Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Järnefeltin koulu

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Järnefeltin lähiliikuntapaikka

Virkby skolan

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Källhagen

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tontti

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Miten koulu alkaa voi vaikuttaa koko kouluvuoteen

Koulun aloittaminen pitkän kesäloman jälkeen ei kaikille ole helppoa. Toisille lomilta paluu on ihana, tosi kiva asia ja toiset juoksevat innoissaan kouluun. Toiset ei. Toisille lomalta paluu voi olla vaikeampaa ja ehkä vähän ahdistavaa. Kaupunkikaan ei välttämättä tee koulun aloittamista helpommaksi.

Koulupäivä alkaa koulumatkasta ja koulupäivän sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos se heti alkuun olisi mahdollisimman sujuva, ainakin lapselle. Koulumatkasta keskusteltaessa saa usein, ellei aina, kaupungilta vastauksen, johon liittyy lauseet: ”vastuu on vanhemmilla” ”pitää harjoitella etukäteen”

Totta. Mutta esimerkiksi kuinka harjoitella eukäteen, jos tie on ollut poikki koko kesän?

Tai reuna-alueilla linja-autolla kouluun kulkemisharjoittelua, busseja saattaa kulkea kesällä jopa kokonaista kolme vuoroa ja kotiin pääsyä saa odottaa nelisen tuntia?

Oilaantien ja Riikantien risteys
Oilaantien ja Riikantien risteys

 

Logistiikkakeskuskaan ei auta. Monella vanhemmalla on ihmettelemistä wilmaan tulleissa kuljetustiedotteissa tänäkin vuonna. Tiedotteessa on koulun alkamis- ja päättymisajat, kyllä, mutta linja-auton tai taksin tuloaikana on 00:00.

Entä sitten se johdonmukaisuus tai yhdenvertaisuus, tasavertaisuus, mitä näitä nyt on? Esimerkkinä, jos vitosluokkalaisella on 2,9 km pysäkille, se ei kuitenkaan oikeuta kaikilla taksikyytiin sinne pysäkille, mutta jos kuudesluokkalaisella on 2,5km matkaa, saa hän kyydin. Ekaluokkalainen kuskataan kouluun asti taksilla, mutta eskarilainen laitetaan kotimatkalle bussiin ja odotetaan, että hän tietää ja muistaa, millä pysäkillä jää pois.

 

Koulua aloittaessa, varsinkin uuteen kouluun mentäessä lapsen jännitystä ei helpota se, ettei tiedä edes, mihin ovelle koululla menee. Tässä helpottaisi ennen koulujen alkua lähetettävä infokirje tai vastaava.

Kouluilla on hyvin kirjavia käytäntöjä ohjeistuksessa ja tähän pitäisi saada muutos aikaan. Jokaisella koululla pitäisi olla sama ohjeistus, tietenkin omaan kouluun ja alueeseen sopiva, mutta samat käytännöt, mitä ilmoittaa uusille koululaisille ja koulua jatkaville. Ja ohje, että yleensäkin pitää ilmoittaa ja antaa ohjeita perheille ja koululaisille.

 

 

Hyvä olisi ohje myös siitä, että koulun pitäisi olla kaikille kiva paikka. Koulu voi olla toisille ainoa paikka, jossa saa lämpimän ruuan. Koulu on toisille ainoa paikka, jossa voisi olla turvallisesti, jossa on turvallisia aikuisia. Ei pilata sitä.

Olen Lokovan puheenjohtajana nyt saanut paljon viestejä kiusaamisista, yksinjäämisistä, koulun aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi juuri ylläolevista syistä ja lasten pahoinvoinnista. Halusimme Lokovassa tehdä asialle jotain. Olen känyt viime kevään ja nyt alkusyksyn neuvotteluja uudenlaisesta konseptista, jota toivottavasti päästään pilotoimaan meidän koulullamme ja jos seurannassa nähdään, että se on tuottanut tulosta ja ollut parempaa vastetta kuin ennen, levitetään se seuraavaan kouluun Lohjalla ja jaetaan tietoa muillekin. Pian lisää, kun saadaan kaikki nappiin! #mäenkiusaa #mäenjätäyksin

 

Pian on tie kevyt kulkea

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken
Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken

 

Vielä hetken kuljetaan tiellä (toivottavasti) sulassa sovussa työmaakoneiden, ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen kesken. Työkoneiden ollessa työssä, lapset siirtyvät ajoradalle. Onneksi tie on hyvä ajaa suhteellisen hyvä näkyvyys, siis silloin kun työmaakoneet eivät ole ajoradalla.

 

 

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen on vielä vähän kesken

Mutta hyvin tien valmistuminen etenee.

Hyvin se menee

Koulutiellä Lohjalla
kuva: Pia Långström

Lohjan mukaan kuvassa oleva tie on turvallinen lasten kulkea. Onneksi urakoitsijan työntekijät ovat vastuullisia ja varovaisia.

 

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamista odotettiin vuosikymmeniä ja nyt on töiden viimeiset päivät käsillä, ei kaupunki millään malttanut odottaa, että tie tulee valmiiksi. Avattiin tie moottoriliikenteelle ja kevyelle liikenteelle ennen töiden valmistumista, vaikka kiertotie olisi vallan mainiosti voinut olla käytössä töiden loppuun asti.

Urakoitsija oli minulle kertomansa mukaan yrittänyt useaan otteeseen vakuuttamaan kaupungin edustajat siitä, että olisi työn edistymisen ja kulkijoiden turvallisuuden vuoksi parasta, että tie olisi suljettuna kun loppuun. Ei, ei käynyt, vaan tie on saatava auki, ja sen on kuitenkin samalla oltava turvallinen.

Mutta hei, hyvin se menee. Työkoneen kuljettaja väistää jalankulkijoita, nostaa kauhan ja pysähtyy, kun lapset ovat lähellä.

On muuten iso askel liikenneturvallisuuden parantamiselle tällä alueella, sillä jos erään asukkaan ajatus ”on tämä turvallisempi nyt (tietyökoneiden ollessa tiellä) kuin ennen” kertoo tien tilasta aiemmin.

Jo aiemmin olen kertonut, että olen hakenut määräaikaista koulukyytiä lapsille, kunnes tie valmistuu. Ei myönnetty, sillä periaate on tärkeä. Kaupunki ja urakoitsija ovat sopineet tien olevan turvallinen lapsille koulun alettua. Ja sillä tiedolla mennään.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/10/koulumatkalla/

Meillä ei pitäisi olla varaa olla ehdoton, kun on kyseessä lasten turvallisuus. Se on asia, josta ei vaan voi tinkiä.

 

Lapset lupasivat loistaa

Pääsin tänään jälleen yhden lahjoittajan ansiosta juttelemaan eskareiden kanssa. Nämä päivät ovat ehdottomasti niitä, jotka antavat mullekin enemmän, mitä voisi ajatellakaan.

Aina, kun vien liivejä käytän vähän heidän aikaansa siihen, että voimme jutella liikenneturvallisuudesta, miten liikenteessä käyttäydytään, millä puolen tietä kävellään, miten heijastin toimii (ei siellä laatikon pohjalla) ja kerron siitä, kuinka huonosti autoilija saattaa nähdä pimeässä, vesisateessa vastaantulevan auton valojen heijastaessa.

Tässä viimeisimpinä vuosina on ollut todella vaikea saada lahjoituksia, eikä tämä syksy  ollut alkuun poikkeus. Mistään ei ollut saada, kunnes yhtäkkiä olikin sen verran, että sain viedä useampaan eskariin, mitä esimerkiksi viime vuonna. Ihan mielettömän ihanaa! Heijastinliivien lahjoittamisessa ei ole kyse siitä, että vanhemmat eivät ostaisi lapsilleen heijastimia tai siitä, että lahjoittaja saa nimensä liivin selkään, vaan siitä, että meillä on yhteinen huoli lasten näkymisestä ja siitä, että samalla muistutetaan lapsia heijastinten tärkeydestä ja liikennesääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Usein lapselle jää painavammin mieleen, kun ihan vieras kertoo ja pääsee juttelemaan aiheesta.

Kun jutelin lasten kanssa, kävi ilmi, että suuri osa lapsista, jotka tänään saivat liivit, odottavat taksia valaisemattomien teiden reunalla, osa kävelee ajotien reunalla pysäkille, joten todella tarpeeseen meni.

Nyt kävin viemässä SSOn lahjoittamat liivit ja heidän kanssaan käymästä keskustelusta kävi ilmi heille olevan hyvin tärkeää, että lapset näkyvät ja halusivat ehdottomasti olla mukana turvaamassa pienten koulumatkaa.

Kävin kolmessa ryhmässä, joista yksi ryhmä ilmoitti olevansa nyt ”Sale-faneja” ja supersankareita.

Osalla lapsista ei ole kuvauslupaa, siksi otan yleensä kuvat niin, että lapset ovat selin. Nyt Sale-fanit halusivat olla osa selin ja osa kasvokkain.

Lämmin kiitos, että sain taas käyttää aikaa tähän ja erityiskiitos SSOlle! ❤ Lapset lupasivat loistaa ja on meidän aikuisten vuoro huomata ja nähdä.

 

Tie kerrallaan, silta kerrallaan

Sain viestin, että uusi silta on käytössä. Nappasin samantien autonavaimet käteeni ja ajoin sillalle. On se nätti.

Vuonna 2010 tehty kuntalaisaloite, lukematon määrä yhteydenottoja uusmaalaisille kansanedustajille, elyyn, tekniseen lautakuntaan, kunnanvaltuutetuille, viranhaltijoille lobbausta. Heijastinten jakoa, tapahtumia, lobbausta.

Viimeksi, kun iloitsin Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamisesta, sain noottia, että kyllä luottamushenkilöt ovat tehneet kovasti lobbausta myös asian eteen. Yhteistyötä tämä on vaatinut ja kovaa lobbaamista.

Kyllä, aivan varmasti. En muistaakseni ikinä ole väittänytkään, että olisin tämän yksin tehnyt. En todellakaan. Tässä on ollut koko kirkonkylä jollain tavalla mukana ja luottamushenkilöiden panos on ollut kova ja hyvä.

Oilaantien turvallisuutta on pyritty parantamaan ainakin vuodesta 1969.

Ja nyt se on siinä.