Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin eri rakennuksenosissa ja eri ilmanvaihtokojeiden palvelualueilla yhteensä viidestä mittauspisteestä 15.3. – 23.3.2017 välisen ajan kestäneiden seurantamittausten avulla.Painesuhdemittausten perusteella:o Tiloissa painesuhteet vaihtelevat sisätilojen alipaineisuudesta lievään ylipaineisuuteeno Ilmanvaihtojärjestelmä ei kaikilta osin ole tasapainossa.lmanvaihdon tasapainotus ja säätö tarpeenmukaisesti tuleviin ilmanvaihdon perusparantamistoimenpiteisiin liittyen.Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.Saatujen lähtötietojen perusteella nykytilanteessa sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä voidaan pitää ilmanvaihtolaitteiston teknistä vanhenemista sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä nykyisiin tarpeisiin. Painesuhdemittausten perusteella ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa esiintyy epätasapainoa. Sisä- ja ulkoilman välillä painesuhteet vaihtelevat alipaineisista tiloista ylipaineisiin tiloihin. Edellämainittujen ilmanvaihdollisten haittatekijöiden poissulkemiseksi on kohteessa käynnistynyt laajamittainen ilmanvaihdon perusparannussuunnittelu.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan arvioida, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää rakenteiden kautta tapahtuva ilmavuotoja sisäilmaan päin. Etenkin D-rakennuksenosassa esiintyy ilmavuotoja ulkovaipparakenteista sisäilmaan päin ikkunaliittymien ja ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen kautta sekä luokkahuoneen 003 ulkoseinärakenteen kautta levyseinästä puuttuvan höyrynsulun takia. Erilaisia epätiiveyskohtia (läpivientejä) todettiin lisäksi yläpohjassa ja ryömintätilaa vasten olevassa alapohjarakenteessa sekä vanhojen sekä uusien rakenteiden rajakohdissa. D-rakennuksen osalla käytävien alakattojen päällä ja kaapelihyllyissä on merkittävää pölykertymää, joka on osin rakentamisaikaista. Epäpuhtaudet edellä mainittujen alakäytävien alakattojen päältä suositellaan puhdistettavaksi.Rakenteiden kosteuteen liittyen H-osalla pohjakerroksen väestönsuojatiloissa olevien luokkahuonetilojen 0161 ja 0163 lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta etenkin väli- ja ulkosinien vierustoilla. Alueilla on myös aistinvaraisesti viitteitä mattopinnoitteen liima-aineiden pilaantumisestaSisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilmanvaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.
FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä kuntotutkimuksessa selvitettiin Järnefeltin koulurakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa ja korjaustarvetta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin mm. avaamalla rakenteita ja ottamalla niistä mikrobinäytteitä sekä mittaamalla pintakosteuksia ja materiaaleista haihtuvia haitallisia yhdisteitä.Rakenteissa ei havaittu laajamittaisia kosteus- tai mikrobivaurioita, mutta tutkimukset osoittivat sisäilman laatuun vaikuttavia paikallisia mikrobivaurioita sekä ilmavuotoja epätiiviiden rakenteiden kautta ulkoa sisäilmaan päin.
Tutkimustulosten perusteella Järnefeltin koulussa ei ole niin vakavia sisäilmaongelmia, etteikö koulurakennusta voisi edelleen käyttää. Koulussa aloitetaan kuitenkin perusteellinen korjaustyö. Lohjan kaupunki ei halua ottaa riskiä, että tilanne pitkällä aikavälillä pahenisi ja vaarantaisi koululaisten tai henkilökunnan terveyttä. Korjausta kaivataan myös koulurakennuksen normaalin kulumisen takia.
Rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellisen lisäsuunnittelun. Korjaustyöt aloitetaan 2019 kesäloman alkaessa ja ne etenevät vaiheittain siten, että kaikki on valmista 2021 syyslukukauden alkaessa. (lähde: https://www.lohja.fi/ajankohtaiset/jarnefeltin-koulun-kuntotutkimusraportti-on-valmistunut/)
Raportissa itse lukee näin:
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisiamikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomiamineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikkaniissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita. (lähde: https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2018/05/P35016_Lohja_Jarnefeltin-koulu_Rakenne-ja-kosteustekninen-kuntotutkimus_2018_05_03.pdf)
Alapohjan kevytsoraeristetilaan tehtiin merkkiainekokeita huonetiloissa0137, 0143 ja 028.Merkkiainekaasua johdettiin alapohjan kevytsoraeristekerrokseen. Merkkiaineanalysaattorin avulla havainnoitiin merkkiainekaasun mahdollista sekoittumista sisäilmaan päin. Merkkiainekaasua sekoittui eristetilasta sisäilmaan päin kotitalousluokassa 0143 kanaalikaivon kansiston välistä ja lattiasta nousevien erilaisten putkiläpivientien kohdalta.
Alapohjarakenteessa todettiin pintakosteutta tilan 072 osalla.
tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.
Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.
Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:
Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.
Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces.
Miksi tilataan kokoajan samoja tutkimuksia? Koska oireilun syytä ei löydy? Miksi etsitään syitä oireiluun? Kaupungin mukaan oireilijoita ei ole kuin kourallinen. Sehän ei kuitenkaan ole totuus, oireilijoita on huomattava määrä, kaupunki vain ei ole saanut tietoa oireilijoista, eikä koulua vaihtaneiden määrää eikä siirtoa pyytäneiden henkilökunnan määrää tilastoida. Nämä ovat tärkeitä tietoja, joita ei käytetä hyödyksi.
Jos siis vanhemmat saisivat ohjeitusksen ilmoittaa terveydenhoitajalle lapsen sairastelusta ja oireilusta, olisi tilastointi helpompaa ja ongelmiin pystyisi puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Kaikkein helpointa se olisi Wilman kautta, mutta Wilmaa ylläpitävä yritys ei lämmennyt idealle esittäessäni sen heille.
Miksi yritys ei sitten ole ollut vastaanottavainen?
Syitä voi olla monia: liikaa lisätyötä, liikaa asian tutkimista, erilaisten ratkaisujen etsimistä, olen saattanut esittää asian huonosti, en ehkä tarpeeksi hyvin, enkä avaavasti.
Kävimme useaan otteeseen hyvääkin keskustelua, mutta lopullisin vastaus oli tässä:
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä, meillä tulee todella useasti juuri samasta aiheesta kysymyksiä ja ymmärrän todella hyvin teidän tarpeen.
Kysymykseesi siitä, mitä Wilmaan / Multiprimukseen tulisi kirjata terveydenhoitajalle, vastaan sanomalla mitä EI pidä kirjata:
Primukseen/Wilmaan ei pidä kirjata mitään terveyteen liittyvää tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskevat omat erityiset juridiset vaatimuksensa, jotka poikkeavat kouluhallinnon järjestelmien vaatimuksista.Tämän mukaisesti olemme johdonmukaisesti asiakkaita ohjeistaneet. Perusteena ei siis ole huoli tietoturvasta. Kyllä se on kunnossa, mutta jos oppilaiden terveystietoja halutaan sähköisesti tallentaa, on terveydenhoitajille järjestettävä pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään.
Primukseen ei lainkaan pidä kirjata oppilaiden terveystietoja, joita viestinne liitteessä esiintyvät asiat selvästi ovat.
Tiedän että monet toivoo Wilman taipuvan myös siihen, mutta tällä hetkellä emme täytä terveydenhuollon vaatimuksia sen osin, että Wilmaa voidaan hyödyntää terveystietojen kirjaamiseen.
Koska he eivät voi taipua byrokratian edessä, lasten terveyden vuoksi meidän tulee keksiä muita ratkaisuja ja tällä hetkellä esittämäni olisi ensiarvoisen tärkeä, kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle.
Järnefeltin lapsille olisi tärkeä päästä väistöön, mieluiten heti.