Tein helmikuussa 2019 aloitteen, jossa esitän, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan. Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä. (lue lisää aloitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/15/aloite-korjattujen-koulujen-tilan-seurannasta/)
Palvelutuotantolautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 4.12.2019, jolloin pohjaesityksenä oli, että mitään ei tehdä, mutta Kirsi Ferinin esityksestä päätettiin aloite pitää vireillä ja tutkia hyötyjä ja kustannuksia tarkemmin. Nyt palvelutuotantolautakunta käsitteli uudemman kerran 6.5.2020 ja nyt lautakunta päätti, että aloite on loppuun käsitelty. Asian käsittelevät vielä kaupunginhallitus ja valtuusto. Lohja on aloitteeni perusteella
kartoittanut markkinoilla olevia seurantajärjestelmiä, joilla voidaan kiinteistökohtaisesti seurata kiinteistön tilaa eri anturein. Kosteusvaurioiden syntymisen välttämiseksi sekä havainnoinnin parantamiseksi tilakeskus on päättänyt hankkia jo rakennusvaiheessa oleviin Laurentiustalon ja Ojamon koulun rakenteisiin kosteuden ja lämmön seurannan mittaroinin. Lisäksi mittarointi tullaan sijoittamaan myös tuleviin kohteisiin mm. lukion saneeraukseen sekä Järnefeltin kouluun. Anturit sijoitetaan kiinteästi rakenteiden sisään. Hyvin suunnitellulla anturoinnin sijoittelulla saadaan kattava ja jatkuvasti päivittyvä kokonaiskuva kiinteistön kosteustilanteesta. Mittaroinnin tarkoituksena on seurata rakenteiden kosteutta ja näin havaita jo varhaisessa vaiheessa mahdollisten piilokosteuksien syntyminen ja reagoida niihin riittävän ajoissa. Lisäksi seiniin asennettavilla mittareilla pystytään havaitsemaan rakenteissa olevat vuodot ja kondensoitumiset ja ennen kuin aiheutuu laajempaa tuhoa rakenteissa. Mittareiden tieto välittyy verkkopalvelimeen josta niitä voidaan tarkastella netin kautta havainnollisina kuvaajina tai taulukoina.
Tämän lisäksi tilakeskus on kilpailuttamassa sisäilman olosuhdeseurannan palvelua vuosille 2020-2022, jonka avulla voidaan eri kohteissa seurata mm. seuraavia asioita:
- paine-eromittausta kohteissa
- yhdistelmä antureita (TVOC, CO2, %RH, TE) mittaukseen
- kuitumittausta kohteissa
- kosteusmittausta kohteissa
- automaatiojärjestelmän kautta tehtäviä CO2-mittauksia
Tilakeskus ottaa myös tulevaisuudessa käyttöön rakentamisen tarkastusasiakirjan (ASRA RTK rakentamistuotannon laadun varmistusasiakirja) isoissa ja keskikokoisissa kohteissa.
Edellä mainittujen hankintojen avulla voidaan tehostaa aloitteen mukaista toimintaa ja paremmin varmistaa kohteiden toimivuus.
Aloitteeni tarkoitus oli tukea kaupunkia sisäilman laadun tarkastelun kehittämisessä ja vaikka aloitteeni ei täysin toteutunut, on suunta erittäin hyvä. Toivon, että kehittämistä jatketaan.