion terveydenhoitajan mukaan oireiluista on kertonut kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijoilla on ollut iho-, silmä- ja hengitystieoireita. Opettajienhuoneen lattian kosteudesta oli viitteitä, mutta lattiasta otetut näytteet eivät ylittäneet haitallisten aineiden viitearvoja.

– Jos siellä koetaan oireita, lähde voi olla matossa.

– Todennäköisesti aloitamme juhlasalista. Menemme sinne ryömintätilaan ja poistamme niitä löytyneitä muottilautoja ja teemme tiivistyksiä, ettei sieltä pääse ilmavirtoja juhlasaliin, eikä muuallekaan.

– Uskon, että kun teemme siellä viikon verran töitä, niin ongelma on poistettu.

Luotan kyllä kaupungin projektipäällikkö Nymaniin, hän on tehnyt todella hyvää työtä edellisissä kohteissa, mutta ihan oikeasti. Viikossa?

Ilmainen vinkki: lyseota on remontoitu useassa eri otteessa ja yhdessä niistä remonteista yksi märkä seinä ”korjattiin” ja vedettiin vähän pakkelia päälle ja avot! hyvä tuli. Tsekatkaa se seinä. Mä toivon todella, että viikossa lyseon ongelma korjaantuu, mutta epäilen sitä suuresti. Ehkä tätä seurataan yhtä tiiviisti ja hartaudella kuin Tytyriä. Menee sitten kauan ennenkuin sisäilmaongelma räjähtää taas käsiin. Tämä on jälleen yksi niistä asioista, joissa toivon olevani väärässä ja hyvin mielelläni olisinkin. Tässä postauksessani kerron, että siitä sisäilmaongelmasta tiedettiin jo aiemmin. Siitä ei vaan välitetty, tai ymmärretty. Hyvin kuvastaa ymmärryksen puutetta se, että käydessäni sisäilma-asiasta keskustelua ja huomauttaessani ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka meidän pitää vaikuttaa tähän, saada muutos aikaan, tukea kaupunkia muutoksessa, sain vastaukseksi, että ”ne ovat yksittäisiä tapauksia”. TÄH? Missä pumpulissa täällä eletään? Eikö lueta lehtiä? Nettijulkaisuja? Kuunnella uutisia? Lueta raportteja? (no tuo oli turha kysymys, selvää on, ettei raportteja lueta, se on nähty). Nähty on, että ns poliittinen tahto vaikuttaa päätösten tekoon, ei välttämättä kaikki faktat, joita on tuotu esiin. Tai jos ei ole kaikkea tuotu esiin, ei ole haluttu/osattu/viitsitty kysyä kaikkea päätöksentekoon vaikuttavista asioista. Olen saanut monia yhteydenottoja pettyneiltä ja vihaisilta vanhemmilta. On oltu vihaisia siitä, että lukiomme on lakkautettu, varsinkin kun on ongelma ollut tiedossa, mutta siitä ei ole välitetty. Lasten etu eikä terveys ole ollut ensisijainen päätöksen esitystä tehtäessä eikä päätöstä tehtäessä.

Sain luvan erään vanhemman viestin julkaisuun:

”Ensin ne sulkee ihanan Nummi-Pusulan lukion. Joudutaan lukioon Lohjalle, kun kert kaveritkin menee sinne (eikä esim. Saloon). Ihmetellään, että mites me nyt täältä sinne kuljetaan, no tietty vanhempien kuskaamana jotta pääsee pysäkille, josta sattuu bussi Lohjalle kulkemaan. Ei tietenkään montaa kertaa päivässä, mut joskus. No, puolen vuoden jälkeen ilmoitetaan että hups, meilläpä onkin Lohjan lukiossa SISÄILMAONGELMA, aloitetaanpas remontti. Suljetaan vähän tiloja, jotka muutenkin on täyteen ahdettu. Ni sitä mä vaan et oliks pakko…

Lyseon sisäilmaongelma on ollut tiedossa. Tämäkään sisäilmaongelma ei ole tullut yllätyksenä, vaikka sitä(kin) siihen pakettiin on yritetty kääriä. Ongelma oli tiedossa ennen Nupun lukion lakkautuspäätöstä.

Siitä kiitän kaupunkia, että nyt todella on eri ote sisäilmaongelmiin, niitä tuodaan esiin. Vaikkakaan ei kaikkia ole vielä tuotu. (odotan siis seuraavia ”yllätyksiä”)

Kaikkein kurjinta tämä nupulaisten lisäksi on niille opiskelijoille, jotka ovat koko ikänsä olleet sisäilmaongelmaisissa kouluissa oppilaina ennen lyseota. Ajatellaanpa Tytyrin oppilaita: ensin Tytyrissä, sitten Anttilassa ja nyt lyseossa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Nyt, kun Lyseon sisäilmaongelma on tuotu julkisuuteen (pakon edessä), kun on Nupun lukion lakkautus toteutunut (vaikka valitus on päällä) ja Anttilan koulun oppilaat käyvät lyseon ruokalassa syömässä, tilanahtautta on, ja väistösuunnitelmia tehdään, sillä remontointi aloitetaan välittömästi ja osa koulun tiloista on suljettu. Ehdotanpa seuraavaa:

koska lyseon tilat ovat vajavaiset, sisäilmaremontin tuomat haitat opiskeluun ovat selvät (niitä todennäköisesti tullaan vähättelemään heidän suunnaltaan, jotka eivät käytä tiloja tai opiskele), sjoitetaan osa kursseista Nupun lukioon. Siellä on tilaa.

Niin, ne muut kerrat, kun lakkautetut tilat on väistötiloina: esim. Niilonpirtti on tällä hetkellä väistössä Lohjan Kartanonmäellä ( valvontaviranomaiset pitävät Lohjan suunnitelmia huonokuntoisen vanhainkodin remontista liian vaatimattomina. Asukkaiden enemmistöllä pitäisi olla oma huone ja vessa.), Roution koulu on väistössä Hiiden koululla (Hiiden koulu toimii väistötilana, jonne siirretään Roution koulun oppilaita. Osa nykyisistä Hiiden koulun oppilaista viettää siis alkusyksyn Roution koulussa ja palaa loppusyksystä takaisin Hiiden kouluun Roution koulun oppilaina.) Tässä vain pari esimerkkiä.”

Lainaus on siis vuodelta 2016, jossa on tietoja ja kirjoituksia vuodelta 2015.

Niin. Nuorissa on tulevaisuus.

Lohja on asukaslähtöinen kunta.

Nyt elämme vuotta 2017. Onko mikään muuttunut?

Oikeudesta on tullut uskon asia

Uskoni oikeuslaitokseen on horjunut. Päätös valitukseeni Nummi-Pusulan lakkautuspäätöksestä saapui ja tulos oli ikävä kyllä juuri sitä, mitä arvasin. Toivoin sen olevan toisenlainen ja olen rehellisesti pettynyt. Luotin oikeuteen.

Valitukseni on hylätty, koska hallinto-oikeus uskoo.

Esitin, että päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsittelyyn. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Valitukseni perusteet:

päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on tehty lainvastaisesti.
Valmistelu ei ole ollut hyvän hallintotavan mukaista. Se on perustunut virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja se on ollut puolueellista
kuulemismenettelyä ei ole noudatettu ja siinä on ollut virheitä
päätöksenteossa ei ole noudatettu hallinto- eikä kuntalakia.
Päätös on tehty Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistymissopimuksen vatainen ja ennenaikainen, vaikka lukio lakkautetaan sopimuksen jälkeen, on päätös tehty sopimuksen aikana
valtuusto on käyttänyt harkintavaltaansa väärin lakkauttaessaan lukion sopimuksen vastaisesti
päätöksen perusteena on ollut virheellinen lukioverkkoselvitys, lakkauttamiselle olisi ollut muitakin vaihtoehtoja
säästöt on laskettu virheellisesti
päätös on ristiriidassa Lohjan maankäytön rakenne 2013-2017 kehitysohjelman kanssa
alueella olisi pitänyt suoritta SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) ja YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely)
päätöksessä ei ole punnittu kokonaisuutta oppimiskaaren ajalta
kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi 5.10.2015 (§359) ja kaupunginhallituksen tuli käsitellä asiaa sen jälkeen, kun asianmukaiset kuulemiset on suoritettu ja tulokset kuulemisesta on kokousmateriaaleissa liitteinä käytettävissä päätöksenteon pohjana. Kuuleminen järjestettiin 22.10.2015, ilmoituksen mukaan lautakunnan tuli käsitellä asiaa 4.11.2015. Lautakunnan kokouksessa EI OLLUT MUISTIOTA KUULEMISESTA eikä kaupungihallitus käsitellyt kuulemisen tuloksia. PÄÄTETTYÄ KUULEMISTAPAA EI OLE NOUDATETTU. Muistio on merkitty liiteluetteloon, mutta sitä ei ole jaettu valtuutetuille päätöksentekoa varten. Tulos tai muistio ei ole ollut edes valtuuston kokouksessa 9.12.2015, eikä lautakunta ole tiennyt kaupunginhallituksen päätöksestä käsitellä asiaa uudelleen. Rehtoreita tai muuta henkilöstöä ei ole kuultu asiassa, rehtorit ovat kuitenkin antaneet lausunnon.
Lukioverkkoselvityksessä on laskueroja kaupungin ja konsultin tekemissä laskelmissa
oppilaskohtaisia kustannuksia ja muita kustannusvaikutuksia koskevissa laskelmissa on virheitä
Asian käsittelyyn osallistuneet ovat mahdollisesti olleet esteellisiä. Päätöksen tekijöinä on ollut rehtoreita ja opettajia, joille lukion lakkautus on voinut tuoda varkasuhteseen liittyviä etuja, heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa ja palkkaukseensa

Hallinto-oikeus perustelee valitukseni hylkäyksen sillä, että

valittaja ei ole yksilöinyt eikä perustellut tarkemmin estellisyysväitteitään. Kunnan palveluksessa toimiminen ei lähtökohtaisesti vaikuta valtuutetun esteellisyyteen
hallinto-oikeus pitää USKOTTAVANA, että kaupunginvaltuusto päätöksen käsittelyssä ovat olleet pöytäkirjassa 9.12.2015 mainitut liitteet

(eli siis, jos kirjoittaa jotakin esityslistaan, sen täytyy olla totta, ja jos yksittäinen kuntalainen väittää toista ja todistaa sen, EI SILLÄ OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ, koska oikeuslaitus USKOO)
hallinto-oikeus toteaa, että lukion lakkauttaminen on päätetty tehdä vaiheittain yhdistymissopimuksen jälkeen (eli sillä ei ole väliä, onko päätös tehty sopimuksen aikana)

Perusteluja oli muitakin, mutta tässä pähkinänkuoressa.

Luonnollisesti sain myös laskun valittamisesta.

Paljon on ollut puhetta siitä, että valittamisoikeutta tulisi kaventaa, mutta se on aiheuttanut ristiriitaa sen verran, että sitä ei ole vielä toteutettu, mutta valittamisen hintaa on nostettu rutkasti. Keino se on sekin. En tule tästä enää valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Onneksi olkoon kaupunki ja valtuusto. Hieno homma. Nyt saa siis päättää ihan mitä vaan, millä vain perusteilla. Ei tarvitse perusteellisia valmisteluja, ei tarvitse kuulemisia, ei tarvitse pelätä valituksia. Vaikka kuntalainen pystyisi todistamaan valituksensa perustelut, todistamaan lainvastaisuuden, ei sillä ole väliä, koska hallinto-oikeus uskoo. Kuntalainen ei saa tehdä mutua, mutta valtuusto ja viranhaltijat saavat.

Vaikka en aio valittaa, tulen tekemään jotain muuta.

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä: