vaikuttaminen – Lotta Paakkunainen

Valtuustoaloite sisäilmaoireiden seurantajärjestelmästä terveydenhoitajien työkaluksi

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018 Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Karstun kyläkoulun tulevaisuus

Olin eilen Karstun koululla tilaisuudessa, jossa tiedotettiin ja keskusteltiin Karstun alueen opetuksen järjestämisestä tulevaisuudessa. Tilaisuudessa oli valtuutettuja todella monta, viranhaltijoista melkein ylimiehitys ja lautakunnankin jäseniä ihan huomattava määrä. Koskaan ei ole ollut näin monta valtuutettua paikalla vastaavassa tilanteessa, ei koskaan. Mikä tästä tekee erityisen? Onko tässä takana jotain muutakin?

Koulun vanhempainyhdistys on tehnyt kovasti töitä ja varsinkin yhdistyksen puheenjohtaja on lähestynyt ahkerasti lautakunnan jäseniä ja valtuutettuja, kutsunut tilaisuuksiin ja pitänyt asiaa esillä. He ovat tehneet todella hienoa työtä ja ovat aktiivisia. Karstun vanhemmista iso osa kuuluu vanhempainyhdistykseen ja suuri osa on aktiivisia. Jopa 35% koulun oppilaiden vanhemmista osallistuu vuosittain vanhempainyhdistyksen toimintaan. Tämä on huomattavasti suurempi määrä kuin monessa muussa lohjalaisessa koulussa. Voisiko tämä luottamushenkilöiden osallistumisinto on tulosta tuosta puheenjohtajan kovasta työstä? Vanhempainyhdistykseen ja kouluun pääsee tutustumaan tarkemmin osoitteessa karstunkoulu.fi.

Luonnollisesti kylän asukkaita ja huoltajia oli paljon läsnä. Koulun tulevaisuus huolestuttaa.

Huolia on monia, varsinkin koulumatkasta, sen turvallisuudesta ja kestosta.

Otetaanpa yksi esimerkki karstulaisen mahdollisesti tulevasta koulumatkasta Roution kouluun:

Jos Karstulta lähtee koululainen kahdeksaksi Routiolle (koulu alkaa 8.15) kouluun lähtee bussi noin klo 7.10. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa on lähdettävä kävelemään noin kilometrin matkaa viimeistään 6.50 koska pysäkillä on oltava hyvissä ajoin. Routiolla bussi on 7.30.

Lapsille jää 45 minuuttia aikaa ennenkuin koulu alkaa.

Koulu puolestaan päättyy Routiolla 13.15 tai tasan 14.00. Yhtä kehnosti vuoroja tulee kotiinpäin Karstulle. Jos pääset 13.15 lähtee bussi klo 14.05. Jos pääset kahdelta et ehdi 14.05 bussiin vaan odotat klo 15.15 bussia.

Oletetaan, että koulu alkaa klo 8.15 ja päättyy klo 13.15. Lapsi lähtee kotoa 6.45. Koulu alkaa 8.15. Aikaa odotuksineen menee 1,5 tuntia.

Kotiinpäin tullessa odotat bussia 50 minuuttia, matkustat 23 minuuttia (Karstulla klo 14.28) ja kävelet kotiin 12 minuuttia (ohjeessa oleva aika kilometrin matkalle 4-luokkalaiselle). Kotona noin 14.45. Kotimatkaan aikaa 1,5 tuntia.

Perusopetuslain mukaan (6 §): Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat – – mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.
32 §: Maksuton koulukuljetus, jos koulumatka > 5 km tai jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatka saa odotuksineen kestää enintään a) 2,5 h ja b) 3 h, jos oppilas 13-v. (ennen lukuvuoden alkua).
Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa, ei kunta ole velvollinen järjestämään kuljetusta.

Kari Lehtolan, Itä-Suomen AVIn opetustoimen ylitarkastajan mukaan on lainvastaista siirtyä suoraan 32§ ja jättää 6§ huomiotta.

Kunnat siis toimivat lainvastaisesti ottaessaan lähtökohdakseen sen, että koulumatka saa kestää sen 2,5 tuntia alle 13 vuotiaalla.

Toinen suuri huoli on siirtyminen pienestä koulusta isoon. Pelko ison koulun sopimattomuudesta aralle ja ujolle lapselle on monella vanhemmalla, jopa joillain lapsilla itsellään. Näin ollen koulukuljetusten ohella huolestuttaa se, että vanhemmilta viedään pois valinnan mahdollisuus siitä, minkälainen koulu on heidän mielestään heidän lapsilleen sopivin.

Tämä on yksi niistä syistä, miksi mielestäni oppilaaksiottoalueet olisi hyvä katsoa täysin uusiksi ja ottaa käyttöön Keravan malli. Toki Lohja on maantieteellisesti laajempi kuin Kerava, mutta silti se olisi hyvä ottaa tarkastelun pohjaksi. Keravalla oppilaaksiottoalue on koko kaupunki ja palvelupäällikkö osoittaa oppilaalle kouluksi yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Lähikoulu voisi olla jokin Lohjan kouluista, ei aina kaikkein lähin. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi.

Viranhaltijat myönsivät, että Karstun alueen opetuksen selvityksen aikataulu on kireä ja koulun tulevaisuuden selvityksen luonnos oli tosiaankin luonnos. Virheitä oli mm oppilasmäärissä, mutta niistä huomautettiin ja ne luvattiin korjata. Jännä juttu on se, että joidenkin koulujen kohdalla pitää tehdä kiireessä, kuten Karstu ja esimerkiksi aiemmin Hyrsylä ja Neitsytlinna, mutta joidenkin koulujen kohdallaan ei ole ollut kiire, kuten sisäilmaongelmaisessa Tytyrissä, jossa seurattiin tilannetta vuositolkulla.

Hyvin painava asia mun vaa’assa on se, että tätä asiaa varten ei ole ehditty tutkia asiasta tehtyjä tutkimuksia, eikä edellisten lakkautusten jälkeen ole tehty seurantaa siitä, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta siitäkin puuttuu seuranta. Selvitystä ei ole tehty myösään lakkautusten vaikutusta opetuksen laatuun eikä kaupungin väestökehitykseen.

Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

Yhtenä perusteluna koulun lakkautukselle on lasten määrän väheneminen ja tämän lukuvuoden oppilasmäärä.

Se ei ole mielestäni myöskään kestävä perustelu, sillä nyt, kun Lohja pyrkii parantamaan imagoaan ja asuntomessukaupunkina 2021, tulisi katsoa jo eteenpäin. Jos messut onnistuvat, kuten olemme saaneet kuulla edellisistä messuista, asukasluku nousee. Tämä tarkoittanee myös lapsiperheiden määrän kasvua. Kunhan annettaisi niitä rakennuslupia, joita on jo pyydetty.
meidän ei tule toteuttaa itse ennusteita (vähenevistä lapsimääristä) vaan meidän tulisi tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä sen eteen, että ennusteet eivät toteudu

Se, että lautakunta ei osoittanut rahaa talousarviota koskevassa kokouksessaan Karstun koulun toiminnalle ei ole perustelu sille, että koulu on pakko lakkauttaa.

Haja-asutusalueilla olevat koulut tarvitsevat koulurauhan, ei jatkuvaa pelkoa oman koulun kohtalosta, tämä vaikuttaa myös tontti- ja asuntokauppaan alueella
lakkautuksesta lasketut ”säästöt” ovat pienen pieni summa kokonaisuuteen nähden

Toki perusteena oli myös Karstun koulun korjausvelka. Olen aika skeptinen korjausvelasta puhuttaessa:

Korjausvelka

Rakennuskannassa ja infrassa on korjausvelkaa eli korjausvajetta erittäin paljon. Arvioidaan, että rakennusten korjausvelka on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Kunnossapito on siis vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka, rapistuminen, ilmenee mm. kehnona sisäilmana ja rikkoontuvina vesijohtoina.

RT:n kanta

Laadukas kiinteistönpito edellyttää panostuksia. Se kuitenkin kannattaa. Korjausvelan ehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Rapistuminen on valinta. Vastuu rakennuksen kunnosta on omistajilla. Korjausvelan hallintaan ja korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen esimerkkejä, taloudellisia kannustimia sekä informaatio- ja säädösohjausta.

(Lähde: Rakennusteollisuus.fi)

Usein, kun puhutaan laskelmista ja kuluista, mistä säästetään, puhutaan SISÄISESTÄ VUOKRASTA. Mitä se sitten on? Miten sisäinen vuokra toimii? Alla olevassa kuvassa on Kari Lehtola, opetuksen ylitarkastaja kertonut asian näpäkästi.

Koisjärven ja Hyrsylän koulujen lakkautuksen jälkeen Oinolan (nykyään Nummen yhtenäiskoulun) alakoulun oppilasmäärä on kasvanut 143:sta yli kahteensataan, on tehty muutoksia, että on kaikki luokat saatu mahtumaan. Esimerkiksi aineluokkia on muutettu kotiluokiksi, eikä kouluun mahdu enää yhtäkään luokkaa, jos tulisi tilanne, että pitäisi luokka jakaa. Tosin se tilanne on jo. Eräässä koulun luokassa on niin monta oppilasta, että se pitäisi jakaa kahtia, mutta koska fyysisiä tiloja ei ole, ei voida jakaa. Onneksi tämä ko luokka pystyy pitämään jakotunteja usein. Ensi syksynä koulusta on lähtenyt vain yksi kutosluokka, mutta tulee kaksi ykkösluokkaa. Siinä sitä on opetuksen järjestäjillä miettimistä. Toki luonnollisesti he selviytyvät siitä.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, minulle ja aluetoimikunnalle luvattiin, että Oinolan sisäilmaa seurataan säännöllisesti ja pidetään huolta siitä, että se pysyy hyvänä. Aluetoimikunta ei ole vieläkään saanut minkään näköistä tietoa siitä, että tämä olisi toteutunut.

Kun Koisjärven koulu lakkautettiin, luvattiin, että koulun pihassa ollutta lähiliikuntapaikkaa ylläpidetään, että sitä voi käyttää. Ei ylläpidetä.

Karstun opetuksen selvityksessä on sentään tällä kertaa tehty lapsivaikutusten arviointi.

Lasten kanssa oli keskusteltu kahden päivän ajan ja lapset miettivät koulun hyviä ja haastavia puolia.

Ote luonnoksesta:

Kaikki ryhmät toivat esiin Karstun vahvuutena sen, että kaikki tuntevat toisensa, kaikki otetaan mukaan ja että ketään ei kiusata. Näitä asioita pidettiin myös yleisesti asioina, joista hyvän koulun tunnistaa. Kävimme keskustelua kiusaamisesta; mitä se on, mistä sen tunnistaa. Hyvien asioiden listassa oli myös positiiviseksi tarkoitettu lause ”täällä voi jahdata tyttöjä”. Oppilaat pohtivat tulisiko tämä kuitenkin listata negatiiviseksi asiaksi, kun sen voi joku myös kokea ikävänä asiana. Oppilaat ymmärsivät että ulkopuolelle sulkeminenkin on helposti kiusaamista. Erimielisyydet oltiin kuitenkin valmiita selvittämään reilusti ja avoimesti. Myös aikuiset koettiin mukavina ja turvallisina. Sen lisäksi, että oppilaat on jaettu kahteen luokkakokonaisuuteen kahdelle opettajalle, oppilaita jakautuu säännöllisesti kielten tunneille. Keittiötyöntekijä kohtaa kaikki lapset päivittäin ja toimii myös oheiskasvattajana. Valvontaa ja ohjausta Karstulla on siis runsaasti.

Opetuksen mahdollinen loppuminen Karstun koululla nosti pintaa huolen koulukyydistä. Suurin murhe oppilaiden mukaan on koulupäivän piteneminen. Aamulla ei haluttaisi herätä yhtään aikaisemmin. Bussiin nouseminen tai siitä poistuminen ei juurikaan huolettanut. Muiden (lähinnä yläkoululaisten) mahdollinen huono käytös koettiin mahdollisena uhkana. Jollakin oli tosin tieto, ettei siellä mitään tapahdu, kaikki lukee kännykkää. Ainoa mahdollinen turvallisuusriski on oppilaiden mukaan se, jos joutuu seisomaan bussissa. Mahdollisista turvallisuusriskeistä keskusteltiinkin pitkään. Aikuiset halusivat tässä yhteydessä korostaa juuri bussipysäkillä odotteluun mahdollisesti liittyviä riskejä.

Yhteenvetokeskustelussa käytettiin aikaa myös pohdintaan mitä on olla ystävä ja kaveri. Onko se sama asia, jos toimintaympäristö vaihtuu? Pohdimme myös miten voisi ennakoida, ettei synny kiusaamista ja miten voi toimia, jos kiusaamista havaitsee.

Lasten kuuleminen on hyvä ja hieno asia ja kuulemisen tehnyt koki, että kaikki lapset tulivat kuulluksi. Toivottavasti tämän kuulemisen arviointi tulee päättäjille tiedoksi.

Itse näkisin mieluusti tilanteen, jossa Lohjan monitoimijataloajatus ja kehittäminen tuotaisi myös kyläkoulun. Koulu toimisi iltaisin esim opiston tiloina, yhdistysten kokouspaikkana, kyläläisten kohtaamispaikkana, liikuntapaikkana, senioreiden virkistäytymispaikkana, koulupäivien aikaan voisi ehkä kehittää kylämummo- ja -vaariajatusta, jolloin esim käsityötunneilla oltaisi apukäsinä tai lukutunnilla lukumummona. Kuten oli Hyrsylän koulussa. Alajärvellä Luoma-ahon kylässä on käynnistetty vastaavanlainen pilotti. Luoma-aholla ajatus toimii monipalvelukeskus-nimellä. Heidän nettisivujensa mukaan Luoma-aho on kehittyvä ja kasvava kylä. Luoma-ahon väestönkasvu on ollut viimeisen neljän vuoden aikana merkittävää. Kylälle on muuttanut uusia nuoria perheitä ja rakentaminen on vilkasta. (Luoma-aho.info)

Miksi se ei toimisi Lohjalla, pääkaupunkiseudun kupeessa?

Nykyään myös ollaan kokoajan huolissaan oppilasmäärän laskuista ja syntyvyyden vähenemisestä. Mä en ihmettele lainkaan. Omilla toimillamme, päätöksillä, jotka vähentävät lapsiperheiden palveluja, ei niitä lapsiperheitä houkutella paikkakunnalle, houkutellaan muuttamaan vaan muualle. Ei meidän olisi pakko toteuttaa ennusteita, meidän tulisi toimia proaktiivisesti. Tehdään kaupungistamme houkutteleva lapsiperheille. Alla on taulukko AVIn aluejaon mukaan maakunnittain 7-12 vuotiaista. Uusimaan kohta ei kyllä kauhean miinusmerkkiseltä näytä. Toki siinä on pääkaupunkiseutu vetäjänä. Mutta mikä estää meitä olemasta yksi vetäjistä?

Koska me haluamme säästää (lue: leikata/lakkauttaa).

Sisäilmaongelmat otetaan tosissan talousarviossa – suunnilleen, kun se ei ole hokkus-pokkusta

Sanoin pari sanaa valtuustokokouksessa vuoden 2018 talousarviosta ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmasta

Luonnollisesti pyrin kiinnittämään huomion sisäilmaan ja kouluihin.

Sisäilmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat. Talousarviosta ja strategiasta ja käydyistä puheenvuoroista nähdään, että sisäilmaongelmat otetaan tosissaan. Se on hienoa. Otetaan tosissaan, toisinaan.

Näistä ja monista muista asioista puhuttaessa pyritään olemaan myönteisiä. On oikein kiva, että ollaan myönteisiä ja pyritään positiivisen kautta ajattelemaan ja on ikävä olla se, joka jälleen muistuttaa siitä, että eivät nämä ongelmat eivätkä sairastuneet sillä parane, että ollaan iloisia kehityksestä. Hyvään suuntaan ollaan menossa, kyllä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, mikä on jo kehittynyt ja tullut. Lapset ovat altistuneet moni jo päiväkodissa ja toisilla se on jatkunut lyseoon. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat ja ongelmat saattavat ilmetä vasta vuosienkin päästä. VOC-päästöjen vaikutuksesta ei tiedetä tarpeeksi, että voitaisi sanoa oireiden olevan ohimeneviä, kuten nyt on kaupungin toimesta sanottu. Ongelma tänä päivänä, kuten aina on ollut, on se, että emme tiedä edelleenkään tarpeeksi. Eri kiinteistöjen tutkimukset tulisi olla tasalaatuisia ja tasavertaisia. Olemme juuri lukeneet Pusulan ja Karjalohjan päiväkotien ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kuinka monta on tulossa lisää? Vai onko jo kaikki oikeasti tutkittu, oikein. Kuinka moni pääsee väistöön ja kuinka moni joutuu odottamaan kesään? Lyseon sisäilmaremontti – todellako on laskettu, että kaksi miljoonaa euroa riittää tähän investointilistalle tälle ”muunmuuassa listalle”?? Ettei vaan tehtäisi jälleen turhaa työtä ja pian taas tehdään samoja korjauksia, kunnes päätetään purkaa. Sitähän täällä on tehty.

Toivottavasti nyt pureudutaan oikein ja kunnolla ongelmien juureen, toivottavasti korjataan oikein ja tasapuolisesti oikein ja ilmanvaihto pidetään jatkossakin terveyttä ylläpitävänä. Vaikkakin välillä on jopa todettu, ettei se ole mikään hokkuspokkus-keino. Ei ehkä, mutta ei ole myöskään suljetut laitteet ja ikkunat.

Talous ei saisi tulla terveyden edelle, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edelle. Ei edes Järnefeltin nuorten. Kuten tuossa edeltävissä puheenvuoroissa todettiin, Rauhalan ikkunat tosiaan on vaihdettu, mutta siellä tarvitaan paljon enemmänkin, että kuntoisuus paranee, mutta ennenkaikkea Järnefeltin nuoret tarvitsevat kunnon ilmanvaihtoa ja sisäilmaa.

Kouluista:

Vuonna 1990 koko maassa oli yhteensä 4 847 perusopetuksen koulua ja vuonna 2017 enää noin 2 400. Peruskoulujen määrä on siis vähentynyt alle puoleen (51 % kouluista on lakkautettu). Perusopetuksen oppilasmäärä väheni samana aikana 587 000 oppilaasta 543 000 oppilaaseen eli 7,5 prosenttia.

Perusopetukseen kohdistuneesta historiallisen voimakkaasta koululakkautuksesta huolimatta, kaikista koulutusmuodoista perusopetuksen menot ovat kasvaneet eniten. Myös Lohjalla perusopetuksen kulut ovat kasvaneet vaikka koulujen ja oppilaiden määrä on vähentynyt.

Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. Entä vaikuttaako lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Yleensä koulun lakkautusvalmistelussa on laskettu vain teknisiä ja helposti laskettavia kustannustekijöitä. Koulun tuottama immateriaalinen pääsubstanssi – oppimiseen, kasvuun, lasten ja lähialueen hyvinvointiin sekä talouteen liittyvät vaikutukset – on jätetty kokonaan arvioimatta.

Väitettyjen säästösummien suuruus on juuri ollut syynä siihen, että valtuutetut ovat kääntyneet koulun lakkauttamisen puolelle. Huoltajia ihmetyttäneet säästösummat yleensä ovat selittäneet suurelta osin kuntien käytössä olevalla sisäisen vuokran työkalulla. Sisäiseen vuokraan liittyvä ns. pääomavuokra muodostaa käytännössä jopa 80–90 % koulukiinteistön lasketusta arvosta. Tämän osuuden sisältöä ja muodostumislogiikkaa harva ymmärtää. Tilakeskukselta saatava koulun sisäisen vuokran suuruus otetaankin yleensä vastaan objektiivisena faktana, jota ei ole syytä kyseenalaistaa, vaikka syytä olisi. Tämä osuus ei näytä käytännössä juuri lainkaan realisoituvan, etenkin kun puhutaan hyvin yksinkertaisella talotekniikalla varustetusta terveestä maalaiskoulusta.

Lohjan kaupunki videoi valtuuston kokoukset suorana ja ne näkee myös jälkilähetyksenä. Tässä linkki ko kokoukseen, jossa puheenvuoroni alkaa kohdasta 3.35.19 (suunnilleen) https://youtu.be/QCxT5p1LmYk

Lasten koulumatka tehdään pimeässä

Tästä lähtee vitosluokkalaisen koulumatka aamulla klo 7 Lohjan Karstulla.

Vitosluokkalaista saattamassa — Lapsia saattamassa kaupunginjohtaja, lautakunnan puheenjohtaja, kaksi lautakunnan jäsentä ja vanhempainyhdistyksen vanhempia.

Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen koulumatkaan kuluu 475 tuntia vuodessa?”

”Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen kuuden tunnin koulupäivä onkin yhdeksäntuntinen?”

Pitkät koulumatkat ovat arkea satavuotiaassa Suomessa. Lähikoulujen kiihtyvät lakkautustahti on vienyt yhä useamman koululaisen koulun kilometrien päähän kotoa. Viimeisen 25 vuoden aikana puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu. Maaseudulla tämä luku on liki 70%. Koulumatkat kestävät monella lain enimmäismäärän eli 2,5 tuntia (alle 13-vuotiailla) tai 3 tuntia (yli 13-vuotiailla) päivässä. Aika on pois lapsen vapaa-ajasta, harrastuksista ja levosta.

Suomen lähikoulut ry järjestää valtakunnallisen koulumatkakampanjan, jolle on myönnetty valtioneuvoston Suomi 100 -status. Suurella ylpeydellä haluamme olla tuomassa kyläyhdistysten avulla kyläläisten asioita koko sata vuotiaan Suomen tietoisuuteen!

Kampanjan tavoite on saada julkisuutta pitkille tai muuten haasteellisesti järjestetyille koulumatkoille. Moni pieni koululainen joutuu käyttämään jopa yli 2,5 tuntia päivässä koulumatkoihin, kävellen, pyöräillen, istuen ja odottaen. Koulumatkat voivat sisältää pitkiä pimeitä taipaleita sekä pitkiä linja-auto- tai taksimatkoja.

Koulumatkakampanjaa vietetään talven pimeimpinä kuukausina marras-joulukuussa 2017.

(lähde Suomen lähikoulut ry)

Lohjalla koulumatkakampanjaan osallistui ainakin Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä ry. He kutsuivat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenet, vaarallisten teiden työryhmän, viranhaltijoita, paikallislehden ja kaupunginjohtajan. Yhteensä kutsuttuja oli 26 henkilöä. Osallistujia kutsutuista oli neljä.

Vaikka tiesin, että tie on aivan kamala lapsen kävellä, mutkainen, kapea, paikkapaikoin näkyvyys todella huono ja ylinopeus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus sekä työmatkaliikenne on aika kova, oli silti todella hyvä ja koskettava kokemus kävellä itse lapsen kanssa. Kävelyyn osallistuvat lautakunnan jäsenet olivat jo aiemminkin sitä mieltä, että tie on vaarallinen, oma mielipiteeni asiasta vain vahvistui. Suosittelisin tätä kävelyä myös heille, jotka ovat sitä mieltä, että lapset voivat siinä kävellä.

Meillä kävi tuuri koulumatkaa taittaessamme, sillä sää oli oikein mukava ja seura hyvää. Lapset taittavat matkansa joka arkipäivä huolimatta siitä, mikä ilma on. Räntä, sade, vihma. Lumen tullessa kapenee tie entisestään, loska tuo oman haasteen liikenteelle ja lasten kengät harvemmin säilyvät kuivina.

Tien ylitys — Karstuntie tulee ylittää ohdassa, joka on liiian vaarallinen suojatielle.

Tästä suunnasta kouluun pääsee vain ylittämällä Karstuntie. Vanhemmat ovat olleet useampaan otteeseen yhteydessä ELYyn ja pyytäneet suojatietä koulun kohdalle, mutta vastaus on ollut, että suojatietä ei voi laittaa, sillä se on liian vaarallinen pysähtyä.

Lapset voivat toki sen ylittää.

koulumatkakampanja_2017_ — Lopussa voi hengähtää. Kuvassa kaupunginjohtaja Mika Sivula, lautakunnan puheenjohtaja Jani Meling, lautakunnan jäsenet Riitta Luhtala ja Lotta Paakkunainen. Kuva Eija Kunttu

Kiitos Minnalle ihanasta aamupalasta

Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen

Missä kävelisit, jos et voisi valita?

Ps. Otsikko ei täysin vastaa sisältöä, tuttua tämän syksyn esityslistoista

Eilen oli alueiden johtokunnan ensimmäinen kokous. Olin kesän aikana henkisesti valmistautunut siihen, että johtokuntakin jää aluetoimikunnan jäädessä, mutta Keskustassa oltiinkin sitä mieltä, että mun olisi hyvä olla puolueen valtuustoryhmän edustajana mukana. Mä otan sen kiitoksena ja isona luottamuksen osoituksena. Mielelläni muutenkin jatkan siinä, sillä koen tän olevan mulle edelleen hyvin tärkeän. Olen tehnyt paljon töitä lähidemokratian kehittämiseksi ja sen kokonaan taakse jättäminen tuntui puristavan keuhkojani. Olen siis edelleen alueiden johtokunnassa, tosin tällä kertaa minulla ei ole enää äänioikeutta, eikä valmisteluja kokousta ajatellen, sillä olen valtuustoryhmän edustajana, en aluetoimikunnan, kuten olin ennen. Jännä tilanne.

Alueiden johtokuntaan siis kuuluu kaksi jäsentä (joilla on jokaisella henkilökohtainen varajäsen) jokaisesta aluetoimikunnasta (yhteensä 16 jäsentä) ja jokaisesta valtuustoryhmästä on yksi edustaja. Lisäksi johtokunnan jäsenenä on kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja viranhaltijoita. Asioiden esittelijöinä toimii kaupungilta alan viranhaltija. Valtuustoryhmien edustajilla on puhe- ja länsäolo-oikeus, mutta ei siis äänestysoikeutta.

Kokouksessa käsiteltiin uutta strategialuonnosta ja taloustilannetta sekä valittiin uusi puheenjohtajisto. Kokouksessa käsiteltiin myös jälleen koulukyytejä ja minun piti johtokunnan jäsenenä, Nummen aluetoimikunnan edustajana, pitää kommenttipuheenvuoro, mutta koska aika oli rajallinen ja muissa asioissa meni kauan, en voinut pitää puheenvuoroani. Kokouksessa ei ehditty myöskään käydä läpi pieninvestointihakemuksia. Ensi viikolla on jatkokokous, jossa käsitellään asiat, jotka jäivät käsittelemättä eilisessä kokouksessa. Ehkä minunkin puheenvuorolleni on siinä kokouksessa aikaa. Jännä tilanne siinä mielessä mun kohdalla, että olin ennen aluetoimikunnan edustaja, ja nyt tässä uuden kauden ensimmäisessä kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. Asialista oli kuitenkin tehty jo aiemmin ja näin ollen tuntui, että istun kahdella penkillä.

Puheenvuoroni, jonka aioin pitää:

Kommenttipuheenvuoro kokouksen pykälään 9: koulukyydit

Koulukyydit puhuttavat joka syksy, joskus jopa pidempäänkin. Viime lukuvuonna meni koko lukuvuosi ihmetellessä. On täysin selvää, että syksyn ensimmäiset viikot menevät harjoitellessa ja reittien muotoutuessa, mutta vielä syyskuun loppupuolella ollaan tilanteessa, jossa nelosluokkalaisen koulumatkaan menee yli neljä tuntia päivässä, eikä tämä ole ensimmäinen syksy tätä harjoitusta. Odotusajatkin ovat olleet toisinaan ekaluokkalaisillekin kohtuuttomia.

Me pyörittelemme kyniä ja väännämme sanamuodoista, mutta lapset ja heidän perheensä käyvät tätä ihan konkreettisesti läpi. Joka päivä.

Koululiidun käyttöönotto ja teiden turvallisuusluokitusten muutto on lisännyt tätä keskustelua tänä syksynä ja kun viime vuonna tien vaarallisuuden mukaan kyydin sai 120 lasta, on määrä tänä vuonna alhaisempi. Toki on lapsia, jotka nyt ovat saaneet uusien luokitusten myötä kyydin, kun ennen eivät ole saaneet.

Perusopetuslain 32 §:n mukaan ”Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.”

Monella tiellä turvallisuuteen ei ole tehty mitään parannuksia, mikä vaikuttaisi siihen, että tie katsotaankin nyt turvalliseksi jopa 5-vuotiaille kulkijoille. Sanon viisivuotiaille siksi, että osa eskarilaisista on vielä viisivuotiaita, jotka kaupunki on valmis laittamaan kävelemään esikouluun, tietä, jonka moni kokee vaaralliseksi.

Lohja tulkitsee Koululiitua niin, että eskarilainen rinnastetaan ekaluokkalaiseen. Kuitenkin opetus- ja kultuuriministeriön tulkinta laista on: oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Alakouluikäiset lapset eivät vielä kykene havainnoimaan ja ennakoimaan liikennettä riittävästi. Tästä syystä vaarallisuusluokitusta on ehdottomasti nostettava. Perheitä, jotka etsivät taloa ja tonttia Lohjalta, kiinnostaa turvallinen koulumatka. Jo nyt sosiaalisessa mediassa kysellään kannattaako lapsiperheen edes etsiä Lohjalta tonttia/taloa. Lapsiperheet seuraavat aktiivisesti tällaista kehitystä, kun etsivät asuinpaikkaa. Esimerkiksi Kirkkonummi on kuunnellut paikallistuntemusta teiden vaarallisuutta luokiteltaessa Koululiidun käyttöönotosta huolimatta, ja muuttanut luokituksia todenmukaisemmiksi.

Lohja ”lapsiystävällisenä kuntana” ei pysty houkuttelemaan lapsiperheitä, jos päätökset ovat lapsiperheiden asemaa huonontavia. Turvallinen koulumatka on vetovoimatekijä.

Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulisi tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.”

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lasta kouluun joka päivä, vaikka lapsen liikennekypsyys ei olisikaan riittävän hyvä. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Koulukyytien vapaapaikat jaetaan vasta syksyllä syysloman jälkeen. Kuitenkin kuljetusta tarvitsevien oppilaiden määrien täytyy olla selvillä jo ennen lukukauden alkua, joten paikkojen tulisi tulla jakoon heti, kun koulukuljetukset on myönnetty. Maksullinen koulukuljetus asettaa kuitenkin lapset eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole varaa maksulliseen kuljetukseen. Vanhemmat voivat myös itse kuljettaa lapsen kouluun työmatkansa yhteydessä, mutta kouluilla ei ole aamupäiväkerhoa, jos lapsi tuodaan koululle jo esim. ennen klo 7.

Kysyn jälleen uudestaan lasten hintaa. Minkähintaiseksi lapsi voidaan määrittää? Mikä on lapsen hinta? Ennenkuin kukaan ehtii antamaan väärää vastausta, kerron omien lasteni hinnan, jonka olen tarkasti laskenut: KORVAAMATON.

Mun lapsilla ei ole hintalappua. Ne on ainutlaatuisia, eikä mulla ole yhtäkään ylimääräistä.

Lohja on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta – mallissa, ja siinä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lapsen etu ei välttämättä ole ensisijainen päätöksentekoa ohjaava periaate, mutta se on harkittava ensisijaisesti kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, jolla voi olla suora tai epäsuora vaikutus lapseen. Lapsen etua harkitaan tekemällä lapsivaikutusten arviointia.

Tehtiinkö lapsivaikutusten arviointia muutettaessa turvallisuusluokituksia?

Jälleen kysyn myös sen perään, kuten olen monena vuonna kysynyt, teiden turvallisuusluokitusten työryhmään olisi hyvä saada aluetuntemusta mukaan. Aluetoimikunnat, LOKOVA tai vastaava olisi ensisijaisen tärkeä taho ottaa mukaan antamaan alueen asiantuntemusta mukaan. On selvää, ettei työryhmä voi kaikkiin teihin tutustua paikan päällä, eikä google maps korvaa oikeaa käyntiä, mutta se ei estäisi, päinvastoin, sen tulisi tukea halua osallistaa kuntalaisia mukaan. Kun tarkastellaan teiden turvallisuusluokituksia, tuskin tulee edes henkilösuoja eteen.

Eilen oli myös valtuustokokous, jossa olin estyneen valtuutetun sijasta. Tein kokouksessa Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta valtuustoaloitteen teiden turvallisuusluokitusten uudelleenarvioinniksi.

Valtuustoaloite

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

Lähteet: http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Tänään kokoustaminen jatkuu lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, jossa käsitellään mm. jälleen teiden turvallisuusluokituksia, talousarviota, jonka liitteessä on teksti: Nummen lukion lakkauttamisessa on menossa viimeinen vaihe, jolloin säästö syksyltä 2018 on 62.000 euroa (jippii, näillä Lohja pelastuu!). Ikkalan ja Karstun koulun lakkauttamiset syyskauden kauden 2018 alusta säästävät palkkakustannuksista 92.500 euroa. ?? Onko koulut päätetty lakkauttaa? Vai lakkautammeko koulut hyväksymällä liitteen tekstit? Vai käynnistämmekö lakkautuksen tällä liitteellä? Lautakunnan jäsen Ana Sorainen on tehnyt muutosesityksen, josta kertoo Blogissaan . Olen kannattanut hänen muutosesitystään. Liitteeseen kuntalaisille hyvin tärkeän asian piilottaminen ei edistä avoimuutta.

Huomenna onkin sitten sisäilmaseminaari. Tosi mielenkiintoinen viikko ollut ja aikamoinen hässä. Alkuviikko olikin migreeniä ja siitä johtuvaa pahoinvointia, siihen nähden tämä vauhti huimaa vähän päätä.

Mikä on Tavolantien liikenneturvallisuuden parantamisen esteenä?

Tavola-seuran uusin lehti, Kylätuuli, on ilmestynyt ja jaossa parhaillaan, linkistä pääset lukemaan lehden pdf:nä https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnx0YXZvbGFzZXVyYXxneDo3N2JlZDBlNWY1ZWU0YTBl). Kirjoitin kylälehteen Tavolantiestä, jonka liikenneturvallisuus ja lasten koulukyydit huolettavat.

Kuvassa auton kohdalla on risteys, josta linja-auto ottaa kyytiin tavolalaiset koululaiset. Siinä ei ole varsinaista pysäkkiä, liikennöitsijä lienee hakenut erityislupaa ELYltä ottaakseen lapset kyytiin siitä kohdasta. Tien varrella ei ole oikeita pysäkkejä (tässä vaiheessa herää kysymys, miksi? Onko se linja-autolle vaarallinen tie pysähtyä?). Toki 1-3 luokkalaiset saavat kyydin kouluun, mutta sitä vanhemmat saavat kävellä tätä tietä, jossa ei siis ole valaistusta, ei levennystä, ei kevyenliikenteen väylää.

ELY:n maantieverkoston hankekorin kuva vuodelta 2013

Tavolantie on ELY:n maantieverkoston hankekorissa B-luokassa. Se sisältää kaikki muut maantieverkon hankkeet, jotka eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole ajankohtaisia. ELY-keskus ei osallistu B-luokan hankkeiden toteuttamiseen. Mikäli kunta haluaa edistää B-luokan hankkeita, se voi hakea suunnittelusopimuslupaa ELY-keskukselta. (nyt löytyikin syy siihen, ettei mitään ole tapahtunut tälle tielle)

Liikennemäärien mukaan tämä turvallisuusluokitus olisi aika hyvä päivittää, sillä

Vuonna 2014 keskimäärin autoja/vrk:
Tavolantie 1132
Lohjantie 755
Jättöläntie 836
Oilaantie (Riikantie-110) 1137
Turuntie (Lääninraja-Saukkola) 3978 (lähde: tiehallinto)

Lisäksi tulisi huomioida se, että moottoritien ollessa suljettu, on Tavolantie sijaistie. Liikennemäärät 20-30 kertaistuvat. Onneksi tätä ei kuitenkaan niin hirveän usein tapahdu.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?

Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (Lähde:http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502)

Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää turvallisuusluokitustyöryhmän oikeasti paikan päällä teihin tutustumisia.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia. Työryhmän tehtyä ehdotuksensa teiden turvallisuusluokituksista kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ne. Kokousmateriaaleista huomaa, että turvallisuusluokitusmuutokset ovat liitteenä, listana teistä. Ei voi olettaa, että jokainen lautakunnan jäsen tuntisi jokaisen tien.
Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia, tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut.

Meillä on ollut onni tähän asti. Mutta kuinka kauan?

Lohjan kaupungin liikennöinnistä ja koulukyydeistä vastaava logistiikkakeskus on pyytänyt kaikilta koulukuljetusten piirissä olevien lasten vanhemmilta huomautuksia 1.8.2017 voimaantuleviin, uusiin turvallisuusmäärityksiin (jotka on siis jo viime vuonna kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksynyt), joiden mukaan Tavolantien turvallisuusluokitus on muuttunut. Tiestä on yhtäkkiä tullut turvallisempi. Tavolantien vanhemmat ovat lähettäneet oman yhteisen huomautuksen. Toivotaan, että sillä on oikea vaikutus lasten turvalliseen koulukyytiin. Turvallisuusluokitusta se ei enää muuta, mutta kyydityspäätöstä se voi muuttaa.

Tavola-seura on tehnyt Nummen, Pusulan ja Sammatin aluetoimikuntien tukemana aloitteen Tavolantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Aiemmin kyläyhdistyksen tekemä ehdotus pyörätien rakentamisesta kyseiselle tiealueelle, hylättiin hankkeen kalleuden vuoksi. Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.

Ehdotamme myös pysähtymiskieltomerkinnän asettamista Helsinki – Turku moottoritien ylittävälle sillalle.

Kysyttäessä Ely vastasi 11.4.2017

Vastaus: Piennaralueen leventämistä pitkällä matkalla ei tulla tekemään toimenpiteen kalliin hinnan takia. Pientareen leventäminen vaatisi koko tierakenteen leventämisen ja parantamisen ja mahdollisesti myös tiesuunnitelman tekemisen. Periaatteessa on järkevämpää tehdä erillinen kevyen liikenteen väylä, jos kyseessä on paria sataa metriä pidempi matka. Maantien 1072 osalta kevyen liikenteen väylän tarve on luokiteltu n. 350 hankkeen joukossa B-koriin, mikä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus edistä sitä perusväylänpidon rahoituksella. Kunnat voi mahdollisuuksiensa puitteissa edistää B-luokan hankkeita suunnittelu- ja toteuttamissopimuksen kautta. Maantien 1070 kevyen liikenteen väylän tarve välillä Sammatti-Myllykylä on luokiteltu A-koriin n. 30 kärkihankkeen joukkoon. Näiden hankkeiden suunnittelua ja toteutusta ELY-keskus pyrkii edistämään. Tällä hetkellä ko. välistä ei ole tehty suunnitelmia.

ELY-keskuksella ei ole myöskään rahaa toteuttaa tievalaistuksia yhdystieverkolle, tämän tyyppiset valaistukset on yleensä toteuttanut mahdollisuuksien mukaan kunta. Tässäkin tapauksessa kaupungin mahdollisuudet valaistuksen toteuttamiseen ovat rajalliset.

Tieliikennelaki 27 §: Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy. Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:, … 9) sulkuviivan kohdalle, milloin ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa. Edellä mainituin perustein Tavolantielle (ajoradalle) ei saa pysähtyä tai pysäköidä moottoritien ylittävän sillan kohdalla. Tätä kieltoa ei ole tarvetta toistaa liikennemerkillä.

Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä pysäköinnistä sanotaan samassa pykälässä: 1) Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta. …Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä. Pysähtymiskieltomerkki ei kieltäisi edellä mainittua erityistä varoivaisuutta noudattavaa hetkellistä pysähtymistä pyörätielle.

Miten saamme tien turvallisuuden oikeasti muuttumaan?

Oilaantie oli myös b-korissa. Vahva painostus kaupungin, luottamushenkilöiden ja ELYn suuntaan, tapahtumia, myönteinen julkisuus, muistuttelu toi tulosta. Painostin kaupunkia vuodesta 2010 ja nyt Oilaantien uutta siltaa rakennetaan. Ensi vuoden puolella pitäisi kaupungin rakentaa tien alkuosa ja sillan jälkeinen osuus vanhalle kunnantalolle asti kevyelle liikenteelle tie. Nopeaa toimintaa tämä siis ei ole, mutta sinnikäs työ toi tulosta. Niin se tulee tuomaan myös Tavolantielle. Me tulemme saamaan tien turvalliseksi, oikeasti.

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Jaa tämä:

Tykkää tästä:

Meillä on ollut onni tähän asti. Mutta kuinka kauan?

Jaa tämä:

Tykkää tästä: