Tein helmikuussa 2019 aloitteen, jossa esitän, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan. Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä. (lue lisää aloitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/15/aloite-korjattujen-koulujen-tilan-seurannasta/)
Palvelutuotantolautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 4.12.2019, jolloin pohjaesityksenä oli, että mitään ei tehdä, mutta Kirsi Ferinin esityksestä päätettiin aloite pitää vireillä ja tutkia hyötyjä ja kustannuksia tarkemmin. Nyt palvelutuotantolautakunta käsitteli uudemman kerran 6.5.2020 ja nyt lautakunta päätti, että aloite on loppuun käsitelty. Asian käsittelevät vielä kaupunginhallitus ja valtuusto. Lohja on aloitteeni perusteella
kartoittanut markkinoilla olevia seurantajärjestelmiä, joilla voidaan kiinteistökohtaisesti seurata kiinteistön tilaa eri anturein. Kosteusvaurioiden syntymisen välttämiseksi sekä havainnoinnin parantamiseksi tilakeskus on päättänyt hankkia jo rakennusvaiheessa oleviin Laurentiustalon ja Ojamon koulun rakenteisiin kosteuden ja lämmön seurannan mittaroinin. Lisäksi mittarointi tullaan sijoittamaan myös tuleviin kohteisiin mm. lukion saneeraukseen sekä Järnefeltin kouluun. Anturit sijoitetaan kiinteästi rakenteiden sisään. Hyvin suunnitellulla anturoinnin sijoittelulla saadaan kattava ja jatkuvasti päivittyvä kokonaiskuva kiinteistön kosteustilanteesta. Mittaroinnin tarkoituksena on seurata rakenteiden kosteutta ja näin havaita jo varhaisessa vaiheessa mahdollisten piilokosteuksien syntyminen ja reagoida niihin riittävän ajoissa. Lisäksi seiniin asennettavilla mittareilla pystytään havaitsemaan rakenteissa olevat vuodot ja kondensoitumiset ja ennen kuin aiheutuu laajempaa tuhoa rakenteissa. Mittareiden tieto välittyy verkkopalvelimeen josta niitä voidaan tarkastella netin kautta havainnollisina kuvaajina tai taulukoina.
Tämän lisäksi tilakeskus on kilpailuttamassa sisäilman olosuhdeseurannan palvelua vuosille 2020-2022, jonka avulla voidaan eri kohteissa seurata mm. seuraavia asioita:
automaatiojärjestelmän kautta tehtäviä CO2-mittauksia
Tilakeskus ottaa myös tulevaisuudessa käyttöön rakentamisen tarkastusasiakirjan (ASRA RTK rakentamistuotannon laadun varmistusasiakirja) isoissa ja keskikokoisissa kohteissa.
Edellä mainittujen hankintojen avulla voidaan tehostaa aloitteen mukaista toimintaa ja paremmin varmistaa kohteiden toimivuus.
Aloitteeni tarkoitus oli tukea kaupunkia sisäilman laadun tarkastelun kehittämisessä ja vaikka aloitteeni ei täysin toteutunut, on suunta erittäin hyvä. Toivon, että kehittämistä jatketaan.
Lukiessani seuraavan lautakunnan kokouksen esityslistaa, olin todella iloisesti yllättynyt kahden asiakohdan kohdalla. Molemmat koskivat Järnefeltin koulua.
Akuutein sisäilmaa.
Esityksessä ehdotetaan mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä hyvin monessa luokassa ja tilassa sekä välitöntä väistön suunnittelua. Loistavaa! Vihdoin!
Se, mistä olen eri mieltä, on esityksessä mainitusta ionisaattorin käytöstä. Ionisaattori ei ole ratkaisu, eikä välttämättä edes oikea apu, sillä ionisoiva laite voi tuottaa tarkoituksella tai sivutuotteena otsonia. Hengitettynä otsoni vaurioittaa hengitysteitä.
Muuten olen todella tyytyväinen esitykseen.
Saimme vihdoin myös tilastointia oireilijoista. Tämä lista on epätäydellinen, eikä edes suuntaa-antava oppilaiden oireilusta, mutta on hyvä nähdä, miten laaja ongelma on henkilökunnan kohdalla, joten kyllä se antaa vähän suuntaa kokonaisuuteen.
Opettajien sairasteluista ja poissaoloista on seurauksena myös varmasti lasten oppimiseen vaikutuksia. Sairastamisellehan ei voi mitään ja sisäilmasta sairastunut ja talossa oireileva ei voi olla töissä sairastuttavassa talossa, mutta jos talo ei sairastuttaisi, olisi opettajienkin ja oppimisen tilanne vähän erilainen.
Pääasia on nyt se, että sisäilmaongelma otetaan tosissaan, kuullaan henkilökuntaa ja oppilaiden perheitä. Ja ennenkaikkea, toimitaan!
Järnefeltin koulussa toukokuun 2017 tehdyn tutkimuksen raportin mukaan:
Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin eri rakennuksenosissa ja eri ilmanvaihtokojeiden palvelualueilla yhteensä viidestä mittauspisteestä 15.3. – 23.3.2017 välisen ajan kestäneiden seurantamittausten avulla.
Painesuhdemittausten perusteella:
o Tiloissa painesuhteet vaihtelevat sisätilojen alipaineisuudesta lievään ylipaineisuuteen
o Ilmanvaihtojärjestelmä ei kaikilta osin ole tasapainossa.
lmanvaihdon tasapainotus ja säätö tarpeenmukaisesti tuleviin ilmanvaihdon perusparantamistoimenpiteisiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.
Saatujen lähtötietojen perusteella nykytilanteessa sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä voidaan pitää ilmanvaihtolaitteiston teknistä vanhenemista sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä nykyisiin tarpeisiin. Painesuhdemittausten perusteella ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa esiintyy epätasapainoa. Sisä- ja ulkoilman välillä painesuhteet vaihtelevat alipaineisista tiloista ylipaineisiin tiloihin. Edellämainittujen ilmanvaihdollisten haittatekijöiden poissulkemiseksi on kohteessa käynnistynyt laajamittainen ilmanvaihdon perusparannussuunnittelu.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan arvioida, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää rakenteiden kautta tapahtuva ilmavuotoja sisäilmaan päin. Etenkin D-rakennuksenosassa esiintyy ilmavuotoja ulkovaipparakenteista sisäilmaan päin ikkunaliittymien ja ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen kautta sekä luokkahuoneen 003 ulkoseinärakenteen kautta levyseinästä puuttuvan höyrynsulun takia. Erilaisia epätiiveyskohtia (läpivientejä) todettiin lisäksi yläpohjassa ja ryömintätilaa vasten olevassa alapohjarakenteessa sekä vanhojen sekä uusien rakenteiden rajakohdissa. D-rakennuksen osalla käytävien alakattojen päällä ja kaapelihyllyissä on merkittävää pölykertymää, joka on osin rakentamisaikaista. Epäpuhtaudet edellä mainittujen alakäytävien alakattojen päältä suositellaan puhdistettavaksi.
Rakenteiden kosteuteen liittyen H-osalla pohjakerroksen väestönsuojatiloissa olevien luokkahuonetilojen 0161 ja 0163 lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta etenkin väli- ja ulkosinien vierustoilla. Alueilla on myös aistinvaraisesti viitteitä mattopinnoitteen liima-aineiden pilaantumisesta
Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilmanvaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.
Vuonna 2018 tehdyn raportin mukaan, kaupungin tulkinta:
FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä kuntotutkimuksessa selvitettiin Järnefeltin koulurakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa ja korjaustarvetta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin mm. avaamalla rakenteita ja ottamalla niistä mikrobinäytteitä sekä mittaamalla pintakosteuksia ja materiaaleista haihtuvia haitallisia yhdisteitä.
Rakenteissa ei havaittu laajamittaisia kosteus- tai mikrobivaurioita, mutta tutkimukset osoittivat sisäilman laatuun vaikuttavia paikallisia mikrobivaurioita sekä ilmavuotoja epätiiviiden rakenteiden kautta ulkoa sisäilmaan päin.
Tutkimustulosten perusteella Järnefeltin koulussa ei ole niin vakavia sisäilmaongelmia, etteikö koulurakennusta voisi edelleen käyttää. Koulussa aloitetaan kuitenkin perusteellinen korjaustyö. Lohjan kaupunki ei halua ottaa riskiä, että tilanne pitkällä aikavälillä pahenisi ja vaarantaisi koululaisten tai henkilökunnan terveyttä. Korjausta kaivataan myös koulurakennuksen normaalin kulumisen takia.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia
mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia
mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka
Alapohjan kevytsoraeristetilaan tehtiin merkkiainekokeita huonetiloissa
0137, 0143 ja 028.
Merkkiainekaasua johdettiin alapohjan kevytsoraeristekerrokseen. Merkkiaineanalysaattorin avulla havainnoitiin merkkiainekaasun mahdollista sekoittumista sisäilmaan päin. Merkkiainekaasua sekoittui eristetilasta sisäilmaan päin kotitalousluokassa 0143 kanaalikaivon kansiston välistä ja lattiasta nousevien erilaisten putkiläpivientien kohdalta.
Ihan kuin olisi lukenut raporttia vajaan vuoden takaa. On se hyvä, että tilaillaan samoja tutkimuksia eri firmoilta (vaikka osa tekijöistä onkin samoja)
Otteita raportista:
Alapohjarakenteessa todettiin pintakosteutta tilan 072 osalla.
Lisäksi raportin mukaan vuonna 2017 on korjattu väestösuojan kosteusvaurioita, liikuntasalissa on kosteusvaurioita, kuvisluokkaa on korjattu jo vuonna 2011, silti siellä oireillaan.
Lisäksi vuonna 2017 tehdyssä raportissa todetaan, että
tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.
Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.
Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:
Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.
Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces.
Miksi tilataan kokoajan samoja tutkimuksia? Koska oireilun syytä ei löydy? Miksi etsitään syitä oireiluun? Kaupungin mukaan oireilijoita ei ole kuin kourallinen. Sehän ei kuitenkaan ole totuus, oireilijoita on huomattava määrä, kaupunki vain ei ole saanut tietoa oireilijoista, eikä koulua vaihtaneiden määrää eikä siirtoa pyytäneiden henkilökunnan määrää tilastoida. Nämä ovat tärkeitä tietoja, joita ei käytetä hyödyksi.
Edelleen oppilaiden hyvinvoinnin ja perheiden vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisi, että perheet osaisivat tunnistaa oireet ja ilmoittaa niistä. Osaamista helpottaisi se, että olisi saatu ohjeistus siihen. Tämä tulisi olla kaikissa kouluissa ja sen tulisi olla yhdenmukainen.
Terveydenhoitajan työkalussa on kyse siitä, että koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.
Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.
Jos siis vanhemmat saisivat ohjeitusksen ilmoittaa terveydenhoitajalle lapsen sairastelusta ja oireilusta, olisi tilastointi helpompaa ja ongelmiin pystyisi puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Kaikkein helpointa se olisi Wilman kautta, mutta Wilmaa ylläpitävä yritys ei lämmennyt idealle esittäessäni sen heille.
Miksi yritys ei sitten ole ollut vastaanottavainen?
Syitä voi olla monia: liikaa lisätyötä, liikaa asian tutkimista, erilaisten ratkaisujen etsimistä, olen saattanut esittää asian huonosti, en ehkä tarpeeksi hyvin, enkä avaavasti.
Kävimme useaan otteeseen hyvääkin keskustelua, mutta lopullisin vastaus oli tässä:
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä, meillä tulee todella useasti juuri samasta aiheesta kysymyksiä ja ymmärrän todella hyvin teidän tarpeen.
Kysymykseesi siitä, mitä Wilmaan / Multiprimukseen tulisi kirjata terveydenhoitajalle, vastaan sanomalla mitä EI pidä kirjata:
Primukseen/Wilmaan ei pidä kirjata mitään terveyteen liittyvää tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskevat omat erityiset juridiset vaatimuksensa, jotka poikkeavat kouluhallinnon järjestelmien vaatimuksista.
Tämän mukaisesti olemme johdonmukaisesti asiakkaita ohjeistaneet. Perusteena ei siis ole huoli tietoturvasta. Kyllä se on kunnossa, mutta jos oppilaiden terveystietoja halutaan sähköisesti tallentaa, on terveydenhoitajille järjestettävä pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään.
Primukseen ei lainkaan pidä kirjata oppilaiden terveystietoja, joita viestinne liitteessä esiintyvät asiat selvästi ovat.
Tiedän että monet toivoo Wilman taipuvan myös siihen, mutta tällä hetkellä emme täytä terveydenhuollon vaatimuksia sen osin, että Wilmaa voidaan hyödyntää terveystietojen kirjaamiseen.
Koska he eivät voi taipua byrokratian edessä, lasten terveyden vuoksi meidän tulee keksiä muita ratkaisuja ja tällä hetkellä esittämäni olisi ensiarvoisen tärkeä, kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle.
Järnefeltin lapsille olisi tärkeä päästä väistöön, mieluiten heti.
Palvelutuotantolautakunta käsitteli kokouksessaan 25.10.2018 Järnefeltin koulun tilannetta. Paitsi ettei käsitellyt. Kokouksessa käsiteltiin Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraporttia. Luulisi, että väliraportti olisi otettu käsittelyyn koulun vakavan tilanteen vuoksi, mutta ei. Väistöä ei käsitelty. Käsiteltiin tulevaisuutta. Lapset ja henkilökunta siis jatkavat työskentelyään sairaassa talossa. Ilmoitettuja oireilijoita on erikoisen vähän, mutta se voi selittyä monellakin tavalla. Ei osata epäillä sisäilmaa oireiden aiheuttajaksi, sillä murrosiässä voi oireet usein pistää esimerkiksi murrosiän, liian valvomisen tai liiallisen ruutuajan tai pelaamisen piikkiin. Lokovalle tulleiden tiedustelujen ja yhteydenottojen perusteella voisin sanoa, että oireilijoita on enemmän kuin se muutama. Olisi ihan ensiarvoisen tärkeää, että kodit saisivat tietoa oireista ja ennen kaikkea tietoa, mitä tehdä ja miten edetä.
Sisäilmaoireet
Yleisimpiä oireita ovat:
Silmä-, nuha- ja astmaoireet
Infektiokierre
Ihottumat
Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
ylivilkkaus
Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan. Mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa, mutta ilman ilmoituksia hälytyskellot eivät voi soida.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.
Sivulla on myös vinkkejä siitä, mitä voisi tehdä, jos epäilee lapsensa oireilevan sisäilman vuoksi ja kehen ottaa yhteyttä.
Tuntuu, että nyt pyritään väistelemään ja ohjataan ajatuksia muualle. Koulun tulevaisuutta tulee käsitellä, mutta nykyhetki on akuutti. Oireilevat lapset ovat akuutti, oireileva henkilökunta on akuutti. Ensin tulee käsitellä väistö ja järjestää se, sen jälkeen voidaan miettiä, miltä koulun tulevaisuus näyttää.
Jälleen tässäkin asiassa kummittelee taustalla kouluverkkoselvitys. Katsotaanpa vuoden 2015 selvitystä:
ote kouluverkkoselvityksestä vuodelta 2015:
Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista – ei sisäilmayllätyksiä.”
samasta selvityksestä:
Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %.
Rakennuksen nimi V hum2 KLA Kvelka € Pkatarve € Pptarve €
Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.
Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.
Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:
Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.
Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces
Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava
Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.
Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.
Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.
Surullinen huokaus. Vuosi ylläolevan jälkeen joudun toteamaan, ettei ole.
Kaikissa luokkatiloissa ei ilmeisesti oireilla, osaväistö voisi olla mahdollista. Nyt olisi pitänyt päättää koulun lasten väistöstä. First things first.
Palvelutuotantolautakunta päätyi äänin 7-6 esittämään, että Järnefeltin koulu korjattaisi. Ei tiedetä, miksi koulussa oireillaan, mutta korjataan silti. Lapset saavat odottaa, altistua ja sairastua. Jokainen päivä on liikaa.
Puskutraktori on maansiirtokone, jossa on pystysuora levymäinen puskuterä.[1]
Ensimmäinen nykyaikainen puskutraktori rakennettiin Yhdysvalloissa vuonna 1923. Tavallisia ja panssaroituja puskutraktoreita on ollut myös sotilaskäytössä. Arkikielessä puskutraktoria tai telaketjutraktoria kutsutaan myös katerpillareiksi (erään niitä valmistavan yrityksen nimestä Caterpillar). (Lähde:wikipedia)
Mä en enää tiedä, mitä sanoa. HALOO! Huokaisen syvään.
Lehdessä kerrotaan myös, että Järnefeltin koulussa on tehty kaksi sisäilmatutkimusta.
Aha.
Järnefeltissä on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä ainakin vuodesta 2010.
Tapaus Järnefelt 2010
Koulussa on tehty korjauksia, sen jälkeen seurattiin, tehtiin lisää korjauksia, seurattiin, oireilut jatkuivat, seurattiin, tehtiin lisää korjauksia. Sisäilmatyöryhmä päätti 9.12.2011, että laitetaan koulu seurantaan, sillä haitoista ei kantaudu enää viestejä.
Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:
Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.
(sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)
Airkosin raportti 28.5.2015
”Mineraalivillaogelmat ja niiden korjaaminen sekä vahtimestarin tilan hajuongelman korjaaminen”
Tämän raportin mukaan on täsmäkorjattu muutamia osia koulusta tiivistämällä, peitelaudoilla ja kemikaaleilla puhdistamalla.
Kouluverkon vaikuttajaraati lausui alueiden johtokunnan kokouksessa syyskuussa 2015 kouluverkon selvityksestä Järnefeltin alueen suunnitelmista näin:
Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF): Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
A-insinöörien tekemä sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus toukokuussa 2017 (btw, A-insinöörit tekee jälleen tutkimuksen)
Löydöksissä oli runsaasti kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten cladosporiumia ja aspergillus sydowii’a
joista esim. Hengitysliiton sivuilla kerrotaan
Rakennuksessa esiintyvät mikrobit ovat yleensä ulkoilmalle tavanomaisia Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicolor tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieni).
Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu.
Rakennusten kosteissa tiloissa voi kasvaa erilaisia hiivoja. Hiivakasvustoja esiintyy pääosin homesienten yhteydessä. Yleensä hiivat vaativat kasvaakseen korkeita kosteuspitoisuuksia ja hieman korkeampia lämpötiloja kuin homesienet.
Fcg:n tekemä Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.2018
Tehdyt tutkimukset on suoritettu pääosin aistinvaraisin havainnoin, pintakosteuskartoituksin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien, materiaalien bulkemissionäytteiden ja sisäilman VOC-emissionäytteiden avulla.
…
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita.
Järnefeltin korjauksiin on syksyyn 2017 mennessä käytetty viisi miljoonaa euroa, eikä vieläkään kiinteistö ole terve, lapset oireilevat, mutta jatkavat koulunkäyntiä. Lisää tutkimuksia on tilattu ja nyt kuulemma kattavia. Miksi kattavia ei ole heti tilattu?
Luen sisäilmatyöryhmän raporttia Järnefeltistä vuodelta 2011 ja huomaan, että joissakin asioissa Lohja todellakin on jymähtänyt paikalleen:
Kyseinen sisäilmaongelma oli alusta alkaen erittäin raskas tilahallinnolle hoidettavaksi, koska ongelmasta ei ollut ennakkoon mitään tiedotettavaa. Yksinkertaisesti ei ollut tiedossa, että koulussa ”muhii” sisäilmaongelma.
ja
Korjaukset jatkuivat ja sisäilmaryhmä kokoontui jälleen 08.04.2011. Järnefeltin koulu oli laajimpana asiana esillä. Tilanne huolestutti kaikkien jäsenten mieltä, koska paineet henkilökunnan suunnalta olivat hyvinkin voimakkaita. Työntekijät halusivat tietää tarkalleen, minkälaisia sisäilmaongelmia kiinteistöstä tulee esiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveyteen.
Se siitä historiasta. Huomattavaa on, että historiaa koulun sisäilmaongelmalla on pitkälti, ei edelleenkään olla syystä tietoisia, mutta siltikään ongelmaa ei ratkaista sillä, että seurataan, sitä on jo tehty.
Itse en ole rakennusalan ammattilainen, eikä ole iso osa heistäkään, jotka päätöksiä aiheesta tulee tekemään. Mä toivoisin, että kaupunki löytäisi ammattilaisen, toivoisin, että kaupunki osaisi tilata oikeanlaisen tutkimuksen, että löydämme oikean ratkaisun.
Mun ratkaisu näillä asiakirjojen lukemisella, oppilaiden oireiluilla, perheiden yhteydenotoilla, ajalla, mitä tähän on käytetty, on puskutraktori.
Mutta, koska siihen ei varmaan heti kaupungilla eikä päättäjillä ole halua on mulla teille toinen ratkaisu, jos te ette millään löydä sitä vikaa (tai siis kun ette ole löytäneet), mikä Järnefeltin koulua vaivaa, ottakaa yhteys ammattilaiseen, joka sen vian löytää ja sen perusteella antaa toimenpidesuosituksensa. Voin nimetä heti yhden. Henkilö, joka on jokaisen vakuutusyhtiön hyväksymä tekijä. Eikä ole kytköksissä kaupunkiin.
Sisäilmatyöryhmä on jo suositellut oireilujen vuoksi, että pieni osa koulun väestä siirrettäisiin väistötiloihin.
Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan väistötilaratkaisuun ei haluta suin päin mennä.
– Seurataan tilannetta. Tarkoitus on tehdä koululla tilakohtaista seurantaa ja odotetaan myös niitä sisäilmatutkimusten tuloksia.
– Väistötilojen hankinta alkaa olla jo vähän kestämättömällä tasolla. Joitakin tiloja joudumme varmasti ottamaan siellä pois käytöstä, mutta yritämme selvitä toistaiseksi ilman kalliita väistötilaratkaisuja.
Rauhalan ja Järnefeltin tarveselvitys on ollut käsittelyssä Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 1.11.2017, palvelutuotantolautakunnassa 29.11.2017, kaupunginhallituksessa 5.2.2018 ja kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Valtuusto päätti asiasta, että
Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan
tarveselvityksen pohjalta, Järnefeltin koulun kuntotutkimus huomioiden.
Alueen muiden alakoulujen (Ristin koulu, Karjalohjan koulu ja Merituulen
Koulu (Inkoo) oppilasmäärien kehitys huomioidaan kokonaisuuden
tarkastelussa.
Päätös ei ole palveluverkkoselvitys, kuten nyt on näköjään suunnitteilla:
Lohja tekee syksyn aikana linjauksen Etelä-Lohjan tulevasta kouluverkosta.
Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportissa on oppilasmääräkehitykseen perustuen kolme vaihtoehtoa kouluverkoksi.
– Ensimmäinen on nykyisen verkkopäätöksen mukainen eli Rauhalaan jäisivät eskari sekä 1.–4. luokat, 5.–6. luokat menisivät Järnefeltiin.
– Kakkosvaihtoehdossa koko Rauhala siirtyy Järnefeltiin, jolloin siitä tulee yhtenäiskoulu Mäntynummen tapaan.
Oppilaat mahtuvat Järnefeltiin pienellä lisärakentamisella.
– Siitä tulisi monitoimitajatalon kaltainen.
Kolmas vaihtoehto mahduttaisi Järnefeltiin Rauhalan lisäksi myös Ristin koulun. (Lähde: L-U 15.10.2018)
Saukkolan päiväkodin lapset pääsevät pian väistöön Nummen yhtenäiskoulun tiloihin ja alueelle. Tämä on herättänyt keskustelua todella paljon puolesta ja vastaan.
Alunperinhän lautakunnan esityslistalla päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla, lisännyt onnettomuusriskiä ja näinä päivinä, kun tiedostamme istumisen vaarat ja haitat, lasten ylimääräinen istuttaminen autossa ei ole lasten terveyden kannalta tarkoituksenmukaista eikä kyllä toivottavaakaan. Aikuisten ylimääräisestä ajamisesta ei ole kyse, se on tässä asiassa viimeisenä tärkeysjärjestyksessä.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti kokouksessaan 22.8.2018
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Asiaa tutkittuaan koululla huomasivat, että yhtenäiskoululle mahtuisi kaikki, varsinkin jos tilaelementti voidaan pitää väistön ajan, muutenhan tilaelementti poistuisi käytöstä, kun esikoululaiset siirtyvät alakoulun tiloihin. Tästä olivat jo edellisen kauden kasvatus- ja opetuslautakunta ja kaupunginvaltuusto tehneet päätöksen, nyt sitä vain nopeutettiin, jotta saatiin väistö toteutumaan.
Muutoksia koulun arkeen tulee. Koulu tiedotti vanhempia, että nelosluokkalaiset siirtyvät yläkoulun kiinteistöön ja toinen tokaluokka muuttaa yläkertaan. Tällä päiväkodin väistöllä on luonnollisesti myös koulun alueella liikennöintiin lisäävä vaikutus.
Olen saanut paljon yhteydenottoja niin päiväkotilasten vanhemmilta kuin koulun vanhemmilta. Osa viesteistä ei ole edes painokelpoisia.
Ymmärrän molempien huolia omista lapsistaan. Meillä tokaluokkalainen siirtyy myös päiväkotilasten väistön vuoksi. Hän tosin siirtyy vain alakerroksesta ylimpään, mutta se on silti iso muutos lapselle, joka ei pysty käsittelemään kovinkaan hyvin muutoksia, tai jolla kestää kauan muutosten käsittely.
Nelosluokkalainen ei vielä kuulu yläkouluun. Ei kuulu vielä viitos- eikä kuutosluokkalainenkaan. Pyysin silti, että voisiko harkita sitä, että viidesluokkalaiset siirtyisivät. Oma tyttäreni on viidennellä. Siihen sain hyvät perusteet, miksi sitä ei koettu hyväksi ja tässä luotan kasvatus- ja opetusalan ammattilaisiin. Silti toivoisin tyttäreni luokan siirtyvän. Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistön peruskorjaus on juuri valmistunut ja koulussa on terveellinen oppimisympäristö. Saukkolan päiväkodissa sitä ylellisyyttä ei ole.
Olin saanut aiemmin todella paljon viestejä päiväkodin vanhemmilta lasten oireista, kysymyksiä, mitä voi tehdä, kertomuksia lasten sairasteluista, oireista, hirveitä lääkelistoja. Vanhempien luvalla olin listannut erään lapsen diagnooseja edelliseen kirjoitukseeni aiheesta (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/23/vihdoin-saukkolan-paivakodin-lapset-vaistoon-taustaa-vastaesityksen-teosta/) ja tätä vasten seison esitykseni takana, vaikka esitykseni jälkeen toimintatapa väistön suhteen muuttuikin. Yhdenkään, varsinkaan pienen lapsen, ei tulisi joutua olemaan sairastuttavissa tiloissa. Ei yhdenkään.
Minulle on myös annettu kaikkivaltiaan rooli tässä tapauksessa. Sitä en tietenkään ole, mutta minä tein vastaesityksen. Minä tosiaan sen tein. Yksin en päättänyt, päätös syntyi äänin 8-5. Minä tein vastaesityksen, sillä koin sen velvollisuudekseni asuinaluettani kohtaan ja sairastuneita ja oireilevia lapsia kohtaan. Minä tein vastaesityksen ja kannan vastuuni.
Kiitän moninaisesta palautteesta. Ja olen onnellinen, että pian päiväkodin lapset pääsevät terveempään ympäristöön.
Lotta Paakkunainen 