järnefeltin koulu – Lotta Paakkunainen

Lautakunnan kokouksessa käsiteltiin mm Järnefeltin koulun hankesuunnitelmaa

Lanupen kokous oli eilen (5.6.2019), samaan aikaan palvelutuotantolautakunnan kokouksen kanssa. Käsittelimme mm Järnefeltin koulun hankesuunnitelmaa, talousarvion toteutumista sekä saimme erittäin hyvän esityksen Lohjalla käynnistyvästä SIB-lapsi-hankkeesta, jonka toivotaan tuovan muutoksen huolestuttavaan lastensuojelutilanteeseen.

Ensin vähän talousarviorutinaa.

Koska varhaiskasvatuksen palvelusetelien määrä on jälleen ylittynyt, on viranhaltija siirtänyt lasten kotihoidon tuesta 300 000 korjaamaan vajetta.

Tosin talousarvioseminaarissa oli erään valtuutetun toimesta huomattu, että siirto on ollut 400 000 suuruinen. Huomautin kokouksessa, että olin tehnyt esityksen syksyllä lisämäärärahapyynnöstä palveluseteleihin, mutta sitähän ei myönnetty. Tämän nyt siirretyn 300 000 lisäksi on jostain siirretty 100 000, ja silti palvelusetelit ovat jo nyt ylittyneet jälleen noin 120 000. Talousarvion toteutumisen seurantaa on mahdotonta tehdä, jos siirtoja suoritetaan jatkuvasti.

Järnefeltin koulun hankesuunnitelmasta:

Kysyin millä tavalla lautakunnan yksimielisesti hyväksymä muutosesitykseni (13.11.2018) näkyy suunnitelmissa? Oikea vastaus: ei millään lailla. Koko koulun muoto on muuttunut, enää ei ole moduulimaista rakennusta, ei enää mahdollisuutta erillisiin, tai pienempiin iv-ratkaisuihin.
vastaesitykseni kokouksessa 13.11.2018, jnka lautakunta hyväksyi yksimielisesti:

Tehdään lisäys kohtaan 2. ’esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain’.

Hankesuunnitelmassa on materiaalit mainittuna, pedagogia huomioitu ihan hyvin, mutta terveellisyys ja sen painottaminen on heikohkoa.

”Hankkeen alustava kustannusarvio perinteisenä urakkana toteutettuna on noin 16-17 milj.€ (alv 0 %). Arvioitu kustannus perustuu alueen uudisrakentamisen neliöhintaan. Vertailuhintana on käytetty Ojamotalon neliöhintaa (2200 €/brm2). Nyt tehtyjä viitesuunnitelmia pyritään vielä tiivistämään 7400-brm2 kokonaisalaan. Lisää kustannuksia tulee kalustamisesta, vanhan koulun purkamisesta, liikuntahallin kunnostuksesta, lähiliikuntapaikan toteuttamisesta sekä väestönsuojatilojen rakentamisesta. Hankkeen toteuttaminen perinteisenä urakkana edellyttää investointimäärärahan varaamista kaupungin vuosien 2020-2021 talousarvioissa. Vuokramallilla toteutettuna talousarvioon on varattava määrärahat vuokranmaksuun tilojen käyttöönottohetkestä lähtien.” eli mitä todellisuudessa maksaa?

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti eilisessä kokouksessa vihreiden muutosesityksen, jossa lisäsimme päätökseen ennakkovaikutusten arvioinnin tekemisestä ennen investointipäätöstä.

Ensi viikolla kaupunginvaltuusto käsittelee Järnefeltin kilpailutusta.

Käsittelimme myös erästä oikaisuvaatimusta, jossa Järnefeltin nykyinen kuraattori oikaisuvaatimuksessaan ei tee varsinaista vaadetta, joten en voinut tehdä esitystä oikaisuvaatimuksen hyväksymsestä. keskustelimme kyllä siitä, mutta koska vaadetta ei ollut, lisäsimme päätökseen, että epäasiallinen kohtelu on tutkittu, sillä viranhaltijoiden mukaan he olivat välittömästi tarttuneet siihen. Lautakunnan tahto oli, että asia tutkitaan, hyvä, että se oli jo tehty.

Lohjan henkilöstöpolitiikka on luvattoman huonoa ajoittain, siitä kertoo esim Päivi Tuomen tekemät oikaisuvaatimukset ja hallinto-oikeuden päätökset (Lohja hävisi) ja moni muu tapaus, joita on puitu niin lautakunnissa kuin hallituksessakin.

Lohjan tulisi pyrkiä maineen parantamiseen teoilla.

Lautakunta päätti myös edustajastaan vammaisneuvostoon. Tähän asti edustajanamme on ollut Ana Maria Gutierrez-Sorainen (sd), joka on tehnyt työtään ilmeisesti erittäin hyvin ja aktiivisesti. Riitta Luhtala (Meidän Lohja) oli kuitenkin esittänyt toiveen, että voisi olla varajäsenyyden sijaan seuraavan kaksivuotiskauden ajan varsinaisena jäsenenä. Kahdesta hyvästä edustajasta olisi vaikea valita toinen. Anaa esitettiin varsinaiseksi ja minä esitin Riittaa. Äänestys suoritettiin ja yhden äänestettyä tyhjää, meni äänet tasan. Henkilövaaleissa äänestys ratkaistaan arvalla ja näin Ana jatkaa edustajanamme vammaisneuvostossa. Sosiaali- ja tervceyslautakunta saa aina esityslistalleen terveiset vammaisneuvostosta, tosin linkkinä kokousasiakirjaan, meidän lautakuntamme ei ole edes sellaista saanut ja toivonkin, että tämä asia tulee muuttumaan. Tiedonvälitys on tärkeä osa edustamista. Ana on erittäin hyvä edustus, uskonkin, että tulemme saamaan enemmän tietoa jatkossa.

Saimme myös esityksen Lohjalla käynnistyvästä SIB-hankkeesta, jossa tutkitaan ja toimitaan lasten ja perheiden hyväksi. Lisää hankkeesta voit lukea täältä

Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Seuraava lautakunnan kokous onkin elokuun puolella.

Vaihtoehto b – Järnefeltin koulun väistössä

Käsittelimme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa mm Järnefeltin koulu suunnitelma b:tä, jos nykyiset toimet sisäilman parantamiseksi väliaikaisesti eivät tuo toivottua tulosta.

Tilanteen tekee erittäin haastavaksi valtakunnallinen tilanne, tilaelementtejä joutuu jonottamaan ja ne ovat todella hinnoissaan. Tämän lisäksi kaupungin omat tilat alkavat olemaan olemattomissa, niitä ei siis vain ole. On todella hyvä, että varaudutaan etukäteen tilanteeseen, että nykyinen suunnitelma ei toimi.

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua. (ote lautakunnan esittelytekstistä)

Toki ylläoleva ei vielä tarkoita, että koko rakennus on ongelmissa. Mutta nyt on jo toukokuu ja elokuun ensimmäisenä pitäisi olla terveyshaitta poissa. Lehmät taitaa lähteä lentoon sinä päivänä.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä.

Tässä vaihtoehto b-väistössä väistäisi käytännön syistä 9.luokkalaiset, yläkoulun aineopetusjärjestelmän vuoksi väistö on haasteellinen toteuttaa näillä välimatkoilla, oppilaat kulkevat bussilla kaupunkikeskustaan ja osa oppilaistahan tulee vieruskunnista. Tämä hankaloittaa hieman arkea, mutta sisäilmasta sairastuminen hankaloittaa enemmän ja mahdollisesti pidempään. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset jäävät Järtsille. Tämä vaihtoehtoinen suunnitelma perustuu myös siis siihen, että koska osa oppilaista on pois, voidaan sulkea osia rakennuksesta ja ilmaa on enemmän, tilaa väljemmin koulukiinteistöön jäävillä. Mä toivon, että tämä onnistuu. Olen vähän skeptinen, mutta toivon kuitenkin, että olisin turhaan skeptinen. Kovasti kaupungilla yritetään saada lapsia terveempiin tiloihin. Aikaa vaan kuluu ja on kulunut.

Edellisiä kirjoituksiani aiheesta:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Järnefeltin koulun mahdollinen tuleva väistö

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee keskiviikon (8.5.2019) kokouksessa mm Järnefeltin koulun opetusjärjestelyjä. Taas. Syynä nyt on se, että

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua.

Tilahallinnossa on ympäristöpalveluiden kirjelmän mukaisesti toimenpiteitä jo aloitettu ja kevään aikana suoritetaan toimenpiteitä kotitalousluokissa, jotka ovat yksi eniten oireilua aihetuttavista tiloista. Lisäksi ikkunoihin asennetaan suodatinpintoja, jotka mahdollistavat ikkunan kautta tapahtuvan tuuletuksen välituntien aikana oppilaiden ulkoillessa. Koulu on jo nyt sukkakoulu.
Käyttäjille on seuraava sisäilmakysely toukokuussa.

Ennen uuden koulun valmistumista on tarkoitus saada vanhan Järnefeltin olosuhteet sellaisiksi. että niissä pystyttäisiin opiskelemaan uuden koulun valmistumiseen saakka. Siltä varalta, että tässä ei onnistuttaisi, on koulua varten alettu laatia b-suunnitelmaa mahdollista väistöä varten.

Siirtoelementtien hankkimisen esteenä on elementtien pitkä toimitusaika ja kallis hinta. Suuren kysynnän vuoksi toimitusajat ovat venyneet jo lähes uuden koulun rakentamisajan mittoihin.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä. (ote lautakunnan kokouksen esityslistasta 8.5.2019, http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920612-10.PDF)

Nyt on siis päätettävä suunnitelmasta b, jos Järtsin nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Päätöksen esittelytekstin perusteella 6-8 oppilasryhmää siirrettäisi Luksian Nummentien kiinteistöön, joka tosin on Luksian käytössä vuoteen 2021 ja jossa joidenkin asiakirjojen mukaan on epäselvä tilanne sisäilman kanssa. Tosin esittämieni lisäkysymysten perusteella tila ei ole Luksian tila, johon väistöä mahdollisesti suunnitellaan.

Aika vähällä ja ristiriitaisella tiedolla pitäisi tehdä päätöksiä. Lapset tarvitsevat väistöä, mutta näyttäisi siltä, että kunnollisia tiloja sitä varten ei ole. Yritystä kuitenkin on ja on hyvä, että oikeasti mietitään seuraavaa vaihtoehtoa. Aika vain loppuu kesken.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa

Sisäilmakeskustelu on saanut ikäviä sävyjä Lohjalla.

Puhutaan siitä, että lasten vointi ja terveys on tärkeintä, että lasten terveydellä ei saa leikkiä. Silti juuri niillä asioilla pelataan, juuri nyt. ”Niillä asioilla”. Lapsilla. Heidän terveydellään.

Sillä aikaa, kun mietitään ja kiistellään siitä, kuka on oikeassa, toimintatavoista, mitkä ovat oikeita tapoja toimia, kuka tekee, mitä tekee, miksi juuri se ”kuka” pitäisi tehdä, jne…on lapsi unohtunut. Lapset joutuvat olemaan sairaassa kiinteistöissä, altistumassa, sairastumassa.

Kiistellään siitä, onko lait ja säädökset ajanmukaisia. Kiistellään siitä, kuka tiesi jo, kuka ei tiedä (niin sitä ei ole). Taistellaan vaikutusvallasta. Oikeassa olemisesta.

Otettaessa puheeksi lasten altistumisen, että se tapahtuu nyt, ja sen, että meidän pitäisi ajatella lasten terveytta ensimmäisenä, saa aina vastauksen, kaikilta: ”kyllä, lasten terveydellä ei saa leikkiä, lasten terveys ensin” ja samaan hengenvetoon jatkuu kuitenkin se edeltävä keskustelu.

Kiistellään siitä, haluaako Lohja toimia oikein.

Lohjalla on hyvä, toimiva toimintamalli sisäilma-asioissa. Se tosin on vuodelta 2013, sitä voisi kyllä päivittää, mutta se on ollut aikaansa edellä. Kunpa sitä vielä toteutettaisi, aina, ja tehtäisi koulu- ja päiväkotimaailmaan omansa. Henkilökuntaa koulutettaisi, muistutettaisi toimintaohjeesta. Toteutettaisi sitä.

Olen huolissani myös siitä, että jopa päättäjiltä olen kuullut epäilyjä oireilujen aitoudesta. Puhutaan hysteriasta ja nosebo-vaikutuksesta.

Olen todella pahoillani tästä suunnasta, otetaan jättiharppaus suoraan takapajuiseen menneisyyteen. Luonnollisesti asioita pitää miettiä monelta kannalta ja nähdä kaikki vaihtoehdot, mutta se, että lasten kohdalla puhutaan siitä, että he alkavat oikeasti oireilemaan, koska kuvittelevat altistuvansa jollekin, minkä hän syystä tai toisesta mieltää pahaksi.

Sain väsyneen ja itkuinen viestin äidiltä, jonka lapsi on väsynyt. Joka ei enää jaksa mennä kouluun. Ei jaksa, koska pahoinvointi ajaa yli. Ei jaksa, koska tuntee kadottaneen itsensä. Ei jaksa, koska kivut loppupäivästä ovat liian musertavia. Oman tulevaisuuden ajatteleminen ei ole ajankohtaista. Ei jaksa ajatella, mitä haluaa isona. Hyvä, että jaksaa nousta sängystä. Ei jaksa, koska kukaan ei välitä.

On totta, että asiat tulee tehdä oikein.

Me emme tiedä kaikkea sisäilmasta tai sen ongelmista ja kuinka ratkoa niitä, siinä työssä olemme edelleen hukassa, mutta yhä useampi haluaa ratkoa niitä, yhä useampi opiskelee alaa, yhä useammalla alkaa olemaan rohkeutta tarttua asiaan.

Tällä hetkellä kuitenkin olemme ikävässä asemassa vielä, sillä olemme itse, lapsemme ja nuoremme koekaniineja.

Olemme ikävässä asemassa siinä, että lapsi ja nuori joutuessaan koekaniiniksi voi hänen tulevaisuutensa olla jo säädetty. Olemme säätäneet sen siinä mielessä, että hänen altistuessaan tai sairastuessaan sinetöimme sen, ettei hänellä ole niin suuria mahdollisuuksia kuin muilla opiskella, tehdä töitä, asua ihan missä vain.

Hänen vapautensa valita on supistunut siihen, mikä tila ei sairastuta häntä.

Ajattele tilannetta, jossa olet valitsemassa ammattiasi. Ensin joudut testaamaan opiskelupaikan, pystytkö olemaan siellä.

Jos pystytkin olemaan, pystytkö olemaan työpaikan tiloissa? Entä asunto?

Pystytkö kuvittelemaan itsesi hänen asemaansa? Tai ei tarvitse kuvitella itseäsi hänen asemaansa. Ajattele hänen loppuelämäänsä.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa.

Lapset väistöön ensin. Lapsen terveys ensin.

Järnefeltin koulun uusi sijainti päätöksessä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 30.1.2019 käsittelimme Järnefeltin koulun uutta sijaintia. Järnefelthän on vakava sisäilmakohde, tästä pääset lukemaan muutaman kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

Kävimme pitkää keskustelua koulun uudesta paikasta. Kehityspäällikkö oli esittelemässä meille vaihtoehtoja ja kertomassa prosessista. Kysyin pihasta, onko tontilla riittävästi tilaa ja sain hyvän kuvauksen mahdollisuuksista, ihania visioita lasten leikkipihasta: rinnettä voi käyttää kiipeilytasanteiden rakentamiseen jne. Lautakunta yksimielisesti hyväksyi muutoksen päätöstekstiin, jossa painotamme sitä, että suunnitttelussa huomioidaan turvallisuus ja liikennesuunnitelma.

Kysyin myös miksi nykyinen sijainti ei ole ensisijainen vaihtoehto. Alueen liikennejärjestelyt ja ajoyhteys on huonot, sijainti hieman syrjäinen ajatellen Virkkalan kehittämistä ja kokonaisvaltaista oppilaskuntaa.

Olin etukäteen valmistellut vastaesityksiä, mutta keskustelun ja saamieni lisätietojen perusteella en esittänyt niitä. Olin miettinyt koululle paremmaksi paikaksi nykyistä sijaintia tai urheilukenttien vierustaa. Esittelyn perusteella kuitenkin hylkäsin ne. Esityksen ja keskustelun perusteella totesimme ehdotetun paikan olevan todennäköisesti paras niin liikenteellisesti kuin alueellisestikin.

Lautakunnan päätös oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

Olin aluksi epäileväinen, sillä olin käynyt tutustumassa kaikkiin esitettyihin paikkoihin, enkä ollenkaan ollut vakuuttunut pihan koosta. Olin myös keskustellut usean alueen vanhemman ja perheen kanssa. Tässä kirjoituksessani kerron tutustumiskäynnistäni ehdotettuihin paikkoihin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

Kysyin samalla myös selontekoa Ristin oppilaiden tilanteesta ja pyysin, että valmistelussa otettaisi huomioon se, että Ristin koululta on kuulunut oireilmoituksia, Rauhalan koululta ei. Olisiko mahdollista laittaa Ristin koulun lapset ensisijaisiksi siirtyjiksi uuteen kouluun. Välimatka koulujen välillä on yksi kilometri. Toki se vaatii oman päätöksensä, mutta lasten terveys on ensisijaisen tärkeää. Rauhalan perheet ovat tyytyväisiä kouluun, eikä sieltä ole tullut sisäilmaoireilmoituksia, toisin kuin Ristin koulusta.

Pyysin selontekoa myös Källhagenin tilanteesta, nimenomaan oppilaiden tilanteesta ja koulun yleiskunnosta.

Toki minua vähän toppuutteltiin, sillä nämä asiat eivät kuulu Järnefeltin pykälään, niitä käsitellään erikseen, mutta olen eri mieltä. Samalla tulee miettiä, sillä nämä tulee nähdä kokonaisuutena, jokainen vaikuttaa toiseen.

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.