Sisäilmaongelmat otetaan tosissan talousarviossa – suunnilleen, kun se ei ole hokkus-pokkusta

Sanoin pari sanaa valtuustokokouksessa vuoden 2018 talousarviosta ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmasta

Luonnollisesti pyrin kiinnittämään huomion sisäilmaan ja kouluihin.

Sisäilmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat. Talousarviosta ja strategiasta ja käydyistä puheenvuoroista nähdään, että sisäilmaongelmat otetaan tosissaan. Se on hienoa. Otetaan tosissaan, toisinaan.

Näistä ja monista muista asioista puhuttaessa pyritään olemaan myönteisiä. On oikein kiva, että ollaan myönteisiä ja pyritään positiivisen kautta ajattelemaan ja on ikävä olla se, joka jälleen muistuttaa siitä, että eivät nämä ongelmat eivätkä sairastuneet sillä parane, että ollaan iloisia kehityksestä. Hyvään suuntaan ollaan menossa, kyllä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, mikä on jo kehittynyt ja tullut. Lapset ovat altistuneet moni jo päiväkodissa ja toisilla se on jatkunut lyseoon. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat ja ongelmat saattavat ilmetä vasta vuosienkin päästä. VOC-päästöjen vaikutuksesta ei tiedetä tarpeeksi, että voitaisi sanoa oireiden olevan ohimeneviä, kuten nyt on kaupungin toimesta sanottu. Ongelma tänä päivänä, kuten aina on ollut, on se, että emme tiedä edelleenkään tarpeeksi. Eri kiinteistöjen tutkimukset tulisi olla tasalaatuisia ja tasavertaisia. Olemme juuri lukeneet Pusulan ja Karjalohjan päiväkotien ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kuinka monta on tulossa lisää? Vai onko jo kaikki oikeasti tutkittu, oikein. Kuinka moni pääsee väistöön ja kuinka moni joutuu odottamaan kesään? Lyseon sisäilmaremontti – todellako on laskettu, että kaksi miljoonaa euroa  riittää tähän investointilistalle tälle ”muunmuuassa listalle”?? Ettei vaan tehtäisi jälleen turhaa työtä ja pian taas tehdään samoja korjauksia, kunnes päätetään purkaa. Sitähän täällä on tehty.

Toivottavasti nyt pureudutaan oikein ja kunnolla ongelmien juureen, toivottavasti korjataan oikein ja tasapuolisesti oikein ja ilmanvaihto pidetään jatkossakin terveyttä ylläpitävänä. Vaikkakin välillä on jopa todettu, ettei se ole mikään hokkuspokkus-keino. Ei ehkä, mutta ei ole myöskään suljetut laitteet ja ikkunat.

Talous ei saisi tulla terveyden edelle, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edelle. Ei edes Järnefeltin nuorten. Kuten tuossa edeltävissä puheenvuoroissa todettiin, Rauhalan ikkunat tosiaan on vaihdettu, mutta siellä tarvitaan paljon enemmänkin, että kuntoisuus paranee, mutta ennenkaikkea Järnefeltin nuoret tarvitsevat kunnon ilmanvaihtoa ja sisäilmaa.

Kouluista:

Vuonna 1990 koko maassa oli yhteensä 4 847 perusopetuksen koulua ja vuonna 2017 enää noin 2 400. Peruskoulujen määrä on siis vähentynyt alle puoleen (51 % kouluista on lakkautettu). Perusopetuksen oppilasmäärä väheni samana aikana 587 000 oppilaasta 543 000 oppilaaseen eli 7,5 prosenttia.

Perusopetukseen kohdistuneesta historiallisen voimakkaasta koululakkautuksesta huolimatta, kaikista koulutusmuodoista perusopetuksen menot ovat kasvaneet eniten. Myös Lohjalla perusopetuksen kulut ovat kasvaneet vaikka koulujen ja oppilaiden määrä on vähentynyt.

Kulut perusopetuksessa 2013-2016, Lohja

Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. Entä vaikuttaako lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Yleensä koulun lakkautusvalmistelussa on laskettu vain teknisiä ja helposti laskettavia kustannustekijöitä. Koulun tuottama immateriaalinen pääsubstanssi – oppimiseen, kasvuun, lasten ja lähialueen hyvinvointiin sekä talouteen liittyvät vaikutukset – on jätetty kokonaan arvioimatta.

Väitettyjen säästösummien suuruus on juuri ollut syynä siihen, että valtuutetut ovat kääntyneet koulun lakkauttamisen puolelle. Huoltajia ihmetyttäneet säästösummat yleensä ovat selittäneet suurelta osin kuntien käytössä olevalla sisäisen vuokran työkalulla. Sisäiseen vuokraan liittyvä ns. pääomavuokra muodostaa käytännössä jopa 80–90 % koulukiinteistön lasketusta arvosta. Tämän osuuden sisältöä ja muodostumislogiikkaa harva ymmärtää. Tilakeskukselta saatava koulun sisäisen vuokran suuruus otetaankin yleensä vastaan objektiivisena faktana, jota ei ole syytä kyseenalaistaa, vaikka syytä olisi. Tämä osuus ei näytä käytännössä juuri lainkaan realisoituvan, etenkin kun puhutaan hyvin yksinkertaisella talotekniikalla varustetusta terveestä maalaiskoulusta.

Lohjan kaupunki videoi valtuuston kokoukset suorana ja ne näkee myös jälkilähetyksenä. Tässä linkki ko kokoukseen, jossa puheenvuoroni alkaa kohdasta 3.35.19 (suunnilleen) https://youtu.be/QCxT5p1LmYk

Lohjallakin tulisi olla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, mutta seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa

Olin valtuustokokouksessa varavaltuutettuna ja käsittelimme mm. valtuustoaloitteita. Suurin osa loppuunkäsitellyksi, toiset joko niin että ne olivat johtaneet toimenpiteisiin, toiset niin, että ne on käsitelty ja todettu, että mitään ei tehdä syystä jos toisesta. Mielestäni eräs hyvin tärkeä ja hyvä aloite oli hylätty lautakunnassa ja nyt valtuustossa se oli menossa loppuunkäsitellyksi ja arkistoon. Alkuperäisen aloitteen tekijä Birgit Aittakumpu (vas) esitti, että aloite esitetään uudelleen vireillä olevaksi ja uudelleen valmisteluun. Olin valmistellut kannatuspuheenvuoroni, mutta kokeneemmat ohjasivat, että tässä vaiheessa sitä ei tarvitse tehdä. Pääasia on, että aloite menee uudelleenvalmisteluun. Ja näinhän siinä kävikin.

Aloitteentekijä kiitti tuestani ja nyt tulemme yhdessä tekemään töitä, jotta aloite hyväksyttäisiin lautakunnassa ja johtaisi toimenpiteisiin.

Suuri kiitos seksuaaliterapeuttiystävälleni avusta puheenvuorooni!

Puheenvuoroni alla, jos olisin sen pitänyt:

Esitys 28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille
edelleen vireillä olevaksi.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla mahdollisuus raskaudenkeskeytyksen. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

Onko meidän pakko aina tuijottaa sokeasti lukuja lyhytnäköisesti?

Luin Itä-Suomen AVIn opetuksen ylitarkastaja Kari Lehtolan luentomateriaalia ”LASTEN YHDENVERTAISET SIVISTYKSELLISET PERUSOIKEUDET ON TURVATTAVA” Kempeleen Meidän oma koulu – seminaarista ja materiaali oli oikein hyvää ja selkeää sekä ajatuksia herättävä. Toisaalta olin hänen kanssaan puhunutkin jo aiemmin samoista asioista, eikä asiat ikävä kyllä ole juurikaan niistä ajoista muuttuneet. Keräsin ajatuksiani materiaalista.

Perusopetuslain mukaan (6 §): Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat – – mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.
32 §: Maksuton koulukuljetus, jos koulumatka > 5 km tai jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatka saa odotuksineen kestää enintään a) 2,5 h ja b) 3 h, jos oppilas 13-v. (ennen lukuvuoden alkua).
Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa, ei kunta ole velvollinen järjestämään kuljetusta.

Kari Lehtolan, opetustoimen ylitarkastajan mukaan on lainvastaista siirtyä suoraan 32§ ja jättää 6§ huomiotta.

Lohjalla maksuton koulukuljetus järjestetään, jos matkaa alakoululaiselle tulee yli 3 km.

Jatkuvasti nykyään myös ollaan huolissaan oppilasmäärän laskuista ja syntyvyyden vähenemisestä. Mä en ihmettele lainkaan. Omilla toimillamme, päätöksillä, jotka vähentävät lapsiperheiden palveluja, ei niitä lapsiperheitä houkutella paikkakunnalle, houkutellaan muuttamaan vaan muualle. Ei meidän olisi pakko toteuttaa ennusteita, meidän tulisi toimia proaktiivisesti. Tehdään kaupungistamme houkutteleva lapsiperheille.  Alla on taulukko AVIn aluejaon mukaan maakunnittain 7-12 vuotiaista. Uusimaan kohta ei kyllä kauhean miinusmerkkiseltä näytä. Toki siinä on pääkaupunkiseutu vetäjänä. Mutta mikä estää meitä olemasta yksi vetäjä?

Koska me haluamme säästää (lue: leikata/lakkauttaa).

2017-11-01 (2)

Reititysten optimointi. Se on se taikasana, mitä kuulee kokoajan puhuttaessa koulukyydeistä. Tadaa:

Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013

 

2017-11-01 (5)

Usein, kun puhutaan laskelmista ja kuluista, mistä säästetään, puhuttan SISÄISESTÄ VUOKRASTA. Mitä se sitten on? Miten sisäinen vuokra toimii? Alla olevassa kuvassa on Kari Lehtola, opetuksen ylitarkastaja kertonut asian näpäkästi.

2017-11-01 (7)

Lehtolan mukaan 25 vuodessa on lakkautettu 51 % Suomen peruskouluista eli lakkautettuja kouluja on noin 2 400. Samaan aikaan oppilasmäärä on vähentynyt 7 %.

• Kaikista koulutusmuodoista perusopetuksen menot ovat kasvaneet eniten: perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat nousseet 113 %, lukion 88 % ja ammatillisen koulutuksen 59 %.

• Lasten korjaavalle psykososiaaliselle sairaanhoidolle ja muulle sote-puolelle aiheutettu räjähdysmäinen volyymikasvu ei ole em. luvuissa mukana.

Jos pelkkää rahaa ajattelee, niitä säästöjä ja kustannuksia, mitetitäänpä hetki, mitä saattaa näisä seurauksena terveyspuolelle tulla:

  • yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla 660€/vrk
    (10 vuodessa hoito-ja lääkekuluja voi tulla runsaat 1 milj. €)
  • 1 syrjäytynyt nuori hoitokodissa = 100 000/ vuosi
  • Kriminalisoituneen lapsen 5 vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat n. 1 milj. €
  • Käytöshäiriöiset maksavat yhteiskunnalle 10 kertaa enemmän kuin ei-käytöshäiriöiset
  • joidenkin laskelmien mukaan 1 syrjäytynyt yhteiskunnalle kaikkinensa = yli 1 mil€

 

Koulutus investointina taas tuo eurot tuplana takaisin, lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä tuotto on vielä suurempi.

Onko meidän pakko siis aina tuijottaa sokeasti lukuja sille päivälle?

Mitä Varamummola on?

Varamummola on palvelua lasiperheille. Varamummola on aikaa ja pullantuoksua.

Istun mummojen kanssa kahvipöydässä, joka notkuu lämpimiä pullia, uunista leijuu uusien pullien tuoksu. Keskustelemme Varamummolan tavoitteista ja suunnitelmista ja täällä aistii, että nyt ollaan aidosti lasten ja heidän hyvinvointinsa asialla. Lasten kanssa tehdään, leivotaan, sisustetaan, maalataan, askarrellaan, hoidetaan eläimiä ja välillä voidaan jopa ihan olla vaan. Läsnä.

Tänä päivänä kaikilla tuntuu olevan kaikkea, paitsi sitä tärkeintä: aikaa.

Sanoo mummojen toimitusjohtaja-talonmies.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ympäristö houkuttaa liikkeelle ja leikkimään

Luonnonläheisyys on mummoille tärkeää ja he ovat käyttäneet todella paljon aikaa ja vaivaa etsiessään sopivaa taloa. Tämä talo on käynyt vaadittavat tarkastukset läpi, tehty muutoksia ja katsottu, että kaikki menee turvallisuusvaatimusten mukaan. Silti talo on kodinomainen. Talon lähistöllä on hevostalli, on ylämaankarjaa ihasteltavaksi, ulkoilu onnistuu helposti, kulkuyhteydet ovat hyvät autolla, mutta sekään ei ole ongelma, jos perheellä ei ole autoa. Kuljetus on mahdollinen. Varamummot ovat ehtineet ideoida vaikka mitä ihanaa tekemistä. Ja vaikka he ovatkin miettineet etukäteen tekemisiä, ei se ole este. Tehdä voi niin paljon muutakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lasten lemppari

Palataan siihen, mitä mummojen toimitusjohtaja sanoi ajasta. Meillä ei sitä enää ole. Varamummolan yhtenä ideana on se, että esimerkiksi kaukana asuvat isovanhemmat voivat ostaa lahjakortin perheille, jotta vaikkapa perheen vanhemmat saavat hetken kahdestaan, käydä illallisella, elokuvissa tai ihan vain illan kotona kahdestaan. Lapset saavat samalla laatuaikaa varamummoilta. Varamummot eivät korvaa ketään, ei vanhempia, ei isovanhempia, vaan ovat heidän tukenaan.

Mummoja on kolme ja he ovat jokainen sosiaali- ja kasvatusalan ammattilainen. He ovat jokainen työskennelleet lastensuojelun ja huonosti voivien perheiden parissa ja ovat nähneet ennaltaehkäisyn hitauden tai kokonaan puuttumisen jäljet ja he ovat todenneet tukilomien selkeän tarpeen.

Varamummolan kaltaista palvelua ei ole ollut, eikä kaupungit (ainakaan Lohja) tuota itse. Lapsia on jo tulossa tutustumaan Varamummolaan. Kuntien ja kaupunkien tekemät säästöt näkyvät lastensuojelussa  ja se näkyy esim lastensuojeluilmoitusten kasvussa. Vihdissä ilmoitusten määrä verrattuna viime vuoteen on tuplaantunut.

 

Palvelun kohderyhmänä ovat niin kunnat kuin yksityiset. Perheet, joilla ei ole tukiverkkoa, lapsen omaishoitaja, sijaisperheet, yh-perheet… Jos mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä ja pyytää tarjous. Tarkoituksena ja päätavoitteena on perheiden hyvinvointi ja ennaltaehkäisy.

He tarjoavat

  • lyhytaikaisia tukilomia
  • perhetyötä, jonka tarkoituksena on löytää perheen omat voimavarat ja vahvistaa niitä
  • ammatillinen tukihenkilö nuorelle tai lapselle
  • lapsiperheiden kotipalvelua

jos haaveilet vaikka käydä leffassa ihan itseksesi, eikä ole tukiverkkoa, voi varamummot olla sinun vaihtoehtosi. Nyt, kun kesälomat alkavat, voi mummo esimerkiksi käydä kotonasi tarkistamassa, että lapsilla on kaikki ok, välipalat syöty. Aina kannattaa kysyä heiltä, jutella tilanteesta ja he räätälöivät yhdessä kanssasi sinulle sopivan palvelun.

Arkinen, vähän näkymätönkin asia, johon kiinnitin huomiota oli se, että Varamummolan logo ja esite ovat nuoren opiskelijan tekemät. Ihan mielettömän hienoa, tämä on vain yksi pieni esimerkki heidän kokonaisvaltaisesta ja kauaskantoisesta näkemyksestään ja siitä, miten oikeasti lähdetään lasten eduista. Pystyään tässäkin linjassa.

Heillä on sydän paikallaan ja silmät auki. Toiminnassaan heillä on tarkoituksena se, että heille on hyvä tulla ja mukava olla. Kohdataan lapset lempeällä ajatuksella ja positiivisella otteella.

Varamummolan mummot eivät vielä ole ryppyisiä, mutta se ei johdu naurun tai ilon vähäisyydestä.

Varamummolasta voit lukea lisää http://varamummola.fi/

Heillä on avoimet ovet tiistai 30.5. klo 09.00-18.00

Maanantai 5.6. klo 09.00-18.00

Tiista 13.6. klo 09.00-18.00

Keskiviikko 21.6. klo 09.00-18.00

 

Meillä ei ole tukiverkostoa lähellämme, omat vanhempani asuvat kaukana ja puhuimme mieheni kanssa, että me pyydämme tarjouksen piankin.

ps. Varamummolassa on paljon erilaisia eläimiä, löysitkö kuvista muutaman lasten suosikin?