Lapsiasiainhenkilöhaaste

Haluaisin vielä palata lapsiasiainhenkilövalintoihin ja lautakuntamme haasteeseen muille lautakunnille. Haastoimme siis vetovoima- ja palvelutuotantolautakunnat valitsemaan keskuudestaan lapsiasiainhenkilön.

Lapsiasiahenkilön valitseminen on yksi tapa edistää lasten oikeuksia Lohjalla. Lapsiasiahenkilö sitoutuu edistämään lasten ja nuorten oikeuksia omalla toiminnallaan muistaen aina huomioida lasten ja nuorten näkökulman erilaisissa päätöksentekofoorumeissa sekä arjessa.

Karkkilantienoo-lehti oli hienosti uutisoinut aiheesta 2.10.2018 ilmestyneessä lehdessään ja haastatellut lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan haastamien lautakuntien (palvelutuotanto- ja vetovoimalautakunta) puheenjohtajia aiheesta.

Haastattelussa molemmat puheenjohtajat vaikuttavat empiviltä ja miettiväisiltä. On hyvä asia, että haastetta pohditaan ja mietitään sen tuomia mahdollisuuksia ja velvotteita.

-Kaikkien luotamushenkilöiden pitää olla lapsiasiahenkilöitä. Luottamushenkilöiden tulee ajaa kaikkien kaupunkilaisten asioita tasapuolisesti; pitää olla lapsiystävällinen, työikäystävällinen ja ikäihmisystävällinen, ihan tasapuolisesti. (palvelutuotantolautakunnan pj, Pirjo-Leena Forsström /Karkkilantienoo 2.10.2018)

Tässä lautakunnan puheenjohtaja on oikeassa. Käytännössä vaan asioita punnitessa ja päätöksiä valmistellessa ja tehdessä usein voi unohtua tai jäädä lapsinäkökulma. Siksi on tärkeää, että on nimetty henkilö tuomaan lapsiasia esille. On tärkeää, että pysähdytään miettimään, onko lasten näkökulma tai tarpeet muistettu tai huomioitu.

Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa, mutta voidaan joku lautakunnan jäsenistä valita lapsiasiainhenkilöksi. En tosin vielä tiedä mitä käytännön vaikutusta sillä olisi lautakunnan toimintaan. (vetovoimalautakunnan pj, Juhana Salmenpohja/Karkkilantienoo 2.10.2018)

On totta, että lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus ja he tuovat tärkeää nuoren näkökulmaa asioihin, silti tämän lisäksi on tärkeää, että aikuinen ajattelee lapsen etua ja tuo sen esiin ja pohdituttaa lautakuntaa vaikkapa lapsivaikutuksen arvioinnista. Onko sitä tehty, olisiko se tarpeellinen ja miten se voisi vaikuttaa päätettävään asiaan, millä tavalla asian päätösesitys voisi vaikuttaa lapsen arkeen.

On tärkeää, että lapsiystävällinen kunta huolehtii omalta osaltaan kansallisen, yli vaalikausien ulottuvan lapsistrategian toteuttamisesta ja muistamisesta myön kunnallisessa päätöksenteossa. Lapsistrategian mukaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa tulee edistää. Lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi lasten kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Taustalla on huoli siitä, että Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia. Lapsiperheet ovat yleensä pitkäaikaisia kaupunkilaisia, jotka pääsääntöisesti haluavat vakaat olot lapsilleen.

Lapsiasiainhenkilövalinnat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/21/lapsiasiainhenkilovalinnat/

Lapsiasiainhenkilövalinnat

Viime lautakunnan kokouksessa yksi päätettävä asiakohta oli lapsiasiainhenkilö. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sen tekee jännäksi, että jokaisen lautakunnan jäsenen olettaisi ensisijaisesti ajattelevan lapsen etua. Kuten luonnollisesti tässä lautakunnassa onkin.

Lapsiasiavaltuutetun keskeisimpänä tehtävänä on vahvistaa lasten asemaa yhteiskunnassa, Lohjan lapsiasiahenkilön keskeisimpänä tehtävänä on vahvistaa lasten asemaa Lohjalla.

Lapsiasiahenkilön valitseminen on yksi tapa edistää lasten oikeuksia Lohjalla. Lapsiasiahenkilö sitoutuu edistämään lasten ja nuorten oikeuksia omalla toiminnallaan muistaen aina huomioida lasten ja nuorten näkökulman erilaisissa päätöksentekofoorumeissa sekä arjessa. Lapsiasiahenkilö voi osallistua erilaisiin tapahtumiin, koulutus- ja edustustilaisuuksiin sekä osallistua lapsiystävällisemmän Lohjan toiminnan suunnitteluun ja ideointiin.

 

Olin tutustunut asiaan jo ennen lautakunnan kokousta ja pohdin, mitä voisi lapsiasianhenkilö tehdä meidän lautakunnassamme ja mitkä voisivat olla perusteet sille, että koetaan henkilön olevan soveltuva ko henkilöksi.

Mietin perusteita omalle valinnalleni:

  • MLL Nummen paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen vuoteen 2014
  • Uusien vauvaperheiden rotina-kassia vastaavan kipinä-kassin kerääminen Nummen, Pusulan ja Sammatin uusille perheille vuosina 2009-2011
    (Kipinä-kassi sisälsi tietoa esim unen tärkeydestä, ravitsemusvinkkejä esim Piltiltä, tuttipullonäytteitä, pipoja, potkupukuja, d-vitamiiininäytteitä, pituusmitta, jne)
  • Lähidemokratian kouluverkon vaikuttajaraadin kokoaja ja puheenjohtaja vuoteen 2015,
  • Kantanut huolta lasten liikenneturvallisuudesta ja siksi jakanut kymmenettä vuotta heijastimia tai heijastinliivejä Nummen ja Pusulan alueen eskareille ja ekaluokkalaisille
  • Vaikuttaminen Oilaantien kevyenliikenteenväylän rakentamiseen
  • Lokova ry:n puheenjohtaja
  • Viiden lapsen äiti ja kolmen äitipuoli
  • Suomen Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2016 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali kultaristein ansioista lasten ja nuorten hyväksi tekemästä työstä
  • Pyrkii edelleen ajattelemaan ensimmäisenä lasten etua

Lautakunta esitti lapsiasianhenkilöksi kahta henkilöä, minua ja puheenjohtajaamme, Jani Melingiä. Molemmat olimme kiinnostuneita.

Puhuimme asiasta ja tulimme tulokseen, että olisi todella hyvä, että olisi kaksi henkilöä, tulisi kahta näkökulmaa, isältä ja äidiltä, kaupunkikeskustan ja reuna-alueiden näkökulmaa. Lisäksi etuna se, että voi peilata ajatuksiaan toisen kanssa.

Jani on kauan toiminut nuorten kanssa vapaaehtoistoiminnassa sekä työssään. Hänen ansionsa tällä saralla ovat kiistattomat ja hän ajattelee aina lasten etua ensimmäisenä ja pyrkii löytämään ratkaisun, jossa lapsi/nuori on keskiössä.

Meidän lautakuntamme lapsiasiainhenkilö voisi lähinnä tuoda lapsivaikutusten arviointia enemmän esille ja toimia lähinnä lautakunnan ulkopuolella lasten edun ja hyvinvoinnin esiintuojina ja muistuttajina. Ja tuoda enemmän Lohjan myönteisiä tekoja lasten hyvinvoinnin eteen ja pyrkiä Unicefin lapsiystävällinen kunta- maininnan konkretisoimiseen.

Lautakunta teki päätöksen, että lautakunnassamme on kaksi lapsiasiainhenkilöä, Jani ja minä. Kiitän luottamuksesta ja innolla odotan, että pääsemme tositoimiin suunnittelemaan ja tekemään.

Lapsiystävälliselle Lohjalle lapsi on vain kuluerä

Näin tulee tulkita, sillä kun kaupungin päättäjiä ja johtoa edustava taho kirjoittaa ja puhuu siitä, että lapsi maksaa liikaa, ainakin enemmän, mitä keskivertokuntalainen maksaa kunnallisveroa, sanoo, että lapsi on kallis. Toki me kaikki sen tiedämme. Lapset maksavat yhteiskunnalle ja perheelle.

Kaupunkia edustava taho on kirjoittanut, että yksi alakoululainen maksaa kunnalle 6000-7000 euroa/vuosi. Päiväkoti-ikäinen maksaa vielä enemmän. Kaupungin tavoitteena on 500 asukkaan muuttovoitto, mutta jos heillä on lapsia, menee heidän tuomat verot suoraan heille järjestettäviin palveluihin.

Mä en ymmärrä. Kaupungin pääasiallinen tehtävä on JÄRJESTÄÄ PALVELUJA ASUKKAILLEEN. Kai.

Lohjan kaupunkistrategian voidaan sanoa siis tästä hetkestä muuttuneen.

Ei tänne tarvita muuttoa, ei ainakaan lapsiperheitä. Lohjan ihanneasukas on kuusikymppinen, jonka lapset ovat jo aikuisia. Kuusikymppinen, joka muuttaisi vaikkapa sinne pikkukylälle, josta on viimeinen palvelu, eli koulu, lakkautettu. Asukas voi asua siellä, niin kauan kun käy töissä. Eläkkeellä on sitten taas vain kuluerä. Kallis sekin. Kunhan ei valita. Ei tee oikaisuvaatimuksia, eikä herranenaika vaadi mitään! Ainakaan palvelua.

Muut pääkaupunkiseudun kehyskunnat kaipaavat muuttajia, muuttakaa siis sinne, Lohja ei kaipaa teitä. Olette vain kuluerä. Heippa.

Sillä aikaa, kun odotetaan aikoja parempia, leikataan, lakkautetaan ja surkutellaan ja odotetaan parempaa.

Huhuu! Uutinen sulle, joka odottelet: NIITÄ EI TULE. Ei lakkauttamalla, eikä surkuttelemalla. Niitä tulee kehittämällä, parantamalla.

Työpaikkoja ei luoda sillä, että uhataan lakkauttaa, tai huononnetaan palveluja. Uusia asukkaita ei houkutella pääkaupunkiseudun ulkopuolen huonoimmalla palvelulla, tai suurimmilla kouluilla (joissa on huono, sairastuttava sisäilma)

Miten voi kunta kehittyä, jos sen asukkaita ajatellaan ja kohdellaan tai heistä puhutaan vain kuluerinä?

Miten voi ihminen, joka saa elantonsa näistä lapsista, puhua heistä kuluerinä?

Miten voi tekopyhyyttä puolustella?

Lohja on itse hakeutunut Unicefin lapsiystävällinen kunta-hankkeeseen. Kuinka voi olla lapsiystävällinen, jos ajattelee lapsia vain kulueränä?

Ehkä olen ymmärtänyt väärin, kuulen sitä hyvin usein. Että siis ymmärrän väärin, tai etten ymmärrä ollenkaan. Ehkä se lapsiystävällisyys tarkoittaakin juuri sitä, että koska niitä lapsia on vähän, on se lapsiystävällisyys sitä, että niihin pistetään paljon rahaa.

Miten voi hurskastelua jatkaa?

Minkä vuoksi haaskataa rahaa esimerkiksi kaupungin markkinointiin, jos tänne ei haluta uusia asukkaita? Ihan turhaa rahanmenoahan se on. ”Tulkaa tänne, kunhan teillä ei ole lapsia, ette ole sairaita, ette sairastu, ettekä vanhene. Ettekä ainakaan valita.”

Jälleen unohdetaan lapsista ja nuorista puhuttaessa, että he myös tuovat. Ei vain huolta ja murhetta, onnea ja rakkautta, vaan myös tuloja, valtionosuuksia esimerkiksi. Toiset kunnat kilpailevat nuorista, haluavat heidät opiskelemaan kuntaansa. Ei me.

Kaupungilla ei osata laskea pidemmälle (eikä edes lähelle). Säästöistä puhuttaessa puhutaan aina ainoastaan lyhyen tähtäimen säästöistä, niistä millä luullaan säästävän nyt (eikä se ole edes säästöä). Koululakkautuksista ja säästöistä puhuttaessa usein puhutaan siitä kuuluisasta ”sisäisestä vuokrasta”, puhutaan diipadaapaa, puhutaan puppua. Virtuaalisäästöistä.

Sisäinen vuokra
Lähde: ylitarkastaja Kari Lehtola

Usein kuulee sanottavan viranhaltijoiden ja toisten luottamushenkilöiden suusta, että ”kerro sitten sinä, mistä säästettäisi?” Olen kertonut ja ehdottanut moneen kertaan, mutta se menee kuuroille korville. Olen sanonut, että pitäisi laskea oikein. Pitäisi ennakoida oikein. Kun on tiedossa, mitä laskuja on tulossa ja laskutus on myöhässä, pitää kysyä laskujen perään, eikä odottaa, että ”ei ne ehkä laskuta”. Yllätyksiä ei juurikaan tule, kun osaa laskea oikein. Toki niitä yllättäviäkin tilanteita aina tulee, mutta ne ovat pienempiä, jos edes osaan on osattu varautua. Kuten esim niihin, joista tiedetään. Palkat pitää laskea oikein. Pitää osata ja muistaa maksaa eläkkeet ja muut palkkojen sivukulut. Laskettaessa arvioita ei voi ”unohtaa” laskea mukaan monen sadan tuhannen vuokria tilaelementeistä. Niitä ei vaan voi unohtaa. ”Hups, sattuuhan sitä.”

Tämän päivän kuluerät eivät ole meidän lapsemme, ne ovat kyllä jotain muita.

Lapsista kasvaa niitä aikuisia, jotka joskus vuorostaan maksavat niitä veroja ja huolehtivat vanhemmistaan ja iäkkäistä. Jos me jätämme heidät heitteille, ajamme pois, eivät he tule takaisin. Me tarvitsemme lapsia, me tarvitsemme nuoria. Todennäköisesti enemmän kuin he meitä.

Lapsiystävällinen kunta. Vain hallintoa – nyt ei enää edes sitä.

Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelma – vanhempien kirjelmä

Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelmat: Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat

Sitowise Oy:n toteuttamassa kosteus- ja sisäilmateknisessä tutkimuksessa Saukkolan päiväkodin tiloissa todettiin sisäilmaongelmia, joista kerrottiin lasten vanhemmille päiväkodissa 26.2.2018 järjestetyssä infotilaisuudessa. Saukkolan päiväkodissa on tällä hetkellä 56 lasta ja 12 hoitajaa.

Tutkimuksen mukaan mm.

  • päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön.
  • Ilmanvaihtokoneen piippu toimii vuorotellen ulko- ja jäteilmakanavana, jolloin ilmavirrat pääsevät sekoittumaan.
  • Ilmamäärien mittauksissa havaittiin puutteita eikä ilmanvaihto ole riittävä rakennuksessa oleskelevien henkilöiden määrään nähden.
  • Ilman sekoittuminen tutkituissa tiloissa oli pääosin puutteellista.
  • Tulosten mukaan tilat ovat alipaineiset ympärivuorokautisesti. Tämä mahdollistaa epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan rakenteissa olevien epätiiveyksien kautta eli ilman virtaussuunta on ulkoa sisään päin.
  • Päiväkodin alapohjassa ei havaittu kapillaarikatkoa tai kapillaarikerrosta. Näin ollen alapuolelta nouseva kosteus tiivistyy muovimaton alapintaan, koska muovimatto ei läpäise vesihöyryä.
  • Muovimatto ja liima-aines on reagoinut kemiallisesti kosteuden kanssa ja kaikkien näytteiden 2-etyyli-1-heksanoli arvot ylittivät viitearvot.
  • Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu rakennuksen salaojitusta. Salaojien puuttuminen tai tukkeutuminen lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.
  • Ulkoseinän höyrynsulku ei ole täysin tiivis ja mahdolliset ulkoseinien epäpuhtaudet voivat kulkeutua rakennuksen sisäilmaan.
  • Vanhan puolen ulkoseinien tuuletus havaittiin puutteelliseksi. Nykyistä seinärakennetta voidaan pitää riskirakenteena.
  • Sokkelirakenne havaittiin paikoin matalaksi, mikä saattaa lisätä ulkoseinien kosteusrasitusta.
  • Yläpohjan kartoituksen yhteydessä havaittiin aistinvaraisesti aluskatteessa sekä runkorakenteissa runsaasti kosteuden aiheuttamia jälkiä, mikrobivaurioita ja lisäksi aluskate on paikoin revennyt.
  • Aluskatteen vaurioiden kautta mahdolliset vesivuodot pääsevät yläpohjan lämmöneristeeseen vaurioittaen sitä.
  • Höyrynsulkumuovi havaittiin epätiiviiksi läpivientien kohdalta. Rakennuksen ollessa alipaineinen on mahdollista, että mahdolliset yläpohjan eristetilan epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan ja saattavat heikentää sisäilman laatua.
  • Päiväkodista otetuista näytteistä löydettiin mm. cladosporiumia, joka on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa.
  • Näytteistä löydettiin myös Aspercillus penicilloidesia. Aspergillus-suvun homeet ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Cladosporium ja aspergilluslajit ovat allergisoivia.

Korjataanko vai rakennetaanko uusi?

Meille vanhemmille ja huoltajille on tiedotettu, että akuuteimmat korjaustoimenpiteet päiväkodissa tehdään tulevaan kesään mennessä. Lohjan kaupungin Hyvinvointi-toimiala aloittaa välittömästi tarveselvityksen, jonka tiimoilta ensimmäinen tapaaminen on 13.3. Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.

Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolan päiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.

26.2. pidetyssä tilaisuudessa yhtenä väistötilavaihtoehtona esiin nousi esimerkiksi Koisjärven koulu.

Jokainen uusi päivä sisäilmaltaan epäterveessä päiväkodissa on liikaa, koska lapset ja hoitajat altistuvat lisää. Myös hoitajat oireilevat, mutta heitä on kielletty puhumasta asiasta vanhempien kanssa. Mikäli valtuusto päätyy uuden päiväkodin rakentamiseen, haluaisimme myös korostaa, että alueella on kasvava tarve ilta- tai vuorohoitoa tarjoavalle päiväkodille, jollainen puuttuu entisen Nummi-Pusulan alueelta kokonaan. Vanhempien vuorotyöt ovat monessa perheessä arkipäivää ja aiheuttavat lastenhoidon suhteen erikoisjärjestelyjä, koska alueella ei ole tarjolla päivähoitoa kuin kello 17.30 asti. Ilta- tai vuorohoitoa tarjoava päiväkoti lisäisi alueen kilpailukykyä lapsiperheiden asuinpaikkavaihtoehtona.

 

Terve sisäilma on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus

Osalla Saukkolan päiväkodissa hoidossa olevista lapsista on jatkuvasti silmä-, nenä-, keuhko- ja korvaoireita: astmaa, korvatulehduksia, poskiontelontulehduksia, jatkuvaa yskää, hengityksen rohinaa, keuhkokuumeita, infektiokierteitä, ihottumaa, väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, lämpöilyä, ylivilkkautta ja niin edelleen.

Osalla lapsista oireilu on alkanut tai pahentunut Saukkolan päiväkodissa ja nämä asiat pystytään lasten lukemattomien lääkärikäyntien perusteella helposti todistamaan. Osalla lapsista oireet helpottavat, kun he ovat olleet pidemmän aikaa pois päiväkodista. Pahimmat ongelmat Saukkolan päiväkodissa vaivaavat kaikkein pienimpien eli 1-3 -vuotiaiden Peukaloisten puolta. Juurikin nämä pienimmät ovat myös niitä, jotka konttaavat lattioilla ja hengittävät mm. muovimattojen hajoamishöyryjä keuhkoihinsa. Epäterveestä sisäilmasta johtuen perusterveet lapset syövät suuret määrät lääkkeitä, koska heidän elimistössään on käynnissä jatkuva puolustustila näkymätöntä taudinaiheuttajaa eli epätervettä sisäilmaa vastaan. Jatkuva antibioottien syöminen alentaa lasten oman immuunipuolustusjärjestelmän kyvyn taistella taudinaiheuttajia vastaan lähelle nollaa. Lisäksi esimerkiksi astmalääkkeissä käytetty kortisoni hidastaa lasten pituuskasvua. Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS).

Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää. Terve sisäilma on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus. Jokaisella on oikeus sisäilmaltaan terveelliseen toimintaympäristöön. Huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on Suomessa useita tuhansia. Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu 100 000–200 000 lasta ja nuorta. Kerran saatu altistus ja terveyshaitta saattaa vaikuttaa koko loppuelämään. Meidän Saukkolan päiväkodissa olevien lasten vanhempien ja huoltajien huoli lastemme terveydestä on valtavan suuri. Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun hän aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin. On huolestuttavaa, jos lapsen terveyden edelle menevät eurot.

Yllä oleva teksti on päiväkodin vanhempien kirjelmä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenille, valtuutetuille, kaupunginhallituksen jäsenille sekä asiasta vastaaville viranhaltijoille. Toimitin kirjelmän lautakunnan jäsenille vanhempien toiveesta.

Olen miettinyt päiväkodin lapsia ja heidän perheitään, varsinkin heitä, jotka eivät voi olla enää päiväkodin tiloissa siksi, että tila on sairastuttanut heidät.

Jokainen päivä on liikaa. Lokakuuhun on noin 214 vuorokautta. Toki osan tästä ajasta ollaan kotona, lomalla, pois päiväkodista, mutta se ei voi olla lähtökohta, että osan ajasta ollaan terveessä ympäristössä, lasten pitäisi saada olla terveessä tilassa kokoajan.

Ja jos käy, kuten yleensä, eli väistö tai uuden tilan käyttöönotto viivästyy, 214 vuorokautta on pian 250, 365…. jokainen päivä on liikaa. Jokainen päivä altistutaan.

Kaikki lapset eivät voi olla Saukkolan päiväkodin tiloissa.

Pahimmat ongelmat ovat pienten, eli 1-3 vuotiaiden puolella. Juuri siellä puolella, jotka ovat kaikkein alttiimpia, joilla riski sairastua on suurin. Joilla mahdollisuus elinikäisiin vaurioihin on valtavin.

 

Lapset tarvitsevat väistöä pian. Eikä vasta 214 vuorokauden kuluttua.

56 lasta odottaa

Lapsiystävällistä

Lohjasta on tullut yksi niistä yhdeksästä kaupungista tai kunnasta, jotka ovat saaneet Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. On se hienoa. Oikeasti. Olin kyllä aivan varma, ettei Lohja saa sitä, mutta silloin en tiennyt, että lapsiystävällisyyttäkin voi katsoa monelta kantilta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/599695-lohjalle-kiitosta-lapsiystavallisyydesta-aiemmin-lapsiystavallinen-kunta#.WmAjsXxbgR1.twitter

Vuonna 2014 esitettiin valtuustoaloitteessa, että Lohja hakisi Suomen Unicefilta lapsiystävällinen kunta – tunnustusta. Ohjelmaan Lohja hakeutui vuonna 2016, kun koululakkautuksista ja lukion lakkautuksesta oli jo päätetty.

Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.

Kunta siis itse arvioi omia tekojaan  ja Unicef niiden perusteella myöntää tunnustuksen.

Millainen kunta on lapsiystävällinen?

Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan sitä, että lapsen oikeudet toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

• Lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

• Sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä.

Suomen UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malli perustuu kansainväliseen esikuvaan (Child Friendly City), jota UNICEF on toteuttanut vuodesta 1996. Suomalainen malli kehitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa 2012–2013. UNICEF ottaa malliin uusia kuntia vuosittain (lähde Unicef Suomi)

 

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta-projektiesittely/

ehkä Unicef voisi miettiä uudestaan kriteerejään. Vai onko tällä tarkoituksena se, että hallinnon kautta alkaa teot?

Lapsiystävällisyys ei siis tarkoita sitä, että esimerkiksi 11 kilometrin koulumatka 8 vuotiaalla ei kestä 1,5 tuntia. Tai että kaupunki ei pitäisi  lähtökohtanaan koulukuljetuksia suunnitellessaan sitä, että perusopetuslain mukaan koulumatka voi kestää 2,5 tuntia.

Otetaanpa koulumatkasta yksi esimerkki. Jos Karstun koulu lakkautetaan ja lapset siirtyvät Routionmäen kouluun:

Jos Karstulta lähtee koululainen kahdeksaksi Routiolle (koulu alkaa 8.15) kouluun  lähtee bussi noin klo 7.10. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa on lähdettävä kävelemään noin kilometrin matkaa viimeistään 6.50 koska pysäkillä on oltava hyvissä ajoin. Routiolla bussi on 7.30.

Lapsille jää 45 minuuttia aikaa ennenkuin koulu alkaa.

Koulu puolestaan päättyy Routiolla 13.15 tai tasan 14.00. Yhtä kehnosti vuoroja tulee kotiinpäin Karstulle. Jos pääset 13.15 lähtee bussi klo 14.05. Jos pääset kahdelta et ehdi 14.05 bussiin vaan odotat klo 15.15 bussia.

Oletetaan, että koulu alkaa klo 8.15 ja päättyy klo 13.15. Lapsi lähtee kotoa 6.45. Koulu alkaa 8.15. Aikaa odotuksineen menee 1,5 tuntia.

Kotiinpäin tullessa odotat bussia 50 minuuttia, matkustat 23 minuuttia (Karstulla klo 14.28) ja kävelet kotiin 12 minuuttia (ohjeessa oleva aika kilometrin matkalle 4-luokkalaiselle). Kotona noin 14.45. Kotimatkaan aikaa 1,5 tuntia.

Lapsiystävällistä. Koulu on hieno, uusi ja moderni. Karstulainen koululainen istuu bussissa monta tuntia päästäkseen sinne. Tasa-arvoja mietittäessä ja lapsiystävällisyyttä mietittäessä tulisi miettiä myös istumisen vaaroja ja sitä, mistä bussissa istuminen on pois.

Lapsiystävällisten toimintojen ja ajattelun kehittämistyö on tärkeää, mutta niin myös todelliset teot.

Mikä olisi se realistinen taho määrittämään todellista lapsiystävällistä kaupunkia, kuntaa tai kylää? Määritelmät käytännön lapsiystävällisyydestä voisivat olla esimerkiksi tasa-arvoiset harrastusmahdollisuudet koko kunnan alueella, koulumatkojen ja koulupäivien mitta ja lisäksi kuulemiset.

On hienoa, että Suomen Unicef tällä tavalla pyrkii kannustamaan kuntia ja kaupunkeja lapsiystävälliseen päätöksentekoon, ehkä se joskus johtaa myös lapsiystävällisiin käytäntöihin.

Toistan vielä:

Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.

Kunta siis itse arvioi omia tekojaan  ja Unicef niiden perusteella myöntää tunnustuksen. Kunta myös itse kartoittaa ja valitsee, millä toiminnan osa-alueella se on lapsiystävällinen.

Minua kiinnostaisi, että  siinä vaiheessa, kun Unicef on miettinyt, että ansaitseeko kunta tunnustusta, onko kysytty muilta kuin hakijoilta itseltään, että ansaitseeko kunta ko tunnustuksen? Vai saavatko kaikki hakevat kunnat tunnustuksen?