Tuntikehyksestä, sen leikkauksesta ja laskutavasta

Tuntikehyksestä ja sen laskennan perusteista. Käsittelimme lautakunnan kokouksessa joulukuussa 2018 uutta tuntikehyslaskentatapaa. Tein vastaesityksen, sillä näin, että uusi lauskutapa samalla myös leikkaa kehystä pienemmiltä kouluilta. Jäin esitykseni kanssa täysin yksin, sillä muu lautakunta ymmärsi nyt tavan, miten lasketaan, tosin ei kaavan seurauksia. Ikävä kyllä näköjään pöytäkirjaan vastaesitystäni ei ole huomioitu, vaikka pitäisi.

http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820510-9.PDF

Kirjoitin tästä jo aiemminkin, mutta nyt tuntuu muutkin heräävän asialle.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/13/pienten-koulujen-surman-kaava/

Tekemäni vastaesitys olisi pitänyt kirjata pöytäkirjaan, sillä en vetänyt sitä pois, vaikka en siihen kannatusta saanut. Onneksi sentään kaupunginhallituksessa Keskustan jäsen teki samansisältöisen esityksen, turha varmaan sanoa, että sekin esitys hävisi.

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.

Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä.

 Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, koska olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste. Tästä on jo nyt kuulunut kommentteja ”tuntikehys ei riitä”.

Pienten koulujen surman kaava

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tuntikehyksen laskuperusteista tai sen kaavasta päättäessään antoi surmaniskun pienille kouluille.

Olin tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa.

Tuntikehys on vaikea ymmärtää, enkä edelleenkään voi väittää täydellisesti ymmärtäväni asiaa, mutta sen ymmärrän, että uusi kaava ja sen periaatteet ovat selkeämmät kuin aiemmat. Selkeää on myös se, että pienet koulut tulevat kärsimään uudesta kaavasta.

Ensi syksystä lähtien tuntikehystä tullaan jakamaan opetusryhmien mukaan, kaava on selkeä ja helpompi ymmärtää ja on helpompi ymmärtää myös periaatteet.

Ryhmät pyritään pitämään inhimillisinä, ei liian isoina eikä liian pieninä. Kaava on tasa-arvoisempi kuin aiemmin. Hienoa, eikö totta?

On.

Paitsi että kaava on tasa-arvoisempi isommille kouluille. Pienemmät koulut ja niiden oppilaat tulevat olemaan maksajina.  Käytetäänpä esimerkkinä alakoulua, jossa on 48 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä kolme yhdysluokkaa, 1-2, 3-4 ja 5-6 ja kolme opettajaa. Tämän laskukaavan mukaan kouluun jaetaan kahdelle ryhmälle tuntikehystä. Eli entisen jaon sijaan uusi jako ko koulussa tulee olemaan 1-3 ja 4-6 ja kaksi opettajaa.

Ote LOOPin (Lohjan opettajien OAJ:n osasto) kannanotosta:

Olin siis tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.

Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa vähintään 6% leikkausta pienessä yläkoulussa. Se tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä. Se tarkoittaa yt-neuvotteluja.

 Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, kun olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste.





Vajailla tiedoilla tuntikehyksestä päättämistä

Lasten,  nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyssä 11.12.2018 kokouksessa on Perusopetuksen tuntikehyslaskennan uudet periaatteet.


”Tuntikehyksen jakamisessa on erilaisia tapoja; oppilaskohtaisina kertoimina, opetusryhmäkohtaisina tunteina tai suoraan euroina kouluille.
Lohjalla on ollut käytössä oppilaskohtaisiin kertoimiin perustava tapa jakaa tuntikehys kouluille. Kaavassa on ollut erilaisia kertoimia ja vakioita. Tämä kaava on kuitenkin huomattu hankalaksi, koska palveluverkossa olevat yksiköt ovat niin eri kokoisia, eikä kaava kohtele eri kokoisia yksiköitä yhdenvertaisesti. Pienemmissä yksiköissä oppilaskohtainen resurssi ei riitä opetuksen järjestämiseen, vaan niille on jouduttu myöntämään lisäresurssia kaavan lisäksi. Myös kaavassa olleet vakiot laittoivat eri kokoiset koulut eriarvoiseen asemaan. ”(lähde: lanupen esityslista). Tuntikehys ei ole kovinkaan helppo ymmärrettävä, enkä todellakaan väitä, että ymmärrän täydellisesti asian.

Siksi toivoisin, että saisimme enemmän tietoa tässäkin kohdassa. Liitteinä on vertailu tuntijaosta pienen ja ison alakoulun kesken, mutta yläkoulusta ei ole vertailua, on vain ison yläkoulun laskenta. Mitä tällainen tuntikehysjako tarkoittaa pienemmässä yläkoulussa? Jos minulle tarjotaan tiedoksi vain yhtä taulukkoa yhdestä koulusta, en ole oikein vakuuttunut, että se sama pätee pienempään yläkouluun. Miten siis pienemmässä yläkoulussa? Muutaman opettajan irtisanomista? Sitä, että pienemmän yläkoulun oppilaat tulevat olemaan epätasa-arvoisessa asemassa isompaan nähden?

Onko asiasta tehty lapsivaikutusten arviointia? Ei. Onko tehty ennakkoarviointia?

Kyseinen laskentatapa saattaa vaikuttaa opettajien opetusmäärän vähenemistä 24 tunnista toisilla jopa kahdeksaan tuntiin viikossa. Se tulee vaikeuttamaan pätevien opettajien rekrytointia, varsinkin reuna-alueilla. Se tulee vaikuttamaan opetuksen laatuun.

Esityksessä sanotaan, että tällä tavalla laskien kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta koska asiaa ei ole avattu ja vertailtu kokonaisuudessaan, ja jos en saa jo esittämiini kysymyksiin vastauksia, olen valmistautunut esittämään asiaa uudelleen valmisteluun, koska meille ei ole tarjottu tarpeeksi tietoa tehdäksemme päätöstä asiasta.