lokova – Lotta Paakkunainen

Erityisen Mainiot (ja ihanat) Perheet

Sain kutsun Erityisen Mainiot Perheet -tilaisuuteen. Minua pyydettiin kertomaan lasten, nuorten ja perheiden sekä sote-lautakunnasta ja Lokovasta. Olin hämmästynyt kutsusta ja samalla kiitollinen, ja rehellisesti kauhuissani. Mitä minä osaan kertoa tälle kohderyhmälle? Mitä tietoa he tarvitsevat? Mikä voisi kiinnostaa? Ja toisaalta, mikä taas ei?

Tilaisuudessa oli myös esityislasten äitien puheenvuoro ja kuunneltuani heitä ja heidän perheidensä haasteista, jotka eivät juuri ole palvelujen eikä palveluneuvonnan suhteen muuttuneet yli kymmenessä vuodessa, ajattelin, että tällaisen esityksen kun saisi lautakunnalle. Se olisi todella hyödyllistä ja paikallaan.

Vaikka olin keskustellut joidenkin perheiden kanssa haasteista ja lukenut moniesta ongelmista, oli tämä esitys todella silmiä avaava, kiitos siitä Lauralle ja Minnalle.

Aivan tapahtuman alussa oli myös varhaisksvatuksen ammattilaisilla puheenvuoro ja heitä kuunnellessani kynä sauhusi ja sain todella paljon uutta tietoa ja vahvistusta jo omiin kokeiluihin. Meidän lapsillahan on aistiyliherkkyyttä ja erityisherkkyyttä. joten se kaikki tieto kyllä tuli imaistua ihan omiin tarpeisiin.

Menetelmällisiä periaatteita:

iloinen, turvallinen ilmapiiri
huomioi onnistumiset
auta lasta huomaamaan onnistumisensa
ei verrata toisiin
joustavuus

Lisää tietoa ja menetelmiä löydät sivulta http://papunet.net/

Jalavan koulusta saimme hyvän tietopaketin koulun toiminnasta ja koulun tapahtumista. Tällä koululla on ihan erityinen asema sydämessäni, se on täynnä upeita ammattilaisia, jotka taipuvat ja joustavat lasten edun vuoksi, he ovat tavattoman luovia ja lapset ovat ihania, aitoja. He ovat usein mielessäni.

Tilaisuuden minun osuuteni piti olla 40 minuuttia, olin kauhuissani. Valmistautuessani tilaisuuteen, en ollut saanut millään niin paljon puhetta aikaiseksi enkä esitykseen slideja. Olin kellottanut puheeni kymmenen minuutin mittaiseksi.

Jännitys näkyi ja unohdin kertoa vaikka mitä itsestäni, mutta ei se mitään. Pääasiahan oli, että perheet saavat helle hydyllistä tietoa, kuten kuka päättää ja mitä heidän kohdallaan. Toivon, että pystyin tuomaan sen tiedon heille. Ainakin ensiavun, mistä voi kysyä ja mitä voi tehdä.

Osuudessani kerroin

Alkuun pienessä, tiiviissä paketissa kunnallinen päätöksenteko
sote-lautakunnan tehtävät
puhuin omaishoidosta
omaishoidon neuvottelukunta, yhteys kaupunkiin
siitä, miksi omaishoitoon tarkoitetut valtion lisämäärärahat eivät ole korvamerkittyjä
lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tehtävät
lokakuussa 2017 tehdystä valtuustoaloitteesta erityisopetuksen järjestämisestä ja siitä, mitä sille kuuluu
talouden tasapainottamislistoista ja niiden käsittelystä
Lokova ry:stä

Toivoin osuudestani keskustelevaa ja sitä se oli ja pahoittelen, että kuitenkin sitä puhetta riitti vähän aikataulun ylikin. Kiitos tiukoista kysymyksistä ja upeasta tapahtumasta!

ps. kun alkuun kerroin jännittäväni, mitä osaisin kertoa kohderyhmälle, niin näin jälkikäteen ajatellen minulta erikoinen tapa ajatella, oman perheeni erityisyyden vuoksi.

Tässä vielä linkki Länsi-Uusimaan hyvään artikkeliin tilaisuudesta https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/758936-arkinen-tuoksu-voi-ahdistaa-aistiyliherkkaa-lasta-erityisen-mainiot-perheet

Kiusaamisesta puhuttiin Ewen ansiosta

Olen toiminut Lokovan (Lohjan koulujen vanhemmat ry) puheenjohtajana pari vuotta ja saanut tehdä monenlaista ja olla monessa mukana.

Yksi yllättävän isotöinen, palkitseva, yllättävä ja upea projekti oli lempiaiheeni koulukiusaamista vastustavan projektin alkuun laittaminen. Olin kauan miettinyt ja jokaisessa sopivassa raossa ehdottanut kaikille mahdollisille tahoille ja tutkinut kaikkia mahdollisia tahoja.

Rap-artisti Ewe oli pitkään toivonut voivansa tehdä lasten ja nuorten hyväksi työtä ja nimenomaan kiusaamista vastaan. Tavoitteemme kohtasivat ja juteltuamme pitkään ja moneen otteeseen asiasta päätimme pistää hynttyyt yhteen. Molemmat halusimme kokeilla jotain uutta.

Siitä lähti uuden projektin alku. Puheluita, brainstormausta, palavereja, rahoituksen hakemista, meilejä, iloa, pettymyksiä, mutta loppujen lopuksi silkkaa riemua ja ilonkyyneliä (ainakin minulla)

Mä koen olevani etuoikeutettu.

Sain etuoikeuden olla mukana upean pilotin alkuun laittamisessa.

Upeat Erkko Ewe Wäisänen, Perttu, Jaana ja Päivi oppilaiden kanssa kiusaamista vastaan.

Oli ihana nähdä Ewen, Pertun ja lasten välinen aito vuorovaikutus ja tosi makee oli nähdä lasten kasvu ja ihana halu ja into tehdä.

Tämä video sai alkuunsa siitä, että Lokova ry halusi tuoda uusia välineitä koulukiusaamista ehkäisevään ja vastustavaan työhön lasten lähtökohdista ja lasten vahvuuksia käyttäen. Tavoitteemme Ewen kanssa kohtasivat ja halusimme luoda tämän yhdessä.

Tätä projektin pilottia on ollut käynnistämässä yhteistyössä Lokovalta Pirita Glumerus ja Lotta Paakkunainen, Nummen yhtenäiskoululta erityisopettaja ja vararehtori Päivi Rantio sekä luokanopettaja Jaana Vainio sekä Ewe Wäisänen ja Perttu Sutinen. Toteuttajana Ewe, Perttu ja 5B Jaanan ja Päivin tuella.

Pilotti oli todella onnistunut ja lämmin suositus tälle!

Ote Länsi-Uusimaan jutusta:

Koska aihe oli rankka ja kiusaaminen on asia, josta on vaikea puhua, keksi työryhmä biisille ja videolle kolmannen persoonan nimeltään Keijo. Projektistaan ylpeät Nummen yhtenäiskoulun vitosluokkalaiset kertoivat suhtautumisensa kiusaamiseen muuttuneen.

– No ei ainakaan kiusata, lapset totesivat, ja kehuivat projektia hauskaksi, kivaksi ja siisteimmäksi jutuksi, mitä koulussa on ikinä tehty.

Tuloksia seurataan, analysoidaan ja tarkoituksena on levittää konseptia koulujen tueksi. Lisätietoa saa lokovalohja(at)gmail.com ja perttu(at)backfront.fi

Videon löydät täältä:

https://youtu.be/mxVo-2xvb0Y

Tässä lehtijuttuja projektista:

https://www.ykkoslohja.fi/uusin-keinoin-koulukiusaamista-vastaan/?fbclid=IwAR19iZiHtFlVrhTl94wQh99kjMgwbzBCKpX_yTmJybcmZI5-Hd2A1MiOZrU

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/725065-nummen-yhtenaiskoulun-vitosluokkalaiset-tekivat-musiikin-monitoimiosaajan-ewen?fbclid=IwAR33B2OKoWnfg1AhtfWRm15uRczbWPg3zX9kca_QvhLh77v0ciQcQ06Prfs

#mäenkiusaa #kaswu #lokova

Miten koulu alkaa voi vaikuttaa koko kouluvuoteen

Koulun aloittaminen pitkän kesäloman jälkeen ei kaikille ole helppoa. Toisille lomilta paluu on ihana, tosi kiva asia ja toiset juoksevat innoissaan kouluun. Toiset ei. Toisille lomalta paluu voi olla vaikeampaa ja ehkä vähän ahdistavaa. Kaupunkikaan ei välttämättä tee koulun aloittamista helpommaksi.

Koulupäivä alkaa koulumatkasta ja koulupäivän sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos se heti alkuun olisi mahdollisimman sujuva, ainakin lapselle. Koulumatkasta keskusteltaessa saa usein, ellei aina, kaupungilta vastauksen, johon liittyy lauseet: ”vastuu on vanhemmilla” ”pitää harjoitella etukäteen”

Totta. Mutta esimerkiksi kuinka harjoitella eukäteen, jos tie on ollut poikki koko kesän?

Tai reuna-alueilla linja-autolla kouluun kulkemisharjoittelua, busseja saattaa kulkea kesällä jopa kokonaista kolme vuoroa ja kotiin pääsyä saa odottaa nelisen tuntia?

Logistiikkakeskuskaan ei auta. Monella vanhemmalla on ihmettelemistä wilmaan tulleissa kuljetustiedotteissa tänäkin vuonna. Tiedotteessa on koulun alkamis- ja päättymisajat, kyllä, mutta linja-auton tai taksin tuloaikana on 00:00.

Entä sitten se johdonmukaisuus tai yhdenvertaisuus, tasavertaisuus, mitä näitä nyt on? Esimerkkinä, jos vitosluokkalaisella on 2,9 km pysäkille, se ei kuitenkaan oikeuta kaikilla taksikyytiin sinne pysäkille, mutta jos kuudesluokkalaisella on 2,5km matkaa, saa hän kyydin. Ekaluokkalainen kuskataan kouluun asti taksilla, mutta eskarilainen laitetaan kotimatkalle bussiin ja odotetaan, että hän tietää ja muistaa, millä pysäkillä jää pois.

Koulua aloittaessa, varsinkin uuteen kouluun mentäessä lapsen jännitystä ei helpota se, ettei tiedä edes, mihin ovelle koululla menee. Tässä helpottaisi ennen koulujen alkua lähetettävä infokirje tai vastaava.

Kouluilla on hyvin kirjavia käytäntöjä ohjeistuksessa ja tähän pitäisi saada muutos aikaan. Jokaisella koululla pitäisi olla sama ohjeistus, tietenkin omaan kouluun ja alueeseen sopiva, mutta samat käytännöt, mitä ilmoittaa uusille koululaisille ja koulua jatkaville. Ja ohje, että yleensäkin pitää ilmoittaa ja antaa ohjeita perheille ja koululaisille.

Hyvä olisi ohje myös siitä, että koulun pitäisi olla kaikille kiva paikka. Koulu voi olla toisille ainoa paikka, jossa saa lämpimän ruuan. Koulu on toisille ainoa paikka, jossa voisi olla turvallisesti, jossa on turvallisia aikuisia. Ei pilata sitä.

Olen Lokovan puheenjohtajana nyt saanut paljon viestejä kiusaamisista, yksinjäämisistä, koulun aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi juuri ylläolevista syistä ja lasten pahoinvoinnista. Halusimme Lokovassa tehdä asialle jotain. Olen känyt viime kevään ja nyt alkusyksyn neuvotteluja uudenlaisesta konseptista, jota toivottavasti päästään pilotoimaan meidän koulullamme ja jos seurannassa nähdään, että se on tuottanut tulosta ja ollut parempaa vastetta kuin ennen, levitetään se seuraavaan kouluun Lohjalla ja jaetaan tietoa muillekin. Pian lisää, kun saadaan kaikki nappiin! #mäenkiusaa #mäenjätäyksin

Askelmerkit onnistumiseen

Lokova (Lohjan koulujen vanhemmat ry) järjesti helmikuussa 2015 tilaisuuden vanhemmille liittyen kaupungin tekemään kouluverkon selvitykseen ja he pyysivät minua pitämään puheen ja kertomaan kouluverkon vaikuttajaraadista. Tässä puheeni, jonka silloin pidin.

”Jokaisessa tilanteessa, niin uudessa kuin vanhassakin, keskustelu on aina hyvästä, yksi jos toinenkin osapuoli saattaa löytää uusia näkökulmia, lähestymistapoja. Ehkä jopa uusia, upeita ideoita.

Koulujen tilanteita käsitellessä tulee tunteille annettua usein liian paljon tilaa. Tilanteen tullessa eteen olisikin hyvä, jos pystyisi astumaan sivuun, tai ainakin muistaa nämä neljä asiaa, joita itse olen painottanut pidemmän aikaa, varsinkin viime syksyn ja tämän kevään aikana, nämä askeleet ovat auttaneet monessa muussakin yhteydessä.

Askel yksi on YHTEISTYÖ.

Kouluista, tai muista, esim. kyliä koskevista asioista tulee keskustella kunnan kanssa yhteistyössä.

Tämä on yhteinen asia. Yleensä nämä asiat koskevat jollakin tavalla koko kaupungin tulevaisuutta. Me emme voi katsoa vain vuoden päähän tai kymmenen vuoden päähän, vaan kauemmas. Tämä tehdään yhdessä kunnan ja vanhempien/kyläläisten kesken, yhteisymmärryksessä.

Toinen askel on FAKTAT.

”Musta tuntuu, että tämä on väärin” ”tämä numero näyttää hyvältä tuossa””tämä ei ole reilua”. Ei näin. Jokaiseen väittämään tulee pystyä esittämään kysymys – miksi? Jokaiseen MIKSI kysymykseen tulee voida esittää perusteet, todistetut faktat. HUHU ei ole fakta. Musta tuntuu ei ole fakta.

Kolmas askel on vaikeampi ottaa. MALTTI.

Kiivastuminen ja syyttely ei auta ketään. Se ei auta sinun kouluasi tai kylääso. Hengitetään syvään, mietitään, ainakin yritetään miettiä uudestaan ja jutellaan. Ota yhteyttä omaan kylä- tai vanhempainyhdistykseesi. Kaikki saavat varmasti osallistua ja tehdä. Ota yhteys minuun.

Neljäs askel on MYÖNTEISYYS.

Positiivisella otteella yleensä asiat liikkuvat paremmin ja sinua kuullaan paremmin. Myönteisyys tässäkin asiassa pitää verenpaineesi kurissa, alhaisempana. Positiivinen palaute on aina hyvästä. Jokaisesta asiasta voi löytää myönteisen, edes sen ihan pienen hitusen, joka voi kääntää kaiken.”