No nyt on tutkittu. Karstun koululla tehtiin kattava sisäilma- ja kuntokartoitus.
Kuitenkin jotenkin se, että lautakunnan kokouksen esityslistalla mainitaan, ettei sisäilma vaikuta päätökseen, vei pohjaa ja vielä enemmän uskottavuutta kaupungin toimista ja vähän pontta myös sisäilmatutkimuksen kyseenalaistamiseen.
Karstulaiset ovat olleet todella aktiivisia ja paljon kuntaan ja päättäjiin yhteydessä. Se, jos mikä kertoo sitoutumisesta kylän ja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Kuinka tällainen toiminta saataisi käännettyä voimavaraksi kaupungille? Ei ainakaan lyttäämällä, vaan kuuntelemalla.
Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta.
Tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Valtuusto päätti, että koulua ei lakkauteta.
Tällaisen päätöksen jälkeen sitä luulisi, että esimerkiksi tuntikehystä olisi sen päätöksen mukaan arvioitu ja laskettu niin, että se riittäisi, mutta ei. Jälleen on kuultu, kuinka pienten koulujen ylläpito kiristää tuntikehystä muualla.
Miksi tuntikehystä ei ole sitten tarpeeksi kaikille niiden päätösten perusteella, joita on jo tehty?
* Lohjalla tarvetta suuriin väistötilöihin monen koulun ja päiväkodin osalta
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä
Lohjalla on todella monta sisäilmaongelmaisten koulun tuomaa ongelmaa, esimerkiksi väistötilojen puute.
Karstun koulun lakkautusta on perusteltu myös sillä, että Roution koulussa on tilaa ja sillä, että Roution koulua suunnitellessa laskettiin myös karstun lapset sinne.
Tänä koulujen sisäilmaongelmien päivinä meidän tulisi katsoa jokainen vaihtoehto, kääntää joka kivi, että saamme lapsemme terveisiin kouluihin.
Karstun koulun lapset saavat olla terveessä koulussa, Roution lapset saavat olla terveessä koulussa.
Ojamon lapset tarvitsevat välitöntä väistöä, kuinka järkevää ja mielekästä voi olla sulkea tervettä koulua? Roution koululla on tilaa, kyllä ja siellä on tilaa enemmän, jos karstulaiset lapset eivät siirry sinne.
Karstun sisäilma pähkinänkuoressa
- hiilidioksidipitoisuudet eivät nouse yli asumisterveysliiton suosituksia (1150 korkeampi kuin ulkoilmassa) -> ikkunatuuletus tuntien välillä suositellaan
- Mikrobinäytteiden tulos tavanomainen, kerhotilassa otettu näyte ainoa, jossa viittaa vaurioon ja vahva viittaus vaurioon sekä tila 202 (eteinen) heikko viite vauriosta
- Pah( esiintyy lähes kaikkialla epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy yleensä puutavaran kyllästämisestä kreosiitilla ja tervapapereistahan sitä kreosiittia löytyi. Lopputuotoksen ei kuitenkaan todeta haihtuvat huoneenlämmössä. )tervapapereista otetuissa näytteissä oli korkeita pah-pitoisuuksia (ei voida suoraan sanoa olevan sisäilmahaitta)
- Tvoc(haihtuvat orgaaniset yhdisteet)-pitoisuudet tavanomaisia
- Hiiriä tavattu keittiössä (jopa 27 kpl 🙂 ) karkottaminen ääni on häiritsevä, oppimistiloissa ei saisi esiintyä
- Poikien WC:ssä haisee öljy
- Tyttöjen WC:ssä mikrobiperäinen haju
- Mikrobinäytteiden otolla pyrittiin selvittämään mikrobien lajistoa, ei vaurioiden sijaintia
- Luokan 101 lämmönjärjestelmä tulisi tarkistaa
- Luokissa 17-23 astetta
- Alakoulun ryömintatilan kissaluukkuja suljettu pysyvästi
Siinä olivat ne pahimmat. Eli ei saatu sisäilmatutkimuksilla koulua kiinni.
Toimenpide-ehdotuksia oli jonkun verran, mm talousrakennuksen peruskorjaus, mutta välttämättömät toimenpiteet eivät kustanna kaupungin ”laskemaa” 500 000 euroa. Sisäilmaraportissa todettiin, että koululla ei ole välitöntä sisäilmaongelmaa. Silti kaupungin kanta ainakin Länsi-Uusimaan mukaan oli, että koulussa on lievä sisäilmaongelma.
Olin valmistautunut vastaesitykseen jo lautakuntaan helmikuussa, mutta koska asiaa ei silloin käsitelty tulevan sisäilmatutkimuksen vuoksi, vastaesitys tullaan tekemään kaupunginhallituksen kokuksessa ja valtuustossa toukokuussa, kun Karstun koulun tulevaisuutta käsitellään. Esitys saattaa hieman vielä muuttua, mahdollisesti oppilasmäärän määrittelyllä.
Vastaesitys Karstu:
- Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
- Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
- Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim. (koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)
Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret
Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he ovat sitoutuneet vastaesitykseni ehtoihin.
Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?
Lotta Paakkunainen 