Ilmanvaihtomuutoksia

Koulujen pian taas alkaessa toivon, että kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat ovat hereillä. Todennäköisesti ilmanvaihto on ollut loman ajan kiinni ja olisikin tärkeää käynnistää ilmanvaihto tarpeeksi ajoissa ennen koulujen alkua ja myös siivota ilmanvaihdon avaamisesta koituvat pölyhaitat pois ennenkuin koululaiset aloittavat koulun. Olen esittänyt asiasta kysymyksen kaupungille ja odottelen vastausta. Näin lomien aikaan voi olettaa, että vastauksen saaminen kestää hetken, mutta sain tiedon, että asiasta tietävä tullee vastaamaan. Vielä sitä ei ole tullut.

Lohjalla haetaan ratkaisuja talouden tasapainottamiseen ja sisäilmaongelmien tuomaan talousahdinkoon, yhtenä ratkaisuna asiaan on aurinkoenergiankin käytön lisääminen. Suunta vaikuttaisi hyvältä.

Olen ollut yhteydessä kaupunkiin myös hybridisuodatinten hyödyistä ja Lohjalla onkin nyt  alkamassa syksyllä hybridisuodattimien kokeilu.

Hybridisuodattimien tuomasta taloudellisesta hyödystä on jo hyvää näyttöä esimerkiksi Laitilasta, jossa vaihdettiin vanhanaikaisten ilmansuodattimien tilalle n. 40% alhaisemmalla vastuksella toimiva hybridisuodatin. He saavuttivat tällä toimenpiteellä kaupungintaloon 16% säästön. Lohjan kohdalla samalla kaavalla summa olisi 96 000 €

Hinku-kunta Laitilan tulosten perusteella CO2-päästöt vähenivät~4,5 kg yhtä ilmansuodatinta kohti. Suomessa käytetään n. 450 000 kpl kertakäyttöistä ilmansuodatinta, päästövähennys olisi~2000 tn.

Suodatuksen tarkoitus on poistaa ilmasta haitalliset hiukkaset. Mitoitus ilmamäärä yhtä suodatinta kohti on n. 1 m3/sekunnissa.

Kiljavan sairaalaan tehdyn  saneerauksen yhteydessä vaihdettiin ilmansuodattimet, ja tällä toimenpiteellä he saavuttivat 9 000 euron vuosittaisen säästön. Tästä lisää tietoa: http://aircleantech.fi/index.php/fi/quinx-ii-edut

Hinku-Foorumi julkaisee sivustoa, jolla pääsee seuraamaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden energiakorjausten tuomista säästöjä ja päästövähennyksiä:

https://www.energialoikka.fi/ilmanvaihtokoneiden-energiakorjaus-laitilan-kaupungintalossa/

Kummassakin esimerkissä oleellisin on taloudellinen hyöty. Lisäbonus on puhdas sisäilma ja CO2-jäljen pudotus. Myös Lohja on Hinku-kunta ja kuten ylläolevista käy ilmi, eivät hinku ja sisäilmahankkeet sulje toisiaan pois.

Loppuun vielä muistutus, mitä tehdä, jos epäilee lapsen oireilun johtuvan sisäilmasta

 

 

 

 

Karstun koulun tulevaisuus

20180516_171107.jpg

Koulu on kylän sydän. Se on käynyt selväksi Karstun koulun tulevaisuutta käsitellessä. Karstulaiset olivat todella aktiivisia ja paljon kuntaan ja päättäjiin yhteydessä. Se, jos mikä kertoo sitoutumisesta kylän ja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Kuinka tällainen toiminta saataisi käännettyä voimavaraksi kaupungille? Ei ainakaan lyttäämällä, vaan kuuntelemalla.

Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Tuolloin valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta. Silti tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Valtuustohan päätti, että koulua ei lakkauteta. Eikä siitä päätöksestä ole kuin kolmisen vuotta aikaa.

Tällaisen päätöksen jälkeen sitä luulisi, että esimerkiksi tuntikehystä olisi sen päätöksen mukaan arvioitu ja laskettu niin, että se riittäisi, mutta ei. Jälleen on kuultu, kuinka pienten koulujen ylläpito kiristää tuntikehystä muualla.

Miksi tuntikehystä ei ole sitten tarpeeksi kaikille niiden päätösten perusteella, joita on jo tehty?

 

Karstun koulun lakkautusta on perusteltu myös sillä, että Roution koulussa on tilaa ja sillä, että Roution koulua suunnitellessa laskettiin myös karstun lapset sinne.

Tänä koulujen sisäilmaongelmien päivinä meidän tulisi katsoa jokainen vaihtoehto, kääntää joka kivi, että saamme lapsemme terveisiin kouluihin.

* Lohjalla tarvetta suuriin väistötilöihin monen koulun ja päiväkodin osalta
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä

Lohjalla on todella monta sisäilmaongelmaisten koulun tuomaa ongelmaa, esimerkiksi väistötilojen puute.

Karstun koulun lapset saavat olla terveessä koulussa, Roution lapset saavat olla terveessä koulussa.

Ojamon lapset tarvitsevat välitöntä väistöä, kuinka järkevää ja mielekästä voi olla sulkea tervettä koulua? Roution koululla on tilaa, kyllä ja siellä on tilaa enemmän, jos karstulaiset lapset eivät siirry sinne.

 

 

Vaikka koulun rakenne- ja sisäilmatutkimuksissa ei sisäilmahaittaa löytynyt alakoulusta, väitetään joissain yhteyksissä, että koulussa on sisäilmaongelmaa. Raportissa oli toimenpide-ehdotuksia jonkun verran, mm talousrakennuksen peruskorjaus, mutta välttämättömät toimenpiteet eivät kustanna kaupungin ”laskemaa” 500 000 euroa. Sisäilmaraportissa todettiin, että koululla ei ole välitöntä sisäilmaongelmaa. Silti kaupungin kanta ainakin Länsi-Uusimaan mukaan oli, että koulussa on lievä sisäilmaongelma.

Länsi-Uusimaan artikkeli 9.4.2018

Olin valmistautunut vastaesitykseen jo lautakuntaan helmikuussa, mutta koska asiaa ei silloin käsitelty tulevan sisäilmatutkimuksen vuoksi, vastaesitys tehtiin kaupunginhallituksen kokouksessa ja valtuustossa se piti tehdä toukokuussa, kun Karstun koulun tulevaisuutta käsitellään. Esitys kuitenkin muuttui vielä viime hetkellä käytyäni useita keskusteluja useiden ryhmien edustajien kanssa. Meillä oli niin yhteneväiset vastaesitykset, että yhdistimme niitä ja toinen valtuutettu esitti vastaesityksen, sillä hän oli tehnyt sen jo lautakunnassamme siinä kokouksessa, johon itse olin estynyt osallistumasta.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he ovat sitoutuneet vastaesitykseni ehtoihin.

Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?

Lakkautusesitystä tehdessä ei ole tutkittu edellisten lakkautusten vaikutuksia niin lakkautettujen kuin vastaanottaneiden koulujenkaan oppilaisiin eikä heidän perheisiinsä. Ei ole tutkittu lakkautusten vaikutusta ympäristöön, eikä ole tuotettu laskelmia toteutuneista säästöistä. Materiaalia kyllä olisi. Mutta ei ole kuulemma ollut aikaa.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, anteeksi, toiminnot siirrettiin Oinolan kouluun, Oinolan oppilasmäärä kasvoi 47 oppilaalla. Silloin, kun vanhin koululaiseni aloitti Oinolassa seitsemän vuotta sitten, oli oppilasmäärä 143. Nyt oppilaita on yli 200. Vastaanottava koulu ei ollut vastaanottavassa kunnossa. Sisäilmaltaan ja kunnoltaan kyllä, mutta muut resurssit sitten ei. Opettajat tekivät töitä aivan äärirajoilla ja uupumusta oli näkyvillä, vaikka päällisin puolin yrittivät pitää kaiken kasassa.

Karstun lakkautusta puoltavat vetoavat siihen, että Roution uuteen kouluun menee helposti kaikki karstulaiset ja vielä enemmänkin, mutta uusien oppilaiden tullessa kouluun tulee järjestää ryhmäytymiset, yms. Oinolassa tehtiin kovasti töitä ryhmäytymispäivien kanssa, mutta oppilaat eivät saaneet tutustumispäivää, koska päätöksenteko viivästyi kesäkuuhun, eikä koulu ehtinyt järjestämään ennen koulun alkua tutustumista. Aluetoimikunta järjesti sijaistoimintana koulun alkua edeltävänä päivänä perheille tutustumispäivän ulkoleikkien parissa koulun pihalla.

Routiolla voi olla fyysisiä tiloja enemmän, mutta esimerkkitapausta käyttämässäni Oinolassa ei. Ensi syksynä koulujen alkaessa lähtee koulusta yksi kutosluokka, mutta tulee kaksi ykkösluokkaa, samoin seuraavana vuonna. Jo tänä vuonna on ongelma fyysisten luokkatilojen kanssa. Niitä ei ole. ”Emme me seinillä opeta, ja säästämme seinissä”, vai miten se olikaan Painetta tulee olemaan siihen, että 5-6 luokka tullaan siirtämään yläkoulun kiinteistöön. Se ei palvele ketään, kaikkein vähiten niitä 5-6 luokkalaisia. Koulumatkat joidenkin kohdalla ajallisesti ovat olleet toisinaan kohtuuttomia, bussimatkat joka päivä seisten, koska bussit liian täynnä. Lupaukset sisäilman laadun seuraamisesta ovat olleet, jos ei täyttä puppua, niin ainakin vain sanahelinää. Kukaan, ei vanhemmat eikä aluetoimikunta ainakaan tiedä niistä mitään, jos seurantaa on tehty.

Kun lakkautetaan koulu, ei se koske vain tätä vuotta, vaan sillä on pidempiaikaisia vaikutuksia molempien koulujen, niin lakkautettavan kuin vastaanottavankin koulujen perheiden elämään.

Karstun koulu on kylänsä sydän. Kannanottoja koulun puolesta oli tullut myös perheeltä, jolla vielä ei ole lapsia, mutta ovat muuttaneet juuri koulun vuoksi nimenomaan Karstulle. Pääkaupunkiseudun lähelle, maaseudulle, jossa on eloisa kyläyhteisö ja toimiva lähikoulu. Lohjan strategiassa OLI aiemmin maininta, että Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja maininta taisi nimenomaan olla elävä maaseutu. Eipä ole enää.

Asukaslähtöisyys ja rohkeus ovat niitä, joita tässäkin kaipaisi. Rohkeutta kuunnella asukkaita.

Sisäilmaongelmaisten koulujen aikana voisimme ottaa nyt mietintätauon. Hoidetaan ne oikeasti sairaat koulut, ei lähdetä ajojahtiin ja etsimään vikoja sieltä, missä niitä ei ole. Tai mitä jos tutkittaisikin oikeasti kaikki koulut? Ollaan tasavertaisia joka koulua kohtaan, jokainen koulu, jota ei ole tutkittu, sanotaan kolmeen-viiteen vuoteen, tutkittaisi nyt.

Elämme epätietoisuuden ja epävakauden aikaa. Mitä jos ihan hypoteettisesti pyöritellään ajatuksia. Voisiko epäillä kyläkoulujen ajojahtia? Kaupungin sisäistä lobbausta koulun lakkautuksen puolesta? Onko pelkoa siitä, että lakkautusesitys ei mene läpi?

Miksi epäilen asiaa?

1) Tammikuussa Karstun koululla oli tilaisuus, jossa käsiteltiin Karstun alueen opetuksen järjestämisen tulevasiuutta ja siitä tehtyä selvityksen luonnosta. Tilaisuudessa oli todella paljon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Ikinä, ei ikinä ole ollut näin monta luottamushenkilöä samaan aikaan paikalla. En voinut olla ihmettelemättä syytä tähän. Viime kaudella, kun kouluverkon selvityksessä oli kyse kymmenestä koulusta ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana olin läsnä jokaisessa vastaavanlaisessa tilaisuudessa, ei yhdessäkään ollut näin montaa luottamushenkilöä. Ei yhdessäkään. En voinut olla ihmettelemättä, mikä tekee Karstun koulun nyt sellaiseksi, että on tultu paikalle? Koulun jatkon vastustajia näin monta, mutta myös monta puolustajaa. Onko nyt luottamushenkilöt eri asenteella mukana? Vai onko tässä takana muutakin?

2) kaksi lautakuntaa on käsitellyt Karstun koulua ja yksi teki jo päätöksiäkin aiheesta kuulemisajan ollessa vielä kesken.

3) Kylän tulevaisuus ja elinehto on vaakalaudalla ja sen puolesta ja vastaan on vahvaa lobbausta. Varsinkin vastaan. Mikä lobbaajien motiivi on?

4) Kunnallispolitiikasta on tullut rumaa. Tai en tiedä, onko se aina ollut sitä, mutta nyt se on kaupantekoa ja suhmurointia.

valtuusto äänesti 2018

Punaisella he, jotka äänestivät koulun lakkautusta vastaan. 22-29 hävittiin.

Mä olen todella pettynyt. Ja pahoillani.

Faktat olivat koulun säilymisen puolella.

Ryhmäpuheenvuoroni alla.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvät kuntalaiset.

Sädesientä koulusta ei ole löytynyt, vaikka maanantain infossa niin erehdyksessä todettiinkin. Pahamaineiset PAH-yhdisteet, joita esiintyy lähes kaikkialla epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy yleensä puutavaran kyllästämisestä kreosiitilla ja tervapapereistahan sitä kreosiittia löytyi. Lopputuotoksen ei kuitenkaan todeta haihtuvan huoneenlämmössä, eikä voida  suoraan tulkita sisäilmahaitaksi. Sisätiloista otetuissa voc-ilmanäytteissä ei esiintynyt mittaushetkellä PAH-yhdisteitä. Mikrobinäytteiden tulos oli tavanomainen. Eli ihan oikeasti sisäilmaongelmasta koulua ei saatu kiinni.

Kuuden koulun lakkautuksen jälkeen voimme jo todeta ihan käytännöstä nähtyämme sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.  Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.

Viime vuonna eskarilaiseni ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti suuntaansa. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä. Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista.

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, saattaa koulumatkaan käytettävä aika olla. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen lain salliman 2,5 tuntia päivässä.  Hyrsylän koulun lakkautuksen jälkeen koulukyydit takkuilivat lähes koko lukuvuoden, oppilaat odottivat ja edelleen odottavat koulun pihalla, aamulla voivat odottaa lähes tunnin ja samoin iltapäivällä. Eikä tämä ole vain Nummella, myös Karjalohjalla odotellaan. Miksi Karstun kohdalla koulukuljetus onnistuisi paremmin? Koska on opittu?

Koulu on osa kylän identiteettiä, osa kiinteistön arvoa ja kiinteistön arvo laskee lähikoulun lakkautuksen myötä.

Valtakunnallinen ongelma, syntyvyyden väheneminen näkyy luonnollisesti, paitsi Uudellamaalla. Muuttoliike edelleen tuo lapsiperheitä Uudellamaalle. Miksi Lohja ei voisi olla yksi voittokunnista? Meidän tulee tehdä rohkeita ratkaisuja ja erilaisia ratkaisuja, jotta vetovoimaisuuteen näkyisi ja kuuluisi. Lohja on maaseutukaupunki, ja maaseutuyrittäjät ovat muutakin kuin ikääntyviä aikuisia. Maaseutu on ja toivottavasti pysyy. Maaseutu rikastuttaa, tukee kaupunkia ja kaupunki tukee maasetua, me molemmat tarvitsemme toisiamme. Nuoret perheet lähtevät, kun me voisimme saada niitä lisää.

Tarjotaan monimuotoinen kouluverkko, vaihtoehtoja perheille. Toisaalla upeita, moderneja kouluja, toisaalla pieniä ihastuttavia kyläkouluja.

Jos todella halutaan kääntää Lohjan muuttotappio muuttovoitoksi, tarvitaan kaikkien asukkaiden tyytyväisyyden lisäämistä ja maineen korjaamista. Ja sen ymmärtämistä, että pienistä puroista syntyy iso virta. Ei pidä kuvitella, että Karstun koulun lakkautus vaikuttaa vain nykyiseen 26:teen oppilaaseen. Esimerkikkinä eräs karstulainen perheyritys, joka on vuosien varrella antanut työharjoittelupaikan kahdelle nuorelle ja työpaikan neljälle nuorelle. Vaikka työt tehdään pääkaupunkiseudulla, he ovat aina työllistäneet vain lohjalaisia. Eräs heillä töissä ollut on sittemmin perustanut oman yrityksen Lohjalle ja työllistää sitä kautta jälleen lisää lohjalaisia. Jos tämä perhe muuttaisi, muuttaisi myös heidän yritystoimintansa. Eivätkä he varmasti ole ainoita tällaisia perheitä, vaan itse asiassa yrittäjyys on todella yleistä maaseudulla. Montako tällaista perhettä Lohjalla olisi varaa menettää?

Haluan vielä lukea teille lohjalaisen maalla asuvan koulun vuoksi paikkakunnalle muuttaneen viestin, jonka me kaikki olemme saaneet.

Ei tänne maalle halua kukaan muuttaa, jos kaikki palvelut lopetetaan. Uusia lapsiperheitä ja nuoria ei tule aluille, joilla eläminen on tehty mahdottomaksi esimerkiksi juuri liian pitkien koulumatkojen vuoksi. Siinä on sitten päättäjille ihmettelemistä, kun maanviljelijät ja karjatilanpitäjät eläköityvät eikä uusia jatkajia tiloille saada, kun elämästä on tehty liian hankalaa. Vai kuvitellaanko etteivät uudet tilanpitäjät saa lapsia, tai että he voivatkin elää syrjäytyneenä, yksinäisinä ja ilman kavereita. Suomessa tuotetaan jo nyt liian vähän esimerkiksi maitoa, ettei se riitä suomalaisten kulutukseen. Vai tuodaanko seuraavaksi kaikki kanalat, sikalat ja navetat kasvukeskuksiin myös? Se vasta oliskin näky. Ja viljapellot pitäisi jonkun osata kutistaa, että ne mahtuisivat Lohjan keskustaan kanssa.”

Monimuotoinen kouluverkko olisi vetovoimatekijä, joka nostaa Lohjan oikeasti metropolialueen rinnalle vaihtoehdoksi.

Tämän vuoksi kannatan valtuutettu Liimataisen esitystä

Puheenvuoroja käytettiin paljon. Puolesta ja vastaan. Moni puhui vetovoimasta ja siitä kuinka koulujen pitäisi olla moderneja ja kohdata tämän päivän tarpeet. Kuinka lähellä on uusi, moderni koulu, jossa on nykyaikaiset verkkoyhteydet (jollaiset on helppo saada myös Karstun kouluun). Huomauttaisin tässä myös siitä, että jokaisessa muussakin pykälässä kokouksessa puhuttiin vetovoimasta ja lyseosta puhuttaessa puhuttiin, ettei pedagogiikka tarvitse monumentteja eikä seiniä. Totesinkin yhdessä puheenvuorossani, että valikoidusti ei pedagogiikka tarvitse monumentteja, eikä seiniä. Se taisi vain olla liian vaikeasti sanottu, ettei sillä ymmärretty minun tarkoittavan sitä, että edellisessä pykälässä koulun lakkautusta perustellaan seinillä, mutta seuraavassa monumentin säilyttämistä perusteltiin samoilla seinien säilyttämisellä.

Koulun puolesta käytettiin siis monta puheenvuoroa ja käytin minäkin vielä yhden. Aloitin puheenvuoroni omalla muutollani, sillä moni oli käyttänyt puheenvuoronsa siihen, että oli kertonut omasta koulukokemuksestaan:

 

Alkuun totean, että me muutimme Nummi-pusulaan koulun ja läheisen lukion vuoksi.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he olisivat sitoutuneet kehittämään kylää.

Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?

Lakkautusesitystä tehdessä ei ole tutkittu edellisten lakkautusten vaikutuksia niin lakkautettujen kuin vastaanottaneiden koulujenkaan oppilaisiin eikä heidän perheisiinsä. Ei ole tutkittu lakkautusten vaikutusta ympäristöön, eikä ole tuotettu laskelmia toteutuneista säästöistä. Materiaalia kyllä olisi.

Vaikka näitä jo olemassa olevia tietoja ei ole analysoitu, kokemuksia on jo kertynyt runsaasti.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, anteeksi, toiminnot siirrettiin Oinolan kouluun, Oinolan oppilasmäärä kasvoi 47 oppilaalla. Silloin, kun vanhin koululaiseni aloitti Oinolassa seitsemän vuotta sitten, oli oppilasmäärä 143. Nyt oppilaita on yli 200. Vastaanottava koulu ei ollut vastaanottavassa kunnossa. Sisäilmaltaan ja kunnoltaan kyllä, mutta muut resurssit sitten ei. Opettajat tekivät töitä aivan äärirajoilla ja uupumusta oli näkyvillä, vaikka päällisin puolin yrittivät pitää kaiken kasassa.

Karstun lakkautusta puoltavat vetoavat siihen, että Roution uuteen kouluun menee helposti kaikki karstulaiset ja vielä enemmänkin, mutta uusien oppilaiden tullessa kouluun tulee järjestää ryhmäytymiset, yms. Oinolassa tehtiin kovasti töitä ryhmäytymispäivien kanssa, oppilaat eivät saaneet tutustumispäivää, koska päätöksenteko viivästyi kesäkuuhun, eikä koulu ehtinyt järjestämään ennen koulun alkua tutustumista. Eikä nytkään ehtisi.

Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta.

Tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Silloin tehtiin päätös, että koulua ei lakkauteta.

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Näin kouluvuoden lähestyessä loppuaan ja kaupungin pohtiessa jälleen yhden koulun lakkautusta, alkaa keskustelu koulukyydeistä. Toisilla on vaikea uskoa sitä, että matkallisesti lyhyeen koulumatkaan voi mennä aikaa jopa yhteensä yli sen lain salliman 2,5 tuntia.

Lohja kuuluu niihin kuntiin, jotka lähtökohtaisesti laskevat koulumatkat niin, että laki sallii 2,5 tuntia kestoksi. Näinhän laki sallii, mutta Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan kunta, joka näin tekee saattaa toimia lainvastaisesti soveltaessaan yksioikoisesti perusopetuslain maksimiaikoja ja jättää muun lainsäädännön huomiotta.

Lehtola muistuttaa, että perusopetus on laissa määritelty lähipalveluksi ja se tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman lyhyitä.

Opetus on myös järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

— Herkässä kasvuiässä olevien pienten oppilaiden lisääntyvä istuttaminen 2,5 tuntia päivittäin koulukyydissä on edesvastuutonta. Tällainen ei ole lasten ihmisarvon mukaista, Lehtola sanoo. (https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/66d1abc1-245f-4040-9b22-a7dcd6cbfc37) (tässä haastattelussa kyse Etelä-Savon kouluverkosta)

 

Koulujen lakkautuslaskelmissa ei useinkaan osata tai haluta huomioida kyytikustannusten kasvua. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen kuljetushinta oppilasta kohden onkin kymmenessä vuodessa kasvanut 900 eurosta 1 600 euroon.

— Kun koulujen lakkautukset eivät tuottaneet toivottuja säätöjä, kunnat ovat säästösyistä optimoineet kuljetusreittejä. Reittien yhdistäminen tarkoittaa käytännössä oppilaiden koulumatkoihin kuluvan ajan pitenemistä entisestään.

Alakoululaisen koulumatka saa kestää päivässä korkeintaan 2,5 tuntia ja yläkoululaisella kolme tuntia.

 

Länsi-Uusimaa julkaisi 24.4.2018 mielipidekirjoitukseni aiheesta:

L-U 24.4.2018

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden. Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?

JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?

Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.

Viime vuonna eskarilaiseni ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.

Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.

Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien. Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen lain salliman 2,5 tuntia päivässä. Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.

Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.

Lotta Paakkunainen

Puheenjohtaja

Lokova ry

 

Päiväkotien sisäilma huolettaa – pyyntö päästä terveisiin tiloihin ei ole liikaa vaadittu, eihän?

Sisäilmaongelmat tarvitsevat upeita vanhempia näkyäkseen. Ongelmia ei voi ratkoa, jos ne lakaistaan maton alle ja unohdetaan. Päiväkotien sisäilmaongelmat ovat liian kauan olleet muiden sisäilmaongelmien varjossa.

saukkolan päiväkoti
Saukkolan päiväkoti (kuva Elina Laiho)

Perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…

Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.

Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.

Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?

Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?

Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.

Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.

Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet

  • Pusulan päiväkoti
  • Päiväkoti Eulaalia Karjalohjalla
  • Vieremän päiväkoti
  • Muijalan päiväkoti

Kaikkien näiden raportit löytyvät osoitteesta http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=3208&alasivu=3208&kieli=246

Päiväkodit tarvitsevat rohkeita vanhempia, jotka tuovat ongelmille kasvot. Jotka tuovat todellisuuteen ja tietoisuuteemme ongelmien laajuuden.

Tässä Länsi-Uusimaan artikkeli Saukkolan päiväkodin tilanteesta vanhempien näkökulmasta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/623664-saukkolan-paivakodin-sisailma-huolestuttaa-vanhempia

Hyvä vanhemmat!

Haastattelussa vanhemmat kertovat pienten lastensa pitkittyneistä oireista, lääkitysten huolestuttavasta määrästä ja toiveestaan saada lapset terveeseen tilaan. Tällaista toivetta ei pitäisi edes joutua esittämään.

”– Nuorin lapsistani, hieman alle 2-vuotias, on ollut päiväkodin aloitettuaan lähes koko ajan kipeänä. Yskä alkoi kaksi kuukautta siitä, kun hän meni vuosi sitten päiväkotiin. Jokaisen flunssan jälkeen hänelle on jäänyt pitkä limainen yskä, joka on jatkunut viikkoja. Hän on joutunut syömään huolestuttavan paljon astmalääkkeitä ikäänsä ja kokoonsa nähden. Lääkäri suositteli, että ottaisin lapsen pois hoidosta. Nyt, kun hän on ollut lähes neljä viikkoa päiväkodista pois, astmalääkkeiden määrän on voinut puolittaa ja yskä on hävinnyt. Dramaattinen muutos. Lapsen terveys on tärkeinä, mutta taloudellisesti nykyinen tilanteemme on hankala, Koskela kertoo. ”

 

250 miljoonaa litraa sisäilmaa

Maaliskuussa 2018 Sisäilmaseminaarissa vierailleen tanskalaisen professorin Pawel Wargockin mukaan ihmiset altistuvat elämänsä aikana noin

  • 35 000 kilolle ruokaa
  • 87 600 litralle vettä
  • 250 miljoonalle litralle sisäilmaa.

Lukujen perusteella sisäilman laatuun ei vieläkään kiinnitetä riittävästi huomiota.

Toisaalta hyviäkin merkkejä jo on. Esimerkkinä vaikkapa Oulun ja Tampereen Yliopistot.

Tampereen tavoin Oulussa Yliopiston rakennusosasto ja ammattikorkeakoulu lähtevät yhteistyöhön ja professorihaut käynnistyvät.

Vuonna 2019 on tarkoitus saada myös kolmas koulutusohjelma, elinkaari- ja talotekniikka, jonka professuurin tehtäviä juuri määritellään.

”Opintosuuntaan on suunniteltu liitettäväksi sisäilma-asioihin ja rakennusterveyteen liittyvät opinnot”, koulutusalajohtaja Jukka Hiltunen kertoo. Opetuksesta on tulossa varsin poikkitieteellinen, sillä siinä halutaan hyödyntää myös yliopiston lääketieellistä osaamista.

https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/tampereella-ja-oulussa-rakennusteekkarit-ja-amk-opiskelijat-yhdistavat-opetustaan-2018-ja-2019-syksylla/

Toinen loistoesimerkki on, että kaupungeissa on alettu heräämään todellisuuteen ja esimerkiksi Turku palkkaa sisäilmapäällikön (https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/tku00-07-13-18)

sisäilmapäällikön tehtävänä on vastata kaupungin sisäilmatyöstä ja siihen liittyvien prosessien kehittämisestä sekä vastata osaltaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta. Sisäilmapäällikkö toimii mm. sisäilmaan liittyvien hankkeiden asiantuntijana ja osallistuu hankkeiden korjaussuunnittelutehtäviin sekä toimialojen sisäilmatyöryhmiin.

Lohjalla tätä tointa hoitaa kehitysjohtaja, Nummi-Pusulan entinen kunnanjohtaja.

 

Hyvistä merkeistä huolimatta edelleen painolastinamme on se, että aina välillä huomaa, että vieläkin sisäilmaongelmien kohdalla puhutaan usein homekohteista. Aina kohteista ei hometta löydy, vaikka sisäilmaongelmaa on todettu ja oireista kärsitään.

Miksi kuivasta ilmasta ja villapölystä kärsivien ääni katoaa, ei kuulu?

Yksi mahdollinen vastaus on se, että Suomessa pidetään kosteutta liian kalliina. Monissa maissa ilmanvaihdolle on asetettu kosteusvaatimus, mutta meillä se on kallista. Mineraalivillakuitujen vaikutus selvitettiin jo 1990-luvulla, HYKS todensi silmä-, hengitystieoireet  ja työselostuksiin tuli vaatimus, ettei paljasta, pinnoittamatonta kuitupintaa saa olla kosketuksissa ilmanvaihtoilman kanssa ja TalotekniikkaRYL:ssä esitettiin selkeitä vaatimuksia kuitujen irtoamisen estämiseksi. Näin ollen kuituongelmien piti olla selvitetty ja takana. Onko näistä luistettu?

Hyvän sisäilmaston tekemiseen liittyvät asiat tiedetään. Tiedetään, mitä pitäisi ja miten pitäisi tehdä. Silti usein niin ei tehdä. Vedetään vähän sinnepäin ja tehdään liian nopeasti. Laitetaan vähän halvempaa materiaalia, jätetään vähän tekemättä. Ei se haittaa, jos on vähän vaan märkä, ei se ole kuin kostea. Se nyt niin nuukaa ole. Säästetään.

Esimerkkejä rakentamisajan laiminlyönneistäkin on liian monta. Eristeet ovat puutteellisia, laitetaan sateessa kastuneet villat seinään, jätetään salaojat tekemättä, tai jätetään ne kesken, laitetaan muovimatto märän betonin päälle jnejne.

Eristeen kastuminen on hyvin otollinen tilanne homeelle, ja lisäksi se romahduttaa lämmönvarauskyvyn. Mineraalivillan tyyppihyväksyntäkosteus on 0,5 prosenttia, eli se ei oikeastaan saisi olla märkää (mutta ihan sama hei).

Kuinka monen päiväkodin tai koulun lattiaan muovimatto on laitettu märän betonin päälle? Kuinka monen päiväkodin tai koulun seinään on tungettu märkä eristevilla? Kuinka monen päiväkodin tai koulun ilmanvaihtokoneisto ei ole tarkoitettu päiväkotikäyttöön?

Kukaan ei ota vastuuta.

Vastuunkantoa ei saisi kuulemma huudella, se on turhaa jälkikäteen. Siitä ei ole hyötyä. Totta. Siitä ei ole hyötyä altistuneille, siitä ei ole apua uusien tilojen tai väistötilojen saamisessa, mutta siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa. Jos laiminlyö velvollisuuksiaan , jonka vuoksi tuhannet sairastuvat, eikö siitä pitäisi tulla seurauksia?

 

 

 

 

 

 

 

 

Varhaiskasvatus tutuksi – teemaviikko

 

VoudinpuistoSain kutsun Lastentarhanopettajaliiton ja Kuntaliiton järjestämällä teemaviikolla tutustua varhaiskasvatuksen arkeen. Kutsu tuli Kartononpuiston ja Voudinpuiston päiväkotien johtajalta ja mielelläni otin kutsun vastaan.

Lisää teemaviikosta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/varhaiskasvatus-tutuksi-kuntapaattajille-teemaviikko-12-1632018

Kävin aluksi tutustumassa Kartanonpuiston päiväkotiin ja sain todella hienon ja hyvän tietopaketin heidän toimistaan, alueestaan ja päiväkodistaan.

Sen jälkeen sain opastuksen Voudinpuiston päiväkotiin ja lapset esittelivät jääkristallejaan, liukumäkeään ja juteltiin kivoista jutuista ja nimistämme. Molemmissa päiväkodeissa oltiin erittäin iloisia siitä, että otin kutsun vastaan ja he vastasivat mielellään kysymyksiini.

Se on selvää, että edelleen mielestäni varhaiskasvatuksessa tehdään maailman tärkeintä työtä, kuten olen todennut omien lasteni ollessa päivähoidossa. He ovat korvaamaton osa perheiden elämää, joskus jopa selkä- ja tukiranka.

Varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä, ellei tärkein, on olla lapselle läsnä. Näissä päiväkodeissa oli ihanaa nähdä, miten paljon lapset saivat syliä, kuinka aikuinen pysähtyi kuuntelemaan ja kuinka heidän vahvuuksiaan tuettiin. Toinen tärkeä varhaiskasvatuksen tehtävä on olla perheelle läsnä ja puuttua varhain ja lempeästi, jos huomaavat jotain erityistä, jotain jossa perhe tarvitsee tukea.

Tässä vaiheessa lapsen elämää lempeä puuttuminen on tärkeintä ennaltaehkäisyä ja voi vaikuttaa lapsen koko elämään ja minäkuvaan.

Tällä hetkellä osa nuoristamme on pahasti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet.

Ennaltaehkäisevä perhetyö jo lapsen ollessa hyvinkin pieni säästäisi pidemmällä ajanjaksolla myös yhteiskunnan varoja, saati sitten mitä se tarkoittaa nuoren elämässä.

Sanotaan, että yksi varhaiskasvatukseen laitettu euro tulee seitsemänkertaisena takaisin. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maksut-pois-ja-ilmaiseksi-varhaiskasvatus-vaikuttaa-ihmisen-elamaan-vuosikymmenia/

Kansainvälinen tutkimus on viime vuosikymmeninä korostanut voimakkaasti varhaiskasvatuksen tärkeyttä, jotta lapsi menestyisi myöhemmin koulussa ja ansiotyössä sekä saavuttaisi hyvän elämän. Esimerkiksi taloustieteen Nobelilla palkittu James Heckman on valtavan, monitieteisen tutkimusprojektinsa lopputuloksena päätynyt toteamaan, että mitä aiemmin lapsi ja varsinkin huono-osainen lapsi pääsee ammattitaitoisen kasvatuksen piiriin, sitä parempi. Mikään myöhempi koulutus ei kompensoi niitä menetyksiä, joita ensimmäisinä elinvuosina tapahtuu.

Samoja teemoja on tutkittu viime vuosina paljon eri maissa ja eri tieteenaloilla. Kunnollisen varhaiskasvatuksen on havaittu vaikuttavan ihmisen elämään vuosikymmenien ajan. Tulokset ilmenevät muun muassa parempana terveytenä, laajempana opiskeluna, korkeampina ansiotuloina ja vähäisempinä sosiaalisina ongelmina. Kasvatusinvestoinnin elinikäinen tuottavuus lasketaan huikeaksi.

Näiden tutkimustulosten vastaanottaminen on ollut Suomessa vaikeaa. Intohimoisesti talouteen suhtautuvat hallituksemmekin ovat enemmän kiinnostuneita varhaiskasvatuksen säästöistä kuin investoinnista kansakunnan tulevaisuuteen.

Monet ajattelevat vielä 2000-luvulla, että kuka tahansa neljätoistavuotias tyttö riittää lapsen hoitajaksi. 3–5-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen ei ole Suomessa sentään EU:n vähäisintä; vuonna 2012 takana olivat Kreikka, Kypros, Puola ja Slovakia.

Suomen erikoisuus on, että se maksaa vielä esikouluikäistenkin vanhemmille siitä, että palvelu jätetään käyttämättä. Tuskin ketään yllättää, että ulkopuolelle jää nimenomaan pienituloisten perheiden lapsia. Raha tänään käteen on vahva vaikuttaja. Mitä mittava sosiaalisen investoinnin laiminlyönti merkitsee Suomen tulevaisuudelle, sitä on kummastellut myös OECD.

Varhaiskasvatuksen seurauksia koskevien tutkimustulosten pitäisi mullistaa perinteinen ymmärryksemme koulutuksen maksuperusteista. Nimenomaan varhaiskasvatuksen tulisi olla ilmainen ja kaikkien saavutettavissa.

En tarkoita, etteikö muunkin koulutuksen maksuttomuus ole arvokasta. Maksuttomuus tasoittaa reilulla tavalla lähtökohtia, avaa yksilöille mahdollisuuksia, vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä ja tuottaa sosiaalista liikkuvuutta.

Järkevä valtio tarjoaisi noin kahden vuoden iästä lähtien, kouluikään asti, kaikille maksutonta puolipäiväistä varhaiskasvatusta. Sen sisältö muuntuisi vähitellen leikkimisestä kohti oppimista. Aivan erityisesti valtio pitäisi huolta siitä, että maahanmuuttajien sekä muiden haavoittuvassa sosiaalisessa asemassa olevien vanhempien lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen. Ei liikaa takamatkaa ennen kouluikää.

Puolipäiväinen esikoulu ei ole ratkaisu päivähoitokysymykseen. Päivähoitoa tarvitaan joka tapauksessa vanhempien työn tai opiskelun mahdollistamiseksi ja toisinaan kotikasvatuksen täydentämiseksi. Palvelusta laskutetaan nykyäänkin niiltä, jotka sitä tarvitsevat ja pystyvät siitä maksamaan.

Onko varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille utopiaa, liian kallista? Tuskin, sillä Suomessa lastenhoidon kustannusten BKT-osuus on suunnilleen sama kuin Ranskassa, joka laittaa kaikki 3–5-vuotiaat esikouluun ja jossa pikkulasten päivähoito on paljon yleisempää kuin Suomessa.

Kirjoittaja Jorma Sipilä on Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin emeritusprofessori.

Kartanonpuisto

Sain hyvin paljon evästyksiä ja terveisiä eteenpäin vietäväksi. Kiitos vielä ihanasta kutsusta ja mielettämän kivasta ja mielenkiintoisesta päivästä!