Tag Archives: koulun lakkautus

Koulu on kylän sydän. Se on käynyt selväksi Karstun koulun tulevaisuutta käsitellessä. Karstulaiset olivat todella aktiivisia ja paljon kuntaan ja päättäjiin yhteydessä. Se, jos mikä kertoo sitoutumisesta kylän ja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Kuinka tällainen toiminta saataisi käännettyä voimavaraksi kaupungille? Ei ainakaan lyttäämällä, vaan kuuntelemalla.

Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Tuolloin valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta. Silti tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Valtuustohan päätti, että koulua ei lakkauteta. Eikä siitä päätöksestä ole kuin kolmisen vuotta aikaa.

Tällaisen päätöksen jälkeen sitä luulisi, että esimerkiksi tuntikehystä olisi sen päätöksen mukaan arvioitu ja laskettu niin, että se riittäisi, mutta ei. Jälleen on kuultu, kuinka pienten koulujen ylläpito kiristää tuntikehystä muualla.

Miksi tuntikehystä ei ole sitten tarpeeksi kaikille niiden päätösten perusteella, joita on jo tehty?

Karstun koulun lakkautusta on perusteltu myös sillä, että Roution koulussa on tilaa ja sillä, että Roution koulua suunnitellessa laskettiin myös karstun lapset sinne.

Tänä koulujen sisäilmaongelmien päivinä meidän tulisi katsoa jokainen vaihtoehto, kääntää joka kivi, että saamme lapsemme terveisiin kouluihin.

* Lohjalla tarvetta suuriin väistötilöihin monen koulun ja päiväkodin osalta
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä

Lohjalla on todella monta sisäilmaongelmaisten koulun tuomaa ongelmaa, esimerkiksi väistötilojen puute.

Karstun koulun lapset saavat olla terveessä koulussa, Roution lapset saavat olla terveessä koulussa.

Ojamon lapset tarvitsevat välitöntä väistöä, kuinka järkevää ja mielekästä voi olla sulkea tervettä koulua? Roution koululla on tilaa, kyllä ja siellä on tilaa enemmän, jos karstulaiset lapset eivät siirry sinne.

Vaikka koulun rakenne- ja sisäilmatutkimuksissa ei sisäilmahaittaa löytynyt alakoulusta, väitetään joissain yhteyksissä, että koulussa on sisäilmaongelmaa. Raportissa oli toimenpide-ehdotuksia jonkun verran, mm talousrakennuksen peruskorjaus, mutta välttämättömät toimenpiteet eivät kustanna kaupungin ”laskemaa” 500 000 euroa. Sisäilmaraportissa todettiin, että koululla ei ole välitöntä sisäilmaongelmaa. Silti kaupungin kanta ainakin Länsi-Uusimaan mukaan oli, että koulussa on lievä sisäilmaongelma.

Länsi-Uusimaan artikkeli 9.4.2018

Olin valmistautunut vastaesitykseen jo lautakuntaan helmikuussa, mutta koska asiaa ei silloin käsitelty tulevan sisäilmatutkimuksen vuoksi, vastaesitys tehtiin kaupunginhallituksen kokouksessa ja valtuustossa se piti tehdä toukokuussa, kun Karstun koulun tulevaisuutta käsitellään. Esitys kuitenkin muuttui vielä viime hetkellä käytyäni useita keskusteluja useiden ryhmien edustajien kanssa. Meillä oli niin yhteneväiset vastaesitykset, että yhdistimme niitä ja toinen valtuutettu esitti vastaesityksen, sillä hän oli tehnyt sen jo lautakunnassamme siinä kokouksessa, johon itse olin estynyt osallistumasta.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he ovat sitoutuneet vastaesitykseni ehtoihin.

Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?

Lakkautusesitystä tehdessä ei ole tutkittu edellisten lakkautusten vaikutuksia niin lakkautettujen kuin vastaanottaneiden koulujenkaan oppilaisiin eikä heidän perheisiinsä. Ei ole tutkittu lakkautusten vaikutusta ympäristöön, eikä ole tuotettu laskelmia toteutuneista säästöistä. Materiaalia kyllä olisi. Mutta ei ole kuulemma ollut aikaa.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, anteeksi, toiminnot siirrettiin Oinolan kouluun, Oinolan oppilasmäärä kasvoi 47 oppilaalla. Silloin, kun vanhin koululaiseni aloitti Oinolassa seitsemän vuotta sitten, oli oppilasmäärä 143. Nyt oppilaita on yli 200. Vastaanottava koulu ei ollut vastaanottavassa kunnossa. Sisäilmaltaan ja kunnoltaan kyllä, mutta muut resurssit sitten ei. Opettajat tekivät töitä aivan äärirajoilla ja uupumusta oli näkyvillä, vaikka päällisin puolin yrittivät pitää kaiken kasassa.

Karstun lakkautusta puoltavat vetoavat siihen, että Roution uuteen kouluun menee helposti kaikki karstulaiset ja vielä enemmänkin, mutta uusien oppilaiden tullessa kouluun tulee järjestää ryhmäytymiset, yms. Oinolassa tehtiin kovasti töitä ryhmäytymispäivien kanssa, mutta oppilaat eivät saaneet tutustumispäivää, koska päätöksenteko viivästyi kesäkuuhun, eikä koulu ehtinyt järjestämään ennen koulun alkua tutustumista. Aluetoimikunta järjesti sijaistoimintana koulun alkua edeltävänä päivänä perheille tutustumispäivän ulkoleikkien parissa koulun pihalla.

Routiolla voi olla fyysisiä tiloja enemmän, mutta esimerkkitapausta käyttämässäni Oinolassa ei. Ensi syksynä koulujen alkaessa lähtee koulusta yksi kutosluokka, mutta tulee kaksi ykkösluokkaa, samoin seuraavana vuonna. Jo tänä vuonna on ongelma fyysisten luokkatilojen kanssa. Niitä ei ole. ”Emme me seinillä opeta, ja säästämme seinissä”, vai miten se olikaan Painetta tulee olemaan siihen, että 5-6 luokka tullaan siirtämään yläkoulun kiinteistöön. Se ei palvele ketään, kaikkein vähiten niitä 5-6 luokkalaisia. Koulumatkat joidenkin kohdalla ajallisesti ovat olleet toisinaan kohtuuttomia, bussimatkat joka päivä seisten, koska bussit liian täynnä. Lupaukset sisäilman laadun seuraamisesta ovat olleet, jos ei täyttä puppua, niin ainakin vain sanahelinää. Kukaan, ei vanhemmat eikä aluetoimikunta ainakaan tiedä niistä mitään, jos seurantaa on tehty.

Kun lakkautetaan koulu, ei se koske vain tätä vuotta, vaan sillä on pidempiaikaisia vaikutuksia molempien koulujen, niin lakkautettavan kuin vastaanottavankin koulujen perheiden elämään.

Karstun koulu on kylänsä sydän. Kannanottoja koulun puolesta oli tullut myös perheeltä, jolla vielä ei ole lapsia, mutta ovat muuttaneet juuri koulun vuoksi nimenomaan Karstulle. Pääkaupunkiseudun lähelle, maaseudulle, jossa on eloisa kyläyhteisö ja toimiva lähikoulu. Lohjan strategiassa OLI aiemmin maininta, että Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja maininta taisi nimenomaan olla elävä maaseutu. Eipä ole enää.

Asukaslähtöisyys ja rohkeus ovat niitä, joita tässäkin kaipaisi. Rohkeutta kuunnella asukkaita.

Sisäilmaongelmaisten koulujen aikana voisimme ottaa nyt mietintätauon. Hoidetaan ne oikeasti sairaat koulut, ei lähdetä ajojahtiin ja etsimään vikoja sieltä, missä niitä ei ole. Tai mitä jos tutkittaisikin oikeasti kaikki koulut? Ollaan tasavertaisia joka koulua kohtaan, jokainen koulu, jota ei ole tutkittu, sanotaan kolmeen-viiteen vuoteen, tutkittaisi nyt.

Elämme epätietoisuuden ja epävakauden aikaa. Mitä jos ihan hypoteettisesti pyöritellään ajatuksia. Voisiko epäillä kyläkoulujen ajojahtia? Kaupungin sisäistä lobbausta koulun lakkautuksen puolesta? Onko pelkoa siitä, että lakkautusesitys ei mene läpi?

Miksi epäilen asiaa?

1) Tammikuussa Karstun koululla oli tilaisuus, jossa käsiteltiin Karstun alueen opetuksen järjestämisen tulevasiuutta ja siitä tehtyä selvityksen luonnosta. Tilaisuudessa oli todella paljon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Ikinä, ei ikinä ole ollut näin monta luottamushenkilöä samaan aikaan paikalla. En voinut olla ihmettelemättä syytä tähän. Viime kaudella, kun kouluverkon selvityksessä oli kyse kymmenestä koulusta ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana olin läsnä jokaisessa vastaavanlaisessa tilaisuudessa, ei yhdessäkään ollut näin montaa luottamushenkilöä. Ei yhdessäkään. En voinut olla ihmettelemättä, mikä tekee Karstun koulun nyt sellaiseksi, että on tultu paikalle? Koulun jatkon vastustajia näin monta, mutta myös monta puolustajaa. Onko nyt luottamushenkilöt eri asenteella mukana? Vai onko tässä takana muutakin?

2) kaksi lautakuntaa on käsitellyt Karstun koulua ja yksi teki jo päätöksiäkin aiheesta kuulemisajan ollessa vielä kesken.

3) Kylän tulevaisuus ja elinehto on vaakalaudalla ja sen puolesta ja vastaan on vahvaa lobbausta. Varsinkin vastaan. Mikä lobbaajien motiivi on?

4) Kunnallispolitiikasta on tullut rumaa. Tai en tiedä, onko se aina ollut sitä, mutta nyt se on kaupantekoa ja suhmurointia.

Punaisella he, jotka äänestivät koulun lakkautusta vastaan. 22-29 hävittiin.

Mä olen todella pettynyt. Ja pahoillani.

Faktat olivat koulun säilymisen puolella.

Ryhmäpuheenvuoroni alla.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvät kuntalaiset.

Sädesientä koulusta ei ole löytynyt, vaikka maanantain infossa niin erehdyksessä todettiinkin. Pahamaineiset PAH-yhdisteet, joita esiintyy lähes kaikkialla epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy yleensä puutavaran kyllästämisestä kreosiitilla ja tervapapereistahan sitä kreosiittia löytyi. Lopputuotoksen ei kuitenkaan todeta haihtuvan huoneenlämmössä, eikä voida  suoraan tulkita sisäilmahaitaksi. Sisätiloista otetuissa voc-ilmanäytteissä ei esiintynyt mittaushetkellä PAH-yhdisteitä. Mikrobinäytteiden tulos oli tavanomainen. Eli ihan oikeasti sisäilmaongelmasta koulua ei saatu kiinni.

Kuuden koulun lakkautuksen jälkeen voimme jo todeta ihan käytännöstä nähtyämme sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.  Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.

Viime vuonna eskarilaiseni ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti suuntaansa. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä. Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista.

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, saattaa koulumatkaan käytettävä aika olla. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen lain salliman 2,5 tuntia päivässä.  Hyrsylän koulun lakkautuksen jälkeen koulukyydit takkuilivat lähes koko lukuvuoden, oppilaat odottivat ja edelleen odottavat koulun pihalla, aamulla voivat odottaa lähes tunnin ja samoin iltapäivällä. Eikä tämä ole vain Nummella, myös Karjalohjalla odotellaan. Miksi Karstun kohdalla koulukuljetus onnistuisi paremmin? Koska on opittu?

Koulu on osa kylän identiteettiä, osa kiinteistön arvoa ja kiinteistön arvo laskee lähikoulun lakkautuksen myötä.

Valtakunnallinen ongelma, syntyvyyden väheneminen näkyy luonnollisesti, paitsi Uudellamaalla. Muuttoliike edelleen tuo lapsiperheitä Uudellamaalle. Miksi Lohja ei voisi olla yksi voittokunnista? Meidän tulee tehdä rohkeita ratkaisuja ja erilaisia ratkaisuja, jotta vetovoimaisuuteen näkyisi ja kuuluisi. Lohja on maaseutukaupunki, ja maaseutuyrittäjät ovat muutakin kuin ikääntyviä aikuisia. Maaseutu on ja toivottavasti pysyy. Maaseutu rikastuttaa, tukee kaupunkia ja kaupunki tukee maasetua, me molemmat tarvitsemme toisiamme. Nuoret perheet lähtevät, kun me voisimme saada niitä lisää.

Tarjotaan monimuotoinen kouluverkko, vaihtoehtoja perheille. Toisaalla upeita, moderneja kouluja, toisaalla pieniä ihastuttavia kyläkouluja.

Jos todella halutaan kääntää Lohjan muuttotappio muuttovoitoksi, tarvitaan kaikkien asukkaiden tyytyväisyyden lisäämistä ja maineen korjaamista. Ja sen ymmärtämistä, että pienistä puroista syntyy iso virta. Ei pidä kuvitella, että Karstun koulun lakkautus vaikuttaa vain nykyiseen 26:teen oppilaaseen. Esimerkikkinä eräs karstulainen perheyritys, joka on vuosien varrella antanut työharjoittelupaikan kahdelle nuorelle ja työpaikan neljälle nuorelle. Vaikka työt tehdään pääkaupunkiseudulla, he ovat aina työllistäneet vain lohjalaisia. Eräs heillä töissä ollut on sittemmin perustanut oman yrityksen Lohjalle ja työllistää sitä kautta jälleen lisää lohjalaisia. Jos tämä perhe muuttaisi, muuttaisi myös heidän yritystoimintansa. Eivätkä he varmasti ole ainoita tällaisia perheitä, vaan itse asiassa yrittäjyys on todella yleistä maaseudulla. Montako tällaista perhettä Lohjalla olisi varaa menettää?

Haluan vielä lukea teille lohjalaisen maalla asuvan koulun vuoksi paikkakunnalle muuttaneen viestin, jonka me kaikki olemme saaneet.

Ei tänne maalle halua kukaan muuttaa, jos kaikki palvelut lopetetaan. Uusia lapsiperheitä ja nuoria ei tule aluille, joilla eläminen on tehty mahdottomaksi esimerkiksi juuri liian pitkien koulumatkojen vuoksi. Siinä on sitten päättäjille ihmettelemistä, kun maanviljelijät ja karjatilanpitäjät eläköityvät eikä uusia jatkajia tiloille saada, kun elämästä on tehty liian hankalaa. Vai kuvitellaanko etteivät uudet tilanpitäjät saa lapsia, tai että he voivatkin elää syrjäytyneenä, yksinäisinä ja ilman kavereita. Suomessa tuotetaan jo nyt liian vähän esimerkiksi maitoa, ettei se riitä suomalaisten kulutukseen. Vai tuodaanko seuraavaksi kaikki kanalat, sikalat ja navetat kasvukeskuksiin myös? Se vasta oliskin näky. Ja viljapellot pitäisi jonkun osata kutistaa, että ne mahtuisivat Lohjan keskustaan kanssa.”

Monimuotoinen kouluverkko olisi vetovoimatekijä, joka nostaa Lohjan oikeasti metropolialueen rinnalle vaihtoehdoksi.

Tämän vuoksi kannatan valtuutettu Liimataisen esitystä

Puheenvuoroja käytettiin paljon. Puolesta ja vastaan. Moni puhui vetovoimasta ja siitä kuinka koulujen pitäisi olla moderneja ja kohdata tämän päivän tarpeet. Kuinka lähellä on uusi, moderni koulu, jossa on nykyaikaiset verkkoyhteydet (jollaiset on helppo saada myös Karstun kouluun). Huomauttaisin tässä myös siitä, että jokaisessa muussakin pykälässä kokouksessa puhuttiin vetovoimasta ja lyseosta puhuttaessa puhuttiin, ettei pedagogiikka tarvitse monumentteja eikä seiniä. Totesinkin yhdessä puheenvuorossani, että valikoidusti ei pedagogiikka tarvitse monumentteja, eikä seiniä. Se taisi vain olla liian vaikeasti sanottu, ettei sillä ymmärretty minun tarkoittavan sitä, että edellisessä pykälässä koulun lakkautusta perustellaan seinillä, mutta seuraavassa monumentin säilyttämistä perusteltiin samoilla seinien säilyttämisellä.

Koulun puolesta käytettiin siis monta puheenvuoroa ja käytin minäkin vielä yhden. Aloitin puheenvuoroni omalla muutollani, sillä moni oli käyttänyt puheenvuoronsa siihen, että oli kertonut omasta koulukokemuksestaan:

Alkuun totean, että me muutimme Nummi-pusulaan koulun ja läheisen lukion vuoksi.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he olisivat sitoutuneet kehittämään kylää.

Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?

Lakkautusesitystä tehdessä ei ole tutkittu edellisten lakkautusten vaikutuksia niin lakkautettujen kuin vastaanottaneiden koulujenkaan oppilaisiin eikä heidän perheisiinsä. Ei ole tutkittu lakkautusten vaikutusta ympäristöön, eikä ole tuotettu laskelmia toteutuneista säästöistä. Materiaalia kyllä olisi.

Vaikka näitä jo olemassa olevia tietoja ei ole analysoitu, kokemuksia on jo kertynyt runsaasti.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, anteeksi, toiminnot siirrettiin Oinolan kouluun, Oinolan oppilasmäärä kasvoi 47 oppilaalla. Silloin, kun vanhin koululaiseni aloitti Oinolassa seitsemän vuotta sitten, oli oppilasmäärä 143. Nyt oppilaita on yli 200. Vastaanottava koulu ei ollut vastaanottavassa kunnossa. Sisäilmaltaan ja kunnoltaan kyllä, mutta muut resurssit sitten ei. Opettajat tekivät töitä aivan äärirajoilla ja uupumusta oli näkyvillä, vaikka päällisin puolin yrittivät pitää kaiken kasassa.

Karstun lakkautusta puoltavat vetoavat siihen, että Roution uuteen kouluun menee helposti kaikki karstulaiset ja vielä enemmänkin, mutta uusien oppilaiden tullessa kouluun tulee järjestää ryhmäytymiset, yms. Oinolassa tehtiin kovasti töitä ryhmäytymispäivien kanssa, oppilaat eivät saaneet tutustumispäivää, koska päätöksenteko viivästyi kesäkuuhun, eikä koulu ehtinyt järjestämään ennen koulun alkua tutustumista. Eikä nytkään ehtisi.

Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta.

Tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Silloin tehtiin päätös, että koulua ei lakkauteta.