kuluerä – Lotta Paakkunainen

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Lapsiystävälliselle Lohjalle lapsi on vain kuluerä

Näin tulee tulkita, sillä kun kaupungin päättäjiä ja johtoa edustava taho kirjoittaa ja puhuu siitä, että lapsi maksaa liikaa, ainakin enemmän, mitä keskivertokuntalainen maksaa kunnallisveroa, sanoo, että lapsi on kallis. Toki me kaikki sen tiedämme. Lapset maksavat yhteiskunnalle ja perheelle.

Kaupunkia edustava taho on kirjoittanut, että yksi alakoululainen maksaa kunnalle 6000-7000 euroa/vuosi. Päiväkoti-ikäinen maksaa vielä enemmän. Kaupungin tavoitteena on 500 asukkaan muuttovoitto, mutta jos heillä on lapsia, menee heidän tuomat verot suoraan heille järjestettäviin palveluihin.

Mä en ymmärrä. Kaupungin pääasiallinen tehtävä on JÄRJESTÄÄ PALVELUJA ASUKKAILLEEN. Kai.

Lohjan kaupunkistrategian voidaan sanoa siis tästä hetkestä muuttuneen.

Lohja on Asukkaiden Lohja, ainakin kaupunkistragiassa

Lohjan kaupunkistrategian arvot 2017-2025

Ei tänne tarvita muuttoa, ei ainakaan lapsiperheitä. Lohjan ihanneasukas on kuusikymppinen, jonka lapset ovat jo aikuisia. Kuusikymppinen, joka muuttaisi vaikkapa sinne pikkukylälle, josta on viimeinen palvelu, eli koulu, lakkautettu. Asukas voi asua siellä, niin kauan kun käy töissä. Eläkkeellä on sitten taas vain kuluerä. Kallis sekin. Kunhan ei valita. Ei tee oikaisuvaatimuksia, eikä herranenaika vaadi mitään! Ainakaan palvelua.

Muut pääkaupunkiseudun kehyskunnat kaipaavat muuttajia, muuttakaa siis sinne, Lohja ei kaipaa teitä. Olette vain kuluerä. Heippa.

Sillä aikaa, kun odotetaan aikoja parempia, leikataan, lakkautetaan ja surkutellaan ja odotetaan parempaa.

Huhuu! Uutinen sulle, joka odottelet: NIITÄ EI TULE. Ei lakkauttamalla, eikä surkuttelemalla. Niitä tulee kehittämällä, parantamalla.

Työpaikkoja ei luoda sillä, että uhataan lakkauttaa, tai huononnetaan palveluja. Uusia asukkaita ei houkutella pääkaupunkiseudun ulkopuolen huonoimmalla palvelulla, tai suurimmilla kouluilla (joissa on huono, sairastuttava sisäilma)

Miten voi kunta kehittyä, jos sen asukkaita ajatellaan ja kohdellaan tai heistä puhutaan vain kuluerinä?

Miten voi ihminen, joka saa elantonsa näistä lapsista, puhua heistä kuluerinä?

Miten voi tekopyhyyttä puolustella?

Lohja on itse hakeutunut Unicefin lapsiystävällinen kunta-hankkeeseen. Kuinka voi olla lapsiystävällinen, jos ajattelee lapsia vain kulueränä?

Ehkä olen ymmärtänyt väärin, kuulen sitä hyvin usein. Että siis ymmärrän väärin, tai etten ymmärrä ollenkaan. Ehkä se lapsiystävällisyys tarkoittaakin juuri sitä, että koska niitä lapsia on vähän, on se lapsiystävällisyys sitä, että niihin pistetään paljon rahaa.

Miten voi hurskastelua jatkaa?

Minkä vuoksi haaskataa rahaa esimerkiksi kaupungin markkinointiin, jos tänne ei haluta uusia asukkaita? Ihan turhaa rahanmenoahan se on. ”Tulkaa tänne, kunhan teillä ei ole lapsia, ette ole sairaita, ette sairastu, ettekä vanhene. Ettekä ainakaan valita.”

Jälleen unohdetaan lapsista ja nuorista puhuttaessa, että he myös tuovat. Ei vain huolta ja murhetta, onnea ja rakkautta, vaan myös tuloja, valtionosuuksia esimerkiksi. Toiset kunnat kilpailevat nuorista, haluavat heidät opiskelemaan kuntaansa. Ei me.

Kaupungilla ei osata laskea pidemmälle (eikä edes lähelle). Säästöistä puhuttaessa puhutaan aina ainoastaan lyhyen tähtäimen säästöistä, niistä millä luullaan säästävän nyt (eikä se ole edes säästöä). Koululakkautuksista ja säästöistä puhuttaessa usein puhutaan siitä kuuluisasta ”sisäisestä vuokrasta”, puhutaan diipadaapaa, puhutaan puppua. Virtuaalisäästöistä.

Sisäinen vuokra — Lähde: ylitarkastaja Kari Lehtola

Usein kuulee sanottavan viranhaltijoiden ja toisten luottamushenkilöiden suusta, että ”kerro sitten sinä, mistä säästettäisi?” Olen kertonut ja ehdottanut moneen kertaan, mutta se menee kuuroille korville. Olen sanonut, että pitäisi laskea oikein. Pitäisi ennakoida oikein. Kun on tiedossa, mitä laskuja on tulossa ja laskutus on myöhässä, pitää kysyä laskujen perään, eikä odottaa, että ”ei ne ehkä laskuta”. Yllätyksiä ei juurikaan tule, kun osaa laskea oikein. Toki niitä yllättäviäkin tilanteita aina tulee, mutta ne ovat pienempiä, jos edes osaan on osattu varautua. Kuten esim niihin, joista tiedetään. Palkat pitää laskea oikein. Pitää osata ja muistaa maksaa eläkkeet ja muut palkkojen sivukulut. Laskettaessa arvioita ei voi ”unohtaa” laskea mukaan monen sadan tuhannen vuokria tilaelementeistä. Niitä ei vaan voi unohtaa. ”Hups, sattuuhan sitä.”

Tämän päivän kuluerät eivät ole meidän lapsemme, ne ovat kyllä jotain muita.

Lapsista kasvaa niitä aikuisia, jotka joskus vuorostaan maksavat niitä veroja ja huolehtivat vanhemmistaan ja iäkkäistä. Jos me jätämme heidät heitteille, ajamme pois, eivät he tule takaisin. Me tarvitsemme lapsia, me tarvitsemme nuoria. Todennäköisesti enemmän kuin he meitä.

Lapsiystävällinen kunta. Vain hallintoa – nyt ei enää edes sitä.